RAPORTTI 16ENN31.1-Q7-1 1.7.211 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Oittisen tila Oy Energiakatselmus
Sivu 2 (38) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sivu 3 (38) Esipuhe Tässä katselmusraportissa on esitetty Oittisen tila Oy:n energian kulutuksen nykytilanne, mahdollisuudet pienentää lämmön- ja sähkönkulutusta sekä vuosikustannuksia. Lisäksi on esitetty uusiutuvan energian käytön nykytilanne ja mahdollisuudet lisätä sitä. Katselmus on toteutettu osana hankkeen Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen energiaosiota. Tämä katselmus on toteutettu mukaillen Motiva Oy:n energiakatselmusmalia. Energiakatselmuksen on rahoittanut Satafood Kehittäisyhdistys ry. Energiakatselmuksen yhteyshenkilönä on Satafood Kehittäisyhdistyksen puolesta toiminut Hanna Kuusela ja Oittisen tila Oy:n puolesta Jussi Oittinen. Pöyry Finland Oy:ssä hankkeesta on vastannut Mari Peltomäki. Pöyry Finland Oy, Energia Ilkka Heikkilä Johtaja, Tehokkuus- ja mittauspalvelut Mari Peltomäki Projekti-insinööri, Teollisuuden käyttötalouspalvelut Yhteystiedot PL 93 (Tekniikantie 4 A) 2151 Espoo Kotipaikka Espoo Y-tunnus 62595-6 Puh. 1 3311 Faksi 1 33 24981 www.poyry.fi Pöyry Finland Oy
PÖYRY FINLAND OY Sivu 4 (38)
Sivu 5 (38) Sisältö Esipuhe 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ 7 1.1 Analyysikohde 7 1.2 Energiatalous ja säästöpotentiaali 7 2 TILAN PERUSTIEDOT 8 2.1 Kohde 8 2.2 Tuotanto ja henkilöstö 8 2.3 Energian kulutuksen seurannan nykytila 9 2.3.1 Aikaisemmin tehdyt selvitykset ja hankkeet 1 3 ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS JA KUSTANNUKSET 11 3.1 Polttoaineiden ja käyttöhyödykkeiden hankinta 11 3.2 Kokonaiskulutukset ja kustannukset sekä ominaiskulutukset 11 3.2.1 Lämpö 12 3.2.2 Sähkö 14 3.2.3 Vesi 17 3.3 Energiataseet 17 3.3.1 Lämpö 17 3.3.2 Sähkö 18 3.3.3 Vesi 18 4 ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN NYKYTILA 2 4.1 Uusituvan energian käyttö 2 4.2 Lämmön tuottaminen 2 4.2.1 Lintujen tuottama lämpö 23 4.3 Hallien lämmitys ja ilmanvaihto 23 4.3.1 Ilmanvaihdon tarve 23 4.3.2 Sisälämpötilat 24 4.3.3 Halli 1 24 4.3.4 Hallit 2 ja 3 25 4.3.5 Hallit 4 ja 5 27 4.3.6 Hallit 6 ja 7 29 4.4 Vesi- ja viemärijärjestelmät 3 4.5 Sähköjärjestelmät 31 4.5.1 Sisä- ja ulkovalaistus 31 4.6 Rakennukset ja rakenteet 33 5 EHDOTETTUJEN TOIMENPITEIDEN ENERGIANSÄÄSTÖ JA KANNATTAVUUS 34
Sivu 6 (38) 5.1 Energiatehokkuus 34 5.1.1 Hehkulamppujen korvaamien energiansäästö lampuilla tai LED-lampuilla 34 5.1.2 Loisteputkien korvaaminen halleissa 6 ja 7 35 5.1.3 Lämmöntalteenotto poistoilmasta 36 5.1.4 Kulutusseurannan kehittäminen 38 5.2 Yhteenveto toimenpiteistä 38
Sivu 7 (38) 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ 1.1 Analyysikohde Energiakatselmuksen kohteena on ollut Oittisen tila Oy:n tuotantolaitoksen koko energiankulutus. Pääosa energiasta kuluu lintujen kasvatushallin lämmityksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa. 1.2 Energiatalous ja säästöpotentiaali Kokonaisenergiankäyttö Tarkastelujaksolla vuonna 21 tilan lämpöenergian (hakkeen ja pelletin) kokonaiskäyttö oli 15 MWh. Hankinnan kokonaiskustannukset olivat noin 38 4 (alv %). Tila käytti tarkastelujaksolla sähköenergiaa 192 MWh. Sähkönhankinnan kokonaiskustannukset vuonna 21 olivat noin 9 2 (alv %), kun huomioidaan tuulivoimalla tuotettu energia. Tuotantolaitos käytti tarkastelujaksolla vettä noin 4 5m 3. Vedenhankinnan ja jäteveden kokonaiskustannukset olivat noin 765 (alv %). Mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja energian säästöpotentiaali Oittisen tilalla oli kokonaisuutena kiinnitetty erittäin hyvin huomiota jo aikaisemmin energiankäytön tehostamiseksi ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Tilalla tuotetaan sen tarvitsema lämpö ja suurin osa sähköstä. Sähkön tuotantoon on investoitu oma tuulivoimala ja lämpö tuotetaan omilla hake- ja pellettikattiloilla. Tästä johtuen merkittävää uusiutuvan energian lisäyspotentiaalia ei ole. Selvästi suurin säästöpotentiaali löytyy kasvatushallien valaistuksen muutoksista. Hehkulamppujen muuttaminen energiansäästö- tai LED-lampuiksi on energiataloudellisesti kannattavaa. Lämpöenergian osalta nykyistä lämmitysverkon säätöä voitaisiin yrittää parantaa niin, että menoveden lämpötilaa voidaan laskea ja näin vähentää verkoston häviöitä. Kasvatushallien poistoilman lämmöntalteenoton kannattavuutta arvioitiin mutta jälkikäteen toteutettuna se todettiin kannattamattomaksi.
