SAVONLINNAN KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUS-SOPIMUKSEN MUKAINEN TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2008-2016

SAVONLINNAN KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUS-SOPIMUKSEN MUKAINEN TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2008-2016 Kaunista ja energiataloudellisesti haasteellista 17.9.2009

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET... 3 2 TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS... 4 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE... 5 4 TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 5 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet... 5 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet... 6 4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus... 6 4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen... 7 4.5 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö... 8 4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut... 8 4.7 Uudet toimintamallit... 8 4.8 Koulutus ja tiedotus... 11 4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto... 12 5 ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI... 13

3 JOHDANTO Euroopan Unioni on asettanut energiapolitiikassa tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 %:a, lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 %:a sekä säästää energiaa 20 %:a vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Energian loppukulutuksen kasvu tulee pysäyttää ja kääntää laskuun. Energiapalveludirektiivi asettaa jaksolla 2008-2016 Suomelle 9 %:n ohjeellisen energiansäästötavoitteen, joka koskee kaikkea myytyä ja siirrettyä energiaa pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupassa mukana olevat toimipaikat. Määrä lasketaan vuosien 2001-2005 loppukulutuksen keskiarvosta. Direktiivin mukainen säästötavoite ei tarkoita sitä, että kulutuksen tulee olla vuonna 2016 yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin keskimäärin vuosina 2001-2005. Loppukulutus voi teoriassa olla vuonna 2016 yhtä suuri tai jopa suurempi kuin laskettu keskiarvo. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla nykyistä kulutusta vähennetään tai toimista, joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen ilman toimia. Säästötavoitteeseen voidaan eri maiden erilaisten lähtötilanteiden huomioimiseksi sisällyttää myös varhaistoimia, jotka on toteutettu ennen vuotta 2008. Varhaistoimia voidaan hyväksyä vuodesta 1995 lähtien, edellyttäen kuitenkin, että näiden toimien vaikutus on edelleen voimassa vuonna 2016. Energiapalveludirektiivin velvoitteet toimeenpannaan Suomessa aluksi vapaaehtoisin energiatehokkuussopimuksin. Liittyessään sopimusjärjestelmään kunta sitoutuu laatimaan toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimenpiteet säästöjen aikaansaamiseksi. Toimenpiteet voivat olla teknisiä tai toimintatapoihin liittyviä niin, että säästöajattelu omaksuttaisiin osaksi jokaisen kunnan hallintokunnan arkipäivää. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kunnan toiminnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Säästötavoitteen saavuttamisessa julkisen sektorin on näytettävä esimerkkiä ja käynnistettävä säästötoimia, sillä kuntien toiminnalla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä erityisesti alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelussa, energian tuotannossa ja käytössä sekä yhdyskuntien jätehuollon järjestämisessä. Tähän toimintasuunnitelmaan on koottu Savonlinnan kaupungin säästötavoitteet hallintokunnittain, eri hallintokunnissa pohdittuja toimenpiteitä energiankäytön tehostamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä määritelty toimenpiteiden aikataulu ja vastuuhenkilöt. 1 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET Savonlinna on ollut mukana aiemmassa Motivan hallinnoimassa energiansäästösopimus - järjestelmässä vuosina 1999-2007. Uuden energiatehokkuussopimuksen kaudelle 2008-2016 Savonlinna allekirjoitti 12.12.2007. Kaupungin yhteyshenkilöksi sopimusasioissa on nimetty Savonlinnan Kiinteistöt -toimialan toimitilapäällikkö Paula Kokkonen. Sopimusmenettelyn toteutuksesta vastaa työryhmä, johon kuuluvat seuraavat toimialakohtaiset vastuuhenkilöt: Tommi Tikka Seija Pesonen Koulutoimi Päivähoito

