Etelä-Savoon muuttaneet Minna ja Jos: HARVALLA MAAILMASSA ON NÄIN HIENOA PAIKKAA ASUA.

Lokakuu 2012 SISÄLLYS HARVALLA MAAILMASSA ON NÄIN HIENOA PAIKKAA ASUA....1 MAAKUNTASTRATEGIAN TARKISTUS ETENI VALTUUSTOVAIHEESEEN...2 MAAKUNTIEN VALMISTELEMA ALUEELLINEN EU-OHJELMA SAI TUEN...3 EU-OHJELMAT TOTEUTUVAT HYVIN ETELÄ-SAVOSSA...4 MAAKUNNALLINEN SOTE-TYÖ ALKANUT HYVÄSSÄ HENGESSÄ...5 YMPÄRISTÖARVIOINTI KÄYNNISSÄ VIITOSTIEN PARANNUKSISTA...6 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUSRAAMI NOIN132 MILJOONAA...6 EU-OHJELMIEN VUOSIBUDJETTI VAJAAT 10 MILJOONAA...7 JUVAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LAUSUNNOILLA...7 VALTIO SÄILYTTÄÄ TAIDEHALLINNON ALUEELLISET TOIMIPISTEET...7 KUNTALIITON HAATAINEN PUHUI AJANKOHTAISASIAA MIKKELISSÄ...8 MAAKUNTALIITON BUDJETTI 2,4 MILJOONAA...9 PUOLUEETONTA TIETOA PUULAN VEDESTÄ...9 SAVONLINNALAISET LENTOON... 10 ETELÄ-SAVON ENNAKOINTISIVUSTO TÄYTTÄÄ VUODEN... 10 FAKTAA VAALIPÄÄTÖKSEN TUEKSI... 10 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 11 Etelä-Savoon muuttaneet Minna ja Jos: HARVALLA MAAILMASSA ON NÄIN HIENOA PAIKKAA ASUA. Harvalla maailmassa on näin hienoa paikkaa asua, sanovat eteläsavolainen pariskunta Minna Ojamies ja Jos Schuurmans. Minnan ja Josin paratiisi sijaitsee Mäntyharjulla, missä maaseudun rauha ja iso talo puhtaan veden äärellä ovat tuoneet elämään sitä laatua, mitä siitä Helsingin ja Hollannin vuosina puuttui. Kaikki Ojamies Schuurmans perheen ihanuudet omasta mustikkametsästä ja lasten turvallisesta leikkiympäristöstä lähtien sijaitsevat kuitenkin vain parin tunnin matkan päässä entisestä kodista ja pääkaupunkiseudun ruuhkista. Tuo pari tuntia on kuitenkin tehnyt heistä heidän mielestään etuoikeutettuja: elämä on hyvää, ja arki helppoa. 1

Onnellisia muuttajatarinoita Ojamies Schuurmansin perhe on yksi onnellinen eteläsavolainen muuttajatarina. Tarinoita on kuitenkin lukuisia. Näiden tarinoiden avulla Etelä-Savo nyt kutsuu järviensä rannoille uusia asukkaita ja yrittäjiä. Vaihda maisemaa! kehottaa lokakuun lopulla käynnistyvä markkinointikampanja Aurinkoista huomenta. Aurinkoista huomenta -markkinointiponnistus vie valoa syyspimeään Helsinkiin marraskuun ajan. Maanantaina 29. lokakuuta pääkaupunkiseudun kadunvarsille ja bussien kylkiin ilmestyy neljäksi viikoksi aurinkoinen viesti Etelä-Savosta. Se houkuttelee ihmisiä kurkistamaan kampanjan verkkosivuille, jotka avautuivat 23. lokakuuta. Aurinkoa klikkaamalla osoitteessa www.esavo.fi selviää, miksi Etelä-Savo on erityisen hyvä paikka elää, asua ja työskennellä. Sivuilla on myös leikkimielinen testi (testi julkaistaan lokakuun lopulla) Sovellutko Saimaalle. Testintekijä voi voittaa luksusloman Suomen hienoimman järven rantamaisemiin. Asukkaat ylistävät, ja Saima palvelee Vetävien ja maakunnan monipuolista ja laadukasta tarjontaa markkinoivien sivujen lisäksi kampanja on tuottanut kolme lyhytfilmiä, joilla asukkaat ylistävät Etelä- Savon erinomaisuutta. Minnan ja Josin, Joonaksen ja Mikan sekä Erkin viesti, kuten koko kampanjakin, on kohdistettu potentiaalisille muuttajille, erityisesti pääkaupunkiseudun lapsiperheille, paluumuuttajille ja vapaa-ajan asukkaille. Myös muuttajaesite Sydän Saimaalla tukee kampanjaa. Kampanjan ajan ja aina helmikuun loppuun Etelä-Savon maakuntaliitossa toimii palveleva puhelin Saima. Saimalle voi soittaa ja kysyä, mitä moninaisimpia muuttoon tai kuntapalveluihin liittyviä kysymyksiä. Jos Saima itse ei osaa vastata, hän ohjaa kysyjät kuntiin henkilöille, joilta vastaus löytyy, vakuuttaa kampanjasta vastaava markkinointipäällikkö Heidi Miettinen. Saimana toimivat hän ja elinvoimahankkeen projektisihteeri Sanna Huttunen. Tarkoituksemme on palvella muutosta kiinnostuneita niin hyvin, ettei muutto tyssää ainakaan palvelun puutteeseen, Miettinen sanoo. Saiman tavoittaa numerosta 044 709 0999 tai sähköpostitse saima@esavo.fi tai verkkosivuilta www.esavo.fi. Elma-messut esittelee Etelä-Savoa Aurinkoista huomenta -kampanja huipentuu Helsingissä Elma-maaseutumessuilla, joilla markkinointihanke on mukana yhdessä Mikkelin elinkeinoyhtiön Misetin kanssa (osasto 6K 121). Maakuntaliitto järjestää messuilla vapaa-ajanasukastapaamisen lauantai-iltana 10. marraskuuta. Maakuntajohtajan ja liiton luottamushenkilöiden isännöimään tilaisuuteen on ilmoittautunut peräti viisisataa vapaa-ajanasukasta. Etelä-Savo on tänä vuonna Helsingin messukeskuksessa pidettävien Elmamessujen tähtimaakunta. Messut järjestetään 9. 