Sivu 8 (38) 2 TILAN PERUSTIEDOT 2.1 Kohde Nimi: Osoite: Oittisen tila Oy Kiviniementie 18, 3273 Sastamala Rakennuspinta-ala 964 brm 2 Rakennustilavuus: 4 157 rm 3 Nevontie 71, 3274 Sastamala 2.2 Tuotanto ja henkilöstö Oittisen Tila Oy:ssä päätuotantosuunta on broilerin lihantuotanto. Lisäksi tilalla viljellään peltokasveja ja harjoitetaan metsätaloustuotantoa. Tässä raportissa keskitytään broilerin lihan tuotantoon. Broilereita kasvatetaan seitsemässä erillisessä hallissa. Tuotantomäärät on esitetty taulukossa 2.1. Vuosi 21 oli tuotannon kannalta hieman heikompi kuin vuosi 29. Vuoden 29 aikana pystyttiin tuottamaan noin kuusi erää per halli, kun taas vuonna 21 vain keskimäärin viisi erää. Tulevaisuudessa on tavoitteena lyhentää erien välistä aikaa, jolloin optimaalisessa tilanteessa tauko olisi vain kaksi viikkoa. Keskimäärin kuitenkin voidaan arvioida tulevaisuudessa tauon olevan noin 2,5 viikkoa, jolloin vuodessa pystyttäisiin tuottamaan noin 6,4 erää. Taulukko 2.1. Tuotanto vuosina 29-21. Osasto Tuotanto 29 (kg) Tuotanto 21 (kg) Halli 1 133 244 16 28 Halli 2 132 54 112 79 Halli 3 134 582 115 95 Halli 4 132 31 18 49 Halli 5 134 323 18 472 Halli 6 273 73 244 11 Halli 7 273 783 243 44 Yhteensä n 1 214 n. 1 39 Tilalla työskentelee pääsääntöisesi 2 henkilöä. Hallien pesupalvelut ostetaan ulkopuoliselta toimijalta. Ulkopuolisilla ostopalveluilla ei ole energian kulutuksen kannalta merkittävää merkitystä. Tilan työkoneet on esitetty taulukossa 2.2.
Sivu 9 (38) Taulukko 2.2 Työkoneet Vuosimalli Kuorma-auto Fiat Ducato Maxi 2.3 JTD 24 Pakettiauto Fiat Ducato 2. JTD 26 Traktori John Deere 662 Premium Autopwr, 5 km/h + etukuormaaja Quicke Q65 27 Kurottaja Bobcat T2566 25 Traktori Fendt 82 vario TMS 28 Traktori Deutz-Fahr DX 4.7, takaveto 1984 Leikkuupuimuri Claas Dominator 14 Hydro Drive 26 Kylvölannoitin Väderstad Rapid 4 211 Hinattava S-piikkiäes Potila Master 6 21 Esimuokkaaja Kire 8,2 m 21 Kultivaattori Lemken Smaragd 3, m 21 Peräkärry KIPA 11 1995 Peräkärry KIPA 12 1998 Muita vanhoja peräkärryjä 3 kpl Lannan lautaslevitin TEKO 1 D 29 Kuivikkeenlevitin TIPI 25 Keräävä kauhaharjalaite Bobcat, hydraulinen 27 Etuk. kauhoja 4 kpl, trukkipiikit, suursäkkinostin Kasvinsuoj.ruisku HARDI, 65 l, työl. 11,5 m 1992 Kverneland paluuaurat, 4-siipiset 1995 Perälevy KIPA 25 1999 Juontokoura KIPA 1997 Hiekoitin TEKO 29 2.3 Energian kulutuksen seurannan nykytila Energiankulutusta seurataan tuotantoeräkohtaisesti. Kulutusmittareista kirjataan kulutukset ylös tuotantoerien välillä. Kiviniemessä ja Nevontiellä on erilliset lämmönmittaukset, joka mittaavat lämpökattiloiden tuottaman energiamäärän. Sähkömittauksia on seuraavasti: Nevontiellä yhteinen mittaus halleille 4 ja 5 Nevontiellä yhteinen mittaus halleille 6 ja 7 Kivieniementiellä yhteinen mittaus halleille 1, 2 ja 3 Kiviniementiellä mittaus kuivurille, asuinrakennukselle ja muille tiloille Tuulivoimalla tuotetun sähkön mittaus Vedenkulutusta mitataan hallikohtaisesti ja sitä seurataan päivittäin, koska se on yksi tärkeimmistä seurattavista asioista lintujen kannalta. On kuitenkin huomattu, että erien välillä ei ole juurikaan ole kokonaisvedenkulutuksessa vaihtelua.
