RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ENERGIATEHKKUUSSPIMUKSEN TIMINTASUUNNITELMA VUSILLE 2008-2016 Riihimäen kaupunki Tekninen keskus Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki Versio 2 / 1.6.2010
1 SISÄLTÖ 1.ALKUSANAT...2 1.1. Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta...3 2.ENERGIATEHKKUUSSPIMUKSEN LÄHTÖKHDAT JA PERUSTEET...4 2.1. Energiaryhmän kokoonpano...4 3.ENERGIATEHKKUUSSPIMUKSEN JA TIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS...5 4.ENERGIATEHKKUUSSPIMUKSEN KKNAISTAVITE...5 5.KAUPUNGIN VARHAISTIMET JA TIMINNALLISET TAVITTEET...6 5.1. Energiansäästön varhaistoimet...6 5.2. Riihimäen kaupungin varhaistoimet vuosina 1991 2007...6 5.3. Energiansäästön toimintokohtaiset tavoitteet...6 6.RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ESITYKSET TIMINTASUUNNITELMAAN...7 6.1. HANKINNAT...7 6.2. TEKNINEN KESKUS...8 Kaavoitusyksikkö...8 Katu ja puistoyksikkö...9 Tilayksikkö...11 6.3 KULTTUURI JA VAPAA AIKAKESKUS...13 Liikuntayksikkö...13 6.4 KULUTUSPALVELUKESKUS...14 6.5 PERUSTURVAKESKUS...14 6.6 YMPÄRISTÖKESKUS...15 6.7 RIIHIMÄEN VESI...16 6.8 RIIHIMÄEN KTIKULMA Y...18 7 ENERGIATEHKKUUDEN RAPRTINTI...21 8 LIITE...21 MUUTKSET Versio 2 / 1.6.2010 (oj): Muutokset perustuvat edellistä versiota 1 (3.3.2010) koskeviin lausuntoihin muutokset kohdissa 6.1 Hankinnat, 6.6 Ympäristökeskus, 6.8 Riihimäen Kotikulma y
2 1. ALKUSANAT Kaupunkien energiatehokkuussopimus sekä kuntien energiaohjelma on laadittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Strategiassa on otettu huomioon Kioton kauden jälkeinen tilanne, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset ympäristövelvoitteensa ja että energiapolitiikka tukisi kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitäisi energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaisi osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Energiantuotannon ja käytön tehokkuuteen ja energiansäästöön sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, jossa asetetaan jäsenvaltioille ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästötavoite jaksolla 2008 2016. Tämä direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita lisäksi varmistamaan, että julkisella sektorilla on esimerkillinen rooli direktiivin toimeenpanoon liittyen. Kaupungin energiatehokkuussopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen estämistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Energiansäästöä voidaan saavuttaa myös parantamalla energiatehokkuutta. Energiansäästö ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Myös kaupungin muun toiminnan tehostamisella voidaan parantaa palvelujen tuottamisen energiatehokkuutta ja saavuttaa sopimuksen tavoitteena olevia energiansäästöjä. Kunnille energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan liittyminen antaa eväitä oman energiankäytön hallinnalle. Koko toiminnan huomioiminen energiansäästössä on keino parantaa yhteistyötä eri hallintokuntien välillä ja mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn entistä paremmin. Kaupungintalo