11. marraskuuta, ja niillä käy perinteisesti paljon lapsiperheitä. Aurinkoista huomenta -kampanjan toteuttaa maakunnan markkinointihanke Etelä-Savo - elinvoimainen Saimaan maakunta. Toteutuksesta vastaa mikkeliläinen mainostoimisto Kixit. Kampanjan budjetti on vajaat 200 000 euroa. Lisätietoja antaa markkinointipäällikkö Heidi Miettinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 044 770 0512. MAAKUNTASTRATEGIAN TARKISTUS ETENI VALTUUSTOVAIHEESEEN Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon nykyisen maakuntasuunnitelman eli Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian tarkistusluonnoksen maanantaina 22. lokakuuta Mikkelissä. Lopullisesti tarkistuksen hyväksyy 26. marraskuuta kokoontuva syysvaltuusto. Päivittämisprossissa maakuntaliitto tarkasteli sitä, vastaako nykyinen strategia tulevaisuuden eli vuoden 2020 haasteisiin. 2

Muuttovoitto ja vahva aluetalous edelleen tavoitteina Strategian tavoitteena on edelleen kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi ja vahvistaa aluetaloutta ja näin lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Strategian tarkistus tuotti kuitenkin myös kokonaan uusia sisältöjä ja osin päälinjaukset myös jäsenneltiin uudelleen. Aikatähtäin siirtyi vuodesta 2015 vuoteen 2020. Uudeksi maakunnan keskeiseksi menestystekijäksi maakuntastrategia nostaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Vanhoina, aiemmasta tosin hieman täsmentyneinä, hyvää tulevaisuutta turvaavina tekijöinä säilyvät menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö, joka vetää maakuntaan niin uusia yrityksiä kuin asukkaita. Venäjä-yhteyksien edistäminen ja matkailu mainittiin aiemmin itsenäisinä menestystekijöinä. Nyt matkailu nähdään osana maakunnan menestyvää elinkeinotoimintaa. Venäjä-yhteyksiä strategia tarkastelee läpileikkausperiaatteella painottaen erityisesti elinkeinoelämän ja kulttuurin näkökulmia. Tarkistusprosessia veti maakuntaliiton virasto tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä. Kommenttikierrokselta myönteinen palaute Syyskuussa 2012 liitto keräsi strategian muutosesityksistä sidosryhmien kommentit. Kommenttinsa liitolle lähetti 26 tahoa 61:stä. Kommentin antajat suhtautuivat strategialuonnokseen pääosin myönteisesti. Yksikään taho ei kyseenalaistanut strategialuonnoksen tavoitteita eikä muitakaan suuria muutoksia esitetty. Maakuntahallituksen hyväksymään luonnokseen liiton virasto oli kirjannut muutosesitykset soveltuvin osin. Yksityiskohtaisia aloitteita käsitellään vuonna 2013, kun liitto laatii uuden maakuntaohjelman vuosille 2015 2018. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian keväällä 2009. Maakuntastrategia on asiakirja, joka sisältää Etelä-Savon strategiset kehittämislinjaukset pitkälle aikavälille. Nämä kehittämisen päätavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntaohjelma tehdään neljän vuoden välein ja toteuttamissuunnitelma joka vuosi. Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698. MAAKUNTIEN VALMISTELEMA ALUEELLINEN EU-OHJELMA SAI TUEN Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen tähänastiset linjaukset uudelle alueelliselle EU-ohjelmalle 2014 2020. Linjaukset pitävät sisällään muun muassa sen, että uusi ohjelma edistää vähähiilistä taloutta läpileikkausperiaatteella, eikä sitä varten laadita omaa toimenpideluokkaa. Kannanotossaan Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa, että jatkossakin maakuntaliittojen roolin ohjelmatoteutuksessa on oltava vahva. Suuntaviivat sovittiin keväällä valtion ja maakuntien välisissä neuvotteluissa, ja niistä on pidettävä kiinni, maakuntahallitus totesi 22. lokakuuta. Valmistelulla tiivis tahti Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa valmistelevat paraikaa kovaa vauhtia uuden EU-ohjelmakauden 2014 2020 alueellista osiota. Alueellisen suunnitelman toinen luonnos on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle 25. lokakuuta. Ohjelmatyötä maakuntahallitukselle selosti aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen maakuntaliitosta. Koko Suomeen tulee uudella kaudella vain yksi ohjelma, joka ohjaa sekä EAKR- että ESR-varojen käyttöä. Ohjelmaan tulee kaksi alueellista suunnitelmaa: yksi Itä- ja Pohjois-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. 3