Sivu 1 (38) Energiankulutusta voidaan todeta tällä hetkellä seurattavan riittävällä tarkkuudella. Kulutuksen seurannan lisäksi nykyisin lasketaan myös ominaiskulutuslukuja tuotettuja lihakiloja kohti. Eräkohtaista kulutusten vertailua tällä hetkellä vaikeuttaa ulkolämpötilan vaikutus kulutukseen. Lämmönkulutuksen osalta voitaisiin kyseisestä ongelmasta päästä eroon seuraamalla myös ulkolämpötilaa ja normeeraamalla kulutus käyttämällä lämmitystarvelukua. Tällä hetkellä lämmönkulutuslukemat kirjataan ylös vain kerran erien välillä. Ennen lintujen tuloa hallit ja pehkuna käytettävä turve lämmitetään. Nykyisin ei ole tietoa tähän vaiheeseen kuluvasta energian määrästä. 2.3.1 Aikaisemmin tehdyt selvitykset ja hankkeet Oittisen tilalla on panostettu monella tavalla energiankulutuksen pienentämiseen. Seuraavat hankkeet on toteutettu: Tuulivoimala oman sähköntuotantoon Pellettikattila Kiviniementielle korvaamaan öljyn kulutusta. Samalla myös kuivurin lämmitys on muutettu pellettilämmöllä toimivaksi. Hakekattila Nevontielle korvaamaan tuulisähköllä toiminutta lämmitystä Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi tila on osallistunut MTT:n toteuttamaan broilerinlihan tuotannon ympäristövaikutusten selvitykseen Broilerin fileesuikaleiden tuotannon ympäristövaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Tällä hetkellä ei tilalla ole toteutuksen alla energiansäästöinvestointeja.
Sivu 11 (38) 3 ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS JA KUSTANNUKSET 3.1 Polttoaineiden ja käyttöhyödykkeiden hankinta Sähkö Oittisen tila Oy:n kuluttama sähköenergia ostetaan Vapo Oy:ltä. Omassa tuulivoimalassa tuotettu sähkö myydään myös Vapo Oy.lle. Sähkön myyntihintaa ei tässä raportissa ole esitetty sopimuksen salassapitosyistä. Ostettu sähkö toimitetaan tilalle Fortumin jakeluverkon kautta 4V jännitetasolla. Sähkö ostetaan kolmen eri liittymän kautta. Tämä johtuu siitä, että tuotantotilat ovat rakennettu kahteen eri osoitteeseen ja yksi liittymä on tilan muiden käyttökohteiden kuten asuinrakennuksen, lämpökeskuksen ja kuivurin liittymä. Lämpö Tilan tuotantorakennusten ja myös asuinrakennusten lämpö tuotetaan omilla kattiloilla, jotka ovat teholtaan: Nevontien kattila 8 kw Kiviniementien kattila 36 kw Vesi Tila on liittynyt Sastamalan veden vesiverkkoon. Kustannukset laskutetaan normaalein tariffihinnoin. Jätevettä ei synny, sillä käytetystä vedestä linnut juovat suurimman osan ja hallien pesuvedet kerätään umpisäiliöihin ja levitetään pelloille. 3.2 Kokonaiskulutukset ja kustannukset sekä ominaiskulutukset Energian ja vedenhankinnan kokonaiskustannukset vuonna 21 olivat yhteensä noin 61 1, jos ei huomioida omalla tuulivoimalla tuotetun sähkön osuutta. Kuvassa 3.1 on esitetty hyödykkeiden osuudet kokonaiskustannuksista. Tuulivoimalla tuotettua sähköä ei huomioitu Vesi 13 % Sähkö 25 % Tuulivoimalla tuotettu sähkö huomioitu Vesi 14 % Sähkö 17 % Lämpö 62 % Lämpö 69 % Kuva 3.1. Energia- ja vesikustannusten jakauma vuonna 21.
Sivu 12 (38) 3.2.1 Lämpö Tilalla lämpökeskuksissa tuotetaan lämpöä polttamalla Kivinimen kattilassa pellettiä ja Nevontien kattilassa haketta tai palaturvetta. Kasvatushallien lisäksi myös tilan muiden rakennusten ja myös kuivurin tarvitsema lämpö tuotetaan kattiloilla. Oittisen tilan yhteenlaskettu lämmönkulutus oli noin 15 MWh/a vuonna 21. Taulukossa 3.1 on esitetty lämmönkulutus vuonna 21 ja ominaiskulutus laskettuna sekä tuotantoa kohden että rakennustilavuutta kohden. Taulukko 3.1 Lämmön kulutus ja ominaiskulutus ja -kustannus. Lämmönkulutus 21 Lämmön kulutus normeerattuna 21 Lämmön ominaiskulutus 21 1 5 MWh/a 1434 MWh/a 1,44 MWh/ 1 kg lihaa Lämmön ominaiskulutus 21 46,2 kwh/m 3 Lämmön ominaiskulutus normeerattuna 21 44,3 kwh/m 3 Lämmön ominaiskustannus 21 37, /1 kg lihaa Kuvassa 3.2 on esitetty vuosien 29 ja 21 vuotuiset lämmönkulutukset ja sääkorjatut kulutukset. Lisäksi kuvassa on ominaiskulutus tuotettuja lihakiloja kohti sekä vastaava ominaiskulutus sääkorjattuna. Sääkorjattu kulutus on pysynyt suurin piirtein samana. Kuvasta voidaan todeta, että ulkoilman lämpötila vaikuttaa kulutukseen voimakkaammin kuin tuotannon määrä. Ominaiskulutusta voidaan pienentää pyrkimällä lisäämään tuotantoa eli lyhentämään erien väliä. Lämmönkulutus [MWh] 2 4 2 2 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Lämmönkulutus Sääkorjattu kulutus Ominaiskulutus Normeerattu ominaiskulutus tuotantoa kohti 29 21 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Ominaiskulututus [MWh/ 1 kg] Kuva 3.2 Lämmön kulutus ja ominaiskulutus vuosina 29 ja 21.