4 Simo Räty Vapaa-aikatoimi Jyri Sipinen Vesi- ja viemärilaitos Heikki Mäkäläinen Kunnallistekniset palvelut, Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Johanna Kotilainen Ruoka- ja siivouspalvelut Outi Rantasuo Kulttuuritoimi Pirjo Rossilahti Hankintatoimi Pasi Vihavainen Toimitilapalvelu Kari Raatikainen ATK-toiminta Päivi Behm Kaavoitus Jarno Matikainen Savonlinnan Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Pihlajaniemen seurakuntakeskus Vuokko Mustonen Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy Toivo Hurri Kiinteistöpalvelu Savotek Oy Jarno Matikainen YH-Itä-Savo Oy Asko Eerikäinen Savonlinnan Asuntotuotanto Oy, Savonlinnan Itäinen sosiaali- ja terveysasema Tapio Keskinen Kiinteistö Oy Linnalankulma Anna-Mari Hakulinen Kiinteistö Oy Savonlinnan Musiikkiopisto Jorma Auvinen Teknologiakeskus Elektronia, Kiinteistö Oy Savonlinnan Kuitulaboratorio, Kiinteistö Oy Savonlinnan Kurssikuja Taneli Tuomaala Savonlinnasali Oy Paula Kokkonen Kiinteistö Oy Nätkinlento Sari Nyrhinen Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy, Savonlinnan Teknologiapuisto Oy Toimintasuunnitelman kokoamisessa on avustanut Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima Etelä-Savon Energiatoimisto -hanke. 2 TOIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS Tämä sopimus koskee Savonlinnan kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäytön siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Sopimuksen ulkopuolella ovat energiantuotanto ja joukkoliikenne. Kunnan täysin omistamat yhtiöt kuuluvat sopimuksen piiriin, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Kunnan ulosvuokratut tilat kuuluvat sopimukseen, mikäli kunta maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Tila, jonka kaupunki on vuokrannut itselleen ja maksaa siitä energiakulut itse, kuuluu sopimuksen piiriin. Sopimuksessa on mukana kaupungin 11 hallintokuntaa sekä 17 konsernin osaa, joiden piiriin kuuluu yhteensä noin 1,1 miljoonaa r-m 3. Savonrannan kunta, joka liitettiin Savonlinnaan 1.1.2009, päivitetään toimenpiteineen tähän toimintasuunnitelmaan myöhemmin sopimuskauden aikana. Savonrannan myötä sopimuksen piirissä olevan rakennustilavuuden määrä lisääntyy noin 50 000 r-m 3 :llä.

5 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TAVOITE Kaupungin allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina 2008-2016. Kaupungin energiansäästön tavoite on kiinteä 5,8 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Savonlinna on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. 4 TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet Savonlinnan kaupunki on sopimukseen liittyessään asettanut energiansäästön välitavoitteiksi 1,9 GWh vuodelle 2010 ja 3,9 GWh vuodelle 2013. Taulukossa 1 on esitetty energian säästön välitavoitteet, jotka on eritelty kohteittain taulukkoon 2. Taulukko 1. Energiansäästön välitavoitteet. Lähtötilanne v.2008 64,9 GWh Välitavoite v.2010-3 % -1,9 GWh Välitavoite v.2013-6 % -3,9 GWh Lopputavoite v.2016-9 % -5,8 GWh Taulukko 2. Energiansäästön välitavoitteet eriteltynä kohteittain. Energian- Rakennus- Säästötavoite Säästötavoite Säästötavoite kulutus 2005 tilavuus 2010 (3 %) 2013 (6 %) 2016 (9 %) [MWh] [m³] [MWh] [MWh] [MWh] Toimitilapalvelu 18 502 387 200 555 1 110 1 665 Savonlinna Vesi 5 048 151 303 