Alueellisia suunnitelmia valmistellaan maakuntaliittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Yhteistyöryhmän rooli vahvistuu Ohjelma pannaan uudellakin kaudella toimeen pääsääntöisesti maakunnissa. Rahoittajaviranomaisia ovat Ely-keskukset ja maakuntaliitot. Maakunnan yhteistyöryhmän rooli vahvistuu nykyisestä. Osa ohjelmarahoista voidaan käyttää valtakunnallisiin teemoihin (EAKR: 10 20 pros.; ESR: 25 35 pros.). Ohjelman tavoitteena on hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (Halke) linjausten mukaan: 1. edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, 2. tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja hyödyntää sitä, 3. edistää vähähiilistä taloutta, 4. parantaa alueiden saavutettavuutta, 5. parantaa työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, 6. kehittää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja 7. lisätä sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä. Suomi pyrkii turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa Suomen vaatimuksena neuvotteluissa EU-komission kanssa on turvata Itä- ja Pohjois-Suomen asema siten, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuen taso pysyisi samana kuin nykykaudella (35 euroa/asukas, indeksikorotettuna noin 40 e/as; komission esitys 20 e/asukas). Myös harvan asutuksen painoarvo on tavoitteena saada mahdollisimman korkeaksi. Itä-Suomelle keskeinen kysymys on kuitenkin erityisesti se, määritteleekö EUkomissio Itä-Suomen ns. välialueeksi, jolla aluebruttokansantuote on 75 90 prosenttia EU-keskiarvosta, vai ns. kehittyneeksi alueeksi. Itä-Suomen edunmukaista olisi saada ns. kehittyneen alueen status: se toisi säädöskiemuroiden vuoksi sekä itäiseen Suomeen että koko Suomeen enemmän rahaa kuin välialuestatus. Aikataulut kiireiset EU:ta tällä erää isännöivän Kyproksen tavoitteena on pitää marraskuun lopulla uusi ylimääräinen huippukokous, joka linjaa, paljonko rakennerahasto-ohjelmiin on uudella kaudella tulossa rahaa, mihin tarkoituksiin rahaa on tulossa ja mille alueille. Jos Kyproksen aikataulu toteutuu, uuden ohjelman laadinta on Koskisen mukaan hyvässä aikataulussa ja sitä voitaisiin päästä käynnistämään vuoden 2014 alusta. Jos aikataulu viivästyy, niin seuraava huippukokous on vasta keväällä 2013. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelman toteutuskin viivästyy. EU-komission ja Suomen kumppanuusneuvottelut käynnistyvät Helsingissä 24. lokakuuta. Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489. EU-OHJELMAT TOTEUTUVAT HYVIN ETELÄ-SAVOSSA Etelä-Savon EU-ohjelmat ovat toteutumassa hyvin. Euroopan sosiaalirahaston ESRohjelman rahoitus on jo kokonaan varattu, ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKRohjelma toteutuu myös hyvin, joskin uusille hyville EAKR-hankkeille rahaa on vielä jäljellä, sanoo ohjelmapäällikkö Hanna Makkula Etelä-Savon maakuntaliitosta. Makkula selosti Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmälle EAKR- ja ESR-ohjelmien toteutumistilannetta keskiviikkona 17. lokakuuta Mikkelissä, missä yhteistyöryhmä piti vuoden toiseksi viimeistä kokousta. 4