Sivu 13 (38) Kuvista 3.3 ja 3.4 voidaan selvästi nähdä, että ulkoilman lämpötila määrää eräkohtaisen kulutuksen määrän. 6 Lämpö MWh Liha 1kg 3 5 25 Lämmönkulutus [MWh] 4 3 2 2 15 1 Lihan tuotanto [1 kg] 1 5 29 Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 6 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.3. Lämmönkulutus ja tuotanto vuosina 29 21 eräkohtaisesti 6 Lämpö MWh Lämpö MWh/ 1kg 3, Lämmönkulutus [MWh] 5 4 3 2 1 2,5 2, 1,5 1,,5 Ominaiskulutus [kwh/1 kg], 29 Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 6 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.4 Lämmönkulutus ja ominaiskulutukset vuosina 29 21 eräkohtaisesti Lämmön hinta määräytyy polttoaineen hinnan mukaan. Kiviniementiellä käytetään polttoaineena pellettiä ja Nevontiellä poltetaan sääntöisesti haketta ja palaturvetta. Polttoaineen hankinnasta ei ole pitkäaikaisia toimitussopimuksia vaan polttoainetta ostetaan eri toimittajilta toimittajien tarjoaman sen hetkisen hintatason mukaan.
3.2.2 Sähkö PÖYRY FINLAND OY Sivu 14 (38) Tilan edustajien mukaan lämmön hinnoiksi riippuen polttoaineesta voidaan arvioida seuraavaa. Kiviniementie, pelletti 35 /MWh Nevontie, turve ja hake 2 /MWh Edellä mainittuja hintoja on käytetty arvioitaessa kulutusten perusteella vuosittaisia energiakustannuksia. Polttoainetta työkoneissa on kulunut: 21 vuonna noin 94 l 29 vuonna noin 85 l Työkoneiden käyttämää öljyä ei ole huomioitu energiakustannuksissa. Oittisen tilan sähkön vuosikulutus vuonna 21 oli noin 19 MWh/a. Tuulivoimalla vuonna 21 tuotettiin noin 119 MWh/a, joten ostetun sähkön määrä oli noin 71 MWh. Koska sähkö kaikki on mahdollista myydä ulkopuolelle tilan, tässä raportissa sähkökulutusta käsitellään niin, että tuulivoimalla tuotettua sähköä ei huomioida. Vuosi oli tuulivoiman tuotannon kannalta vaikea. Voimalalla oli teknisiä ongelmia ja voimala seisoi käytännössä toukokuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Taulukossa 3.2 on esitetty sähkön kulutus ja ominaiskulutus. Taulukko 3.2 Sähkön kulutus ja ominaiskulutus ja -kustannus. Sähkönkulutus 21 Tuulivoimalla tuotettu sähkö 21 Sähkön ominaiskulutus 21 191 MWh/a 119 MWh/a 185 kwh/ 1 kg lihaa Sähkön ominaiskulutus 21 5,9 kwh/m 3 Sähkön ominaiskustannus 21 15,1 /1 kg lihaa Sähköenergian kokonaiskulutuksen sekä ominaiskulutuksen kehitys vuosina 29 21 on esitetty kuvissa 3.5. Sähkönkulutus on laskenut, mutta ominaiskulutus on pysynyt samana, jolloin voidaan olettaa, että sähkönkulutuksen kasvu johtuu nimenomaan suuremmasta tuotannosta. Valaistus ja ilmastointi eivät ole päällä, kun hallit ovat tyhjillään.
Sivu 15 (38) Sähköenergian eräkohtaiset kulutukset vuosina 29 ja 21 on esitetty kuvissa 3.6 ja 3.7 ja 3.8. Sähkönkulutus selvästi riippuu ilmastoinnin tarpeesta. Vuodenaikojan muutokset näkyvät hyvin eräkohtaisissa kuvaajissa. Kesäkuukausina on selvästi suurempi eräkohtainen kulutus kuin talviaikana. Sähkönkulutus [kwh] 3 25 2 15 1 5 Sähkönkulutus Sähkön ominaiskulutus 3 25 2 15 1 5 Ominaiskulutus [kwh/ 1 kg lihaa ] 29 21 Kuva 3.5 Sähkonkulutus ja ominaiskulutus vuosina 29 ja 21 Sähkönkulutus [kwh] 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Sähkö kwh Liha 1kg 25 2 15 1 5 Lihan tuotanto [1 kg] 29 Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 4 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.6. Sähkön kuukausikulutukset ja tuotanto vuonna 21.