454 Rakennus- ja kunnossapitoyksikkö 2 301 69 138 207 Liikuntatoimi 375 11 23 34 Savonlinnan Vuokratalot Oy 21 059 388 796 632 1 264 1 895 Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy 9 244 156 683 277 555 832 YH-Itä-Savo Oy 127 2 412 4 8 11 Kiinteistöpalvelu Savotek Oy 130 2 800 4 8 12 Savonlinnan Asuntotuotanto Oy 1 000 22 010 30 60 90 Kiinteistö Oy Linnalankulma 488 12 880 15 29 44 Kiinteistö Oy Savonlinnan Musiikkiopisto 243 9 870 7 15 22 Kiinteistö Oy Sln:n Itäinen terveys-ja sosiaaliasema 139 2 444 4 8 13 Teknologiakeskus Elektronia Oy 1 495 47 784 45 90 135 Kiinteistö Oy Nätkinlento 734 20 578 22 44 66 Savonlinna Seudun Jätehuolto Oy 257 2 581 8 15 23 Kiinteistö Oy Savonlinnan Kuitulaboratorio 351 1 378 11 21 32 Kiinteistö Oy Savonlinna Kurssikuja 1 448 36 542 43 87 130 Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy 1 010 22 905 30 61 91 Kiinteistö Oy Pihlajaniemen seurakuntakeskus 49 7 775 1 3 4 Savonlinnan Teknologiapuisto Oy 0 (Valmistuu 2008) 0 0 0 Savonlinnasali Oy 881 18 125 26 53 79 Yhteensä 64 881 1 142 763 1 946 3 893 5 839

6 Varhaistoimiin tulee lukeutumaan mm. - Jäähallin remontti, jossa parannettu lämmöneristystä, uusittu kompressorit ja iv-järjestelmä - Liiketunnistimien asentaminen jäähallin pukuhuoneisiin - Taidelukion ja Lyseon lukion peruskorjaukset Varhaistoimien säästövaikutus tullaan arvioimaan tarkemmin, kun lopulliset ohjeet energiansäästödirektiivin määrittelemien varhaistoimien säästövaikutusten arviointiin valmistuvat komissiossa. Tarkennetut laskelmat niiden energiansäästötoimien vaikutuksista, jotka sisällytetään lopulliseen varhaistoimien luetteloon ja joiden perusteella kunnan varhaistoimilla saavuttama energiansäästön lähtötilanne 1.1.2008 määritetään, esitetään vuonna 2010 vuosiraportissa. 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Savonlinnan kaupungin hankinnat on keskitetty maakunnalliselle Savonlinnan seudun kuntayhtymän seudulliselle hankintatoimelle. Hankintatoimen tehtävänä on kilpailuttaa yhteishankintana toteutettavat tavara- ja palvelukokonaisuudet, tarjota hankinta-asiantuntemusta ja kehittää hankintayhteistyötä. Kilpailutettavia tuoteryhmiä on tällä hetkellä noin 70 kpl. Hankintayhteistyöhön kuuluvat Savonlinnan kaupunki, Rantasalmen, Enonkosken, Punkaharjun, Kerimäen, Sulkavan, Juvan ja Joroisten kunnat, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Punkaharjun kuntoutuskeskus Kruunupuisto, YH- Itä-Savo Oy, Savonlinna-Säämingin seurakunta ja Tanhuvaaran Säätiö. Hallituksen päätöksessä kestävistä julkisista hankinnoista (8.4.2009) kuntien suositellaan ottavan ympäristö huomioon vuonna 2010 vähintään 25 %:ssa hankinnoista ja vuonna 2015 50 %:ssa hankinnoista. Julkisella sektorilla lisätään uusiutuvan energian käyttöä sähkön hankinnassa. Rakentamisessa pyritään matalaenergiaratkaisuihin ja vuodesta 2015 lähtien passiivitalojen rakentamiseen. Kuljetuksia ja liikkumisen tarvetta vähennetään kymmenellä prosentilla. Julkisissa keittiöissä tulee tarjota entistä useammin luomua, sesonginmukaista ruokaa tai kasvisruokaa. Lisäksi ympäristö- ja energiamerkkien kriteerejä suositellaan hyödynnettävän tehokkaammin. Hankintatoimi ohjeistetaan mahdollisuuksien mukaan ottamaan energiatehokkuus huomioon yhtenä kriteerinä kaikissa laite-, järjestelmä- ja hankintakokonaisuuksissa. Jokainen hallintokunta vastaa omien hankintojensa ohjeistuksesta. Tavoitteena on lisätä hankintahenkilöstön osaamista kestävissä energiatehokkuuskriteerit täyttävissä hankinnoissa. 4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossa otetaan huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Kaupunki kehittää suunnittelun ohjausta siten, että valinnoissa otetaan investointikustannusten lisäksi huomioon myös rakennuksen tulevat energia- ja muut käyttökustannukset.