Yritystukiin runsaasti rahaa Yritystukien kysyntää talouslama on kuitenkin hiljentänyt, joten yritysten kehittämishankkeisiin rahaa on vielä Makkulan mukaan runsaasti eli lähes 18 miljoonaa euroa jäljellä. Vuonna 2012 yritystukien kysyntä on kuitenkin jo lähtenyt nousuun. Tänä vuonna Ely-keskus on myöntänyt yritystukiin tähän mennessä kymmenen miljoonaa euroa ohjelmarahaa. Summa on selvästi suurempi kuin vuonna 2011, kertoo johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Kuluvan kauden viimeiset rahat tulevat vuonna 2013 Etelä-Savossa toteutetaan vuosina 2007 2013 EU:n alueellisia kilpailukyky- ja työllisyysohjelmia, joista toinen ohjaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahojen käyttöä ja toinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahojen käyttöä. Ohjelmakausi päättyy ensi vuoden lopussa. Päättyminen tarkoittaa sitä, että ohjelmien viimeiset rahat tulevat Etelä-Savoon ensi vuonna. Kehittämishankkeita voi kuitenkin toteuttaa vielä vuonna 2014. ESR-ohjelmassa rahoille on jo käytännössä löytynyt käyttökohteet, mutta EAKRohjelmassa rahaa maakunnan elinkeinotoimintaa, osaamista ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin on käytettävissä kaikkiaan yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Yritystukien lisäksi (vajaat 18 miljoonaa) maakunnan innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämiseen on myönnettävissä 12,6 miljoonaa euroa ja alueen saavutettavuutta, vetovoimaa ja yrityselämän toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin 4,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 alussa käynnistyy uusi seitsenvuotinen ohjelmakausi, jota jäsenmaat ja EU-komissio valmistelevat parhaillaan. Lisätietoja antavat aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489. MAAKUNNALLINEN SOTE-TYÖ ALKANUT HYVÄSSÄ HENGESSÄ Etelä-Savo on saanut kahdeksanjäsenisen sote-selvitysryhmän. Työryhmän tehtävänä on selvittää, mitkä ovat vaihtoehtoiset mallit järjestää Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Työryhmän nimesi maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä 25. syyskuuta Mikkelissä. Selvitystyön ensisijaisena tavoitteena on säilyttää maakunnassa kiireellisen hoidon ympärivuorokautinen päivystys. Puhetta selvitysryhmässä johtaa Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander. Sote-selvitysryhmän työ on alkanut hyvässä hengessä, kertoo maakuntajohtaja Matti Viialainen. On hyvä, että eri vaihtoehdot punnitaan kiihkottomasti ja asukkaille pyritään takaamaan laadukkaat palvelut omassa maakunnassa, Viialainen toteaa. Kuntien ja sairaanhoitopiirien johto pohtii Selvitystyöryhmään kuuluvat kaupunginjohtajat Janne Laine Savonlinnasta (varalla Teemu Hirvonen), Kimmo Mikander Mikkelistä (Maria Närhinen) ja Tapio Turunen Pieksämäeltä (Ulla Nykänen), kunnanjohtajat Kristiina järvenpää Rantasalmelta (Tanja Matikainen), Heikki Laukkanen Juvalta (Satu Auvinen) ja Pekka Toivonen Kangasniemeltä (Jussi Teittinen) sekä sairaanhoitopiirien johtajat Matti Nupponen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä (Matti Suistomaa) ja Hemmo Pirhonen Itä-Savon sairaanhoitopiiristä (Hannu Juvonen). Esittelijänä työryhmässä toimii maakuntajohtaja Matti Viialainen ja sihteereinä hallinto ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, maakunta-asiamies Markku Aholainen ja yhteyspäällikkö Teppo Leinonen. Selvitystyötä ohjaa maakuntaliiton kunnallistaloustyöryhmä, jossa puhetta johtaa Heikki Laukkanen ja jossa jäseniä ovat maakunnan kuntien ja sairaanhoitopiirien johtajat. 5

Valmista vuoden loppuun Työryhmän ehdotukset valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 6. marraskuuta. Selvityksen tekemisestä päätti maakuntahallitus 17. syyskuuta Mikkelissä. Lisätietoja maakuntaliitossa antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515. YMPÄRISTÖARVIOINTI KÄYNNISSÄ VIITOSTIEN PARANNUKSISTA Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut valmiiksi ympäristövaikutusten arviointiohjelman Viitostien parannuksista Mikkelin eteläpuolella. Ohjelma arvioi, miten Viitostien parannukset Hietasen ja Pitkäjärven välillä vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä asukkaiden ja yritysten arkeen, mm. melutasoihin, luontoon, erityisesti liito-oraviin, maisemaan ja Mikkelin seudun maankäyttöön. Viisi vaihtoehtoa Ympäristöarviointiohjelmassa Ely esittelee viisi erilaista ja -tasoista vaihtoehtoa tieosuuden parannukselle. Niistä kaksi parantaa tietä sen nykyisellä paikalla ja kolme muuttaa tielinjausta Hietasen