Sivu 16 (38) 5 45 Sähkö kwh Sähkö MWh/ 1kg 25 225 Sähkönkulutus [kwh] 4 35 3 25 2 15 1 2 175 15 125 1 75 5 Ominaiskulutus [kwh/1 kg] 5 25 29 Erä 1 29 Erä 2 29 Erä 3 29 Erä 4 29 Erä 5 29 Erä 6 21 Erä 1 21 Erä 2 21 Erä 3 21 Erä 4 21 Erä 5 Kuva 3.7 Sähkön kuukausikulutukset ja ominaiskulutukset vuonna 21. Sähkönhinta koostuu energiamaksun osuudesta ja siirtomaksun osuudesta sekä niiden eri komponenteista kuten esim. sähköverosta. Energia- ja siirtotariffit ja niiden komponenttien osuus kokonaiskustannuksesta on esitetty taulukossa 3.3. Sähkökustannusten energiaosuus on mahdollista kilpailuttaa ja näin valita kustannuksiltaan edullisin sähkön toimittaja. Taulukko 3.3. Sähkötariffi ja eri komponenttien osuus kokonaiskustannuksesta. Komponentti Yksikkö- Nevontie Kiviniemi Kiviniemi Yhteensä Yhteensä hinta Osuus (%) kanalat muut Osuus (%) ( ) Osuus (%) Osuus (%) Energiamaksu 54 % 59 % 48 % 55 % 864 Perusmaksu 2,39 /kk % % 1 % % 6 Energia, talvipäivä 5,8 c/kwh 16 % 15 % 7 % 15 % 237 Energia, muu 4,29 c/kwh 38 % 43 % 39 % 39 % 621 Siirtomaksu 46 % 41 % 52 % 45 % 71 Perusmaksu 25,66 /kk 14 % 7 % 26 % 13 % 27 Siirto, talvipäivä 2,77 c/kwh 8 % 8 % 4 % 8 % 127 Siirto, muu 1,43 c/kwh 13 % 14 % 13 % 13 % 27 Sähkövero,883 c/kwh 11 % 12 % 9 % 11 % 169 YHTEENSÄ 1 % 1 % 1 % 1 % 1573 Oittisen tilalla sähkön ostoa ei varsinaisesti ole kilpailutettu, koska sähköenergian osalta yhteistyökumppanin valintaan on vaikuttanut myös tarve myydä tuotettu tuulisähkö.
Sivu 17 (38) Näiden tarpeiden perusteella on valittu sopiva yhteistyökumppani. Sähköenergialle on kuitenkin tehty tarkastelu, jossa on valittu kulutusprofiililtaan yhteistyökumppanin tarjolla olevista tuotteista edullisin. Sähköenergia tuotteista käytössä ns. kausisähkö. Säästölaskelmissa on käytetty kulutuksen mukaan muuttuvaa hintaa (energiamaksu + siirtomaksu + sähkövero), joka vuonna 21 oli 71,43 /MWh. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, mutta siirtopalvelua tarjoavalla yhtiöllä on usein muutama vaihtoehtoinen siirtotariffi, joista on mahdollista valita edullisin. Paikallisella siirtoyhtiöllä on tarjolla seuraat soveltuvat siirtotariffit: Fortum Yleissiirto Fortum Yösiirto Fortum Kausisiirto Fortum Tehosiirto 1 PJ Fortum Tehosiirto 2 PJ Tarjolla olevista tariffeista nykyinen on kaikissa kolmessa liittymässä edullisin vaihtoehto. Kausisiirto on edullisin vaihtoehto, kun energian kulutuksesta riippuva osuus on riittävän suuri suhteessa perusmaksuun ja kun kulutushuiput ajallisesti osuvat kesäkuukausille. Sähkövero maksetaan kaikissa liittymissä 1.luokassa, joka on oikea veroluokka. 3.2.3 Vesi Vesi ostetaan Sastamalan Vedeltä. Vuonna 21 vedenkulutus oli noin 4 5 m 3. Vesikustannukset olivat noin 765. 3.3 Energiataseet 3.3.1 Lämpö Kokonaislämpötase on esitetty kuvassa 3.8. Lämpöä Oittisen tilalla kuluu lähes yksinomaan kasvatushallien lämmittämiseen. Syksyin lämpöä käytetään myös viljan kuivaamiseen. Hallit 6 ja 7 Nevontien kattila 62 Lämpö 98 Halli 4 ja 5 36 Kiviniementien kattila 566 1474 Hallit 1, 2 ja 3 566 Muut kiviniemi Kuva 3.8 Lämmön kulutusjakauman vuoden 21 kulutuksiin perustuen [MWh].
Sivu 18 (38) Kiviniementien muun kulutuksen suuruus ei ollut katselmushetkellä tiedossa, koska mittaus on asennettu kesken vuoden 21. 3.3.2 Sähkö Sähkön kulutusjakauma on esitetty kokonaiskulutusjakaumassa kuvassa 3.9. Sähkön kaksi selvästi suurinta kulutuskohdetta ovat valaistus ja ilmanvaihto. Kiviniemen tiellä, jossa on käytössä hehkulamput, valaistuksen osuus on selvästi suurempi. Nevontiellä ilmanvaihdon ja valaistuksen osuudet ovat lähes yhtä suuret. Ilmanvaihdon ja valaistuksen osuudet perustuvat laskennallisiin teho- ja käyttöaikatietoihin. Myyty rekkaparkille 1 Nevontie Valaistus Ostettu 121 61 38 Sähkö 73 119 Tuulivoimala Kiviniemi kanalat 59 Ilmanvaihto ja lämmitys 5 21 Kivieniemi muut 12 Kuva 3.9 Sähkön kulutusjakauman vuoden 21 kulutuksiin perustuen [MWh]. 3.3.3 Vesi Vedenkulutus koostuu pääsääntöisesti lintujen juomavedestä ja erien välisissä käytettävästä hallien pesuvedestä. Vedenkulutusta mitataan hallikohtaisesti. Kuvassa 3.1 on esitetty veden kulutusjakauma vuonna 21.