7 Kunnallistekniset palvelut: - EU:n Energiaa kuluttavien laitteiden direktiivin mukaisesti markkinoille ei saa tuoda elohopealamppuja vuoden 2015 jälkeen. - Kunnallistekniset palvelut tulevat siirtymään katuvalaistuksessa järjestelmään, jossa vanhat elohopeahöyrylamput korvataan monimetallilampuilla ja samassa yhteydessä uusitaan valaisimet nykyaikaisempiin. Säästöä syntyy sekä valaisimien uusimisen, että lamppujen vaihdon myötä, kun päästään suurempaan valaisinväliin ja pienempitehoisilla lampuilla samaan valaistustehoon. Yksi lamppu säästää noin 40 % energiaa ja valaisinvälin suurentaminen vastaavasti noin 35 %. Säästö syntyy merkittäväksi pidemmällä aikavälillä. Vuodessa yksi uusittu lamppu ja pylväsvälin muutos säästävät noin 5,2. Säästöä syntyy lisäksi lamppujen pidemmästä käyttöajasta. 4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Liittyessään energiatehokkuussopimukseen kunta sitoutuu energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen rakennusten ja muun toiminnan taloudellisesti kannattavien energiansäästömahdollisuuksien selvittämiseksi. Määrällisiä tavoitteita ovat: - 80 %:ssa kaupungin rakennuksista on tehty energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä. Velvoite ei koske asuinrakennuksia - Rakennukseen, jossa kulutusseurantatietojen perusteella on havaittu normaalista poikkeava energian kulutuksen muutos ja jota ei voida selittää rakennuksen käytössä tapahtuneilla muutoksilla, tehdään seurantakatselmus - Käyttöönottokatselmus tehdään pinta-alaltaan vähintään 1000 m 2 :n uusissa rakennuksissa ja rakennuksissa, joissa on tehty laaja peruskorjaus tai joiden käyttötarkoitus on oleellisesti muuttunut - Julkisten rakennusten katselmoinnin yhteydessä otetaan huomioon mahdollisuus laatia samassa yhteydessä rakennukselle energiatodistus - Toteutetaan energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka rakennuksen nykyinen ja tuleva käyttö huomioon ottaen ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Energiakatselmoinnin tarjouskysely päätöksineen pyritään suorittamaan syyskuun 2009 loppuun mennessä. Energiakatselmukset tullaan toteuttamaan lämmityskausilla 2009-2011. Tarkempi aikataulu määräytyy hankintapäätösten jälkeen. Energiatodistukset on laadittu jo useimpiin kohteisiin, mm. kaikkiin asunto- ja kiinteistöyhtiöiden rakennuksiin. Energiatodistukset tullaan päivittämään energiatehokkuutta parantavien lvi-teknisten investointien yhteydessä.