3 1.1. Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta Sopimuksen tehnyt kaupunki sitoutuu laatimaan vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kaupungin toiminnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaupungissa toimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä eri tavoin. Ideana on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on sopimukseen liittyneessä kaupungissa selkeästi suunniteltu ja aikataulutettu. Suunnitelmassa tuleekin selkeästi esittää miten suunnitelma etenee tavoitteista käytännön toimeenpanoon. Tärkeä osa toimintasuunnitelmaa on toimeenpanovastuiden määrittely tarkoituksenmukaisella tavalla ja sen hyväksyttäminen kunnan vastuullisessa toimielimessä, esimerkiksi kaupunginhallituksessa. Direktiivin mukainen säästötavoite ei tarkoita sitä, että kulutuksen tulee olla vuonna 2016 yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin keskimäärin vuosina 2001 2005. Tavoite on kiinteä esimerkiksi GWh yksiköissä ilmaistu energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Loppukulutus voi teoriassa olla vuonna 2016 yhtä suuri tai jopa suurempi kuin laskettu keskiarvo. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla nykyistä kulutusta vähennetään tai toimista, joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen ilman toimia. Jälkimmäisessä tilanteessa on kysymys laskennallisista säästöistä, joita voidaan saavuttaa esimerkiksi valitsemalla tavanomaista tasoa energiatehokkaampia laitteita. Direktiivissä ei ole selkeitä määrittelyjä sille, millaisten toimien vaikutukset säästötavoitteeseen hyväksytään tai miten energiansäästöt eri tilanteissa lasketaan. Kaikille EU maille saman 9 % energiansäästötavoitteen hyväksymisen taustalla on ajatus siitä, että erilaiset lähtötilanteet saadaan huomioitua hyväksymällä ns. varhaistoimien vaikutuksia. Käytännössä kunta voi laskea hyväkseen niiden toimien vaikutukset, jotka on toteutettu ennen vuotta 2008, edellyttäen kuitenkin, että näiden toimien vaikutus on edelleen voimassa vuonna 2016. Varhaistoimia voidaan hyväksyä vuodesta 1995 lähtien. Jos on erityisiä perusteluja, voidaan varhaistoimia hyväksyä vuodesta 1991 lähtien. leellinen kysymys onkin toimien säästövaikutuksen elinikä. Jos säästövaikutus päättyy ennen vuotta 2016, ei toimesta ole tavoitteen saavuttamisessa apua. Suomessa ollaan laatimassa laskentaohjeita, jotka koskevat sekä varhaistoimia että vuoden 2008 jälkeen toteutettavia toimia. Tarkoituksena on listata tyypillisiä säästökeinoja ja määritellä yksinkertaiset keinot säästövaikutuksen karkeaan laskemiseen. Pyrkimyksenä on ohjeistaa energiatehokkuussopimuksiin liittyvää raportointia tekevät niin, että raportoitavat säästötoimet olisi laskettu asiallisesti ja yhdenmukaisia käytäntöjä noudattaen. Parhaillaan on menossa esiselvitys tavanomaisten toimenpiteiden säästövaikutusten laskennan kansallisista pelisäännöistä. Esiselvityksen perusteella työ ja elinkeinoministeriö laatii ensimmäisen version kansalliseksi esitykseksi komissiolle. Komissio vahvistaa ESD laskentamenetelmät ja periaatteet näillä näkymin vasta 1.1.2010 mennessä, joten virallisia ohjeistuksia asiasta ei ole tulossa EU tasolla ennen sitä.
