Hallitus 21.11.2011, OHEISMATERIAALI 1 HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 4 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 2 HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISKUVAUS... 8 3 HYVINKÄÄN SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT... 11 3.1 Medisiininen tulosyksikkö... 11 3.1.1 Medisiininen osastoryhmä... 11 3.1.2 Päivystyksen osastoryhmä... 14 3.1.3 Fysiatria ja kuntoutus... 15 3.1.4 Tulosyksikön kustannukset... 16 3.2 Operatiivinen tulosyksikkö... 17 3.2.1 Anestesiologia ja tehohoito... 17 3.2.2 Kirurgian eri vastuualueet ja korva-, nenä- ja kurkkutaudit... 19 3.2.3 Tulosyksikön kustannukset... 22 3.3 Naisten ja lastentautien tulosyksikkö... 23 3.3.1 Lasten ja nuorten sairauksien vastuualue (LNS)... 23 3.3.2 Naistentautien ja synnytysten vastuualue... 27 3.3.3 Tulosyksikön kustannukset... 28 3.4 Psykiatrian tulosyksikkö... 29 3.5 Opetus ja tutkimus... 30 3.6 Tukipalvelut... 31 3.6.1 HUS-Röntgen... 31 3.6.2 HUSLAB... 31 3.6.3 Muut tukipalvelut... 33 4 HYVINKÄÄN SAIRAALARAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU... 36 4.1 Sairaalan tekninen kuntoarvio... 36 4.1.1 Tekniikan analyysi... 37 4.1.2 Rakennustekniikan kuntoarvio... 37 4.1.3 Yhteenveto... 42 4.2 Pelastuslaitoksen vaatimukset... 43 5 TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJAT... 44 5.1 Lähtötilanne... 44 5.2 Erikoissairaanhoidon tilaresurssien tarpeen arviointi... 45 6 HYVINKÄÄN SAIRAALAN TEHTÄVÄT JA TILANKÄYTTÖ 2020-LUVULLA... 50 6.1 Kliiniset tulosyksiköt... 50 6.1.1 Päivystys ja valvonta, ensihoito... 50 6.1.2 Medisiinisten erikoisalojen vuodeosastot... 52 6.1.3 Medisiinisten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikat... 53 6.1.4 Päiväsairaala... 53 6.1.5 Leikkausosasto, päiväkirurginen yksikkö ja LEIKO... 54 6.1.6 Operatiivisten erikoisalojen vuodeosastot ja tehovalvonta... 55 6.1.7 Operatiivisten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikat, yhteispoliklinikka... 57 6.1.8 Lastentautien vuodeosasto... 57 6.1.9. Lasten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikka ja päivystys... 57 6.1.10 Lastenpsykiatria... 58 6.1.11 Synnytysosasto... 58 6.1.12 Synnytysten ja naistentautien vuodeosasto... 59 6.1.13 Äitiyspoliklinikka, naistentautien poliklinikka... 59 6.2 HUS-Röntgen... 59 6.3 HUSLAB... 60 6.4 Ravioli... 60 2
7 HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET... 61 8 TYÖRYHMÄN ESITYS HYVINKÄÄN SAIRAALAN HANKEOHJELMAKSI... 63 8.1 Hankeohjelmaehdotus ja kustannusarviot... 63 8.2 Yleissuunnitelman hanke-ehdotusten riskiarvio... 68 LIITTEET Liite 1 Työryhmän asettaminen Liite 2 Sairaalan rakentamisvaiheet Liite 3 Huonealat käyttäjittäin Liite 4 Medisiinisen ja operatiivisen sairaansijojen käyttö 2004 2010 sekä ennuste 2020 Liite 5 Leikkausaikatilasto Liite 6 Henkilöstötarve ja kustannukset Liite 7 Hankeluettelo 3
TIIVISTELMÄ Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelma sisältää sairaalan toimintojen kehittämiselle, palvelujen kysynnän muutosennusteille ja kiinteistön korjaustarpeille perustuvan ehdotuksen sairaalan rakennushankeohjelmaksi. Kyseessä on ensisijaisesti erikoissairaanhoidon ja sen tukipalvelujen toimintojen ja tilankäytön suunnitelma, joka tukeutuu sairaanhoitoalueen ja koko HUS:n strategialinjauksille. Siinä on kuitenkin otettu huomioon myös alueen kuntien suunnitelmat ja näkemykset. Jäsenkunnilla on ollut edustus yleissuunnitelman laatineessa työryhmässä. Sairaanhoitoalueen väestökehitys ennakoi merkittävää terveyspalvelujen ja myös erikoissairaanhoidon kysynnän kasvua, erityisesti kiireellisen hoidon palvelujen osalta. Alueen nykyinen asukasmäärä 181 000 kasvaa vuoteen 2020 mennessä 202 000:ksi; 75 vuotta täyttäneiden määrään arvioidaan 60 %:n lisäystä. Sairaala joutuu varautumaan yhdessä jäsenkuntien kanssa erityisesti ikääntyvän väestön päivystyshoidon ja sen jälkeisen palveluketjun kehittämiseen ja lisäresurssointiin. Yleissuunnitelmassa on Hyvinkään sairaalan tilankäyttöön pitkän aikavälin ohjelmaehdotus, joka ei ratkaise nyt ajankohtaisia pieniä tilaongelmia, vaan kuvaa tarvittavien suurten investointien laajuuden ja järjestyksen. Ehdotuksen laatineen työryhmän päähuomio on ollut sairaalan vuodeosastojen, avohoitoyksiköiden ja kirurgisen kapasiteetin arvioinnissa. Erikoissairaanhoidon palvelukysynnän muutosten osalta on sovellettu HUS:n vastaavissa projekteissa käytettyä mallia arvioida potilasmäärien kehitystä 10 15 vuoden aikajaksolla. Tavoitteena on ratkaista ennakoivalla toiminta- ja tilasuunnittelulla kasvavan kysynnän ja palvelujen kehittämisen haasteita. Koska tilakapasiteetin arviot sisältävät aina virhemahdollisuuksia ja riskejä, rakennettavien ja peruskorjattavien tilojen yleispätevyyttä ja yhteiskäyttöä pidetään tärkeänä. Hyvinkään sairaala on edelleen 2020-luvulla suuri alueellinen päivystävä ja synnytyksiä hoitava yksikkö, jonka tehtäväjako muiden HUS-sairaaloiden kanssa täsmentyy ja muuttuu joidenkin potilasryhmien osalta, mutta jonka vastuisiin erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana ei ole näköpiirissä oleellisia muutoksia. Tähän tulevaisuusskenaarioon, erikoissairaanhoidon kehitykseen, kysynnän muutoksiin ja erilaisiin sairaalan ulkoisiin kehitysarvioihin perustuen yleissuunnitelmassa esitetään investointiohjelma, jonka merkittävimmät hankkeet ja esitettävät suunnittelu- ja rakentamisvuodet ovat seuraavat: 1. Leikkausosaston ja kuvantamistilojen peruskorjaukset vuosina 2012 2016 2. Lisärakennus 2 (medisiinisten ja operatiivisten alojen vuodeosasto- sekä lastentautien, -kirurgian ja -neurologian tilat) vuosina 2012 2016 3. Tunneliverkoston laajennus ja pysäköintitalo vuosina 2013 2016 4. Vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjaus vuosina 2014 2018 5. Päiväsairaala ja poliklinikoiden laajennus vuosina 2016 2018 Yleissuunnitelman hankeohjelman kustannukset, sisältäen eräitä muitakin raportissa lähemmin esiteltäviä investointeja, ovat lähes 80 milj. euroa. On huomattava, että jokainen projekti perustellaan, suunnitellaan ja päätetään myöhemmin erikseen osana HUS:n investointisuunnitelmaa. Uusi lisärakennus 2 ja pysäköintitalo ehdotetaan rahoitettavaksi Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhdessä omistaman Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen hankkeina. Hyvinkään kaupunki valmistelee pääterveysaseman ja terveyskeskusosastojen uudisrakennusta sairaalan tontille myös kiinteistöyhtiön rahoittamana. Hankeohjelma rakentuu sil- 4
le, että Hyvinkään kaupungin suunnitelma lisärakentamisesta sairaalanmäelle toteutuu lähivuosina ja HUS saa käyttöönsä kaupungin nykyiset kaksi potilasosastoa. Hankkeiden järjestys perustuu sairaalan tilajärjestelyjen ketjutukseen. Kiireellisiä vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjauksia ei voida aloittaa ennen kuin riittävä määrä korvaavia sairaansijoja on käytettävissä. Hankejärjestykseen liittyy myös kysymys kehittyvän ja vuodeosastoresursseja säästävän päiväsairaalatoiminnan tiloista. Päiväsairaalalle soveltuvat nykyiset lasten yksiköiden tilat vapautuvat arviolta vasta vuonna 2016. Sitä ennen tulisi löytyä ratkaisu päiväsairaalalle väliaikaisesti osoitettavista lisätiloista. Hankeohjelman ja laajentuvan toiminnan edellyttämien henkilökuntalisäysten ja uusien tilojen käyttöönoton vaikutus sairaalan vuositason kustannuksiin on yhteensä +26 milj. euroa vuoteen 2022 mennessä. Luvussa on mukana nyt jo rakentamisvaiheessa olevan akuuttisairaalan vaikutus. Sairaanhoitoalueen kustannukset ja vastaavasti kuntalaskutuksesta saatavat tuotot kasvavat noin 20 %:lla vuoden 2010 tasosta. Toimintakulujen muutoksesta noin 10 milj. euroa vuodessa aiheutuu henkilöstön lisäystarpeista. Yleissuunnitelman laatinut työryhmä on tietoinen tulevina vuosina vaikeutuvasta henkilökunnan saatavuudesta ja pitää työvoimapulaa merkittävänä riskinä, jota tulee säännöllisesti arvioida osana yleissuunnitelmassa ehdotettujen hankkeiden valmistelua. Uusille tiloille ei ole tarvetta ilman osaavaa ammattihenkilöstöä. Muita tämän raportin ehdotuksiin liittyviä, jo valmisteluvaiheessa tunnistettuja riskejä ovat kaventuvat rahoitusmahdollisuudet, sairaalan palvelukysynnän virhearviot ja niistä johtuva tila- ja muiden resurssien yli- tai alimitoitus sekä mm. potilaiden ohjaaminen tai hakeutuminen suurissa määrin muiden palveluntuottajien asiakkaiksi. 5
1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Hyvinkään sairaala vastaa valtaosasta alueensa kuntien erikoissairaanhoidon palveluista. Suurena, alueen yli 180 000 asukkaan ensisijaisena erikoissairaanhoidon keskuksena sairaalassa on hyvin kattava lääketieteen erikoisalojen valikoima. Sairaanhoitoalueen väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli 20 000 asukkaalla (12 %). Samalla aikajaksolla, 2010-luvun aikana koko terveydenhuoltojärjestelmään, palvelujen järjestämisvastuisiin ja mm. hoito- ja tutkimusmenetelmiin ennakoidaan muutoksia, jotka tuovat kehittämismahdollisuuksia ja -paineita siihen, miten ja millaisissa toimintaolosuhteissa potilaat sairaalassa hoidetaan. HUS:ssa sairaalarakennusten tilankäytön suunnittelu rakentuu tavoitteelle resurssien tehokkaasta käytöstä. Tuottavuustavoitteita edistetään liittämällä toiminnallinen ja tilasuunnittelun aina mahdollisuuksien mukaan yhteen ja tarkastelemalla sairaaloiden tilakapasiteettia laajoina kokonaisuuksina, ei vain toimintayksikkökohtaisesti. Keskeistä on tilojen yhteiskäyttö ja korkea käyttöaste. Peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeita priorisoitaessa etusijalla ovat kohteet, joiden käyttötarve ja toiminnallinen sekä taloudellinen merkitys on riittävän pitkäaikainen suhteessa hankkeen kustannuksiin. Useista HUS:n sairaalakiinteistöistä on laadittu toiminnan ja palvelukysynnän muutosarvioihin perustuva pitkän aikavälin suunnitelma, joka ohjaa sairaalan peruskorjaus- ja muita investointeja. Yleissuunnitelma Hyvinkään sairaalan peruskorjausten ja mahdollisen lisärakentamisen tarpeista vuoteen 2022 asti on valmisteltu sairaanhoitoalueen johdon ja tulosyksiköiden, HUS:n konsernihallinnon ja HUS-Tilakeskuksen sekä alueen kuntien edustajien yhteistyönä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja asetti 5.11.2010 työryhmän em. tehtävää varten (liite 1). Hyvinkään sairaalan toimintaa ja kiinteistön tilankäyttöä on työryhmässä tarkasteltu sairaanhoitoalueen paikallisen ja koko HUS:n kehittämisen ja työnjaon kannalta. Yleissuunnitelmassa kuvataan, mitä korjaus- ja muita hankkeita sairaalakiinteistössä tarvitaan ja ehdotetaan, miten tilankäyttö järjestetään ottaen huomioon sairaalan tulosyksiköiden ja siellä toimivien liikelaitosten muuttuvat tarpeet. Kysymys Hyvinkään kaupungin ja muiden alueen kuntien perusterveydenhuollon ja sairaalan yhteistyöstä ja mahdollisista laajemmista työnjaon muutoksista on yleissuunnitelmaa tehtäessä kevään 2011 aikana monilta osin tarkentunut. Hyvinkään kaupunki on päättänyt strategisista linjoista, joiden seurauksena kaupungin omia terveyspalveluja keskitetään sairaalan läheisyyteen. Kaupungin strategia ei sisällä muutoksia kaupungin oman toiminnan ja sairaanhoitopiirin palvelujen kesken. Tästä johtuen tilatarpeiden arviointi yleissuunnitelmassa koskee nykyisen erikoissairaanhoidon ja jo nyt yhteistyössä kuntien kanssa organisoidun päivystystoiminnan palveluja. Suunnitelmassa on varaus Hyvinkään kaupungin tilatarpeille sairaala-alueella, mutta ei arviota koko alueen väestön terveydenhoitopalvelujen laajemmasta keskittämisestä Hyvinkään sairaalakiinteistön yhteyteen. Suunnitelmassa ei myöskään ole lähdetty ennakoimaan, miten potilaiden laajentuvat oikeudet vaikuttaa itse hoitopaikkansa valintaan, mahdollisesti ohjaavat potilasvirtoja. Näiltä osin yleissuunnitelma sisältää toiminnallisia ja mitoitusriskejä, joita arvioidaan raportissa myöhemmin erikseen. Suunnitelma on ensisijiasesti erikoissairaanhoidon ja sen tukipalvelujen Master Plan ja se perustuu Hyvinkään sairaalan ja koko HUS:n strategialinjauksiin. Niistä tärkeimpiä sairaalan tilasuunnitteluun liittyen ovat vaativien potilasryhmien ja päivystyksen keskittäminen, tuottavuuden lisääminen palvelutuotannon kasvun mahdollistajana, panostukset potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun sekä oman toiminnan kilpailukyvyn lisääminen suhteessa 6