Sivu 19 (38) 5 Halli 1 Kiviniementie 5 Halli 2 Vedenkulutus 15 5 Halli 3 5 Halli 4 Nevontie 5 Halli 5 Halli 6 45 3 1 Halli 7 1 Kuva 3.1 Vedenkulutusjakauma vuonna 21 [m 3 ].
Sivu 2 (38) 4 ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN NYKYTILA 4.1 Uusituvan energian käytön nykytila Oittisen tilalla on mahdollista tuottaa kaikki käytettävä lämpö uusiutuvalla energialla. Nykyisin Nevontien kattilassa käytetään haketta ja palaturvetta. Kiviniemen tiellä käytätetään pellettiä. Lämmöntuotannossa uusiutuvan energian lisääminen olisi mahdollista vähentämällä palaturpeen käyttöä. Kustannussyistä tämä ei kuitenkaan ole kannattavaa. Lintujen kasvualustana käytettävää pehkua on koepolttoluvalla testattu kattiloissa. Pehku on myös mahdollista myydä ja koska se ei ole lämpöarvoltaan palaturpeen veroista, niin on kustannustehokkaampaan myydä pehku lannoitteeksi. Lisäksi pehkun polttaminen vaatisi jätteenpolttoluvan. Vuonna 21 käytetystä sähköstä noin 62 % tuotettiin itse. Vuosi 21 ei ollut tuulivoiman tuotannon kannalta otollinen vuosi, vaan tuulivoimalalla oli pitkiä korjauksesta johtuvia tuotantokatkoja. Hyvänä vuonna tuulivoimalla voidaan tuottaa lähes kaikki tilan käyttämä sähköenergia. Uusiutuvan energian käyttöä ei juurikaan voida tilalla lisätä kustannussyistä. 4.2 Lämmön tuottaminen Kiviniementie Kiviniementien kasvatushallien ja muiden rakennusten lämpö tuotetaan Laka PS 36 kw kattilalla. Kattilan polttoaineena käytetään pellettiä. Kattila ottaa palamisilmansa lämpökeskuksen sisätilasta. Kattilassa on oma erillinen säätöpiiri, joka sekoittaa kattilaan palaavaan veteen kuumaa menovettä, jotta kattilaan tuleva paluuvesi ei jäähdytä sitä liiaksi ja aiheutan näin korroosiota. Kattilalta lämpö jaetaan kolmella eristetyllä linjalla kasvattamohalleille, kuivurille ja asuinrakennukseen. Linjojen hyvällä eristyksellä voidaan vähentää lämmönsiirron häviöt. Kasvattamohallien lämpö jaetaan halleilla olevassa lämmönjakohuoneessa vielä kahteen linjaan: Hallin 1 linjaan sekä Hallien 2 ja 3 yhteiseen linjaan. Linjoihin menevän veden lämpötilaan on mahdollista säätä ns. sunttipiirillä, jolloin lämmityskohteeseen menevään veteen sekoitetaan tarvittava määrä kohteesta palaavaan jäähtynyttä paluuvettä lämpötilan säätämiseksi. Kiviniemen tiellä on pellettikattilan lisäksi olemassa vanha öljykattila, joka on toimintakuntoinen ja toimii varakattilana, mikäli pellettikattilan toiminnassa on ongelmia. Normaalitilanteessa öljykattilaa ei kuitenkaan tarvita.
Sivu 21 (38) Lämpötila [C ] 1 9 8 7 6 5 4 3 35 3 25 2 15 1 5 Lämpötila [C ] 2 1 23.3.211 : 25.3.211 : 27.3.211 : 29.3.211 : 31.3.211 : 2.4.211 : 4.4.211 : 6.4.211 : 8.4.211 : 1.4.211 : 12.4.211 : 14.4.211 : Kattilanveden LT Meno Kattilanveden LT Paluu Ulko LT 16.4.211 : 18.4.211 : 2.4.211 : 22.4.211 : -5-1 -15 Kuva 4.1 Kiviniementien kattilan meno- ja paluuveden lämpötila Kuvassa 4.1 on esitetty Kiviniementien lämpökattilan meno- ja paluulinjan lämpötilat. Kattilalta halleille menevä lämpötila on noin 8 C ja palaavan noin 55 75 C. Jäähtymä eli ero meno- ja paluulinjan välillä vaihtelee noin 5 25 C. Menoveden lämpötilaa ei ohjata ulkolämpötilan mukaan. Ulkolämpötilan saavuttaessa noin +1 C astetta lämmön tarve halleissa loppuu lähes täysin, kun linnut eivät olleet untuvikko vaiheessa.. Nykyisin Kiviniemen tien menoveden lämpötilaa voidaan pitää melko korkeana. Syynä tähän on Halleissa 2 ja 3 olevat lämpöpuhaltimet. Tilan edustajat ovat todenneet, että lintujen hyvinvoinnin vuoksi puhaltimille menevän veden tulee olla mahdollisimman lämmintä, jotta linnut kokevat puhallettavan ilman olevan miellyttävää. Menoveden lämpötilaa olisi hyvä ohjata automaattisesti ulkolämpötilan mukaan ja pyrkiä mahdollisimman alhaiseen menoveden lämpötilaan. Tämä pienentäisi myös verkoston häviöitä ja vähentäisi näin lämmöntuotannon kustannuksia. Nevontie Nevontien rakennukset lämmitetään Laka PS-kattilalla, jossa poltetaan haketta ja palaturvetta. Kattilan teho on 8 kw. Kattila ottaa palamisilmansa lämpökeskuksen sisätilasta. Kattilassa on oma erillinen säätöpiiri, joka sekoittaa kattilaan palaavaan veteen kuumaa menovettä, jotta kattilaan tuleva paluuvesi ei jäähdytä sitä liiaksi ja aiheuta näin korroosiota. Kattilassa on mahdollista polttaa kuolleet linnut ja lintujen polttamiseen on saatu lupa kunnan eläinlääkäriltä. Kuolleiden lintujen polttoon on olemassa myös erillinen polttouuni, jossa ne voidaan polttaa. Polttouunin piipusta on lämmöntalteenottomahdollisuus päälämmönjakolinjaan.