4 2. ENERGIATEHKKUUSSPIMUKSEN LÄHTÖKHDAT JA PERUSTEET Riihimäen kaupunki on allekirjoittanut kaupunkien energiatehokkuussopimuksen 1.9.2008 ja TEM 10.9.2008. Kaupunki oli mukana myös nykyistä sopimusta edeltävässä kuntien energiansäästösopimuksessa. Kaupunki laatii viimeistään vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Kaupungin energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilöksi on nimetty Pentti Muukkonen. Tämä energiankäytön tehostamissuunnitelma on laadittu kaupungin teknisen yksikön toimesta, Energiakolmio y:n avustamana. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämän toiminnan tehostamista ja seurantaa varten perustetaan kaupungin energiaryhmä. Energiaryhmä koostuu kunnan eri hallinnonaloista ja siihen otetaan kustakin hallintokunnasta vähintään yksi vastuujäsen sekä mahdollinen varajäsen. Energiaryhmä vastaa sopimusmenettelyn toteutuksesta, seurannasta ja koulutuksesta. Energiaryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa, jolloin myös toimintasuunnitelmaa tarkastetaan ja toteutumisesta ja tavoitteista raportoidaan toimialakohtaisissa osavuosikatsauksissa. 2.1. Energiaryhmän kokoonpano Tekninen keskus Pentti Muukkonen Hannu Mattila Esko Stenberg Arto Rämäkkö Aili Tuppurainen uti jääskeläinen Asko Paajanen Kulttuuri ja vapaa aikakeskus Pentti jala Hallintokeskus Hannu Tuominen Riihimäen Vesi Tiina ksanen Riihimäen Kotikulma y Jouko Rantanen Rhl data y / Hankinnat Jukka Moberg Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Perusturvakeskus Anneli Pyttynen Ympäristökeskus Markku Kyöstilä
5 3. ENERGIATEHKKUUSSPIMUKSEN JA TIMINTASUUNNITELMAN KATTAVUUS Tämä sopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu ja ulkovalaistuksen, vesi ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Myös kaupungin täysin omistamat yhtiöt kuuluvat myös tähän sopimukseen, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Energiantuotanto on tämän suunnitelman ulkopuolella. Kaupungin ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin, mikäli kaupunki maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Nk. kylmänä kaupungille vuokrattu tila kuuluu suunnitelmaan, jos erikseen maksetaan esim. sähköstä. Eli tila, jonka kaupunki on vuokrannut itselleen ja maksaa siitä energiakulut itse, kuuluu sopimuksen piiriin. Energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kaupungin omaa toimintaa, voidaan laskea kunnan hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin. 4. ENERGIATEHKKUUSSPIMUKSEN KKNAISTAVITE Kaupungin allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina 2008 2016. Kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 4,750 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoite on laskettu kunnan vuonna 2006 kuluttamasta energiamäärästä. Säästötavoitteet jaoteltuina vuosittain 2010 (4%) 2013 (7%) 2016 (9%) 2,11 (GWh) 3,70 (GWh) 4,75 GWh Energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Huomioitavaa on, että tavoitteen laskennassa käytettyjä tilastotietoja ei korjata rakenteellisten, ilmastollisten tai muun tekijän vaikutusten osalta. Kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
6 5. KAUPUNGIN VARHAISTIMET JA TIMINNALLISET TAVITTEET 5.1. Energiansäästön varhaistoimet Tässä kohdassa luetellaan toimet, jotka kaupunki on päättänyt sisällyttää varhaistoimien luetteloon sekä niiden vaikutukset. Näiden perusteella määritellään kaupungin varhaistoimilla saavuttama energiansäästötilanne 1.1.2008. Kaupunki esittää vuosiraportissaan arvion vuosina 1991 2007 toteuttamillaan energiansäästötoimilla energiansäästön tasosta sekä arvion niiden vaikutusten pysyvyydestä koko sopimuskaudella 2008 2016. Vuonna 2010 vuosiraportissa esitetään tarkennetut laskelmat niiden energiansäästötoimien vaikutuksista, jotka sisällytetään lopulliseen varhaistoimien luetteloon ja joiden perusteella kunnan varhaistoimilla saavuttama energiasäästön lähtötilanne 1.1.2008 määritetään. Kansallinen esiselvitys varhaistoimien laskemiseksi on julkaistu vuoden 2009 aikana. EU:n komission harmonisoidut laskentasäännöt varhaistoimien säästövaikutusten arviointiin valmistuvat vuoden 2010 aikana. Riihimäen kaupungin varhaistoimet listataan alla olevan esimerkin mukaisesti laskentasääntöjen valmistuttua. 5.2. Riihimäen kaupungin varhaistoimet vuosina 1991 2007 Toimenpide Säästövaikutus Vaikutusaika 5.3. Energiansäästön toimintokohtaiset tavoitteet Toiminto Kulutus 2006 (GWh) Säästötavoite 2016 (GWh) Palvelurakennukset 29,62 2,66 Asuinrakennukset 8,44 0,76 Vesihuolto 8,49 0,76 Liikenne ja huoltokalusto 1,75 0,16 Katu ja ulkovalaistus 4,38 0,39 Yhteensä 52,78 4,75