muiden toimijoiden tarjoamiin palveluihin. Hyvinkään sairaanhoitoalueen avaintavoitteiden mukaisesti palvelukysynnän muutoksiin vastataan kehittämällä toimintaprosesseja lyhytja avohoidon suuntaan sekä tarkistamalla ammattiryhmien työnjakoa. Yleissuunnitelmassa kuvatut tilatarpeet on mitoitettu muuttuvan kysynnän ja uudistuvien tutkimus- ja hoitomenetelmien mukaan ja ne perustellaan erillisillä laskelmilla ja potilasmääräarvioilla. Yleissuunnitelmassa on alustava sairaalan rakennushankeohjelma. Siinä on otettu huomioon palvelutuotannon tarpeiden ohella kiinteistön vastuullinen käyttökunnossa pitäminen ja arvon säilyminen sekä konsernin tavoitteet energiatehokkuuden lisäämisessä. Hankeohjelma on toteutettavissa tässä raportissa ehdotettavalla tavalla, mikäli Hyvinkään kaupungin suunnitelma laajasta lisärakentamisesta sairaalanmäelle toteutuu lähivuosina ja HUS saa käyttöönsä kaupungin nykyiset kaksi potilasosastoa. Suunnitelmassa kuvataan myös lyhyesti, miten toimintaprosesseja aiotaan kehittää ja millaisin tilajärjestelyin mahdollistetaan prosessien sujuvuus. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää rakennusprojektien yksityiskohtia eikä kyseessä ole varsinainen peruskorjausten tai lisärakentamisen suunnittelu. Ehdotettavassa rakennushankkeiden ohjelmassa keskeistä on niiden järjestys ja tavoiteaikataulu. 7
2 HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISKUVAUS Hyvinkään sairaala on HUS:n suurin HYKS-alueen ulkopuolinen sairaala. Sillä on merkittävä seudullinen rooli paitsi erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana myös suurena työnantajana ja taloudellisena toimijana. Sairaala on monesta syystä alueen kuntien intressien ja ohjauksen kohteena. Sairaanhoitoalueen viidellä kunnalla (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) on selkeä yhteinen näkemys Hyvinkään sairaalasta myös jatkossa päivystävänä erikoissairaanhoidon yksikkönä ja täyden palvelun keskussairaalana. Kuntien tavoitteet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajojen madaltamisesta ja yhteistyöstä mm. terveydenhuollon ammattiosaamisen hyödyntämisessä ovat yhteisiä, samoin huoli palvelukysynnän kasvusta, akuuttihoidon resursseista ja rahoitusmahdollisuuksien rajallisuudesta. Sairaanhoitoalueen kuntien väestömäärä vuoden 2010 lopussa 0 14 v 15 74 v 75+ v Yhteensä Hyvinkää 7 798 34 294 3 397 45 489 Järvenpää 6 849 29 978 1 853 38 680 Mäntsälä 4 422 14 357 1 196 19 975 Nurmijärvi 9 273 29 011 1 653 39 937 Tuusula 8 059 27 553 1 602 37 214 Yhteensä 36 401 13 5193 9 701 181 295 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueen kuntien asukasmäärä vuonna 2020 on 202 000. Alle 15-vuotiaiden määrä alueella kasvaa 39 500:ksi, 15 74-vuotiaiden määrä 146 900:ksi ja 75 vuotta täyttäneiden määrä 15 500:ksi. Ikäryhmässä 75+ väestömuutos merkitsee noin 5 800 henkilön lisäystä eniten terveyspalveluja käyttävien ryhmässä. Vastaava asukasmäärän kasvuennuste koko ikäryhmässä 65+ on 14 000 verrattuna vuoden 2010 lopun tilanteeseen. Vuoden 2025 väestömääräksi ennustetaan 211 000. Kuntien asukasmäärien lisäys ja ikärakenteen muutos ennakoivat merkittävää terveydenhoitopalvelujen ja myös erikoissairaanhoidon kysynnän kasvua, varsinkin suurten kansantautien ja akuuttihoidon palvelujen osalta, vaikka haaste onkin suurin kuntien sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen puolella. Väestö- ja muiden kysyntätekijöiden muutosten vaikutuksia Hyvinkään sairaalan tila- ja muiden resurssien tarpeisiin on yleissuunnitelmassa arvioitu HUS:ssa keväällä 2011 valmistellun ja HUS-strategian tarkistuksiin liittyneen sairaanhoitopiirin kokonaiskysynnän skenarion mukaisesti. Laskentamallissa otetaan huomioon muina kysyntää ohjaavina seikkoina asiantuntija-arviot sairastavuuden kehityksestä, lääketieteen ja teknologian kehityksestä ja mm. hoitomenetelmien ja työnjaon muutoksista. Hyvinkään sairaalan rakennus on valmistunut vuonna 1975 ja sitä on myöhemmin laajennettu useaan otteeseen. Sairaalan nykyinen huoneala (sisäisesti ja ulos vuokrattavat tilat) on 33 200 hum 2. 8
Sairaalan laajennukset Vuosi Lääkekeskus+käytävä 1988 Torniosa 1989 Leikkausosasto 1989 Lastenosasto 1991 Päiki 2000 PKL-siipi 2000 Päivystys 2001 Lasten psykiatria ym. 2000 2005 Heräämö ja magneetti 2004 Leiko 2006 Ravintokeskuksen laajennus 2010 Keskusvarasto 2010 Lisäksi sairaala-alueella on Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalamäen omistama rakennus, jossa on Hyvinkään kaupungin terveysasema- ja vuodeosastotiloja sekä sairaalan neurologian osasto. Rakennus on valmistunut vuonna 2002 ja siitä on HUS:n käytössä 1 461 hum 2. Liittessä 2 on esitetty sairaalan rakentamisvaiheet. Hyvinkään sairaalassa oli vuonna 2010 hoidettava yli 53 000 eri henkilöä. Avohoitokäyntien määrä oli noin 154 000 ja hoitopäivien määrä 69 000. Päivittäin sairaalassa asioi keskimäärin 500 potilasta. Rakennettuja, ns. virallisia sairaansijoja on 229, tehovalvontapaikkoja 8. Vuonna 2011 kaikki potilaspaikat ovat käytössä. Sairaansijat ja hoitopaikat vuonna 2011 Medisiininen tulosyksikkö 107 ss hp Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 52 Operatiivinen tulosyksikkö 70 8 Psykiatrian tulosyksikkö - Yhteensä 229 8 9
Keskeiset toimintaluvut Hyvinkään sairaalassa vuonna 2010 Medisiiniset alat Naistentaudit ja synnytykset Lasten- ja nuorten sairaudet Lähde: Ecomed-aineisto (lukuunottamatta leikkauksia ja synnytyksiä). Ajanvarauskäynnit sisältävät ensi-, uusinta-, sarjahoito-, hoito-, koti- ja potilasryhmäkäynnit. Taulukko on tulosyksikkökohtainen. Medisiiniset päivystyskäynnit sis. tässä myös lasten ja operatiivisten alojen käynnit. Hyvinkään sairaanhoitoalue tuloslaskelma 2010 (tuhansina euroina) TP2009 TA2010 TP2010 Muutos-% TP2010 TA2010 Muutos-% TP2010 TP2009 Toimintatuotot yhteensä 126 665 126 787 127 976 0,9 1,0 Myyntituotot 120 987 120 949 121 798 0,7 0,7 Maksutuotot 5 610 5 725 6 138 7,2 9,4 Tuet ja avustukset 46 113 16-85,8-65,2 Muut toimintatuotot 22 0 24 9,1 Toimintakulut yhteensä 125 271 125 651 126 922 1,0 1,3 Henkilöstökulut 69 193 69 031 68 854-0,3-0,5 Palvelujen ostot 33 657 36 800 37 412 1,7 11,2 Aineet tarvikkeet ja tavarat 14 203 12 275 12 737 3,8-10,3 Muut toimintakulut 8 218 7 545 7 920 5,0-3,6 Toimintakate 1 394 1 136 1 051-7,5-24,6 Rahoitustuotot ja -kulut -7 0-6 -14,3 Vuosikate 1 401 1 136 1 057-7,0-24,6 Poistot ja arvonalentumiset 1 047 1 136 1 057-7,0 1,0 Tilikauden tulos 354 0 0 Psykiatria Yhteensä Hoitopäivät 35 177 7 098 4 233 22 603 69 111 Operatiiviset alat Hoitojaksot 5 943 2 810 1 704 8 158 18 615 Avohoitokäynnit - ajanvarauskäynnit 26 845 12 603 12 855 21 562 916 74 420 - päivystyskäynnit 20 955 2 426 23 381 Terveyskeskuspäivystyskäynnit 29 159 29 159 Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet - leikkaustoimenpiteet 7 450 1 094 248 8 792 - joista päivystys 1 420 333 1 753 - päiväkirurgia 2 955 108 3 063 - anestesiatoimenp. 2 100 2 100 Synnytykset 1 637 1 637 Toimintakulut ja poistot yht. 126 318 126 787 127 979 10
3 HYVINKÄÄN SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT Vuonna 2010 sairaalassa tuotettiin yli 45 000 NordDRG-jaksoa ja käyntiä (talousarviossa 42 000). Vaikka sairaalan palvelut ryhmitellään ja hinnoitellaan pääosin DRG-pohjaisesti, on toiminnan laajuus ja sen muutosnäkymät tässä raportissa esitetty avohoitokäynteinä ja hoitopäivinä, koska niiden perusteella voidaan arvioida paremmin käytössä olevia ja jatkossa tarvittavia tilamääriä. 3.1 Medisiininen tulosyksikkö Tulosyksikön vastuualueet ovat sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia, fysiatria ja kuntoutus sekä päivystys (ja ensihoito). Medisiininen tulosyksikön toiminta on jakaantunut medisiiniseen osastoryhmään, päivystyksen osastoryhmään sekä fysiatriaan ja kuntoutukseen. 3.1.1 Medisiininen osastoryhmä Medisiininen osastoryhmä käsittää medisiiniset poliklinikat (sisätautien poliklinikka, onkologian poliklinikka, neurologian poliklinikka, keuhkosairauksien poliklinikka ja palliatiivisen hoidon yksikkö), nefrologian yksikön, sisätautien- ja keuhkosairauksien osaston sekä neurologian osaston ja hengityshalvausyksikön. Uutena, omana yksikkönä aloitti 2011 toimintansa infektiosairauksien yksikkö. Medisiiniset poliklinikat sijaitsevat päärakennuksen 1- ja osin P-kerroksessa sekä väliaikaisessa parakkirakennuksessa. Tulosyksikön kuntalaskutettavat hoitojakso- ja hoitopäiväsuoritteet vuonna 2010 Erikoisala Hoitojaksot Hoitopäivät Avosuoritteet Yhteensä Käynnit Sisätaudit 3 170 19 844 24 721 15 711 Keuhkosairaudet 1 121 7 087 8 011 5 323 Neurologia 901 6 405 5 511 4 078 Fysiatria ja kuntoutus 7 15 2 108 1 933 Hengityshalv. 2 730 0 Yhteensä 5 200 38 916 40 351 27 045 Taulukko ei sisällä päivystysosaston ja tehohoidon suoritteita, jotka ovat eritelty omana ryhmänä alempana. Avosuoritteiden lukumäärä sisältää kaikki avosuoritteet paitsi päivystyskäynnit. Medisiiniset poliklinikat Lähetemäärät poliklinikoille ovat kasvaneet 2000-luvulla erityisesti sisätautien erikoisalalla. Saapuneet ulkoiset lähetteet erikoisaloittain HUStilan mukaan (ei sis. päivystyspkl lähetteitä) Lähde: ODS 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 11 2006 2007 2008 2009 2010 Sisätaudit Neurologia Keuhkosairaudet Fysiatria
Päiväsairaalatoiminta ja sairaanhoitajan vastaanotot ovat kehittyvä ja kasvava alue. Toimintaa on tehostettu ohjaamalla kysyntää lääkärin vastaanotoilta sairaanhoitajan vastaanotoille ja vuodeosastoilta päiväsairaalatoimintaan näihin soveltuvissa potilasryhmissä. Sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa kehittämällä vapautetaan lääkärin vastaanottoaikoja vastaamaan kasvavaan lähetekysyntään ja hoitotakuun tavoitteisiin. Päiväsairaalatoimintaa kehittämällä vapautetaan henkilöstöä ja paikkaresursseja kriittisesti sairaille potilaille ylikuormitetuilta vuodeosastoilta kotiutumisen nopeutumisella tai vuodeosastohoidon tarpeen vähenemisellä (= osalla päivystyspotilaista jatkohoito päiväsairaalassa vuodeosastohoidon sijaan). Päiväsairaalapaikkoja on tällä hetkellä 7+1 (sisätaudit ja keuhkosairaudet) ja 2 (neurologia). Sisätautien poliklinikka 1003 Potilaat ohjautuvat poliklinikoille tutkimuksiin ja hoitoon sisätautien suppeiden erikoisalojen mukaisesti. Erikoisalat ovat diabetes ja muu endokrinologia, gastroenterologia, hematologia, infektiosairaudet, kardiologia, reumatologia, yleissisätaudit, onkologia ja palliatiivisen hoidon yksikkö. Kardiologian lähetteet muodostavat yli 50 % lähetteistä ja runsaasta palautuksesta ja konsultaatiovastausten antamisesta huolimatta odotusajat ensikäynnille ovat venyneet. Kardiologiaan saadaan vuonna 2011 yksi kardiologi ja sairaanhoitaja lisää. Sisätautien poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 16 996 9 191 Onkologian poliklinikka 1105 Onkologian poliklinikka tekee tiivistä yhteistyötä HYKS:n Syöpätautien klinikan kanssa. Tällä hetkellä HYKS:n konsultoivan onkologin vastaanottotoimintaa on 2 päivänä viikossa. Onkologian poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 550 248 Neurologian poliklinikka 1372 Neurologian poliklinikan yleisimmät käyntisyyt ovat hermoston eli aivojen, selkäytimen, ääreishermojen sairauksien selvittely ja lihasten sairauksien selvittely. Neurologian poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 5 170 3 346 12
Keuhkosairauksien poliklinikka 1394 Keuhkosairauksien poliklinikan yleisimmät käyntisyyt ovat pitkittynyt yskä, astma, kuorsaus ja uniapnea, keuhkoahtaumatauti, keuhkokudoksen sairaudet ja keuhkosyöpä. Syksyllä 2010 alkoi uutena sairaanhoitajan vastaanottona astmapotilaan valmisteleva käynti ennen ensimmäistä lääkärin vastaanottoa. Keuhkosairauksien poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 7 839 4 817 Palliatiivisen hoidon yksikkö 1396 Palliatiivisen hoidon yksikkö aloitti toimintansa 1.1.2011, alkuun vastaanottoa on 1 pv/vko. Yksikkö antaa konsultaatiopalveluita erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon eri yksiköille. Alueellinen palliatiivisen hoidon hoitoketju valmistuu ja otetaan käyttöön alkuvuodesta 2011. Nefrologian yksikkö 1106 Nefrologian yksikössä toimii hemodialyysiyksikkö ja nefrologian poliklinikka. Hemodialyysipaikkoja yksikössä on 9. Potilaat käyvät hoidossa kolmasti viikossa ja yksi hoitokerta kestää 4 5 tuntia. Hoitoja annetaan aamuvuorossa kuutena ja iltavuorossa kolmena päivänä viikossa. Poliklinikan toiminta-alueena on munuaissairauksien diagnostiikka ja hoito sekä munuaisten vajaatoimintaa sairastavien ja munuaissiirron saaneiden potilaiden jatkoseuranta. Nefrologian poliklinikalla toimii myös sairaanhoitajavastaanotto. Nefrologian yksikön avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Dialyysit Käynnit 4 876 9 191 4 727 Sisätautien ja keuhkosairauksien yksikkö, vuodeosasto 3, 1101 Vuodeosastolla on 77 sairaansijaa ja se on jaettu neljään soluun, joilla kullakin on omat erityisvastuunsa erikoisaloittain. Erikoisaloja ovat yleissisätaudit, kardiologia, nefrologia, hematologia, gastroenterologia ja keuhkosairaudet. Osastolla toimii 6-paikkainen sydänvalvonta. Osastolle on keskitetty erikoissairaanhoitoa vaativien diabetespotilaiden hoito, eristyspotilaiden hoito sekä hematologisten potilaiden sytostaattihoidot, joita ei päiväsairaalatoimintana voi toteuttaa. Gastroenterologisia potilaita ovat mm. colitis ulcerosaa, Chronin tautia ja maksakirroosia sairastavat. Keuhkosairauksien potilaat sairastavat yleisemmin keuhkokuumetta, keuhkosyöpää ja keuhkoahtaumatautia. Potilaat tulevat pääsääntöisesti päivystyksen kautta. Osastolla toimii myös unitutkimusyksikkö, jossa tehdään unenaikaisia rekisteröintejä sekä aloitetaan CPAP-hoitoja potilaille, joille polikliininen toiminta ei sovellu. 13
Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 Hoitojaksot (sis. keu, muut) Keskim. hoitoaika Sairaansijat Hoitopäivät Kuormitus- % Sisätaudit 77 4 100 26 080 6,36 88,66 Lähde: Ecomed (hoitojaksot ja hoitopäivät ja keskim. hoitoaika) ja Cressida (kuormitus-%) Neurologian vuodeosasto 6, 1371 ja hengityshalvausyksikkö 1111 Neurologian vuodeosasto 6:lla tutkitaan ja hoidetaan akuutteja ja pitkäaikaissairauksia sairastavia neurologisia potilaita sekä vaativia lääkitys-, tutkimus- ja hoitoarvioita tarvitsevia potilaita. Osastolla hoidetaan esim. aivohalvaus-, aivovamma-, aivokasvain, ALS-, selkäydinvamma- Parkinson-, monihermosairaus ja aivojen tulehduksia sairastavia. Osastolla on sairaansijoja 30, joista yksi tällä hetkellä hengityshalvauspotilaalla. Lisäksi hoidetaan myös muita medisiinisiä potilaita paikkatilanteen niin vaatiessa. Vuonna 2010 yhtä hengityshalvausyksikön potilasta hoidettiin osasto 6:lla ja toisen hengityshalvauspotilaan hoito toteutui kotona; hoitopäiviä kertyi yksikössä yhteensä 730. Neurologian vuode- Sairaansijapäivät Hoitojaksot Hoito- Keskim. Kuormitusosasto 6 hoitoaika % Vy 1371 29 1 057 7 194 6,80 88,87 Vy 1111 1 1 365 365 Yhteensä 30 1 059 7 249 Lähde: Ecomed (hoitojaksot ja hoitopäivät ja keskim. hoitoaika) ja Cressida (kuormitus-%) Vuodeosastojen hoitojaksojen määrää vähentävät jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden siirtoviiveet, vuonna 2010 siirtoviivepäiviä medisiinisessä tulosyksikössä oli 1 761. Infektiosairauksien yksikkö, 1400 Infektiosairauksien yksikkö eriytyi omaksi yksiköksi 1.1.2011 alkaen. Yksikkö palvelee koko sairaalaa ja siellä työskentelee yksi infektiolääkäri ja kaksi hygieniahoitajaa. 3.1.2 Päivystyksen osastoryhmä Päivystys on jaettu konservatiiviseen (sisätaudit, neurologia, keuhkosairaudet), operatiiviseen (kirurgia, lastenkirurgia), lastentautien ja yleislääketieteen (lääkäri tai sh) akuuttihoitoprosesseihin. Hoitolinjoille ohjauksen tekee triagehoitaja. Erikoissairaanhoidon päivystys toimii ympärivuorokautisesti. YLE-akuuttihoitoprosessi vastaa yleislääketieteen (perusterveydenhuollon) päivystyksestä hyvinkääläisten osalta ympärivuorokautisesti ja sairaanhoitoalueen muiden kuntien osalta yöaikana klo 22.00 8.00. Päivystyskäyntien kasvu yhteispäivystyksen käynnistymisen jälkeen (vuosina 2007 2009) kohdistui aluksi vain yleislääketieteen päivystykseen. Työnjaon ja triagetoiminnan päivityksen myötä erikoissairaanhoidon käyntien kasvu on kääntynyt uudelleen selkeään nousuun. Potilaat ovat haastavampia väestön vanhetessa ja ollessa yhä monisairaampia. Tutkimus- ja hoitopaikkoja on päivystysalueella 16+7. Päivystysalueella ei ole varsinaista päivystysosastoa. Kuitenkin potilaan hoitoajan pitkittyessä päivystysalueella yli 16 tunnin, 14
potilaan laskutus tapahtuu hoitojaksona. Vuonna 2010 näitä hoitojaksoja kertyi 644 (hoitopäiviä 692). Vuosina 2010 2012 toteutetaan päivystysalueella Akuuttisairaala-rakennushanke, jossa päivystyksen tilat saneerataan paremmin nykyvaatimuksia vastaaviksi. Kokonaan uusina tiloina rakennetaan 10-paikkainen päivystysosasto + yksi eristyshuone sekä 6-paikkainen kevytvalvonta. Päivystysalueen käyntimäärät vuosina 2007 2010 Konservatiivinen akuuttihoitoprosessi (sisätaudit, keuhkos., neurologia) 2007 2008 2009 2010 Muutos-% 2007 2010 9 338 9 400 9 301 9 615 3,0 Kirurginen akuuttihoitoprosessi 7 167 7 074 7 074 7 225 0,8 Lasten akuuttihoitoprosessi 2 982 3 120 3 128 3 360 12,6 Yle akuuttihoitoprosessi 26 781 28 529 29 244 29 194 9,0 Vuonna 2010 laskutettujen käyntien kokonaismäärä oli 49 402, joista terveyskeskuskäyntejä oli 29 159. Päivystysmäärät erikoisaloittain vuosina 2003 2010 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Tk-päivystys Lastentaudit Naistentaudit Kirurgia Neurologia Keuhkosairaudet Sisätaudit 10 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 3.1.3 Fysiatria ja kuntoutus Hyvinkään sairaalassa valtaosa kuntoutus- ja erityistyöntekijäpalveluista on keskitetty fysiatrian ja kuntoutuksen vastuualueelle. Vastuualue tarjoaa kuntoutuksen asiantuntijapalveluita kaikille Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoisaloille ja eri-ikäisille potilaille. Alueen kuntoutuspotilaiden vuodeosastohoito on keskitetty Kiljavan sairaalaan. Apuvälinepalvelut järjestetään vuodesta 2011 alkaen uudelleen yhteistyössä ja osana HUS:n apuvälinepalveluja. Kuntoutuspalveluiden tavoitteena on ylläpitää ja tukea asiakkaan työ- ja toimintakykyisyyttä ja mahdollistaa itsenäinen selviytyminen elämän eri tilanteissa. Palveluiden sisältö ja laatu määräytyvät sekä erikoisalalla hoidossa olevien potilaiden tarpeiden, erikoisala- kohtaisten toimintakäytäntöjen että kuntoutusta ohjeistavien lakien ja ohjeiden mukaisesti. 15
Vastuualueella toimivat fysiatrian erikoisalapoliklinikka, fysioterapiapoliklinikka, toimintaterapiapoliklinikka, puheterapiapoliklinikka, sosiaalityöntekijävastaanotot ja ravitsemusterapeutin palvelut. Apuvälinepalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti fysio-, toiminta- ja puheterapiapalveluiden osana. Neuropsykologin palvelut koordinoidaan aikuispotilaiden osalta neurologian ja lasten osalta lastenneurologian kautta. Ajanvarauskäynnit ja hoitopuhelut vuonna 2010 Ajanvarauskäynnit Hoitopuhelut Fysiatria ja kuntoutus 1 789 300 Fysioterapia 15 991 28 Puheterapia 1 170 Toimintaterapia 2 733 52 Sosiaalityö 1 549 Ravitsemusterapia 1 288 30 3.1.4 Tulosyksikön kustannukset Medisiinisen tulosyksikön toimintakulut vuonna 2010 olivat 38 438 000 euroa, josta henkilöstökulujen osuus oli noin 16,8 milj. euroa. Medisiinisen tulosyksikön tuloslaskelma 2010 TP2009 TA2010 TP2010 Muutos-% TP2010 TA2010 Muutos-% TP2010 TP2009 Toimintatuotot yhteensä 37 609 39 429 41 660 5,7 10,8 Myyntituotot 35 558 37 266 39 416 5,8 10,8 Maksutuotot 2 044 2 134 2 233 4,6 9,2 Tuet ja avustukset 6 30 10-66,7 66,7 Muut toimintatuotot 22 0 1 0,0 Toimintakulut yhteensä 38 528 37 162 38 438 3,4-0,2 Henkilöstökulut 16 960 16 573 16 839 1,6-0,7 Palvelujen ostot 15 339 14 821 15 317 3,3-0,1 Aineet tarvikkeet ja tavarat 4 644 4 474 4 805 7,4 3,5 Muut toimintakulut 1 585 1 295 1 477 14,1-6,8 Toimintakate -919 2 267 3 222 42,1 450,6 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 Vuosikate -919 2 267 3 222 42,1-450,6 Poistot ja arvonalentumiset 174 193 1129-33,2-25,9 Tilikauden tulos -1 093 2 075 3 093 Toimintakulut ja poistot yht. 38 702 37 355 38 567 16
3.2 Operatiivinen tulosyksikkö Tulosyksikköön kuuluvat anestesiologia ja tehohoito, kirurgian eri vastuualueet sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudit. Tulosyksikön käytössä on kirurgian vuodeosasto, jossa on 70 sairaansijaa sekä kirurgian poliklinikka, endoskopiapoliklinikka ja korva-nenä- ja kurkkutautien poliklinikka. Erikoisalan kuntalaskutettavat suoritteet vuonna 2010 Erikoisala Hoitojaksot Hoitopäivät Avosuoritteet Yhteensä Käynnit Kirurgia* 7 375 21 628 21 367 16 354 Knk 755 767 6 441 5 060 Yhteensä 8 130 22 395 27 808 21 414 Taulukko ei sisällä päivystysosaston ja teho-hoidon 1 541 hj ja hpv, jotka eritelty omana ryhmänä alempana. Avosuoritteiden lukumäärä sisältää kaikki avosuoritteet operatiivisissa yksiköissä (ei sis. päivystyspkl:n 1 572 päivytyskäyntejä). 3.2.1 Anestesiologia ja tehohoito Tehovalvonta Hoitava vastuuyksikkö Hoitopaikat Hoitovrk Keskim. hoitoaika vrk Hoitojaksot Kuormitus- % Tehostettu valvonta 8 687 2266 3,3 77,6 Lähde: Tehovalvonnan oma Excel-rekisteri Erikoisala Pot lkm Hoitovrk Osuus hoitovrk:sta Keskim. hoitoaika vrk Sisätaudit 307 774,6 34 % 2,5 Kirurgia 236 1 018,5 45 % 4,3 Keuhkosairaudet 88 319 14 % 3,6 Neurologia 47 149,4 7 % 3,2 Naistentaudit ja synnytykset 8 2,9 0 % 0,4 KNK 1 0,8 0 % 0,8 Lastentaudit 1 0,4 0 % 0,4 Yhteensä 683 2 265,7 100 % 3,3 Lähde: Tehovalvonnan oma Excel-rekisteri Tehovalvonnassa on 7 tavallista tehohoitopaikkaa ja yksi suljetulla eristyksellä varustettu tehohoitopaikka. Potilaiden lukumäärä vuonna 2010 oli 683 ja hoitopäiviä oli 2 266. Meneillään olevan akuuttisairaalan rakentamisvaiheen ajan 2011 2012 osasto toimii väistötiloissa kahdessa eri paikassa. 17
Osaston tehtäviin kuuluu aamuvuoron aikana sairaalan sisäisen hätätilanteiden hoitaminen ja päivystysaikana hätäsektiovalmius, kun leikkaustiimi ei ole paikalla. Vuonna 2010 henkilökunta osallistui 8 hätäsektioon ja elvytyshälytyksiin 23 kertaa. Osastolla hoidetaan mm. hengitysvajauspotilaita invasiivisin ja non-invasiivisin keinoin, sepsispotilaita ja kirurgisia potilaita isojen leikkausten jälkeen. Pääosa potilaista tulee osastolle päivystyksen kautta (324 potilasta vuonna 2010). Leikkausosastolta tuli 132 potilasta ja muilta Hyvinkään sairaalan osastoilta 187 potilasta. Muualta HUS-alueelta tuli vuonna 2010 sairaalasiirtona 35 potilasta. Virka-aikana osaston toiminnasta vastaava anestesialääkäri tekee potilaiden hoitopäätökset kunkin erikoisalan konsulttien kanssa. Päivystysaikana sama anestesialääkäri vastaa sekä leikkaussalitoiminnasta että tehovalvonnan potilaista. Leikkaus- ja anestesiayksikkö Leikkaus ja anestesia vuonna 2010 Leikkaussalit Leikkaukset Preoperatiiviset poliklinikkakäynnit Muut anestesiapalvelut 13 7 450 2 525 2 100 (synnytysanalgesiat 1 160) Hyvinkään sairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä on 13 leikkaussalia, joissa tehdään ortopedisia (sisältää myös käsikirurgian ja traumatologian), gastroenterologisia ja yleiskirurgisia, plastiikka- ja rintarauhaskirurgisia, verisuonikirurgisia, urologisia ja korva-, nenäkurkkutautien leikkauksia sekä sektioita, gynekologisia leikkauksia ja lastenkirurgisia leikkauksia. Suurimmat erikoisalat ovat ortopedia ja gastroenterologia. Leikkausmäärät erikoisaloittain ja kiirellisyyden mukaan Ortopedia, Gastroenterol. Plastiikkakirurgirauhas- Rinta- Verisuoni- Urologia Korva-, Lastenkirurgitautien Naisten- Synny- Yht. käsikirurgia ja traumatologia ja yleiskirurgikirurgikirurgia nenä-, kurkkutautien kirurgia kirurgia tykset, kirurgia Elektiivinen 2 281 1 003 299 179 83 479 759 186 681 80 6 030 Päivystys 488 445 48 3 2 52 2 29 178 155 1 402 Yhteensä 2 769 1 448 347 182 85 531 761 215 859 235 7 450 Leikkaus- ja anestesiayksikkö sisältää kaksi erillistä toiminnallista kokonaisuutta, entisen päiki-yksikön, jossa on kolme leikkaussalia, ja pääleikkausyksikön, jossa on 10 leikkaussalia. Yksiköt yhdistettiin hallinnollisesti vuoden 2010 alusta alkaen tavoitteena toiminnallinen integraatio. Leikkaussalien käyttöastetta tarkastellaan raportin kohdassa 6.1.5. Heräämötoiminta jakautuu keskusheräämöön (14 paikkaa), päiväkirurgiseen I-vaiheen (13 paikkaa) ja II-vaiheen heräämöön (10 paikkaa) sekä lasten I- (5 paikkaa) ja II- vaiheen (1 2 paikkaa) heräämöön. Postoperatiivisen valvonnan lisäksi heräämössä tehdään anestesiologisia toimenpiteitä, esimerkiksi leikkausta edeltäviä puudutuksia ja erilaisia kanylaatioita. Leikkaussalien välittömässä läheisyydessä sijaitsee LEIKO-yksikkö. LEIKO, eli leikkaukseen kotoa, on yhteinen preoperatiivinen prosessi leikkaukseen tulevien potilaiden hoi- 18