ja Otavan välillä. Suurin muutos siirtäisi tien kulkemaan radan vartta pitkin Hietasesta Otavaan. Tien parannuksen yhteydessä on tulossa muutama uusi eritasoliittymä (Hietanen, mahdollisesti Orijärvi) ja sen lisäksi vanhoja liittymiä parannetaan (Otava ja Tikkala). Maakuntakaavaa noudatettu Tievaihtoehdot ovat pääosin maakuntakaavan mukaisia, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus Pohjois-Savon Elylle 22. lokakuuta antamassaan lausunnossa. Hallitus muistuttaa kuitenkin, ettei Hietasen ja Pitkäjärven välillä ole toistaiseksi ajantasaista yleiskaavaa, jonka pohjalta eri linjausvaihtoehtoja ja uusien liittymien paikkoja voisi perustella. Ympäristövaikutusten arviointi on ensimmäinen vaihe tieosuuden parannuksessa. Keväällä 2013 Ely julkaisee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka on nähtävillä palautteen antoa varten kaksi kuukautta. Kun Ely-keskus on saanut palautteen tietöiden vaikutuksista, se arvioi eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat, valitsee toteutettavan vaihtoehdon ja tekee sille tiesuunnitelman. Se, kuinka paljon valtio myöntää tietöihin rahaa, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisena tien parannus toteutuu. Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618. Tiesuunnittelua voi seurata osoitteessa http://www.ely-keskus.fi/fi/liikenne/tiehankkeet/pohjoissavo/vt5hietanenpitkajarvi TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN RAHOITUSRAAMI NOIN132 MILJOONAA Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman rahoitusraami vuodelle 2013 Etelä- Savossa on 132,4 miljoonaa euroa (2012: 110,9). Valtion rahoitusta maakuntaohjelman toteutukseen tavoitellaan noin 105,6 miljoonaa euroa, johon sitoutuisi kuntarahoitusta 7,8 miljoonaa ja yksityistä rahoitusta 11,9 miljoonaa euroa. Suurimmat budjetoidut summat kohdistuvat myös vuonna 2013 teiden parannuksiin: väylähankkeet, muun muassa Savonlinnan keskustahankkeet sekä valtatie 5:n ja valtatie 23:n korjaustoimet, 38,8 miljoonaa euroa, perustienpito 23,4 ja yksityisteiden kunnostus 0,8 miljoonaa euroa. Työllistämis- ja koulutustoimiin on tavoitteena ohjata 16 miljoonaa euroa vuonna 2013. 6

Toteuttamissuunnitelma sisältää ne keskeiset käytännön toimet ja rahoitustarpeet, joiden avulla maakuntaohjelma vuosittain toteutuu. Suunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja sen laativat joka vuosi maakuntaliitto, seudut ja valtion aluehallintoviranomaiset yhdessä. Niin maakuntaohjelman kuin sen toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän yhteistyöasiakirjan tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, uudistaa osaamisrakenteita, kohentaa hyvinvointipalveluja sekä liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaa. Maakuntahallitus hyväksyi 22. lokakuuta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2013 2014. Lisätietoja antaa aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen, puh. 040 779 7747. Suunnitelma on luettavissa osoitteessa http://www.esavo.fi/resources/public//maakuntaliitto/julkaisut/totsu2013-2014_etela-savo.pdf EU-OHJELMIEN VUOSIBUDJETTI VAJAAT 10 MILJOONAA Etelä-Savon EU-ohjelmien vuosibudjetti eli yhteistyöasiakirja vuodelle 2013 on valmistunut. Yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 suunnattu valtion rahoitus on selvästi pienempi kuin EU-ohjelmakauden alussa budjetoitiin. Tämä johtuu Suomen hallituksen tekemistä leikkauksista, jotka pienentävät kaikkiaan valtion ohjelmarahoitusta Itä-Suomessa noin 20 miljoonaa euroa. Valtion leikkauksista syntynyt vaje tulee kattaa kuntarahoituksella. Etelä-Savon yhteistyöasiakirjan 2013 rahoituskehys on yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto -ohjelman (EAKR) hankkeisiin suunnataan 8,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto-hankkeisiin (ESR) noin 1,5 miljoonaa euroa. Yhteistyöasiakirja on EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti, jossa ohjelmaa toteuttavat viranomaiset sopivat ohjelmien maakunnallisista rahoituslinjauksista ja rahoitettavista toimista. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä vuosittain. Yhteistyöasiakirja on osa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi yhteistyöasiakirjan 17. lokakuuta ja maakuntahallitus 22. lokakuuta. Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489. JUVAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LAUSUNNOILLA Juvan keskustan osayleiskaava on pääosin voimassa olevan maakuntakaavan mukainen, toteaa maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi Juvan kunnalle 22. lokakuuta. Paljon tilaa vievän kaupan kaavoitus perusteluineen (Vehmaan vähittäiskaupan suuryksiköt) kaipaavat liiton mielestä kuitenkin vielä täsmennystä. Lisätietoja antaa kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672. VALTIO SÄILYTTÄÄ TAIDEHALLINNON ALUEELLISET TOIMIPISTEET Etelä-Savon maakuntahallitus on tyytyväinen siitä, että valtio säilyttää taidehallinnon alueelliset toimipisteet. Maakuntahallitukselle tuoreen ja ilahduttavan tiedon kertoi eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd) 22. lokakuuta. Alueellista taidehallintoa maakuntahallitus käsitteli antaessaan opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon Taiteen edistämiskeskuksen asetusluonnoksesta. Alueiden päätösvalta tärkeää Liitto korostaa lausunnossaan alueiden päätösvaltaa, asiantuntijuutta ja vaikutusmahdollisuuksia: taide- ja kulttuuriala ovat oleellinen osa aluekehitystä. 7

Alueiden omaleimainen kulttuuri ei saa jäädä jalkoihin eikä valtion keskusohjausta vahvistava uudistus saa vaarantaa alueellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, maakuntahallitus muistuttaa. Alueen toimijoita koskevat päätökset tulee hallituksen mielestä jatkossakin tehdä alueilla, joissa on alueellisen taiteen ja kulttuurin paras asiantuntemus. Tämä koskee muun muassa yhteisöjen valtionavustuksia ja läänintaiteilijoiden nimityksiä ja tehtäviä. Aluetoimipisteiden resurssien on oltava riittävät. Lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285. KUNTALIITON HAATAINEN PUHUI AJANKOHTAISASIAA MIKKELISSÄ Kuntauudistuksesta tarvitaan toinen lausuntokierros ennen lakiesityksen antamista, korosti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen puhuessaan 10. lokakuuta Mikkelissä Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaispäivässä. Toisella lausuntokierroksella kunnilla on oltava käytössään myös linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvaihtoehdoista, Haatainen sanoi. Kunnat joutuvat antamaan lausuntonsa hyvin kiireisellä aikataululla, todennäköisesti vuoden vaihteen jommalla kummalla puolella eli ne annettaneen joko nykyvaltuuston viimeisessä tai uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, Haatainen arveli. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (vas.), Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen keskustelivat lehdistölounaalla ajankohtaisista kuntaasioista. Kuntauudistus ei pelasta Kuntauudistus ei pelasta Suomea tai Etelä-Savoa, sanoi maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) tilaisuuden avauspuheenvuorossa. Kuntauudistus tarvitaan, mutta kolme kaupunkikuntaa ei riitä Etelä-Savossa. Me tarvitsemme myös maaseutukuntia, hän totesi. Etelä-Savossa kuntien suurin ratkaisu on Kakriaisen mukaan se, miten terveydenhuolto mitoitetaan oikein kuntien kantokykyyn ja kansalaisten tarpeisiin. Ongelma ei kuitenkaan ratkea kuntarakennemuutoksella, vaan tarvitaan palvelurakennemuutos, Kakriainen sanoi. Väestörakenne ratkaisee Maakunta-asiamies Markku Aholaisen kuntatalousesityksessä Etelä-Savon tulevaisuuden keskeisiksi kysymyksiksi nousivat väestörakenteeseen liittyvät tekijät: kuntien suurimmat kustannukset ovat yhteydessä niihin. Etelä-Savossa ikääntyneiden määrä kasvaa ratkaisevasti lähivuosina, ja väestön korkea ikä nostaa välittömästi kunnan kuluja. Eniten yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä Mikkelissä (81 pros.; koko maakunnassa 62; koko Suomessa 85). Työikäisten määrä Etelä-Savossa sen sijaan putoaa seuraavan vajaan 20 vuoden aikana 20 000 asukkaalla. Aholaisen esitys haastoi tilaisuuden kuntapäättäjät ja panelistit kysymyksellä: kuka uskoo, että Etelä-Savo pystyy vuoden 2025 asukasrakenteella pitämään yllä nykyiset palvelut. Panelistit pohtivat tulevaisuutta Seitsenhenkinen puolueiden edustajista koottu paneeli pohti seminaarin lopuksi, miten Etelä-Savo pärjää muutoksen mylläkässä. Paneeliin osallistuivat Vesa 8