7 6. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ESITYKSET TIMINTASUUNNITELMAAN Tässä kappaleessa on kuvattu kaupungin käytännön toimenpiteet energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi. Toimenpiteisiin sisällytetään myös viestintä. Lähtökohtana on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on selkeästi suunniteltu ja aikataulutettu. Myös toimeenpanovastuut tulee suunnitelmassa määritellä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän toimintasuunnitelman kohdassa 2.1 lueteltu energiaryhmä vastaa kunnan energiatehokkuussopimuksen sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman toteuttamisesta ja raportoinnista. 6.1. HANKINNAT Toimenpide 1 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet sisällytetään osaksi kaupungin hankintaohjeistusta ja hankintahenkilöstöä opastetaan niiden käyttöön. Hankinnat, joissa energiasäästöt on huomioitu, listataan ja kootaan yhteen hallintokunnittain. Aikataulu: Vuosittainen Vastuutaho: Hankinnasta vastaava hallintokunta Toimenpide 2 Energiatyöryhmä määrittelee hankinnoilla saavutettavien energiasäästöjen laskentaperiaatteet vuosittaista Ympäristöraporttia varten. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Energiatyöryhmä
8 6.2. TEKNINEN KESKUS Kaavoitusyksikkö Toimenpide 1 Tehdään yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistäviä kaavamuutoksia. Vastuutaho: Kaavoitusyksikkö Toimenpide 2 Kaavoitettaessa otetaan huomioon mahdollisuus passiivisen aurinkoenergian hyödyntämiseen rakennusten sijoittelussa ja suuntaamisessa. Vastuutaho: Kaavoitusyksikkö Toimenpide 3 Kaavoituksessa pyritään vähentämään turhaa liikennettä huomioimalla mahdollisuudet lähipalveluihin. Vastuutaho: Kaavoitusyksikkö Toimenpide 4 Haja asutusalueen rakentamisen ohjauksessa noudatetaan johdonmukaista linjaa. Vastuutaho: Kaavoitusyksikkö
9 Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 1 Katu ja liikenneverkon suunnittelussa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut. Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 2 Teetetään liikenneselvitys, jossa tutkitaan katuverkon, kevyen liikenteen verkoston ja joukkoliikenteen käytön tehostamismahdollisuudet. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 3 Lisätään liikenteen sujuvuutta rakentamalla uusia kiertoliittymiä. Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 4 Edistetään kevyen liikenteen käyttöä rakentamalla lisää pyöräteitä vuosittain. Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 5 Palkataan joukkoliikennekoordinaattori joukkoliikenteen sekä kuljetusten suunnitteluun ja järjestämiseen yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien kanssa. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 6 Uusitaan katuvalaistuksen yleissuunnitelman pohjalta elohopealamppuiset valaisimet energiatehokkaammiksi koko kaupungin alueella. Aikataulu: 2016 Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 7 Parannetaan katuvalojen ohjausta. Aikataulu: 2012 Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö
10 Toimenpide 8 Uusille alueille suunnitellaan lumenkasausalueita, joka vähentää kaluston liikennöintitarvetta., suunnittelun yhteydessä Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 9 Selvitetään kunnallisteknisessä rakentamisessa maamassojen käsittelynmahdollisuus syntypaikalla., suunnittelun yhteydessä Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 10 Uuden kaluston hankinnassa energiatehokkuus on yksi ohjaavista kriteereistä, joka varmistetaan seuraamalla alan kehitystä. Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 11 Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutus raskaan liikenteen kuljettajille. Aiemmin koulutus on toteutettu vuosina 2006 ja 2007 Suomen ympäristöopisto SYKLIN toimesta. Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö Toimenpide 12 Selvitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuus omissa ajoneuvoissa. Aikataulu: 2011 Vastuutaho: Katu ja puistoyksikkö