dossa. Yli 90 % elektiiviseen leikkaukseen tulevista potilaista tulee leikkauspäivänä sairaalaan Leiko-yksikön kautta. Yksikköön on ulkoa suora sisäänkäynti. Yksikössä on tilat potilaiden vastaanottamista, tutkimista ja haastattelemista, vaatteiden vaihtoa ja niiden säilyttämistä varten sekä odotustila potilaille. LEIKO-yksikön yhteydessä sijaitsevat lisäksi työtilat hoidonvaraajille ja preoperatiivista vastaanottoa varten. Potilaat odottavat leikkaussaliin pääsyä LEIKO-yksikön odotustilassa lepotuoleissa, pieni osa heistä tarvittaessa vuoteessa. Lasten käyttöön soveltuvia LEIKO-tiloja ei ole. Lapset odottavat leikkaukseen pääsyä joko vuodeosastolla, vanhempiensa kanssa päiväkirurgisten salien yhteydessä olevissa käytävätiloissa tai heräämössä (päiväkirurgisesti hoidettavat lapset). Hoitava vastuuyksikkö Hoitojaksot Leiko Sisätaudit 30 Kirurgia 2 045 Naistentaudit 367 Lastentaudit 112 KNK 563 Yhteensä 3 117 Leikkauksen jälkeisen heräämöhoidon jälkeen potilas siirtyy joko kotiin, vuodeosastolle tai tehovalvontaan. Leikkaukset Päiväkirurgia Päivystysleikkaukset Leiko vuonna 2010 7 450 49 % (elektiivisestä) 19,1 % (kaikista) 95 % (elektiivisestä) Päiväkirurgian osuus on lisääntynyt tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sairaalan leikkausosasto päivystää ympärivuorokautisesti. Päivystysleikkausten osuus on pysynyt samana useiden vuosien ajan (noin 20 % leikkauksista). Päivystyspotilaat luokitellaan kiireellisyyden mukaan (suluissa tuntimäärä, jonka sisällä potilas on leikattava): hätä, punainen (0 8 h), oranssi (8 24 h), keltainen (2 48 h) yli 48 h odottamaan pystyvä, ns. vihreän linjan potilas. Eniten päivystysresursseja käyttävät ortopedia ja traumatologia. Päivystyksille on yleensä virka-aikana varattu 1 leikkaussali. Ilta- ja yöaikaan päivystysleikkauksia hoitaa yksi leikkausryhmä. Arkisin klo 16.00 jälkeen ja viikonloppuisin leikkausosaston sairaanhoitajilla on varallaoloon perustuva päivystys ja anestesialääkäreillä sairaalapäivystys. Heräämö on auki arkisin klo 20.00 asti. 3.2.2 Kirurgian eri vastuualueet ja korva-, nenä- ja kurkkutaudit Kirurgian vastuualueella erikoisalat ovat yleiskirurgia, gastroenterologinen kirurgia, urologia, plastiikkakirurgia ja ortopedia. Lisäksi sairaalassa tehdään lastenkirurgiaa, joka hallinnollisesti kuuluu lastentautien tulosyksikköön. Kirurgian toimipisteitä ovat kirurgian vuodeosaston lisäksi kirurgian poliklinikka ja endoskopiapoliklinikka. Operatiiviseen tulosyksikköön kuulu myös korva-nenä- ja kurkkutaudit (knk). 19
Hyksin kanssa on tehty selvä tehtäväjako, jonka pohjalta HYKSiin keskitetään aivan vaativin, erikoistasoa vaativa kirurgia ja Hyvinkään kirurgia vastaa alueensa muusta kirurgisesta erikoissairaanhoidosta. Kirurgian vuodeosasto 4 Kirurgian vuodeosastolla on 70 vuodepaikkaa ja se on jaettu kahteen moduuliin. Kirurgian vuodeosaston erikoisaloina ovat gastro- ja yleiskirurgia, urologia, plastiikkakirurgia, ortopedia sekä korva-nenä ja kurkkutaudit (knk). Noin puolet vuodeosaston potilaista tulee päivystysluonteisesti. Osa potilaista myös leikataan päivystysluonteisesti. Suunnitellusti leikkaukseen tulevat potilaat tulevat pääsääntöisesti Leiko-yksikön kautta aamulla. Leikkauksen jälkeen potilas siirtyy heräämöstä vuodeosastolle. Osa potilaista siirtyy vuodeosastolta jatkohoitoon tai kuntoutukseen mm. terveyskeskussairaalaan Hoitava yksikkö Sairaansijat Hoitojaksot Hoitopäivät Keskim. Kuormitushoitoaika % Kirurgian osasto 70 5 465 19 749 3,61 74,44 Moduuli 1 (solut 1 2) Moduuli 2 (solut 3-4) Solussa 1 (18 ss) on päivystysosasto, jossa hoidetaan gastroenterologisia päivystyspotilaita. Myös urologiset potilaat ovat solussa1. Tyypillisiä sairauksia ovat umpilisäkkeen tulehdus, sappivaivat, suolitukokset ja haimatulehdukset. Myös ercp-potilaiden seuranta tapahtuu solussa 1. Urologisia sairauksia ovat mm. eturauhasen ja munuaisen sairaudet. Solu 2 (18 ss) hoidetaan gastro- ja yleiskirugisia potilaita sekä korva-nenä- ja kurkkutautien potilaita. Tyypillisiä gastro- ja yleiskirurgisia potilaita ovat suolisto- sappi- tyrä- ja kilpirauhasleikkauspotilaat. Suolistoleikkauspotilaat hoidetaan fast track-periaatteen mukaan. Aikuisten knk- potilaiden hoito on keskitetty kirurgian vuodeosastolle 4 soluun 2. Täällä tapahtuu myös uniapneapotilaiden nenä- ja nieluleikkaushoidon jälkeinen valvonta noin yhtenä päivänä kuukaudessa. Tavallisimpia osastohoitoa vaativia leikkauksia ovat raskaampien uniapneahoitojen lisäksi erinäiset kaulakystat, fistelit, sylkirauhasleikkaukset ja muut dreeniä vaativat toimenpiteet. Lisäksi on potilaita, joiden korkea ikä ja / tai perussairaudet vaativat osastovalvontaa myös tavallisten toimenpiteiden yhteydessä. Solussa 3 hoidetaan sairaanhoitoalueen ortopediset traumat poislukien operoitavat ja selkärankamurtumat sekä päivystyksellistä plastiikka- tai verisuonikirurgin osaamista vaativat avomurtumat. Tehtäväalueeseen kuuluvat tekonivelleikkaukset (350 400 / vuosi), olkapääkirurgia ja polvikirurgia (pääasiallisesti artroskooppisia) lanneselän diskusprolapsi- ja spinaalitenoosileikkaukset, jalkateräkirurgia, käden pientraumat sekä tavllisimmat elektiiviset toimenpiteet. Solussa 4 hoidetaan plastiikkakirurgisia- ja verisuonikirurgisia potilaita. Plalstiikkakirurgisia potilaita ovat mm rintasyöpä, ihosyövät ja haavakirurgia 20
Poliklinikat Endoskopia Endoskopiapoliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 4 062 3 268 Kirurgian poliklinikka Endoskopiapoliklinikka palvelee useita eri erikoisaloja. Suurimmat ryhmät ovat sisätautiset ja kirurgiset mahasuolikanavan tähystykset ja vaativat endoskooppiset toimenpiteet. Lisäksi urologit suorittavat virtsarakon tähystyksiä, uroterapeutti virtsaamisfunktiotutkimuksia ja gynekologit naisten virtsainkontinessin urodynaamisia tutkimuksia. Keuhkolääkärit suorittavat bronkoskopioita. Endoskopiapoliklinikka toimittaa laitteistot leikkaussalissa, tehovalvontayksikössä ja tarvittaessa muualla sairaalan tiloissa tapahtuviin endoskopioihin. Endoskopiapoliklinikan tiloissa suoritetaan myös anorektumin funktiotutkimukset ja ultraäänitutkimukset samoin kuin ruokatorven ph-impedanssitutkimukset ja painemittaukset. Vuonna 2010 aloitettiin ohutsuolen kapseliendoskopiakuvaukset sisätautilääkäreiden toimesta. Lantionpohjapotilaiden sairaanhoitajan (avannehoitaja) vastaanotto tapahtuu myös endoskopiapoliklinikan tiloissa. Endoskooppiset läpivalaisututkimukset suoritetaan Hyvinkään sairaalan röntgen-osaston tiloissa. Kirurgian poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 16 474 12 713 Kirurgian poliklinikalla on ortopedian, käsikirurgian, gastroenterologisen kirurgian, urologian, laskimokirurgian, plastiikkakirurgian, yleiskirurgian ja haavahoitajan poliklinikat. Ortopedian poliklinikan tarpeesta suurin osa hoidetaan terveyskeskusten ostamalla konsultoivan ortopedin palvelulla. Poliklinikalla tehdään paljon erilaisia pientoimenpiteitä. Poliklinikalla on haavahoitajan lisäksi muutakin hoitajapoliklinikkatoimintaa. Kirurgian poliklinikka sai alkuvuodesta 2011 tilapäiset lisätilat parakkirakennuksesta, koska entiset tilat ovat riittämättömät ja niistäkin osa on jouduttu luovuttamaan päivystyspoliklinikan laajennuksen väistötiloiksi. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 6 427 4 934 Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan rinologian, laryngologian ja audiologian alan potilaita. Pään ja kaulan alueen kirurgian hoidoista poliklinikka huoleh- 21
tii osaltaan myös kasvaintautien diagnostiikasta ja hyvänlaatuisten muutosten hoidoista. Pään ja kaulan alueen syöpätautien hoidot on keskitetty Silmä-korvasairaalaan. Ihosyöpien osalta hoidosta vastaa plastiikkakirurgia. Kasvotraumatologian osalta operatiivinen hoito on nenämurtumia lukuun ottamatta keskitetty suu- ja leukakirurgian vastuualueelle Hyksiin. Lähetteitä ja konsultaatiota on vuositasolla reilut 3 000, joista suurin osa koskee lasten korvatulehduksia, kita- ja nielurisatulehduksia, nenän sivuontelotulehduksia ja nenän tukkoisuutta. Kuorsaus- ja uniapneapotilaiden osuus on kasvava. Preoperatiivinen poliklinikka Preoperatiivisen poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 1 004 3 268 Kipupoliklinikka Potilaan käynti preoperatiivisella poliklinikalla sisältää pääsääntöisesti anestesialääkärin vastaanoton ja osalla potilaista siihen yhdistettynä myös kirurgin vastaanoton. Lisäksi jokainen potilas käy saman käynnin yhteydessä myös sairaanhoitajan ohjauskäynnillä. Kokonaisuus kirjautuu yhdeksi avohoitosuoritekäynniksi. Vuonna 2010 käyntityypeittäin tarkasteltuna kokonaiskäyntimäärä oli siten 2 525 käyntiä (Lähde: ODS-raportit, Cressidaraportit). Kipupoliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 978 415 Kipupoliklinikan tiloissa on 1 lääkärin ja 1 sairaanhoitajan vastaanottohuone. Toiminta koostuu vastaanotoista, konsultaatioista ja hoitopuheluista. Avohoitosuoritteiden lisäksi kirjautui vuonna 2010 käyntityypeille lisäkäynnit, osastokonsultaatiot ja soitot, yhteensä 371 tapahtumaa (lähde: Cressida). Yksikön toiminta on useiden vuosien ajan ollut määrällisesti vakiintunutta. Kipupoliklinikan erityisosaamisalueena on syöpä- ja neuropaattisen kivun hoito. Merkittävä osa poliklinikalle tulleista lähetteistä liittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. 3.2.3 Tulosyksikön kustannukset Operatiivisen tulosyksikön toimintakulut vuonna 2010 olivat 30 209 000 euroa, josta henkilökulujen osuus oli noin 14,3 milj. euroa. 22
Operatiivisen tulosyksikön tuloslaskelma 2010 TP2009 TA2010 TP2010 Muutos-% TP2010 TA2010 Muutos-% TP2010 TP2009 Toimintatuotot yhteensä 32 614 28 647 31 327 9,4-3,9 Myyntituotot 31 199 27 167 29 793 9,7-4,5 Maksutuotot 1 398 1 466 1 533 4,6 9,7 Tuet ja avustukset 17 14 1-92,9-94,1 Muut toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut yhteensä 28 765 30 527 30 209-1,0 5,0 Henkilöstökulut 13 910 14 304 14 349 0,3 3,2 Palvelujen ostot 7 170 8 183 7 819-4,4 9,1 Aineet tarvikkeet ja tavarat 5 932 5 963 6 217 4,3 4,8 Muut toimintakulut 1 754 2 076 1 824-12,1 4,0 Toimintakate 3 849-1 879 1 118-159,5-71,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 Vuosikate 3 849-1 879 1 118-159,5-71,0 Poistot ja arvonalentumiset 564 621 618-0,5 9,6 Tilikauden tulos 3 285-2 501 500 Toimintakulut ja poistot yht. 29 329 31 148 30 827 3.3 Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Tulosyksikköön kuuluvat lasten ja nuorten sairauksien vastuualue sekä naistentautien ja synnytysten vastuualue. 3.3.1 Lasten ja nuorten sairauksien vastuualue (LNS) Vastuualueeseen kuuluvat lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian toimialat. Erikoisalojen kuntalaskutettavat suoritteet vuonna 2010 Avosuoritteet Erikoisala Hoitojaksot Hoitopäivät Yhteensä Käynnit Lastentaudit 1 312 3 730 9 582 6 382 Lastenkirurgia 388 498 2 252 1 886 Lastenneurologia 4 5 4 454 2 850 Lastenpsykiatria 2 158 1 376 Yhteensä 1 704 4 233 18 446 12 494 23
Lastentaudit Vuodeosasto HYL 5 Taulukko sisältää lastenkirurgian osalta Leiko-hoitojaksot 1 525 (112 hj). Ei sisällä päivystysosaston ja tehohoidon hj ja hpv, jotka eritelty omana ryhmänä alempana. Avosuoritteiden lukumäärä sisältää kaikki avosuoritteet LNS:n yksiköissä (ei sis. päivystyspkl:n päivystyskäyntejä). LNS:n tilat sijaitsevat päivystystä lukuun ottamatta sairaalan yhdessä siipirakennuksessa. Ajanvarauspoliklinikkatilat valmistuivat vuonna 1988 ja nykyiset vuodeosastotilat otettiin käyttöön vuonna 1992. Lastenneurologia ja lastenpsykiatria toimivat vuonna 2002 valmistuneessa rakennuksen laajennusosassa. Lastentautien yksikkö antaa erikoissairaanhoidon perustason palveluja ensisijaisesti sairaanhoitoalueen asukkaille. Lisäksi annetaan konsultaatiota (puhelimitse, kirjallisesti ja jatkossa myös jalkautuen) alueen perusterveydenhuollolle. Vuonna 2010 lastentaudeilla tuotettiin 1 314 NordDRG hoitojaksoa. Osasto HYL5: den suoritteet vuonna 2010 Lastentaudeilla on ajanvarauspoliklinikka ja yksi vuodeosasto, jonka yhteydessä on myös päiväsairaalatoimintaa. Lastentautien päivystys toimii sairaalan yhteisellä päivystysalueella. Hoitava yksikkö Sairaansijat Hoitojaksot Hoitopäivät Keskim. Kuormitushoitoaika % HYL5 18 1 626 4 147 2,55 62,31 HYL5 on yleispediatrinen osasto, jossa hoidetaan myös lastenkirurgisia ja lastenneurologisia potilaita. Osasto toimii sekä infektio- että ns. puhtaana osastona. Infektiopotilaat hoidetaan osaston loppupäässä (jossa sijaitsee 2 eristyshuonetta) sekä kohortoiden. Tehovalvontapaikkoja ei ole, vaikka ajoittain osastolla hoidetaan tehovalvontapotilaita (vuonna 2010 oli 45 potilasta, joista valtaosa oli vastasyntyneitä). Potilaat tulevat päivystyksestä, synnytyssalista, lapsivuodeosastolta sekä poliklinikalta tai jonosta/ kotoa sovitusti. HYKS Lasten ja nuorten sairaalasta ja HYKS:n synnytyssairaaloista siirtyy erityisesti vauvaikäisiä potilaita jatkohoitoon osastolle. Osastolla hoidetaan vastasyntyneisyyskauden ongelmia (infektiot, hengitysvaikeudet tai adaptaatio-ongelmat, keltaisuus, alhainen verensokeri mm.). Valvontaa tarvitseville vastasyntyneille on varattu oma huone osaston kanslian välittömässä läheisyydessä. Osastolla hoidetaan isompien lasten erilaisia infektiotauteja, joista tavallisimmat ovat vatsa-suolitulehdukset, ahtauttava keuhkoputkentulehdus sekä virtsatieinfektiot. Muita infektiotauteja ovat keuhkokuume, epäselvä kuumeilu/yleisinfektio ja kurkunpääntulehdus. Osasto vastaa diabeetikoiden akuuttihoidosta, kertausjaksoista sekä insuliinipumppuhoidon ohjauksesta. Lisäksi hoidetaan lasten ja nuorten syömiseen liittyviä ongelmia. Osastolla käy myös potilaita saamassa lääke- tai verituoteinfuusioita. Osasto hoitaa myös akuutteja lastenneurologista osastoseurantaa tarvitsevia lapsia (esim. kohtausoireet, tajunnantason häiriöt). Alle 16-vuotiaiden knk- potilaiden osastohoito on pääosin keskitetty lastentautien vuodeosastolle. Vuodeosastohoitoon otettavien lasten sairauksia ja ovat tyypillisesti synnynnäiset kaulakystat ja fistelit tai jonkun muun kehityshäiriön, perussairauden vuoksi osastoseurantaa vaativa tila muun rutiinileikkauksen yhteydessä 24