8 4.5 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö Kunta hankkii tietouden uusista menettelyistä ja rahoitusratkaisuista (mm. ESCO -palvelu), joilla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti. Savonlinna on käyttänyt ESCO-palvelua aiemmalla sopimuskaudella ja tuntee palvelun periaatteet ja käytettävyyden energian käytön tehostamishankkeissa. Tälle sopimuskaudelle jo toteutettavaksi päätetyt Esco-hankkeet: - Uimahallin automaation/suihkujen uusiminen, toteutus 2008 - Pihlajaniemen koulu öljyltä maalämpöön, toteutus 2009-2010 - Nojanmaan päiväkoti öljyltä maalämpöön, toteutus 2009-2010 - Pääterveysaseman patteriverkoston perussäätö/termostaattien uusiminen, lämmityksen ja jäähdytyksen eriyttäminen, toteutus 2009-2010. Näiden neljän hankkeen yhteinen energiansäästöarvio on noin 260 MWh/a. 4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Kunta hyödyntää kulutusseurantatietoja suunnitelmallisesti energiatehokkuuden hyvän tason ylläpitämiseksi ja tarpeettoman energiankulutuksen välttämiseksi: - vähintään 80 % rakennusten energiankäytöstä on kuukausitasoisessa seurannassa ja vähintään 90 % kunnan koko energiankäytöstä vuositason seurannassa vuoteen 2013 mennessä - seurantatietoja hyödynnetään aktiivisesti toimenpidetarpeiden tunnistamiseksi ja korjattaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi - tuntiseurannan mahdollisuuksia selvitetään ja luodaan käytännöt kulutuksen muutoksiin reagoimiseksi. Tällä hetkellä noin 80 % rakennuskuutiomäärästä on automaattisen kulutusseurannan piirissä. 4.7 Uudet toimintamallit Kunnan tavoitteena on energiansäästöä edistävien uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Tavoitteen saavuttamiseksi kunta: - käynnistää energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita ja osallistuu tarpeen mukaan sopimuskaupunkien yhteisiin kehityshankkeisiin - ottaa käyttöön kustannustehokkaita toimintamalleja energiankäyttönsä tehostamiseksi, esim. toimistolaitteiden ja valaistuksen sähkönkäytön hallinnassa. Led-valaistuksen pilotointi: - Teknologiakeskus Elektroniaan toteutetaan led-valaistuksen pilottikohde

9 Vapaa-aikatoimi: - Ulkoliikunta-alueiden valaistuksen parempi kontrollointi; luistelukentille ja kaukaloihin hämärätunnistimet ja kellokytkimet (valaistuilla laduilla jo käytössä). Lisäksi ulkoliikuntaalueiden valaistuksessa tulisi olla tekniikka, joka sammuttaa valot lämpötilan laskiessa alle -20 ºC. - Liiketunnistimien asentaminen niihin kohteisiin (esim. pukuhuoneet), joissa tunnistimista on saatavissa hyötyä eivätkä ne aiheuta haittaa käytölle. - Liikuntapaikkojen valaistuksen muuttaminen vähemmän energiaa kuluttaviin vaihtoehtoihin, esim. jäähallin valaistusjärjestelmä Esco -hankkeena - Selvitetään mahdollisuuksia lämpöpumppulämmityksen käyttöön tilojen lämmittämisessä, esim. Kyrönniemen juoksusuora sekä Aholahden hiihtokeskuksen kahviorakennuksen lämmittäminen ilmalämpöpumpulla (nyt suora sähkölämmitys) - Työkoneiden vaihto energiataloudellisempiin, esim. 2-tahtimoottorikelkka, ruohonleikkurit - Selvitetään uimahallin altaiden peittämisen vaikutusta energiankulutukseen kiinnioloaikana uima-altaista haihtuvan lämmön ja kosteuden vähentämiseksi - Uimahallin