11 Tilayksikkö Toimenpide 1 Riihimäen kaupungilla on meneillään energiansäästöstä kannattavuusselvitys kahdeksan palvelukiinteistön osalta. Kilpailutetaan mahdolliset tarjoukset ESC toimijoilla investointien toteuttamiseksi ja ylläpidon järjestämiseksi. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Tilayksikkö Uimahallin lämmitysenergian kulutus MWh Toimenpide 2 Tilapalvelut yksikkö laatii suunnitelman energiakatselmuksista, kilpailuttaa ja toteuttaa ne suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on 80 % tehty rakennuskannasta. Aikataulu: 2016 Vastuutaho: Tilayksikkö Toimenpide 3 Kiinteistöjen ulkovalaistuksen osalta uusitaan vanhat elohopealamput, EuP:n 2005/32 direktiivin mukaisesti. Aikataulu: 2015 Vastuutaho: Tilayksikkö Toimenpide 4 Lisätään uudet ja peruskorjatut kohteet EnerKey kulutusseurantajärjestelmään. Vastuutaho: Tilayksikkö Toimenpide 5 Kerätään kiinteistöjen pinta ala ja tilavuustiedot EnerKey kulutusseurantajärjestelmään, jotta kohteiden ominaiskulutuksia voidaan seurata ja verrata vastaaviin kohteisiin. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Tilayksikkö Toimenpide 6 Tiedotetaan kiinteistöjen käyttäjiä energian kulutuksen muutoksista EnerKey kulutusseurannan raportteja hyödyntämällä. Vastuutaho: Tilayksikkö
12 Toimenpide 7 Asetetaan näkyville rakennuksen energiatehokkuutta osoittava todistus niissä rakennuksissa, joihin sellainen on laadittu. Vastuutaho: Tilayksikkö Herajoen koulun lisärakennus lämpiää maalämmöllä. Toimenpide 8 Selvitetään uusiutuvien energialähteiden investointimahdollisuudet energiakatselmusten pohjalta, kuten lämpöpumppujen hyödyntäminen. Vastuutaho: Tilayksikkö Toimenpide 9 Suunnittelussa ja suunnittelun ohjauksessa käydään kohdekohtaisesti läpi energiatehokkuuteen vaikuttavat suunnitteluratkaisut. /Projektikohtainen Vastuutaho: Tilayksikkö Toimenpide 10 Selvitetään erilaisten/vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisuiden energiansäästön vaikutukset ja selvitetään investoinnin takaisinmaksuaika. /Projektikohtainen Vastuutaho: Tilayksikkö Toimenpide 11 Seurataan kehitystä ja tutkitaan erilaisia ratkaisumalleja energiatehokkaampien ratkaisujen saavuttamiseksi. Vastuutaho: Tilayksikkö
13 6.3 KULTTUURI JA VAPAA AIKAKESKUS Liikuntayksikkö Toimenpide 1 Jäähalliin asennetaan REALice vedenkäsittelyjärjestelmä, joka mahdollistaa kylmän veden käyttämisen jäädytyksissä huonontamatta jään laatua. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Liikuntayksikkö Toimenpide 2 Jäähallin jäänhoitokoneeseen asennetaan laserohjattu automaattinen teränsäätöjärjestelmä, joka pitää jään tasapaksuisena säästäen energiaa kylmälaitteiden käytön vähenemisenä. Aikataulu: 2011 Vastuutaho: Liikuntayksikkö Toimenpide 3 Tutkitaan ulkoilureittien valaistuksen kellon aikojen muuttamista. Nykyisin valot syttyvät kello 6:00 ja sammuvat kello 22:00. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Liikuntayksikkö Toimenpide 4 Ulkoilureittien valaistuksen uusinta, elohopealamppuiset valaisimet vaihdetaan energiatehokkaammiksi. Aikataulu: 2015 Vastuutaho: Liikuntayksikkö Toimenpide 5 Toteutetaan keskusurheilupuiston asuinrakennuksen purkaminen ja pukusuojarakennuksen uusiminen. Aikataulu: 2016 Vastuutaho: Liikuntayksikkö Toimenpide 6 Huomioidaan energiankäytön tehostamiseen liittyvät toimenpiteet päivittäisessä toiminnassa esim. sammuttamalla valot ja kaikki energiaa vievät laitteet, kun niitä ei käytetä tai tarvita. Hankinnoissa otetaan huomioon vähän energiaa vievät laitteet. Liiketunnistimilla varustettuja valaisimia lisätään. Vastuutaho: Hallintoyksikkö, nuorisoyksikkö, Lasi ja Kaupungin museo, Taidemuseo sekä liikuntayksikkö.