Lastentautien poliklinikka Lastentautien poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit 10 179 6 990 Lastentautien poliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, jonne 0 15-vuotiaat lapset tulevat tutkimuksiin ja seurantaan lapsivuodeosastolta (kehitysseurantapkl) tai lähetteellä. Myös päivystyksen pikaiset seurantakäynnit toteutetaan täällä. Lääkärin vastaanottojen lisäksi poliklinikalla toimii hoitajavastaanottoja, joiden yhteydessä annetaan ohjausta mm. astmaa ja diabetesta sairastaville lapsille ja nuorille. Poliklinikalla toimii nuorisovastaanotto läheisessä yhteistyössä nuorisopsykiatrian kanssa. Poliklinikalla tehdään myös ruoka- ja lääkeainealtistuskokeita. Lastentautien päivystyspoliklinikka Lastenkirurgia Lastentautien päivystyspoliklinikan päivystyskäynnit vuonna 2010 Erikoisala Yhteensä Lastentaudit (ei sis. lastenkirurgiaa) 2 447 Lasten päivystys toimii sairaalan päivystysalueella erillään muusta lastentautien yksiköstä. Valtaosa päivystyksen potilaista kärsii erilaisista infektioista, joista tavallisimpia ovat ahtauttava keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, kurkunpääntulehdus, oksennus- /ripulitaudit, virtsatieinfektio tai yleisinfektio. Ns. puhtaista potilaista työllistävät eniten astmaa tai tyyppi 1 diabetesta sairastavat lapset ja nuoret. Lastenkirurgian avohoitosuoritteet vuonna 2010 Avohoitosuorittet Yhteensä Käynnit Lastenkirurgia 2 175 1 810 Elektiiviset leikkaukset 140 Päiväkirurgiset toimenpiteet 108 Päivystyspkl, lastenkirurgian erikoisala 911 Lastenkirurgian yksikkö antaa lastenkirurgian perustason palveluita ensisijaisesti sairaanhoitoalueen asukkaille. Yksikön kaksi lastenkirurgia tekevät elektiivisiä leikkauksia ja päiväkirurgisia toimenpiteitä kaksi kertaa viikossa. Lastenkirurgian ajanvarauspoliklinikka sijaitsee samoissa tiloissa lastentautien ajanvarauspoliklinikan kanssa. Osastopotilaat hoidetaan HYL5-osastolla. Operatiivinen päivystys hoitaa virka-ajan ulkopuolella myös kirurgisia lapsipotilaita, joiden jatkohoidosta osastolla HYL5 vastaa lastenkirurgi. Vuonna 2010 lastenkirurgialla tuotettiin 414 NordDRG-hoitojaksoa. 25
Lastenneurologia Lastenneurologian poliklinikka ja päiväosasto Lastenneurologian poliklinikan ja päiväosaston avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yksikkö Yhteensä Päiväosastojaksot Käynnit Lastenneurologian pkl 2 447 178 2 248 Lastenpsykiatria Lastenneurologian yksikkö antaa perustason erikoissairaanhoidon palveluja ensisijaisesti sairaanhoitoalueen 0-15-vuotiaille asukkaille. Erityistason palveluja annetaan lähes kaikilla erikoisalan osa-alueilla HYKS Lastenlinnan sairaalan kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Autistiset, lihastautiset, epilepsiakirurgiaa tai pitkäaikaista videoseurantaa vaativat epileptikkolapset sekä vaikeat CP- sairaudet on keskitetty Lastenlinnan sairaalaan. Ajanvarauspoliklinikka ja päiväosasto toimivat lastentautien poliklinikan yhteyteen vuonna 2002 valmistuneessa uudisrakennuksessa. Yhden hengen huoneen päiväkeskuksessa hoidetaan 1 2 lasta viikossa 3 5 päivän mittaisilla jaksoilla. Päivystykselliset ongelmat hoidetaan yhteisellä päivystysalueella ja osastohoitoa vaativat lastenneurologiset potilaat hoidetaan osastolla HYL5, jolloin vastuulääkärinä toimii lastenneurologi. Seurantatilojen puutteen vuoksi hoidetaan viikoittain 2 3 lasta poliklinikan eteisaulassa 2 4 tunnin ajan anestesiassa tehdyn magneettitutkimuksen jälkeen. Alueellinen yhteistyö em. kuntien kanssa on keskeinen osa tehtävää. Lastenneurologi jalkautuu kuntiin (lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto) säännöllisesti. Lastenpsykiatrian poliklinikka ja päiväosasto Lastenpsykiatrian poliklinikan ja päiväosaston avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yksikkö Yhteensä Päiväosastojaksot Käynnit Lastenpsykiatrian pkl 2 157 239 1 561 Lastenpsykiatrian erikoisala vastaa yhdessä sairaanhoitoalueen kuntien perustason kanssa 0 12-vuotiaiden lasten psyykkisten häiriöiden tutkimuksesta ja hoidon järjestämisestä sekä lasten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittämisestä. Lastenpsykiatrian yksikkö järjestää sairaanhoitoalueen lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut. Lastenpsykiatrian yksikkö koostuu lastenpsykiatrian poliklinikasta ja perheosastosta, missä hoito toteutetaan päiväosastotoimintana. HYKS-Lastenlinnan sairaalalla on vastuu lastenpsykiatristen päivystyspalvelujen sekä kokovuorokausiosastopalveluiden järjestämisestä. Lastenpsykiatrian yksikön tavoitteena on tarjota perhekeskeistä vaikuttavaa hoitoa yhteistyössä kuntatason lähiverkoston kanssa. Kehitystyön alla ovat etenkin intensiivisen avohoidon palvelut, joissa lastenpsykiatrian yksikön työtekijät osallistuvat lapsen kasvuympäristössä toteutettaviin hoitoprosesseihin. Perheosastohoitojen painopistealue on alle kou- 26
luikäisissä lapsissa, joiden tarvitsema hoito voidaan parhaiten toteuttaa tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Lasten mielenterveysongelmien ja vanhemmuuden ongelmien ensisijainen tutkimus- ja hoitopaikka on perheneuvola, jonne neuvolat, päiväkodit, koulut sekä sosiaali- ja terveystoimi ohjaavat perheen asiakkaaksi. Kouluikäisten lasten mielenterveyspalvelut, hoito ja kuntoutus pyritään järjestämään perustason palveluiden kautta. Perheneuvolan tekemien selvitysten ja tutkimusten pohjalta arvioidaan jatkotutkimusten ja -hoidon tarve sekä lähetetään lapsi ja perhe tarvittaessa lastenpsykiatrian yksikköön. Alle kouluikäisten lasten mielenterveyspalvelut annetaan pääosin lastenneuvolassa ja perheneuvolassa, kuitenkin erikoissairaanhoitoon lähettämiskynnyksen tulee olla riittävän matala. 3.3.2 Naistentautien ja synnytysten vastuualue Naistentautien ja synnytysten yksikkö antaa erikoissairaanhoidon palveluita sairaanhoitoalueen kunnille ja synnytysten sekä äitiyspoliklinikan osalta myös Hausjärven ja Lopen kunnille. Käytössä ovat vuonna 2008 peruskorjatut tilat sairaalan toisessa kerroksessa. Tilojen käyttö on seuraava: 1) synnytysosasto, jonka yhteydessä toimii synnyttäjien vastaanotto, 2) yhdistetty synnyttäneiden ja gynekologisten potilaiden 34 paikkainen vuodeosasto, jossa hoidetaan myös raskaana olevia, ns. prenataalipotilaita, 3) poliklinikkatilat, joissa toimivat äitiyspoliklinikka, naistentautien ajanvarauspoliklinikka ja naistentautien ja synnytysten päivystyspoliklinikka. Leikkausosastolla on käytettävissä viikoittain kolmena päivänä leikkauspöytä gynekologisiin leikkauksiin ja yhtenä päivänä elektiivisille sektioille. Joka toinen viikko on lisäksi pöytä päiväkirurgisille toimenpiteille. Synnytysosasto Vuodeosasto 2 Erikoisalojen kuntalaskutettavat suoritteet vuonna 2010 Erikoisala Hoitojaksot Hoitopäivät Keskimääräinen hoitoaika Naistentaudit 1 054 1 560 1,48 Synnytykset 1 764 5 538 3,13 Yhteensä 2 818 7 098 Taulukko sisältää Leiko-hoitojaksoja 1 525 (367 hj). Synnytysosastolla on neljä synnytyshuonetta sekä kaksi kahden synnyttäjän ja kaksi yhden synnyttäjän tarkkailuhuonetta. Vuonna 2010 synnytyksiä oli 1637, näistä keisarileikkauksia 224 (13,7 %). Kivunlievitystä erilaisilla puudutuksilla annettiin yhteensä 1370 (84 %) synnyttäjälle. Hoitopäivät Vuodeosaston 2 suoritteet vuonna 2010 Yksikkö Sairaansijat Hoitojaksot Keskimääräinen hoitoaika Kuormitus- % Vuodeosasto 2 34 2 447 6 736 2,75 82,86 27
Äitiyspoliklinikka Käytössä on 32 vuodepaikkaa (2 hengen huoneita 8 kpl, jotka toimivat tarvittaessa perhehuoneina ja 4 hengen huoneita 4 kpl). Vuonna 2010 synnytysten hoitopäiviä oli 5 538. Lyhytjälkihoitoisia synnytyksiä (hoitoaika <24 tuntia) oli kaikista synnytyksistä 2 % (35). Alatiesynnytyksen jälkeinen hoitoaika oli keskimäärin 2,8 vrk ja keisarileikattujen 4,1 vrk. Osastolla toimii myös hoitajien pitämä imetysvastaanotto. Osastolla toimii myös varhaisesti kotiutuneiden vastasyntyneiden poliklinikka, jossa käyntejä oli 110. Naistentautien potilaiden käytössä on keskimäärin 6 vuodepaikkaa. Osastolla hoidetaan gynekologisia leikkauspotilaita, raskaudenkeskeytys- ja tulehduspotilaita. Vuonna 2010 tehtiin yhteensä 1 088 leikkaussalitoimenpidettä (luvussa mukana 224 sektiota). Osaston kuormitus vaihteli 78 ja 92 % välillä. Potilaiden hoitoisuusaste on ollut jatkuvasti nousussa. Äityspoliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Erikoisala Yhteensä Päivystyskäynnit Käynnit Synnytysten erikoisala 10 365 1 291 7 308 Äitiyspoliklinikalla oli vuonna 2010 käyntejä 7 308, joista päivystyskäyntejä 1 291 ja hoitajavastaanoton sikiöseulontakäyntejä 4 103. Äitiyspoliklinikalla on erityisvastaanotot HAL- SO (alkoholi ja sosiaaliongelmat) ja SYPE (synnytyspelko) potilaille sekä vaativille sikiötutkimuksille. Naistentautien poliklinikka Naistentautien avohoitosuoritteet vuonna 2010 Erikoisala Yhteensä Pklhysteroskopia + Essure Naistentaudit 8 155 (päivystyskäyntejä 1 135) Novasurelämpöpallohoidot Käynnit 184 12 4 945 Naistentautien ajanvarauspoliklinikalla on kolme tutkimushuonetta. Poliklinikalla toimii gynekologinen yleispoliklinikka sekä kolposkopia-, hysteroskopia, doppler-uä-, infertiliteettija vulvapoliklinikat. Suurin osa raskaudenkeskeytyksistä hoidetaan lääkkeellisesti poliklinikalla. Potilasmäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet ja tehtyjen polikliinisten toimenpiteiden määrä on kasvanut. Kohtuontelon tähystystutkimuksia ja niihin liittyviä toimenpiteitä tehtiin 184 kpl vuonna 2010. Uutena toimintana aloitettiin polikliiniset lämpöpallohoidot. Polikliinisten toimenpiteiden määrä tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan. 3.3.3 Tulosyksikön kustannukset Naisten- ja lastentautien tulosyksikön toimintakulut vuonna 2010 olivat 14 515 000 euroa, josta henkilöstökulujen osuus oli noin 9,0 milj. euroa. 28
Naisten ja lastentautien tulosyksikön tuloslaskelma 2010 TP2009 TA2010 TP2010 Muutos-% TP2010 TA2010 Muutos-% TP2010 TP2009 Toimintatuotot yhteensä 14 606 16 261 17 444 7,3 19,4 Myyntituotot 13 670 15 264 16 403 7,5 20,0 Maksutuotot 919 979 1 014 3,6 10,3 Tuet ja avustukset 1 18 4-77,8 300,0 Muut toimintatuotot 16 0 23 43,8 Toimintakulut yhteensä 14 888 14 372 14 515 1,0-2,5 Henkilöstökulut 8 845 9 190 9 019-1,9 2,0 Palvelujen ostot 4 547 3 602 3 808 5,7-16,3 Aineet tarvikkeet ja tavarat 777 778 749-3,7-3,6 Muut toimintakulut 719 803 938 16,8 30,5 Toimintakate -282 1 889 2 928 55,0-1 138,3 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 Vuosikate -282 1 889 2 928 55,0-1 138,3 Poistot ja arvonalentumiset 178 193 216 11,9 21,3 Tilikauden tulos -459 1 696 2 712 Toimintakulut ja poistot yht. 15 066 14 565 14 731 3.4 Psykiatrian tulosyksikkö Yleissairaalapsykiatrian yksikkö Yleissairaalapsykiatrian poliklinikan käynnit Suunnitelma Toteuma Toteuma- Henkilömäärä Ei kuntalaskua 2011 2010 % 950 949 99,89 418 noin 1 000 Yleissairaalapsykiatria kuuluu hallinnollisesti psykiatrian tulosyksikön mielialahäiriötvastuualueen avohoidon akuuttipsykiatrian yksikköön. Se tarjoaa yleispsykiatrisia kiireellisiä ja ei-kiireellisiä konsultaatioita Hyvinkään sairaalassa hoidossa oleville potilaille. Konsultaatioiden lisäksi poliklinikka toteuttaa lyhyitä hoitojaksoja konsultaatioiden kautta hoitoon tulleille potilaille. Yksikkö antaa myös työnohjausta sekä koulutusta ja sillä on keskeinen rooli sairaalan valmiussuunnitelmassa kriisipsykiatrian toteuttamisessa. Tyypillisiä konsultoitavia potilaita ovat mm vaikea stressireaktio vakavaan sairastumiseen tai vammautumiseen liittyen, itsemurhayritys, raskauteen ja synnytykseen liittyvät psykiatriset komplikaatiot, selittämättömät somaattiset oireet ja somatisaatio sekä aivosairauksiin liittyvät psykiatriset ongelmat. Toiminta Hyvinkään sairaalassa säilyy tulevina vuosina kutakuinkin ennallaan, vaikka yleissairaalapsykiatria tiivistää yhteistyötään Hyvinkään päiväosaston ja akuuttipoliklinikan 29