Sivu 22 (38) Aikaisemmin lämmitykseen käytettiin myös sähköä, jolla lämmitettiin 33 m 3 säiliössä olevia 12 kw vastuksia. Nykyisin säiliö on kytketty lämmitysjärjestelmään ja sitä toimii hetkellisenä lämpövarastona lyhytaikaisissa lämmöntuotantokatkotilanteissa. Nevontiellä on myös varalla öljykäyttöinen kattila, jota ei kuitenkaan normaalitilanteessa käytetä. Kattilalta lähtee lämmönjakolinja kasvattamohalleille. Päälinjasta on erilliset haarat kaikille neljälle hallille. Halleille menevän veden lämpötilaa on mahdollista säätää samanlaisilla sunttipiireillä kuten Kiviniementielläkin. Lämpötila [C ] 1 9 8 7 6 5 4 3 35 3 25 2 15 1 5 Lämpötila [C ] 2 1 23.3.211 : 25.3.211 : 27.3.211 : 29.3.211 : 31.3.211 : 2.4.211 : 4.4.211 : 6.4.211 : 8.4.211 : 1.4.211 : 12.4.211 : 14.4.211 : Kattilanveden LT Meno Kattilanveden LT Paluu Ulko LT 16.4.211 : 18.4.211 : 2.4.211 : 22.4.211 : -5-1 -15 Kuva 4.2 Nevontien kattilan meno- ja paluuveden lämpötila Kuvassa 4.2 on esitetty Nevontien kattilan meno- ja paluuveden lämpötilat. Menoveden lämpötila on noin 8 9 C ja paluuveden noin 65 75 C. Noin +1 C ulkolämpötilassa lämmöntarve lähes kokonaan loppuu halleissa, kun linnut eivät olleet enää untuvikko vaiheessa. Myöskään Nevontiellä ei vastaavista syistä Kiviniemen tiellä ole käytössä menoveden ohjausta. Kumpaankin kattilaan suositellaan harkittavan menoveden lämpötilaohjausta verkoston häviöiden pienentämiseksi. Kummassakaan kattilassa ei ole tällä hetkellä palamisilman esilämmitystä. Palamisilman esilämmityksellä voidaan säästää maksimissaan noin 1 % polttoaineen kulutuksesta. Vuositasolla se merkitsee Oittisen tilalla noin 15 säästöä. Ilmanesilämmittimien investointi molempiin on kuitenkin sen verran iso, että nykyisiin kattiloihin sitä ei kannata lisätä. Lisäksi, mikäli arinat ovat ilmajäähdytteisiä, lisääminen ei ole teknisesti mahdollista.
Sivu 23 (38) 4.2.1 Lintujen tuottama lämpö Linnut tuottavat lämpöä. Lintujen tuottaman lämmön määrä riippuu linnun koosta ja osittain myös sitä ympäröivistä olosuhteista. Tyypillisissä olosuhteissa voidaan laskea linnun tuottavan lämpöä taulukon 4.1 mukaisesti. Taulukko 4.1 Lämmöntuotanto keskimäärin linnun iän mukaan. Ikä 15 lintua per halli 3 lintua per halli MWh MWh 1. viikko 2. viikko 15 3 3.viikko 2 4 4. viikko 27 53 5. viikko 3 6 6. viikko 3 6 Yhteensä 122 244 Lintujen tuottama lämpö vähentää kasvatushallien lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää. 4.3 Hallien lämmitys ja ilmanvaihto Hallien lämmitys on toteutettu joko putkipattereilla tai kiertoilmalämmittimillä tai niiden yhdistelmällä. Halleissa on käytössä sekä tulo- ja poistopuhaltimilla toteutettuja ilmanvaihtoratkaisuja ja alipaineeseen perustuvia ratkaisuja. Halleissa on sekä säädettäviä että säätämättömiä tulo- ja poistopuhaltimia. Säädettävät puhaltimet ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä. Puhaltimia käytetään yleensä niin, että eisäädettäviä puhaltimia kytketään tarpeen mukaan lisää päälle ja säätö toteutetaan säädettävillä puhaltimilla. Taajuusmuuttajakäyttöiset puhaltimet ovat energiatehokas tapa toteuttaa ilmavirran säätö. Säätöpellejä, joita ei voida pitää energiatehokkaana tapana, ei ollut käytössä. 4.3.1 Ilmanvaihdon tarve Ilmanvaihdon määrää säädetään ilmassa olevan hiilidioksidipitoisuuden mukaan ja osittain perustuen omaan kokemukseen. Ilman virtausmääriä säädetään lähes päivittäin lintujen kasvun mukaan. Säätö toteutetaan pääsääntöisesti yleisen ohjetaulukon mukaan, jossa on määritelty minimi- ja maksimi-ilmanvaihtomäärät linnun painon mukaan. Oittisen tilalla pääsääntöisesti käytetään ilmavaihdossa ilmavirtauksena minimivirtaus + 2 m 3 /h. Kun huomioidaan tyypillinen lintujen kasvuvauhti, niin keskimäärin ilmanvaihto noudattaa seuraavia taulukossa 4.1 esitettyjä ilmavirtauksia linnun iän mukaan.