Himanen (ps), Teemu Hirvonen (sd), Leevi Piispa (vihr.), Osmo Rantanen (vas.), Esko Repo (kd), Pirjo Siiskonen (kesk.) ja Lenita Toivakka (kok.). Paneelia veti maakuntajohtaja Matti Viialainen. Panelistit esittivät näkemyksiä kuntien yhdistymistarpeista ja kuntapalveluista, muun muassa terveydenhuollon järjestämisestä maakunnassa. Kuntaliitto ja maakuntien liitot järjestävät ajankohtaisiin asioihin paneutuvat tilaisuudet vuoden mittaan kaikissa Suomen maakunnissa. Ensimmäinen tilaisuus oli maaliskuussa Satakunnassa. Etelä-Savon tilaisuus on toiseksi viimeinen. Lisätietoja Etelä-Savon ajankohtaispäivästä antaa maakunta-asiamies Markku Aholainen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 0400 745 537. Aineistot luettavissa osoitteessa http://www.esavo.fi/fi/page/46?newsitem=275 MAAKUNTALIITON BUDJETTI 2,4 MILJOONAA Maakuntaliiton jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat vuonna 2013 kolme prosenttia, jos maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntahallituksen linjaukset 26. marraskuuta. Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,33 miljoonaa. Maakuntahallitus hyväksyi kuntaosuuksien nousun hyväksyessään liiton ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman. Edessä isoja asioita Vuosi 2013 tuo maakuntaliiton ja sen jäsenkuntien toimintaan tuntuvia muutoksia, liitto ennakoi toimintasuunnitelmassa. Kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, useat keskeiset lakiuudistukset ja muun muassa vaalipiiriuudistus vaikuttavat kuntien ja kuntaorganisaatioiden toimintaan. Edunvalvonnassa on edelleen painopisteinä muun muassa turvata hyvät liikenneyhteydet, parantaa kuntien, koko Etelä-Savon ja Itä-Suomen asemaa, edistää maakunnan koulutusta ja vahvistaa kuntien ja maakunnan kaavoitusvaltaa. Valmisteilla uusi maakuntaohjelma ja uusi EU-kausi Vuonna 2013 liitto laatii uuden maakuntaohjelman, vie loppuun nykyisen EUohjelmakauden ja osallistuu aktiivisesti uuden kauden valmisteluun. Maakuntakaava täydentyy vaihemaakuntakaavoilla, ja selvitys kartoittaa Etelä- Savon luonnonvarat. Työyhteisön kehittäminen on yksi liiton hallinnon päätavoitteita. Kaikki maakuntaliiton toiminta pyrkii vahvistamaan Etelä-Savon Saimaan maakunnan elin- ja vetovoimaa. Lisätietoja vuoden 2013 toiminnasta antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491. PUOLUEETONTA TIETOA PUULAN VEDESTÄ Puulan vedenlaatu on puhuttanut pitkään ja kiihkeästikin Kangasniemellä. Syytettynä veden laadun heikennyksestä on ollut Vapon turvetuotanto, jonka valumavedet Keski-Suomesta on nähty kirkasvetisen Puulan uhkana. Puula on Etelä-Savon maakuntajärvi. 9

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut selvittää nyt juurta jaksaen Puulan länsiosien vesien laadun. Noin vuoden mittainen hanke kartoittaa, miten erilaiset maankäyttötoiminnot, esimerkiksi turvetuotanto ja metsäojitukset, vaikuttavat veteen. Ranta- ja valuma-alueille perustetaan useita mittauspisteitä. Yhtä tarkkaa ja puolueetonta analyysiä valumista ja vedenlaadusta ei ole tehty kertaakaan aikaisemmin. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 72 000 euroa. Kustannuksiin osallistuvat Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntaliitot, Etelä-Savon Ely-keskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ja Joutsa ja Mikkelin seutu. Myös Puulan kalastuskunta ja Vapo rahoittavat hanketta. Etelä-Savon maakuntaliitto osallistuu hankkeeseen maakunnan kehittämisrahalla (22 600 euroa). Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618. SAVONLINNALAISET LENTOON Savonlinnan seudun kuntayhtymä edistää loppuvuoden ajan hankerahalla lentoyhteyksien säilymistä. Maakuntahallitus myönsi kokouksessaan 22. lokakuuta lentoliikenteen edistämiseen maakuntarahaa 10 500 euroa. Kunta rahoittaa hanketta 4500 eurolla. Edistämistyöhön palkataan projektikoordinaattori, joka tiedottaa seudun toimijoille lentoliikenteen tärkeydestä ja houkuttelee lentämään. Tavoitteena on nostaa matkustajamäärät 1100:een kuukautta kohti loppuvuonna. Nykymäärät ovat 700 800 matkustajaa kuukaudessa. Lisätietoja antaa yhteyspäällikkö Teppo Leinonen, puh. 044 770 0592. ETELÄ-SAVON ENNAKOINTISIVUSTO TÄYTTÄÄ VUODEN Etelä-Savo ennakoi -tilastosivusto täyttää pian vuoden. Verkkosivustolle on kerätty monipuolista tilastoaineistoa, lukuisia suhdanne-, trendi- ja muita katsauksia sekä uutispätkiä maakunnasta. Juuri nyt sivuston ajankohtaisinta antia ovat: tuore Etelä-Savon Aluetalouskatsaus 2012: Talous selvässä kasvussa vuonna 2011, tietopaketti kuntavaaleihin 2012 ja Etelä-Savo lukuina- ja Etelä-Savo huomenna -osioiden uudet päivitykset. Sivustolta löytyy kattavat tietopaketit alueen väestöstä, luonnosta, yrityksistä ja keskeisistä toimialoista. Sivustolta selviää myös, millaisia heikkoja signaaleja ja trendejä kotimaassa tai maailmalla on havaittavissa, sekä se, millaista tulevaisuutta maakunnalle nykyisyys ennakoi. Sivustoa pitävät yllä Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon Ely-keskus, ja se löytyy osoitteesta http://www.esavoennakoi.fi/. Lisätietoa maakuntaliitossa antavat suunnittelija Marja Haverinen, puh. 044 770 0571, ja tilastosihteeri Jaana Kokkonen, puh. 044 770 0574. FAKTAA VAALIPÄÄTÖKSEN TUEKSI Jos et ole äänestänyt ennakkoon, sinulla on vielä aikaa hankkia taustatietoja kuntavaalipäätöstä varten. Etelä-Savon maakuntaliiton tietopaketit löytyvät osoitteesta http://www.esavo.fi/kuntavaalit. Tietopaketit sisältävät faktaa maakunnan ja sen kuntien tärkeimmistä ominaispiirteistä, muun muassa väestön, työvoiman ja talouden kehityksestä. Maakuntaliitto kannustaa asukkaita käymään aktiivisesti vaaliuurnilla muistuttamalla, että jokainen ääni on tärkeä. 10

TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA 23.10. Itä-Suomen EAKR-ohjelman vuosikokous Helsingissä; 24.10. Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 valmistelutyöryhmä Helsingissä; 24.10. EU-komission ja Suomen kumppanuusneuvottelujen käynnistäminen Helsingissä; 28.10. kunnallisvaalit; 30.10. Maakunnalliset ilmasto-ohjelmat -seminaari Helsingissä; 30.10. Itä-Suomen jätesuunnitelman seurantakokous Varkaudessa; 30.10. Koheesio 2014+ -työryhmä Helsingissä; 31.10. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; 1.11. Itämeren ohjelman kansallinen työryhmä Helsingissä; 6.11. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Helsingissä; 9. 11.11. Elma-maaseutumessut Helsingissä; 12.11. maakuntahallitus Mikkelissä; 14.11. Koheesio 2014+ -työryhmä Helsingissä; 14.11. virkistysalueyhdistysten neuvottelupäivät Helsingissä; 16.11. Etelä-Savon kulttuuriympäristötyöryhmä Mikkelissä; 16.11. Itämeren ohjelman kansallinen työryhmä Helsingissä; 20.11. Savonlinnan seudun työvaliokunta Savonlinnassa; 22.11. Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean sihteeristö Mikkelissä; 23.11. Saimaan virkistysalueyhdistys Mikkelissä; 26.11. maakuntavaltuusto Ristiinassa; 27.11. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Helsingissä; 27. 28.11. rakennustarkastajien neuvottelupäivät Savonlinnassa; 28.11. Arne-neuvottelupäivät Helsingissä; 28. 29.11. NSPA-ryhmän (Northern Sparsely Populated Areas) kokous ja komissiotapaamiset Brysselissä; 4.12. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; 5.12. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Helsingissä; 11.12. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Helsingissä; 11.12. Savonlinnan seudun työvaliokunta Savonlinnassa; 12.12. Koheesio 2014+ -työryhmä Helsingissä; 17.12. maakuntahallitus Mikkelissä; 18.12. Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomiteat Helsingissä; 19.12. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on 153 000. JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, toimitus Tuula Huoviala, puh. 040 867 6368. ISSN 1237-1440. LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: kirjaamo@esavo.fi tai etunimi.sukunimi@esavo.fi (ä=a; ö=o); Internet: www.esavo.fi. 11