kanssa. Konsultaatioiden tarpeeseen voi vaikuttaa Hyvinkään kaupungin omana toimintanaan järjestämän psykiatrisen avohoidon kehitys, väestömuutokset tai aktiivisempi suhtautuminen somaattisiin sairauksiin liittyvään piilevään psykiatrisen hoidon tarpeeseen. 3.5 Opetus ja tutkimus Lääketieteen kandidaattien opetus, lääkärien erikoistumiskoulutus sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstön perus- ja jatkokoulutus ovat merkittävä osa toimintaa Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloissa. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan peruskoulutus ja siihen panostaminen on yksi tapa tehdä sairaanhoitoaluetta tutuksi ja siten parantaa mahdollisuuksia rekrytoida henkilöstöä myös tulevaisuudessa. Lääketieteen kandidaateille annetaan opetusta käytännön harjoittelujaksoilla osana Helsingin yliopiston lääketieteen perusopetusta eri erikoisaloilla. Tällä hetkellä perusopetusta annetaan mm. sisätautien, keuhkosairauksien, kirurgian ja anestesiologian aloilla. Lisäksi lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on sopimus muutamasta amanuenssikuukaudesta vuodessa päivystyspoliklinikalla ja radiologian yksikössä. Tulevaisuudessa on tavoitteena laajentaa sopimusta koskemaan useampaa erikoisalaa, ja tehdä yksittäisiä sopimuksia muidenkin yliopístojen kanssa. EU/ETA-maiden ulkopuolelta valmistuneiden maahanmuuttajalääkärien laillistus Suomessa edellyttää yhteensä kuuden kuukauden käytännön harjoittelua sairaaloissa/ terveyskeskuksissa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on ollut muutamia lääkäreitä vuodessa suorittamassa tätä käytännön harjoittelua. Tulevaisuudessa toimintaa pyritään laajentamaan ja harjoittelujaksot toteuttamaan koordinoidummin siten, että laillistumiskoulutuksessa olevalle suunnitellaan yhtenäinen harjoittelujakso, mikä koostuu työskentelystä useammalla erikoisalalla. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on koulutusoikeuksia 19 lääketieteen erikoisalalla. Tulevaisuudessa pyritään koulutusoikeuksia saamaan kaikille sairaalanhoitoalueen kliinisille erikoisaloille. Vastuukouluttajien työpanoksesta osoitetaan osa erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja erikoistuvien ohjaamiseen. Erikoistumiskoulutuksen koordinaatiota lisätään, tavoitteena rakentaa erikoistuville yhtenäinen koulutusputki perusterveydenhuollon, Hyvinkään sairaanhoitoalueella annettavan erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalassa toteutettavan erikoistumiskoulutuksen välille. Lisääntyvä lääketieteellinen opetustoiminta edellyttää koordinoivan opetushoitajan viran perustamista sekä tilaresursseja. Etäopetusta varten tarvitaan lisää toimivia videoyhteyksiä yliopistosairaalan ja muiden sairaaloiden koulutustapahtumiin. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa jatkuu tulevaisuudessakin aktiivisena ja henkilöstön työpanosta osoitetaan opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen ohjaukseen ja teoreettisen opetustyön toteuttamiseen. Tutkimustoiminta on lisääntynyt viime vuosina. Hyvinkään sairaanhoitoalueen osuus HYKS:n ulkopuolelle jaettavasta alueellista EVO-rahoituksesta oli vuonna 2010 88 %. Tulevaisuudessa on tavoitteena jatkaa tätä kehitystä ja kannustaa henkilöstöä aktiiviseen tutkimustoimintaan. Tutkimus -ja kehittämistoimintaa tuetaan mm. HUS:n kautta koordinoidun alueellisen tutkimushanke-ja toiminnankehittämishankerahoituksen. Lisäksi sairaanhoitoalueella tuetaan omaa tutkimus-ja julkaisutoimintaa ohjaamalla osa sairaanhoitoalueelle julkaisutoiminnan perusteella myönnettävästä tutkimuksen perusrahoituksesta tutkimusapurahoina uusien tutkimusten toteuttamiseen. Toimeksiantotutkimuksia tehdään kuten tähänkin asti yhteistyössä HYKS-instituutin kanssa. 30
3.6 Tukipalvelut Kaikki HUS:n 9 liikelaitosta, HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy sekä HUS-Tilakeskus -tulosalue tuottavat palveluja Hyvinkään sairaalaan yksiköille. 3.6.1 HUS-Röntgen HUS-Röntgenin Hyvinkään yksikkö vastaa Hyvinkään sairaalan kuvantamistoiminnasta ja Hyvinkään terveyskeskuksen kuvantamisesta. Lisäksi tutkimuksia myydään alueen muille terveyskeskuksille, lähinnä tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksia. HUS-Röntgenin tutkimukset vuonna 2010 Tutkimus Lkm Natiiviröntgenkuvauksia 41 719 Tietokonetomografiatutkimuksia 7 657 Ultraäänitutkimuksia 9 964 Magneettikuvauksia 3 871 Varjoainetutkimuksia 514 Toimenpiteitä 1 530 Yhteensä 65 255 Kuvantamismodaliteetista on käytettävissä kaikki keskeiset menetelmät angiografiaa ja verisuonitoimenpideradiologiaa lukuunottamatta. Röntgen toimii kahdessa toimipisteessä, Hyvinkään sairaalassa ja Hyvinkään terveyskeskuksessa. Sairaalan röntgenosaston tilat ovat pääosin tarkoituksenmukaiset ja toimintaan sopivat, mutta ultraäänitutkimustoimintaa on hankaloittanut tutkimushuoneiden vähyys. 3.6.2 HUSLAB Hyvinkään sairaanhoitoalueella toimivat laboratorion erikoisaloista kliininen kemia, kliininen fysiologia, kliininen neurofysiologia ja patologia. HUSLABin suoritteet (erikoissairaanhoito) vuonna 2010 Erikoisala Lkm Kliininen kemia 873 479 Perusterveydenhuolto 22 757 Kliininen fysiologia 26 586 Kliininen neurofysiologia 3 038 Patologia 14 540 Perinnöllisyyslääketiede 784 Kliininen mikrobiologia 30 032 Yhteensä 971 216 31
Hyvinkään sairaalan laboratorio (kliininen kemia) Laboratorio toimii 24 tuntia vuorokaudessa ja toiminta on jakaantunut seuraaviin työpisteisiin: - Kemian työpiste: peruskemian tutkimukset, osmolaliteetti, vastasyntyneiden bilirubiini, verikaasututkimukset, hcgpika ja sydänmerkkiaineet - Hematologian työpiste: perusverenkuvat, hyytymistutkimukset, lasko ja punktionestetutkimukset - Verikeskus: sopivuuskokeet, veriryhmät ja veriryhmävasta-aineseulonnat sekä verivalmisteiden säilytys ja luovutus osastoille - Eritetyöpiste: virtsa- ja ulostetutkimukset - Mikrobiologian työpiste: mm. veri-, virtsa- ja nieluviljelyjen seulontatutkimukset - Näytteenottopoliklinikka: elektiivinen näytteenotto - Näytteenotto päivystyspoliklinikoilla ja sairaalan vuodeosastoilla - Näytteiden esikäsittely- ja lajittelutyöpiste Vuonna 2010 laboratoriossa tehtiin 1 225 900 tutkimusta (esh + pth), joista näytteenottoja oli 120 800. Näytteenotossa käy päivittäin 130 150 potilasta. Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon potilaille tehtiin 873 479 kliinisen kemian ja hematologian tutkimusta ja lisäksi 22 757 potilasta kävi näytteenotossa perusterveydenhuollon laboratoriossa. Kliinisen fysiologian yksikkö Kliinisen fysiologian yksikkö palvelee Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoitoa ja myös alueen perusterveydenhuoltoa. Vähäisessä määrässä tehdään tutkimuksia myös muiden lääkäreiden lähettämille potilaille. Keskeisimpiä asiakkaita ovat keuhkosairauksien, sisätautien, korva-nenä- ja kurkkusairauksien, lastentautien ja kirurgian toimintayksiköt sekä perusterveydenhuolto. Yksikössä tehdään hengityselinten toimintakokeita, sydän- ja verenkiertoelimistön tutkimuksia, allergiakokeita, luuntiheysmittauksia ja ruuansulatuskanavan tutkimuksia. Kliinisen fysiologian suoritteet vuonna 2010 Tutkimus Lkm Kuormituskokeet 1 338 Pitkäaikaisrekisteröinnit 1 796 Hengitysfunktiotutkimukset 5 132 Ultraäänitutkimukset 1 293 Muut 1 892 Yhteensä 11 451 Kliinisen neurofysiologian yksikkö Kliinisen neurofysiologian osasto tuottaa palveluja Hyvinkään ja Kellokosken sairaalan vuodeosastojen ja poliklinikoiden potilaille, sairaanhoitoalueen terveyskeskuksille sekä Uudenmaan erityishuoltopiirille. 32
Osastolla tehdään erilaisia EEG-tutkimuksia, EEG-monitorointeja, herätevasteita (SEP, VEP, BAEP), erilaisia ENMG- ja ENEG-tutkimuksia sekä VNG- tasapainoelintutkimuksia. Osa somaattisen puolen elektiivisistä EEG-tutkimuksista on siirretty tehtäväksi Kellokoskella ja näin on saatu Hyvinkäälle paremmin aikoja päivystystutkimuksille. Suoritemäärä kaikkiaan oli 3 728, joista laboratorionäytteenottoja oli 1 384 kpl. KNFtutkimuksia oli 2 344 kpl, vuoden 2009 suoritemäärä oli 2 318 kpl (liite). Patologian laboratorio Hyvinkään patologian yksikkö toimii palveluyksikkönä sairaalan omille osastoille, poliklinikoille ja leikkaussaleille sekä sairaanhoitoalueen terveyskeskuksille. Se on lähes täyden palvelun laboratorio tutkien kudos- ja solunäytteitä. Laboratoriossa suoritetaan myös jääleiketutkimuksia mukaan lukien rintasyöpäpotilaiden vartijaimusolmuketutkimukset. Lisäksi patologian laboratorio huolehtii vainajien säilytyksestä. Vuodesta 2011 lähtien obduktiotoiminta on keskitetty HUSLAB:n patologian keskuslaboratorioon Meilahteen. Vuonna 2010 histologisia näytteitä oli 8 957, sytologisia näytteitä 5 860 ja obduktioita 50 (lähde: Tilasto poimittu Q-Patista). 3.6.3 Muut tukipalvelut HUS-Apteekki HUS-Desiko Laitoshuolto Välinehuolto HUS-Apteekin itäiseen vastuualueeseen kuuluu Hyvinkään sairaalan lääkekeskus, joka on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00 16.00. Muuna aikana tarvittavien lääkkeiden saanti on turvattu toimintayksiköille annetuilla ohjeilla. HUS-Desiko tarjoaa laitos- ja välinehuoltopalveluja asiakkaan kanssa tehdyn palvelusuunnitelman mukaan. Laitoshuoltopalveluja ovat puhtaanapitopalvelut, erilaiset avustamis-, huolto-, ja asiakaspalvelut sekä erikoispalvelut kuten esim. käyttöönottosiivoukset. Laitoshuoltajat työskentelevät asiakasyksiköissä. HUS-Desikon Hyvinkään välinehuoltokeskus toteuttaa keskitettyä välinehuoltotoiminnan mallia. Se puhdistaa, desinfioi, pakkaa ja steriloi osastoilta tulevat hoitotarvikkeet ja instrumentit. Välinehuoltokeskus palvelee sairaalan kaikkia vuodeosastoja, leikkausosastoa/ päikiä ja poliklinikoita. Lisäksi asiakasyksiköissä (leikkausosasto, valvonta, endoskopia, laboratorio ja korva-nenä-kurkkupoliklinikka) toimii välinehuoltajia. Tilat eivät täytä kaikilta osin tämän päivän tilajärjestely- ja hygieniavaatimuksia. Tilaratkaisut eivät kaikilta osin tue virtaviivaisen välineistön huoltoprosessin toteuttamista, joka vaikuttaa välineistön läpimenoaikoihin. 33
HUS-Logistiikka Etelä-Suomen aluehallintaviraston työsuojelun vastuualueen tekemän työsuojelutarkastuksen 3.5.2010 raportissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: kosteusvauriojälkiä rakenteissa, joissakin tiloissa matot kupruilee, ilmastointi on riittämätön, näkyvillä pinnoittamatonta eristemateriaalia, mistä voi päästä teollisia mineraalikuituja huoneilmaan jne. Varastointi Liikelaitoksella on sairaanhoito- ja yleistarvikkeiden varastointi ja toimituspalvelu. Keskusvarastoa on laajennettu 2010. Sisäinen kuljetus Kuljetustoimintaa on koko sairaalan alueella, asiakkaana kaikki sairaalan osastot ja toimipisteet. Sisäinen kuljetus huolehtii yhteistyöasiakkaidensa tuotannon jakelusta. Asiakkaat tuottavat sairaalaa varten aterioita, lääkkeitä ja liuoksia, hoito- ja yleistarvikelähetyksiä, instrumentteja, puhdasta ja likaista pyykkiä sekä jätteitä. Ravioli Ravioli huolehtii Hyvinkään sairaalan ja sairaalan yhteydessä toimivien Hyvinkään kaupungin terveyskeskustoimintojen potilasruokien valmistuksesta sekä henkilökunnan ruokailusta, joka tapahtuu pääsääntöisesti henkilökunnan lounasravintolassa. Lisäksi Raviolin Hyvinkään sairaalan yksikkö huolehtii Hyvinkään terveyskeskuksen Sandelininkadun toimintojen ruokahuollosta. HUS-Tietotekniikka Sairaalan päärakennuksessa sijaitseva kahvio on Ravioli-liikelaitoksen ylläpitämä. HUS-Tietotekniikka on tietojärjestelmä- ja tietotekniikka palveluiden toimittaja konsernin sisällä. Se tuottaa järjestelmä-, konesali- ja perustietotekniikan palveluita sekä asiakas-, koulutus- ja tukipalveluja. Asiakaspalveluyksikkö kouluttaa ja ohjaa asiakkaita tietojärjestelmien käytössä ja hyödyntämisessä. HUS-Lääkintätekniikka HUS-Servis HUS-Lääkintätekniikan aluepalvelut vastuualueen Itäinen vastuuyksikkö toimii Hyvinkään sairaanhoitoalueen palveluntuottajana. Palvelutuotantoon sisältyvät potilaan tutkimiseen ja hoitoon sairaanhoitoalueella, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa käytettävien lääkintälaitteiden huolto-, korjaus- ja asiantuntijapalveluita, vastaanottotarkastuksia, sekä laiterekisterin ylläpito näiden laitteiden osalta. Laatujärjestelmä auditoidaan säännöllisesti. HUS- Lääkintätekniikka ylläpitää myös irtaimistorekisterin Hyvinkään sairaanhoitoalueella. HUS-Servis on jaettu neljään eri palvelukokonaisuuteen: Asiakirjapalvelut, asiointipalvelut sekä henkilöstöpalvelut ja talouspalvelut. Hyvinkään sairaalalle tuotetaan arkisto ja tekstinkäsittelypalveluja sekä aulapalveluja, joka sisältää neuvonnan, puhelinpalvelut sekä postipalvelut. Lisäksi on vähän henkilöstö- ja talouspalveluja. 34