14 6.4 KULUTUSPALVELUKESKUS Toimenpide 1 Laajennetaan Vihreä lippu toimintaa ja kestävän kehityksen sertifiointia kouluissa. Vastuutaho: Koulut Toimenpide 2 Sisällytetään ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia asiat osaksi koulujen oppisisältöä. Vastuutaho: Koulut 6.5 PERUSTURVAKESKUS Toimenpide 1 Laajennetaan Vihreä lippu toimintaa päiväkodeissa. Vastuutaho: Päiväkodit Toimenpide 2 Ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia asiat ovat osa päivähoidon oppisisältöä. Vastuutaho: Päivähoito
15 6.6 YMPÄRISTÖKESKUS Toimenpide 1 Koordinoidaan Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä. Ympäristötiimille ja ympäristövastaaville järjestetään energiansäästökoulutusta. Ylläpidetään energian, veden ja paperin tehokasta käyttöä koskevaa ohjeistusta. Vastuutaho: Ympäristösuojeluyksikkö Toimenpide 2 Ekokaarilehden, www sivujen ja sidosryhmätyöskentelyn avulla jaetaan tietoa ekologisesta elämäntavasta, mm. energian tehokkaasta käytöstä. Järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia energiansäästöstä sekä uusiutuvien energianlähteiden käytöstä. Vastuutaho: Ympäristönsuojeluyksikkö, kierrätyskeskus Toimenpide 3 sallistutaan Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Riihimäen alueen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan Kasvener ohjelmalla. Toteutetaan Riihimäen C2 päästöjen viikkoseuranta internetissä. Vastuutaho: Ympäristönsuojeluyksikkö Toimenpide 4 sallistutaan ilmastonmuutosta koskevaan CHAMP hankkeeseen. Vuonna 2003 hyväksytty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen toimintasuunnitelma päivitetään strategiseksi ilmastoohjelmaksi. Aikataulu: 2010 2011 Vastuutaho: Ympäristönsuojeluyksikkö Toimenpide 5 Ympäristölupapäätöksissä kiinnitetään huomiota energiatehokkuutta koskeviin määräyksiin. Vastuutaho: Ympäristönsuojeluyksikkö Toimenpide 6 Rakennuslupahakemuksiin liitettävien energiaselvitysten avulla valvotaan rakennusten energiankulutuksen tasoa ja rakentamismääräysten energiataloutta koskevien määräysten toteutumista. Vastuutaho: Rakennusvalvontayksikkö
16 Toimenpide 7 Pientalorakentajille jaetaan tietoa uusiutuvista energialähteistä ja energiansäästöstä esim. lämmitysvaihtoehdoista ja matalaenergiarakentamisesta. Vastuutaho: Rakennusvalvonta Toimenpide 8 sallistutaan kotitalouksien ja rakentajien energianeuvontaa Keski Uudenmaan kuuma kunnissa, Hyvinkäällä, ja Riihimäellä vuosina 2010 2011 hankkeeseen. Aikataulu: 2010 2011 Vastuutaho: Rakennusvalvontayksikkö. Riihimäen kaupungin virastopyörä 2007
17 6.7 RIIHIMÄEN VESI Toimenpide 1 Saneerataan vuosittain vesi ja viemärijohtoja vuotovesien vähentämiseksi. Vastuutaho: Riihimäen Vesi Toimenpide 2 Tehostetaan sadevesien erottamista jätevesiverkostosta. Vastuutaho: Riihimäen Vesi Toimenpide 3 Pumppuja hankittaessa huomioidaan pumppujen ja taajuusmuuntajien mahdollinen yhteiskäyttö sekä pumppujen hyötysuhteet. Vastuutaho: Riihimäen Vesi Toimenpide 4 Kartoitetaan öljylämmityksen vaihtomahdollisuudet maakaasuun Herajoen vedenottamolla. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Riihimäen Vesi Toimenpide 5 Haapahuhdan vedenkäsittelylaitoksessa suoritetaan kokonaisvaltainen saneeraus. Saneerauksessa uusitaan mm. laitoksen koneisto, sähköt ja ilmanvaihto. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamo 2008