lämmöntalteenottolaitteiston uusiminen (Esco hanke) Ruoka- ja siivouspalvelut: - Keittiön lattioiden pesussa siirrytään koneelliseen siivoukseen letkutuksen sijaan (vedenkulutus vähenee) - Talvisalon koulun remontin yhteydessä 2009 koululle hankintaan raepesukone, jolla astiat voidaan pestä juoksevan veden alla pesun sijaan - Talvisalon koulun remontin yhteydessä 2009 koululle hankintaan astianpesukone, jonka valmistuksessa on huomioitu ympäristötekijät. Uutta teknologiaa käyttävät pesukoneet vähentävät huomattavasti veden, energian ja pesuaineen kulutusta - Kuljetusten minimoinnin ohjeistus, isot toimituserät muutamilta toimittajilta esim. maitokuljetukset kerran viikkoon - Vähemmän kuluttavien laitteiden hankinta ruoan valmistukseen ja siivoukseen (esim. uudet harjalla, ei juoksevalla vedellä, pestävät padat ja tarvittavan tehon mukaan säätyvät uunit) - Keskustan ruokapalveluita keskitetään syksystä 2009 alkaen Musiikkiopiston ja Lyseon keittiöön, joissa valmistetaan ruokapalveluja Hernemäen vuorohoitokodille, Talvisalon koululle ja Keskikaupungin päiväkodille, salaatinvalmistus keskitetään Musiikkiopistolle - Perunat ostetaan ruokapalveluihin jo valmiiksi kuorittuina, jolloin veden kulutus ja biojätteen määrä vähenee, eli kuljetuksia vähemmän (myös energiaa säästyy kun perunoita ei kuorita enää jokaisessa keittiössä). Ei tarvita myöskään koneinvestointeja. - Pyritään tarjoamaan oppilaiden lempiruokia, jolloin jätteeksi päätyvän ruoan määrä vähenee, mietitään ja suunnitellaan tarkemmin mitä ruokaa valmistetaan (ruokalistat) - Ruokajätteen, biojätteen, määrää seurataan kouluilla kirjaamalla päivittäiset biojätemäärät taululle ruokalan seinälle. Biojätteen minimoimiseksi oppilaiden tulee keskustella keittiöhenkilökunnan kanssa, mikäli he jättävät ruokaa tähteeksi. Oppilaita tulee kannustaa annostelemaan sopiva ruokamäärä, minkä he jaksavat syödä. - Ruoanvalmistuksessa pyritään yhä edelleen käyttämään lähituottajien toimittamia raakaaineita (perunat, marjat, vihannekset, leipomotuotteet ) - Suositaan yhteiskuntavastuullisia raaka-ainetoimittajia - Pakkausjätteen määrä pyritään minimoimaan isoilla hankinnoilla (isot pakkauserät), kuten jo nytkin tehdään

10 Vesi- ja viemärilaitos: Toteutus Investointi [ ] Energiansäästö [MWh/a] Vääräsaaren vedenpuhdistamon prosessitilojen 2008-2011 70 000 35 ikkunoiden vaihto Uuden raakavesipumpun asennus, Vääräsaaren toteutettu 25 000 18 puhdistamo 2009 Toisen öljykattilan uusiminen 2010 25 000 18 Pattereiden termostaattiventtiileiden uusiminen 2010 5 000 35 Lietteen käsittelytilan lämminilmakojeen uusinta toteutettu 20 000 17 2008 Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon ilmastusaltaan 2009 18 000 35 saneeraus Kolmen ilmastointikojeen ja niiden automatiikan 2009-2011 40 000 52 uusiminen Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon 2009-2013 60 000 17 lämmönsiirtoverkoston uusiminen Vesijohtoverkoston uusiminen vuotojen 2008-2016 250 000 94 vähentämiseksi (n. 1,2 km/vuosi) Viemäriverkoston ja kaivojen uusiminen (n. 1,2 km 2008-2016 250 000 185 ja 100 kaivoa vuodessa) Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon 2009-2013 80 000 52 lämmitysjärjestelmän uusiminen (uusitaan lämpöpumppu ja lämmönkeräysputkisto, kattiloiden vaihto) Vääräsaaren vedenpuhdistamon prosessin käytön 2009 3 000 9 optimointi Vääräsaaren vedenpuhdistamon ilmastoinnin säätö 2009 3 000 9 Jäteveden pumppaamon toiminnan seurannan 2009-2016 - 87 tehostaminen (pumppujen välykset, vuotovesiselvitys, paineputkien toimivuus) Vedenpuhdistamon ja jätevedenpuhdistamon 2016 käyttämän öljyn korvaaminen muilla energialähteillä Säästö yhteensä 663 MWh/a