HUS-Tilakeskus HUS:n kiinteistöjen kokonaishallinta, yksiköiden tilatarpeista sekä omistajan edusta huolehtiminen on vastuutettu vuoden 2009 alusta lukien HUS-Tilakeskukselle, joka toimii sisäisenä tulosalueena osana konsernihallintoa. Kussakin sairaalassa toimii HUS-Tilakeskuksen asiakasvastuuhenkilönä kiinteistöpäällikkö. Porvoon ja Hyvinkään sairaaloilla on yhteinen kiinteistöpäällikkö. Muut HUS-Kiinteistöt Oy toimii rakennusinvestoinneissa hankintayksikkönä ja rakennuttajana ja tuottaa myös Hyvinkään sairaalan kiinteistön ylläpito- ja kunnossapitopalvelut sekä vartioinnin. 35
4 HYVINKÄÄN SAIRAALARAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU 4.1 Sairaalan tekninen kuntoarvio Hyvinkään sairaalasta on tehty syksyn 2010 aikana rakenne- ja talotekninen kuntoarvio. Kuntoarvion on laatinut Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy. Tässä luvussa on lyhennetty kuvaus kuntoarvion havainnoista ja suosituksista. Sairaalakiinteistö koostuu useasta eri rakennusosasta, jotka ovat valmistuneet vuosina 1975 2010. Kiinteistön bruttoala on noin 47 000 m 2 ja tilavuus noin 169 000 m 3. Liitteessä 3 on esitetty huonealat käyttäjittäin. A-osalle on rakennettu ns. torniosa vuonna 1989. E-osalle on rakennettu lääkekeskuksen siipi vuonna 1988 ja varastohalli vuonna 2009. Muuten A- ja E-osat ovat pääosin vuodelta 1975. Rakennusosat C on rakennettu ja peruskorjattu useassa eri vaiheessa vuosien 1975, 1989, 2000, 2004, 2005 ja 2006 aikana. F-osa on rakennettu pääasiassa vuonna 2000. D-osa on rakennettu vuosina 1991, 2002, 2003 ja 2005. Alkuperäisiä ja vanhoja osia on saneerattu ja muutettu melko laajasti vuosikymmenten aikana. Viimeiset saneeraukset ovat valmistuneet vuonna 2010. 36
4.1.1 Tekniikan analyysi Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Rakennus on rakennusteknisiltä osiltaan kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa, joskin vanhempien osien rakenteet lähestyvät teknisen käyttöiän loppua ja niihin on tarvetta kohdistaa peruskorjaustoimia. Rakennuksien kantavat pysty- ja vaakarakenteet ovat teräsbetonisia pilari- palkkirakenteita. Rakennuksien ulkoseinärakenteet ovat pääsääntöisesti sandwich-elementtirakenteita. Julkisivupintamateriaali vaihtelee eri ajankohtana rakennettujen rakennusosien mukaisesti. Kiinteistön LVI-tekniikka on eri vuosikymmeniltä olevaa tekniikkaa ja sen kunto vaihtelee huomattavasti. LVI-tekniikkaa on uusittu vuosien saatossa lähinnä vanhimpien rakennusosien osalta, mutta alkuperäisiä 1970-luvulta olevia järjestelmiä on vielä runsaasti käytössä. Uusimpien rakennusosien tekniikka on pääosin alkuperäistä, mutta sielläkin on tehty merkittäviä uusintoja aivan viime vuosina. Huomattava määrä vanhimmasta LVItekniikasta tulee saavuttamaan tai on jo saavuttanut teknisen elinkaarensa lopun ja vaativan laajoja uusintoja. Rakennusosien sähkönjakelujärjestelmät ovat yleisesti melko hyvässä käyttökunnossa. Sähköjärjestelmien nousu-, ryhmä- ja IV-konehuoneiden ja muiden teknisten tilojen keskukset palvelevat hyvin nykyisiä käyttötarpeita. Toimisto- ja potilastilojen sähköjärjestelmät ovat eri saneerauksissa uusittuja järjestelmiä. Osastojen sähkö- ja heikkovirtajärjestelmiä uusittaessa on samalla tehty järjestelmän perusparannuksia. Rakennusautomaatiojärjestelmän kunto vaihtelee järjestelmien iän perusteella hyvästä välttävään. 4.1.2 Rakennustekniikan kuntoarvio 4.1.2.1 Rakenteet Aluerakenteet, alueputkirakenteet Rakennusten ympärillä sijaitsevat viherrakenteet ovat rakenteeltaan ja esteettisesti tyydyttävässä kunnossa. Piha-alueiden päällysrakenteet ovat kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa. Rakennusosien A ja C:n välissä on heikkotasoinen piha-alue. Aluevarusteet kuten liikennemerkit, opasteet ja lipputangot ovat tyydyttävässä kunnossa. Jätehuoltovarusteet sijaitsevat rakennusosa E:n pohjoissivustalla. Lastenosaston leikkikenttä varusteisiin suositellaan kohdistamaan turvallisuustarkastus / kunnostamaan varusteet vastaamaan nykymääräyksiä. Piha-alueilta sade- ja sulamisvesien poisjohtaminen on kokonaisuudessaan tyydyttävällä tasolla. Vanhempien rakennusosien osalla salaojajärjestelmät ovat kuitenkin teknisen käyttöiän lopussa. Perustukset, alapohja Rakennukset ovat todennäköisesti perustettu maanvaraisesti, paikalle valettujen teräsbetonisten anturoiden varaan. Rakenteissa ei ole havaintoja, mitkä viitaisivat perustusraken- 37
Rakennusrunko teissa oleviin vaurioihin. Alapohjarakenteet ovat pääosin maaperää vasten valettuja, osin kantaviksi raudoitettuja betonilaatastoja. C- ja D- rakennusosiin liittyy osin tuulettuvia alapohjarakenteita. D-rakennusosan tuulettuvan alapohjarakenteen osalla esiintyy ongelmia. Sokkelipalkkirakenteiden alta pääsee valumaan maa-ainesta ja sadevesiä alapohjatilaan. Rakennuksien kantavat pysty- ja vaakarakenteet ovat teräsbetonisia pilaripalkkirakenteita. Rakenteissa esiintyy paikoin betonirakenteille tyypillistä halkeilua, joka ei anna aihetta lisäselvityksille. Väestönsuojat sijaitsevat rakennuksien pohjakerroksissa; A-, C- ja D -rakennusosissa. Julkisivut ja yläpohjarakenteet Tilat ja siirtolaitteet Ulkoseinärakenteet ovat pääsääntöisesti sandwich-elementtirakenteita. Julkisivupintamateriaali vaihtelee eri ajankohtana rakennettujen rakennusosien mukaisesti. Päärakennuksen julkisivurakenteet lähestyvät teknisen käyttöiän loppua eivätkä vastaa nykyisiä ulkoseinärakenteille asetettuja lämmöneristysvaatimuksia. Päärakennuksen ikkunat ovat pääsääntöisesti uusittu. Alkuperäiset ulko-ovirakenteet ovat pintarakenteiltaan huonokuntoisia. Lukitusjärjestelmät ja -mekanismit tulisi tarkistaa myös ei-kunnostettavien ovien osalla. Parvekerakenteissa esiintyy vaurioita ja merkkejä rakenteiden teknisen käyttöiän loppumisesta. Rakennuksien vesikattorakenteet ovat tasakattorakenteita. Vanhimpien osien kattorakenteiden peruskorjaus on tarpeen. Sisätilojen pintarakenteiden kunto vaihtelee tyydyttävästä hyvään. Sisätilat ovat yleisilmeeltään tyydyttävässä kunnossa, joskin vanhempien tilojen rakenteissa on merkkejä teknisen käyttöiän loppumisesta ja kunnostustarpeista. Osastoivat sisäovet ovat pääosin sähköisellä työntöoviautomaatikalla varustettuja. Kiinteistössä on 11 potilas- / henkilöhissiä; niiden toiminnassa ei ole havaittu puutteita. 4.1.2.2 LV-järjestelmät Lämmitysjärjestelmät Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkkoon ja varustettu pumppukiertoisella suljetulla vesija lämmityslaitoksella. Tiloissa on vesipatteri- ja ilmalämmitys ja lattialämmitys. Lämmönjakohuoneiden putkistoista ja venttiileistä vanhat venttiilit ovat välttävässä kunnossa. Lämpöjohtoputkisto ja lattialämmitysputkisto ovat tyydyttävässä kunnossa. Pattereiden kunto vaihtelee tyydyttävästä hyvään. Sisäänkäyntien tuulikaappien tuulikaappikojeet ja oviverhopuhaltimet ovat tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa. Lämpöjohtoverkostojen eristykset ovat pääosin kunnossa. Vesi- ja viemärijärjestelmät, vesi- ja viemärikalusteet Kiinteistö on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Tonttijohto on alkuperäinen ja vaati huomiota. 38
Kiinteistön käyttövesiputkia on uusittu vanhimmilla osilla melko laajasti, mutta pääosa putkista on alkuperäisiä. Käyttövesiverkostojen eritykset ovat pääosin kunnossa. Viemärit ovat pääasiassa rakennusosien ikäisiä. Vesi- ja viemärikalusteiden kunto vaihtelee niiden asennusajankohdan mukaisesti. D-osalla olevat dialyysiyksikön vedenpehmennyslaitteet ovat elinkaarensa lopussa. Samalla keittiön vedenpehmennyslaite tulisi uusia. Jätevesiviemäripumppaamo on kunnossa. Perusvesipumppaamot ovat kohtuullisessa kunnossa. Jätevesi- ja sadevesiviemärikaivot ovat eri-ikäisiä betoni- ja muovikaivoja. Kaivot tulee huoltaa ja tarkastaa normaalin huoltotoiminnan yhteydessä. 4.1.2.3 Ilmastointijärjestelmät Kiinteistöä palvelee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, joka on varustettu uusimpien pääkoneiden osalta lämmöntalteenotolla. Ilmastointikonehuoneita on useita ja ne sijaitsevat eri puolilla kiinteistö. Koneita on sijoitettu lisäksi palvelualueille ja vesikatoille. A-, C- ja E-osa A-, C- ja E-osien iv-koneiden kunto vaihtelee huonosta hyväkuntoiseen. Vanhempien koneiden uusinta tulee ajankohtaiseksi 10 vuoden tarkastelujaksolla. Samalla tulee uusia palvelualueen kanavistoja tarpeen mukaisessa laajuudessa. D- ja F-osa D- ja E-osien iv-koneet ovat pääosin hyvässä tai melko hyvässä kunnossa. Ilmastointikoneeseen liittyvät osat Lumisieppareita, raitisilmasäleiköitä ja niiden verkkoja tulee lisätä ja huoltaa tarvittavin osin. Säätö- ja sulkupeltien kunto vaihtelee niiden asennusajankohdan mukaan. IVkojeiden suodattimia ja mittareita tulee uusia tarpeen mukaan. Lämmöntalteenottojärjestelmät olisi hyvä tarkastaa kokonaisvaltaisesti. Järjestelmiä tulee uusia lähinnä ilmanvaihtokoneiden uusintojen yhteydessä. IV-koneita palvelevat kiertovesipumppujen kunto vaihtelee huomattavasti uusien hyvästä alkuperäisten huonoon. Pumppuja tulee uusia viimeistään konepakettien uusintojen yhteydessä. Kanavistot ja pääte-elimet Kanavat ovat sekä alkuperäisiä että saneerauksissa uusittuja. Kanavien kunto ja tiiveys vaihtelee hyvästä välttävään. Palopeltien tila tulee tarkastaa säännöllisesti. Kanavissa olevat äänenvaimentimet ovat eri-ikäisiä ja kuntoisia. Ilmanvaihtokanavat on eristetty tarkastetuin osin foliopintaisella villaeristeellä ja verkkomatolla ja solumuovilla. Eristeet ovat kunnossa. Pääte-elimet ovat sekä alkuperäisiä että eri saneerauksissa ja tilamuutoksissa asennettuja. Pääte-elimet ovat melko puhtaita ja ovat pääasiassa tilojen käyttötarvetta vastaavia. Väestösuojan ilmanvaihtolaitteet Väestösuojissa olevat VSS-puhaltimet ovat alkuperäisiä. Suojien ilmanvaihtolaitteet ovat tyydyttävässä kunnossa ja niihin kohdistuu normaaleja huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä. Erityisjärjestelmät 39
Leikkaussalien ja aputilojen tuloilmakoneissa olevat höyrykostuttimien kunto vaihtelee hyvästä välttävään ja vanhimpien laitteiden uusintoihin on tarve. Kylmätekniset järjestelmät Huonetilojen jäähdytys on toteutettu sekä sisäänpuhallusilman avulla että huonekohtaisilla puhallinpattereilla. Jäähdytysverkostojen ja linjaventtiileiden kunto vaihtelee niiden asennusajankohdan mukaan. Venttiileitä tulee uusia tarpeen ja putkien laajamittaiseen uusintaan ei ole tarvetta ennen konepakettien ja järjestelmien uusintaa. A-osa: A-osan jäähdytyskoneet ja oheislaiteet ovat pääosin hyväkuntoisia. IV-konehuone 12:ssa on rikkinäinen vuodelta 1973 oleva jäähdytyskompressori. Laite tulee uusia ilmanvaihtokoneiden uusinnan yhteydessä. C-osa: C-osan jäähdytyskoneiden ja oheislaitteiden kunto vaihtelee välttämästä hyvään. Huonokuntoiset jäähdytyslaitteet tulisi uusia tuloilmakoneiden uusinnan yhteydessä. D- ja F-osa: D-osan jäähdytyskoneet ja oheislaiteet ovat pääosin hyväkuntoisia ja koneisiin kohdistuu normaaleja huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä. E-osa: Apteekin kylmätiloja palveluvat jäähdytyskoneet ja oheislaiteet ovat välttävässä kunnnossa. Muuten jäähdytyskoneet ja oheislaiteet ovat pääosin hyväkuntoisia ja niihin kohdistuu normaaleja huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä. Erityiset jäähdytys- ja pakastuslaitteet Keittiön kylmähuoneet ja niitä palvelevat jäähdytyskoneet ovat huonossa kunnossa. Keittiölle on aloitettu peruskorjauksen suunnittelu. Vainajien säilytyskylmiöt ja niiden rakenteet tulee tarkastaa erikseen ja tarkastuksen perusteella laitteet ja kylmiöt tulee kunnostaa. Paineilma- ja kaasuverkostot, höyryjärjestelmät Alkusammutuskalusto Paineilmajärjestelmä ei täytä Ph.EUR 01/2008:1238 säädöksiä. Kiinteistössä on melko kattavasti sairaalakaasuverkosto. Sairaalakaasuverkosto ei täytä vanhimpien verkostojen osalta puhtausvaatimuksia. Kiinteistössä ei ole enää käytössä laajamittaisia höyryjärjestelmiä. Runkoputkistojen purkaminen vapauttaisi hyödyllistä asennustilaa. Rakennuksessa on jauhesammuttimia ja pikapaloposteja. Sammuttimet on merkitty ja tarkastettu pääasiassa asianmukaisesti. 40