18 6.8 RIIHIMÄEN KTIKULMA Y Toimenpide 1 Peltosaaren alueen kerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan energian käyttöä vähentäviä muutoksia rakennuksissa. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 2 Sovitetaan Peltosaaren alueen kerrostalojen käyttö yhdenmukaiseksi energiantuotannon kanssa. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 3 Yhtiön kaikissa rakennuksissa sovelletaan toimenpidettä 1 ja 2. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 4 Hankintatoimissaan yhtiö painottaa energiasäästötavoitteidensa toteuttamista ja keskittää hankintansa energiaa säästäviin koneisiin ja laitteisiin. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 5 Yhtiön asuinrakennuksiin laaditaan energiansäästöjä ilman investointeja suunnitelma Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 6 Yhtiön asuinrakennuksiin tehdään tuottotarkastelut. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 7 Yhtiön asuinrakennuksiin suoritetaan energiakatselmukset. Aikataulu: 2010 2011 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 8 Yhtiön kiinteistöjen ylläpitostrategiassa määritellään suoritettavat talokohtaiset energiansäästötoimenpiteet tavoitteineen. Aikataulu: 2011 2012 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y
19 Toimenpide 9 Yhtiön asuinrakennusten energiatodistukset pidetään ajan tasalla ja tiedotettaan asukkaille todistusten sisällöstä ja asumistottumusten vaikutuksista energiankulutuksen hallinnassa. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 10 Yhtiön asuinrakennusten yhteisiin tiloihin vaihdetaan energiaa säästävät valaisimet ja porrasvaloautomaatio uusitaan kerrostalokohteissa. Aikataulu: 2011 16 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 11 Yhtiön asuinrakennusten LVIS järjestelmät perussäädetään. Kojeet, laitteet ja kalusteet huolletaan / uusitaan energiaa säästäviin malleihin. Aikataulu: 2010 16 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 12 Yhtiön asuinrakennuksiin luodaan kulutusseurantajärjestelmä ja vastuutetaan huoltohenkilöstö järjestelmän ylläpitoon, seurantaan ja säästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Aikataulu: 2011 2016 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 13 Yhtiön asukkaille järjestetään energiansäästö teemalla koulutus ja tiedotustilaisuuksia sekä luodaan tiedotusjärjestelmä energia asioiden tiedoksi saattamiseksi. Aikataulu: 2011 2016 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y, asukastoimikunta
20 Toimenpide 14 sasta yhtiön asukkaista koulutetaan energiaosaajia, jotka ohjaavat talokohtaista energiasäästötoimintaa. Aikataulu: 2011 2016 Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y, asukastoimikunta Toimenpide 15 Yhtiön rakennuksissa olevien yhteissaunojen saunavuorot järjestellään turhaa tyhjäkäyttöä välttäen. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 16 Yhtiön rakennuksissa tyhjinä olevien huoneistojen lämpötilat säädetään ylläpitolämpötilaan. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 17 Yhtiön kiinteistöjen peruskorjaussuunnittelu, toteutus ja valvonta suoritetaan energiatehokkaasti tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus (elinkaarikustannukset) huomioiden. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y Toimenpide 18 Yhtiö seuraa energia asioiden yleistä kehittymistä ja osallistuu aktiivisesti ja toimintasuunnitelmaa jatkuvasti kehittäen kaupungin energiaryhmän työskentelyyn. Vastuutaho: Riihimäen Kotikulma y