Taulukko 4.2 Ilmanvaihtomäärät keskimäärin linnun iän mukaan. Ikä 15 lintua per halli 3 lintua per halli 1. viikko 37 m 3 /h 53 m 3 /h 2. viikko 6 m 3 /h 99 m 3 /h 3.viikko 91 m 3 /h 16 2 m 3 /h 4. viikko 12 9 m 3 /h 23 8 m 3 /h 5. viikko 17 1 m 3 /h 32 1 m 3 /h 6. viikko 21 2 m 3 /h 45 m 3 /h PÖYRY FINLAND OY Sivu 24 (38) Ilmavaihdon ilmamäärien minimoiminen säästää sähkökustannuksissa sillä puhaltimien käyttöajat ja käyttötehot pienenevät. Talviaikaan säästetään myös lämmityskustannuksissa. Nykyistä tilalla toteutettavaa käytäntöä voidaan pitää melko hyvänä. Jo olemassa olevan ilmanvaihdon automatiikan käytön tehostamisella on kenties mahdollista vielä pienentää ilmanvaihdon ilmankulutuksia. Vaikka ilmanvaihdon määrää säädettäisiinkin päivittäin, niin automatiikan avulla minimointi olisi jatkuvaa. Automatiikan toimivuutta kuitenkin ehdotetaan tarkkailtavan edelleen aktiivisesti. 4.3.2 Sisälämpötilat Sisälämpötiloja säädetään myös linnun iän mukaan. Suosituslämpötilat ovat seuraavat: 1. viikko noin 31 27 C 2. viikko 27 25 C 3. viikko 25 23 C 4. viikosta eteenpäin noin 22-2 C Suosituslämpötilaan vaikuttaa myös ilmankosteus. Talviaikaan lämpötilan minimoiminen ja kesäaikaan maksimoiminen vähentävät energian kulutusta. Sisälämpötilaa ei kuitenkaan voida juurikaan vaikuttaa. 4.3.3 Halli 1 Lämmitys on toteutettu putkipattereilla, jotka kiertävät hallin seinustoilla. Ilmanvaihto on toteutettu tuloilmapuhaltimilla ja poistoilmapuhaltimilla. Tuloilmapuhaltimet puhaltavat ulkoilmaa halliin. Tuloilmapuhaltimissa on ilmanohjaimet, jotka ohjaavat ilman jaon niin, että viileämpi tuloilma ei kohtaa lintuja suoraan. Tulopuhaltimia on yhteensä 7 kappaletta, joista kaikkia on mahdollista säätää portaattomasti taajuusmuuttajalla.
Sivu 25 (38) Poistopuhaltimia on yhteensä 6 kappaletta, joista kaksi on säädettävissä portaattomasti ja loput kytkettävissä päälle/pois. Taulukko 4.3 Halli 1 puhaltimet Määrä [kpl] Teho [kw] Teho yht. [kw] Max ilmamäärä [m 3 /h] Max ilmamäärä yht [m 3 /h] Tuloimapuhaltimet 7,37 2,59 9 63 Poistoilmapuhaltimet (isot) 4,6 2,4 11 44 Poistoilmapuhaltimet (pienet) 2,18,36 13 26 Jättipuhaltimet (tulo/poisto) 2 1,1 2,2 35 7 Lisäksi hallissa on kaksi kappaletta ns. jättipuhaltimia, joita voi käyttää sekä tulo- että poistopuhaltimina. Jättipuhaltimia käytetään ilmanvaihtoon lähinnä kesän kuumimpina jaksoina ja siirrettäessä täysikasvuisten lintuja kuljetusautoon takaamaan riittävän ilman saannin linnuille. 1 8 Halli 1 paluu LT Halli 1 meno LT Ero meno-paluu LT Ulko LT 7 6 Lämpötila [C ] 6 4 2-2 -4 5 4 3 2 1 Lämpötila [C ] -6 23.3.211 : 28.3.211 : 2.4.211 : 7.4.211 : 12.4.211 : 17.4.211 : 22.4.211 : -1 Kuva 4.3 Hallin 1 meno- ja paluuveden lämpötilat Kuvassa 4.3 on Hallin 1 meno ja paluuveden lämpötilat. Kuten jo aiemmin on todettu, menolämpötilaa ei ohjata ulkolämpötilan mukaan. Kuvasta nähdään, että Halli 1:n lämmön tarve loppuu, kun ulkoilman lämpötila nousee suuripiirtein yli 1 C. 4.3.4 Hallit 2 ja 3 Halleissa 2 ja 3 lämmitys on toteutettu termostaattiohjatuilla kiertoilmalämmittimillä. Lämmittimiä on kaksi kappaletta per halli. Lämmittimet on sijoitettu keskelle hallia ja ohjattu siten, että ne puhaltavat lämpimän ilman hallin seinustaa pitkin hallin etu- ja takaosaan.