11 Kiinteistöyhtiöt: - Kiinteistö Oy Savonlinna Kurssikuja 1:n ja Teknologiakeskus Elektronian energiatehokkuuden parantaminen, tilattu selvitys konsulttiyritykseltä - Kulutusseurannan yhtenäistäminen kaupungin muiden kiinteistöjen kanssa Savonlinnan Vuokratalot Oy, Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy, Kiinteistöpalvelu Savotek Oy, Savonlinnan Asuntotuotanto Oy: - Asukkaiden tiedottaminen energiatehokkuussopimukseen liittymisestä ja tavoitteista - Asukkaiden tiedottaminen kiinteistöjen yhteistilojen (esim. kuivaushuoneiden) energiatehokkaasta käytöstä - Hehkulamppujen korvaaminen energiansäästölampuilla noin viiden vuoden sisällä (n. 100 kiinteistöä, joissa yhteensä noin 2500 valaisinpaikkaa), säästö 225 MWh/a - Ajastimien asentaminen autojen lämmitystolppiin (n. 1000 tolppaa, joista 40 %:sta puuttuu ajastintoiminto), säästö 96 MWh/a - Yli 20 vuotta vanhojen lämmönsiirrinten uusiminen - Kellareiden tarpeellisuuden selvittäminen, lauhduttimien kunnon- ja käyntiaikojen seuranta, uusien kotitalouslaitteiden (esim. jääkaapit) hankinta energiakriteerein, kylmälaitteiden koon valinta kuhunkin kohteeseen tarkoituksenmukaisesti - Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikojen tarkastelu ja säätäminen tarpeenmukaisiksi - Pihojen suunnittelu ja järjestely niin, että esim. lumien auraaminen tehostuu - Talokohtaisten korttien laadinta huoltotoimista ja säätötoimenpiteistä - Energiatehokkuuden huomiointi sekä peruskorjaus- että uudisrakennuskohteissa 4.8 Koulutus ja tiedotus Kunnan palveluksessa olevilla henkilöillä tulee olla omiin tehtäviinsä ja toimintaansa liittyen tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön ja energiansäästöön. Tiedotuksen kautta kunta osoittaa toimivansa esimerkillisesti energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevissa asioissa. Toimista tiedotetaan aktiivisesti sekä organisaation sisällä että ulkopuolisille toimijoille. Tämän toimintasuunnitelman laatimisessa mukana ollut työryhmä (lueteltu luvussa 1) välittää sekä yleistä tietoa että omaa hallintokuntaansa ja yksikköään koskevaa tietoa energiatehokkuussopimuksen tavoitteista oman hallintokuntansa työntekijöille. Atk-toiminta: - Yleisen tiedotteen laatiminen atk-laitteiden sammutuskäytännöistä sähköpostitse jokaiselle kaupungin työntekijälle (työasemien sammuttaminen työpäivän päätteeksi, näytön sammuttaminen taukojen ajaksi, tulostuksen ohjeistaminen kaksipuoliseksi aina kun mahdollista, tulostuksen keskittäminen verkkotulostimille henkilökohtaisten tulostimien sijaan). Kaupungin käytössä yli tuhat tietokonetta, joista n. 450 hallinnossa ja 600 kouluilla. Koneista noin 2-5 %:n arvioidaan olevan jatkuvasti päällä. - Tietokoneista uusitaan noin 25 % vuosittain vähemmän kuluttaviin malleihin. Säästöarvio n. 130 MWh/a.