21 7 ENERGIATEHKKUUDEN RAPRTINTI Kaupunki raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva y:lle sen ohjeiden mukaisesti. Kaupungin osalta raportoinnin suorittaa sopimuksen yhdyshenkilö Pentti Muukkonen. Energiaryhmä raportoi vuosittain hallintokuntien lautakunnille toimenpiteistä ja säästöistä. Toimintokohtaiset energiayhdyshenkilöt raportoivat energiaryhmän jäsenille kaupungin vuosiraportoinnin määräämässä aikataulussa. Toimialojen edustajat sisällyttävät toimialansa vuosikatsauksiin myös energiatehokkuuden ja kulutusseurannan raportoinnin. 8 LIITE 1. KETS liittymissopimus
EN ER IATEHKKUUS sopimukset Dnro 7202/804/2008 Työ- ja elinkeinoministeriönja Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimus (2008 2016) 1 Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Tällä sopimuksella työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö) ja Riihimäen kaupun ki (jäljempänä Kaupunki) sopivat yhteistoimirinasta sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita valtioneu voston eduskunnalle antaman selonteon mukaiset Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Energia- ja ilmastostrategian yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamis velvoitteen täyttäminen. Suomen tulee täyttää kansainväliset ympäristövelvoitteensa siten, että energiapolitiik ka tukee kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitää energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaa osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehi tykseen. Sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen edistävät samoja energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita ja edistämistoiminnassa voidaan käyttää osittain samoja keinoja. Siksi on perusteltua tarkastella kumpaakin osa-aluetta yhdessä soveltuvin osin. Energiankäytön tehokkuuteen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdeifavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista. Energiapalveludirek tiivi asettaa jäsenvaltioille ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolla 2008 2016 ja veivoittaa varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimer kiilinen rooli. Myös uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle ja liikenteen biopolttoaineille on direktiiveillä asetettu tavoitteita ja edistämisveivoitteita. Energiankäytön tehostamiselia ja uusiutuvan energian käytöllä voidaan parantaa Kaupungin toimintojen talou deilisuutta sekä luoda työpaikkoja, vahvistaen samalla aluetaloutta ja yritystoimintaa. 1990-luvulla käynnisty nyt energiansäästösopimusjärjesteimä on ollut kustannustehokas ja tuioksekas toimintatapa. Energia- ja ilmas tostrategian mukaisesti otetaan niillä sektoreilla, joilla toimijat sitoutuvat tavoitteeliisiin ja tehokkaisiin energi ansäästösopimuksiin, nämä sopimukset huomioon muiden mahdollisten uusien ohjauskeinojen mitoituksessa. Ener~iiansäåstö ja enerpiatehokkuus Tässä sopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulu tuksen estämistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Energiansäästöä voidaan saavuttaa myös parantamalla energiatehokkuutta. Energiatehokkuudeila tarkoitetaan suoritteen tai palvelun ja sen tuottamiseen tarvittavan energiapanoksen suhdetta. Tällöin energiansäästön määrän laskennassa voidaan käyttää energiatehokkuuden muutoksia kuvaavia indikaattoreita kuten ominaiskulutuslukuja. Energiatehokkuus ei kuitenkaan voi parantua itsestään ilman siihen vaikuttavia aktiivisia toimenpiteitä. Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymi seen ja energiaa kuluttavien laiteiden käyttöön. Myös Kaupungin muun toiminnan tehostamisella voidaan pa rantaa palvelujen tuottamisen energiatehokkuutta ja saavuttaa tämän sopimuksen tavoitteena olevia energiansäästöjä. 1