12 Koulut ja päiväkodit: - Yleinen huomion kiinnittäminen välillistä energiankulutusta vähentäviin toimintatapoihin, kuten kopiointi, lajittelu ja kierrätys, paperittomaan viestintään siirtyminen huoltajien ja henkilökunnan välillä - Energiansäästökilpailun jatkaminen edelliseltä sopimuskaudelta: Lukuvuosi 2009-2010 valmistaudutaan ja opetellaan kestävän kehityksen mukaisia energiatehokkaita toimintatapoja (esim. valaistuksen tarpeettoman käytön vähentäminen) osana koulujen ja päiväkotien kasvatuksellista toimintaa. Lukuvuosi 2010-2011 vietetään Kestävän kehityksen teemavuotena, joka aloittaa lukuvuoden mittaiset energiansäästökilpailut. Kilpailussa tarkkaillaan kunkin koulun ja päiväkodin sähkön, lämmön ja veden kulutusta, sekä uutena aiemmasta sopimuskaudesta mukaan otetaan jollain tapaa myös jätteiden vähentäminen ja paperinsäästö. Toimitilapalvelu valmistelee kilpailua ja säännöt mietitään yhdessä koulujen ja päiväkotien kanssa. Kulutuksen seurantaa käydään itseään vastaan, ei koulujen tai päiväkotien välillä, esim. kulutus verrattuna edellisten vuosien keskiarvoon. Innostuksen lisäämiseksi jokainen koulu ja päiväkoti saa tietyn osan saavuttamastaan säästöstä omaan käyttöönsä esim. oppilaskunnan käyttöön tai henkilöstön TYKY-toimintaan käytettäväksi. Kilpailu on tarkoitus toteuttaa sopimuskaudella lukuvuosittain, jolloin myöhemmin tavoitteeksi voidaan ottaa kulutuksen säilyttäminen edellisten vuosien tasolla. Aiemmalta kaudelta huomattiin energiansäästöajattelun ja toimintatapojen muutosten siirtyvän oppilaiden mukana koteihin asti. - Kestävän kehityksen opetuksen hyvien käytäntöjen kokoaminen muista päiväkodeista ja kouluista sekä netissä olemassa olevista materiaaleista päiväkoteja ja kouluja varten - Ulkopuolisten energia- ja jätehuoltoyhtiöiden neuvojien/asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa - Kiinteistöjen lvi-teknisiin järjestelmiin tutustuminen huoltohenkilöstön toimesta, jolloin laitteiden teknisistä vioista (esim. vuotavat hanat) osataan raportoida välittömästi. Savotekin sitouttaminen välittömiin korjauksiin. Kiinteistöjen energiankulutusmittareihin tutustuminen ja kulutuksen seuraaminen. - Huomion kiinnittäminen oman työpisteen yleiseen energiankäytön hallintaan (mm. valaistus, tietokoneet, tulostus). Energiansäästökonsulttien kouluttaminen neuvomaan ihmisiä työpisteisiinsä. - Koulujen peruskorjaukset (Mertala 2009, Talvisalo 2010) 4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Savonlinnan kaupunki edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä alueellaan ja erityisesti omassa toiminnassaan: - kaupunki kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet uusiutuvan energian katselmuksella koko Savonlinnan alueella tai tarkoituksenmukaisella osa-alueella vuoteen 2013 mennessä - kaupunki myötävaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon sen alueella sijaitsevassa energiantuotannossa.

13 Lämmitysjärjestelmämuutosten yhteydessä huomioidaan uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet: - Öljylämmitteisten kyläkoulujen lämmitysjärjestelmien vaihto uusiutuvaan energiaan (esim. Juvola) palveluverkkoratkaisujen ja mahdollisten lakkautuspäätösten jälkeen. 5 ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI Kaupunki raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle. Kaupungin omassa toiminnassa energiankulutustiedot ja saavutetut säästöt esitellään tavoitekausittain (vuosi) kaupunginhallitukselle. Energiankulutustietoja tulee myös käsitellä energiatehokkuuden työryhmässä säännöllisin väliajoin (vuosittain). Raportoinnin yhteydessä seurataan myös budjetin toteutumista ja laaditaan budjetit seuraavalle toimintavuodelle esim. hallintokunnittain. Savonlinnassa Allekirjoitukset