4.1.2.4 Sähkötekniikan kuntoarvio Aluesähköistys Ulkoalueita valaisemaan on asennettu suurelta osin uusitut pihavalopylväät, lisäksi pihalla on uusittuja pollarivalaisimia. Rakennusosien ulko-ovilla on seinään asennetut ulkovalaisimet, valaisimet ovat suurelta osin uusittu. Rakennuksen takaosalla on jälkeenpäin asennettuja halogeenivalonheittäjiä. Henkilökunnan pysäköintialueille on asennettu autolämmityspistorasiakotelot. Kytkinlaitokset ja jakokeskukset Jakokeskukset 1000 V: Sähköjärjestelmien nousu-, ryhmä- ja jakokeskukset ovat suurelta osin uusittuja 5- johdinjärjestelmän mukaisesti tehtyjä keskuksia. Rakennuksessa on vielä joitakin vuodelta 1975 olevia vanhoja 4-johdinjärjestelmän mukaisesti tehtyjä keskuksia. Keskukset ovat yleisesti hyvässä käyttökunnossa. Kohteen kaikki kulutusmuuntajat ovat uusittu 2000-luvulla. Muuntamot ovat huollettuja ja teknisesti kunnossa, mutta käyttäjän mukaan niissä on ollut lyhyitä sähköjakeluun vaikuttavia katkoksia (kesto alle 1 s). Pääkeskukset Pääkeskukset ovat tyydyttävässä kunnossa ja palvelevat tyydyttävästi nykyisiä kuormitettavuus- ja käytettävyystarpeita. Keskuksissa ei havaittu muita kiireellisesti korjattavia puutteita kuin kosketussuojauksissa. Kompensointilaitteet Loistehonkompensointijärjestelmän laitteisto on melko uusi ja hyvässä kunnossa. Johtotiet Kaapelihyllyt, ripustuskiskot, johtokanavat ja sähkölistat: asennukset ovat hyvässä kunnossa. Kaapeliläpiviennit: kaapelointireittien kohdalla paloläpiviennit ovat pääosin kunnossa. Paloläpiviennit tulee tarkastaa putkitunneleiden osalta. Sähkökalusteet ja valaisimet Sähkökalusteet ovat yleisesti hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Vakiovalaisimet: Valaistustasot ovat yleisesti hyvällä tasolla ja käytössä olevat valaisimet ja valonlähteet ovat käyttötarkoitukseensa sopivia. Valaisimet ovat hyvässä käyttökunnossa. Muut valaisimet: Rakennuksessa on suuri määrä erilaisia kohde-, työpiste-, käsi- yms. valaisimia. Pääsään töisesti kaikki valaisimet ovat hyvässä käyttökunnossa. 41
Lämmittimet, kojeet ja laitteet Kojeet ja laitteet: A-talon itäpäässä olevalla kattoterassilla on säteilylämmittimet. Lämmittimien uusinnalle on tarvetta. Kohteessa olevat pesulan laitteet ovat kunnossa. Kaikki IV-koneikkojen taajuusmuuttajat ovat uudehkoja ja hyvässä kunnossa. Rakennuksessa on 2 kpl alkuperäisiä omiin tiloihinsa asennettuja varavoimakoneita. Koneet palvelevat rakennuksien varmennetun verkon kulutusta häiriötilanteessa. Rakennuksen laboratoriotiloissa on suuri määrä erilaisia kylmäkoneita ja pesukoneita. Saatujen tietojen mukaan niiden yhteisteho on noin 175 kw. A-osalla on rakennuksen valmistuskeittiö. Keittiön peruskorjauksen suunnittelu on aloitettu. Erityisjärjestelmät Turvavalaistus-, puhelin-, antenni-, äänentoisto-, ATK- ja paloilmoitusjärjestelmät: Sairaalassa on useita turva- ja merkkivalojärjestelmiä. Lähes kaikki ovat uusittuja ja hyvässä kunnossa. Puhelinjärjestelmät ovat kunnossa. Antennijärjestelmät ovat kunnossa. Äänentoistojärjestelmä on pääosin kunnossa, mutta pakkokuulutukset tulee korjata. Käytössä olevat verkot ovat Cat 6 UTP tasoisia ja kunnossa. ATK-verkko laajenee ja uusiutuu muiden korjaustöiden yhteydessä. Paloilmoitinjärjestelmässä ei havaittuja vikoja. Rakennusautomaatiojärjestelmät, säätö- ja alakeskukset sekä kenttälaitteet: Valvomossa on rakennusautomaation PC-laitteet, joista järjestelmiä ohjataan ja valvotaan. Ohjelmien grafiikkaa ei ole päivitetty kaikilta osin vastaamaan tehtyjä muutoksia ja saneerauksia. Vanhemmat alakeskukset ovat teknisen ikänsä lopussa. 4.1.3 Yhteenveto Merkittävimmät korjauskustannukset aiheutuvan seuraavasti: Rakennustekniikka ja aluerakenteet LVI-tekniikka - Päärakennukselle tulee suorittaa julkisivuremontti, jossa samalla parannetaan ulkoseinien lämmöneristävyyttä. Rakennuksen alkuperäiset ikkunat uusitaan ja ulkoovet kunnostetaan. Julkisivujen peruskorjauksen yhteydessä saneerataan myös parvekerakenteet ja pergolarakenteet. - Keittiön rakenteiden peruskorjaus - Etelä- ja länsisivustoilla olevien sorapintaisten paikoitusalueiden päällystäminen - Lastenosaston leikkikenttävarusteiden peruskorjaus - Salaojarakenteiden kuntotutkimus on tehtävä vanhempien rakennusosien osalta. - D-osaan alapohjatilan täytön / rakennuksen vierustan kunnostaminen siten, ettei rakennusta ympäröivä maa-aines pääse valumaan alapohja-tilaan. - Rakennusosan A ja C- ja E- rakennusosien vanhempien katerakenteiden peruskorjaus pellityksineen ja kallistuskorjauksineen ovat tarpeen. - Keittiön LVI-tekniikan peruskorjaus - D-osan tonttijohtoa ei ole ankkuroitu rakenteisiin asianmukaisella tavalla ja putki tulee ankkuroida asianmukaisesti ensitilassa. 42
Sähkö-tekniikka - D-osan alapohjatilassa olevan kanavapuhaltimen asennus tulee korjata ensitilassa asianmukaiseksi huoltotyönä - C-osan IV-konehuoneessa 24 olevan poistoilmakone 86P:n peti on rikki ja se tulee korjata ensitilassa huoltotyönä - Viemäripumppaamoiden tarkastus ja huolto - Vanhimpien osien (ainakin A- ja E-osat) käyttövesiverkostoille tulee tehdä kattava kuntotutkimus korroosiotasojen selvittämiseksi. - Patteriventtiileitä tulee uusia tarpeen mukaan. - Rasvakaivon pintahälytysjärjestelmän tarpeen mukainen uusinta - Dialyysin ja keittiön vedenpehmennyslaitteitteiden uusinta. - Vesi- ja viemärikalusteiden tarkastus ja kunnostus - LVI-lisätutkimukset - Käyttövesi- ja viemäriverkostojen uusinnoista tai kunnostuksista - Ilmastointikoneiden ja oheislaitteiden tarpeen mukaisista uusinnoista - Ilmastointikanavien nuohouksista - Jäähdytyskoneiden tarpeen mukaisista uusinnoista - Paineilma-aseman tarpeen mukaisesta uusinnasta - Puutteelliset kosketus-suojaukset korjataan pikaisesti. Samalla asennetaan ja täydenetään puuttuvat keskusmerkinnät. - Sähköjärjestelmän vanhat keskukset tulee uusia tilojen saneerausten yhteydessä. - Tarkastetaan paloläpiviennit putkitunneleiden osalta ja korjataan puutteet tarpeen mukaisessa laajuudessa. - Eripuolilla rakennusta on purkamattomia kaapeliasennuksia, asennukset puretaan tai päätetään rasioihin 4.2 Pelastuslaitoksen vaatimukset Sairaalan kuntoarviossa ei ole täysimääräisesti otettu huomioon Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen edellyttämää automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamista koko sairaalaan. Pelastuslaitos on 4.12.2009 antanut lausunnon Akuuttisairaalan turvallisuusselvityksestä ja poistumisaikalaskelmasta ja ottanut samalla kantaa koko sairaalan osalta: Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan HUS Hyvinkään Sairaala tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla henkilöturvallisuuden parantamiseksi.. Lisäksi pelastuslaitos on kirjannut Hyvinkään sairaalan yleisen palotarkastuksen 23.11.2010 pöytäkirjaan: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan HUS Hyvinkään Sairaala tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Pyydämme edellä olevaan lausuntoon kirjallista selvitystä (siitä), miten automaattisen sammutuslaitteiston toteuttaminen etenee HUS Hyvinkään sairaalassa. Määräaika 15.4.2011 mennessä.. Toistaiseksi kysymys on ollut pelastuslaitoksen esittämästä tavoitteesta. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2011 uuden pelastuslain, joka antaa paikalliselle pelastusviranomaiselle aikaisempaa laajemman toimivallan edellyttää esimerkiksi automaattisen sammutuslaitteiston rakentamista jo käytössä oleviin rakennuksiin. 43
5 TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJAT 5.1 Lähtötilanne Sairaalan tilajärjestelyjä ja rakennuksen korjaus- ja laajennustarpeita ohjaa toiminnallisten muutosten lisäksi rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien tila. Rakennuksen kuntoarvion perusteella ei lähtötilanteessa vuonna 2011 ole keittiötilojen korjaustarpeen lisäksi muita suuria ja kiireellisiä hanketarpeita, jotka rajaisivat tai ohittaisivat toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat hankkeet. Kuntoarvion mukaisesti päärakennuksen julkisivun korjaus tulee kuitenkin ajoittaa lähivuosille. Lisäksi useita vaiheittain toteutettavissa olevia korjaus- ja kunnossapitohankkeita koskien esimerkiksi salaojarakenteita sekä käyttövesi- ja viemäriverkostoa tulee ohjelmoida lähivuosille. Hyvinkään sairaalan rakennustekniikan sekä LVIStekniikan korjaustarve on huomattavan suuri, mutta se ei oleellisesti säätele toimintalähtöisten hanketarpeiden järjestystä. Vuoden 2011 tilanteessa sairaalan kliinisen toiminnan merkittävimmät investointitarpeet liittyvät vuodeosastojen 3 ja 4 rakenteeseen, eristyspaikkojen puutteeseen, leikkausosastoalueen ilmastoinnin ym. korjaustarpeeseen sekä ja uudistuviin toimintamalleihin huonosti soveltuviin ja riittämättömiin avohoidon tiloihin. Päivystyksen tilakysymys ratkaistaan aikuispotilaiden osalta vuonna 2011 rakenteilla olevan akuuttiyksikön avulla, mutta lasten päivystys- ja muut tila-asiat jäävät myöhempien hankevaiheiden varaan. Vuodeosastot muutetaan tulevien peruskorjausten yhteydessä nykyaikaisiksi pääosin yhden potilaan huoneiksi, joissa on huonekohtaiset saniteettitilat ja jotka toimivat samalla eristystiloina. Muutos vähentää osastojen sairaansijamäärää oleellisesti, joten peruskorjausten aloittaminen edellyttää ensin uusia osastotiloja. Todennäköisesti hankkeet joudutaan vaihteistamaan useaan osaan. Vastaavasti kuin sairaansijojen osalta myös ajanvarauspoliklinikoiden ja päiväsairaalan tilakysymys on syytä suunnitella kokonaisuutena, ei nykysiä tiloja pieninä hankkeina korjaten. Leikkaussalialueesta osa on peruskorjaamatta ja leikkausosastoalueen ilmanvaihdon saaminen nykymääräysten mukaiseksi edellyttää salien yläpuolisten konehuoneiden laajentamista. Hanketarvetta voidaan pitää kiireellisenä ja samalla leikkauosaston ja päiväkirurgian tilankäyttöä sekä oheistilojen lisätarvetta tulee tarpeellislta osin arvioida uudelleen. Leikkausosaston vieressä sijaitsevien HUS-Röntgenin tilojen peruskorjaus- ja lisätilatarve selvitetään tarkemmin erikseen ja samalla laaditaan suunnitelma kuvantamistoimintojen tarkoituksenmukaisesta sijoituksesta sairaala-alueella. Ravioli-liikelaitoksen Hyvinkään sairaalassa olevien tuotantotilojen kiireellisimmät korjaustyöt käynnistyvät vuonna 2011. Työn vaihe 2 on osittain sidottu siihen, toteutuuko Hyvinkään kaupungin kanssa selviteltävänä oleva yhteisen keskuskeittiön hanke. Yhteiskeittiön liiketoimintasuunnitelmassa on elokuussa 2011 pidetty ensisijaisena sijoitusvaihtoehtona Raviolin nykyisiä Hyvinkään sairaalan tiloja peruskorjattuina ja laajennettuina niin, että osa nykyisistä keskusvarastotiloista rakennetaan keittiötoiminnan käyttöön. HUS-Desikossa yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa lisääntyy ja Hyvinkään välinehuoltokeskuksessa varaudutaan lähitulevaisuudessa laajentamaan välinehuoltopalveluja omistajakuntien suuntaan. Tavoitteena on keskittää asiakkaiden välineistön huoltoa entistä enemmän välinehuoltokeskukseen. Edellä oleva huomioiden on perusteltua, että 44
välinehuoltokeskuksen peruskorjaamattomat tilat ja muut tekniset puutteet saatetaan nykymääräysten mukaiseksi. Laitoshuollon toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena ja kasvaa akuuttisairaalan tilojen valmistuttua. 5.2 Erikoissairaanhoidon tilaresurssien tarpeen arviointi Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä on arvioidessaan tulevina vuosina sairaalassa tarvittavia tilaresursseja lähtenyt HUS:ssa noudatetusta periaatteesta, jonka mukaan erikoissairaanhoidon kokonaiskapasiteettia ei ole mahdollista lisätä alueen väestökehityksen tahdissa. Kasvava kysyntä on haaste, johon HUS pyrkii vastaamaan ensisijaisesti kehittämällä toimintamallejaan. Haasteen vaativuutta nostavat parantuvat hoitomahdollisuudet, lääketieteen ja teknologian kehitys ja mm. tiedossa olevat rajalliset henkilöstöresurssit. Hyvinkään sairaalan tilat ovat pääosin peruskorjaamattomat eikä niitä ole yksittäisiä osastoja kuten LEIKO-yksikköä ja synnytysten ja naistentautien toimitiloja lukuunottamatta suunniteltu tämän hetken tai tulevien vuosien toimintaprosessien tai toiminnan laajuusarvioiden mukaisiksi. Sairaalan vuodeosastoilla, avohoidon tiloissa ja mm. leikkausosastolla on edessä mittavia korjausinvestointeja ja tilatarpeita, jotka tulee suunnitella ja ajoittaa siten, että sairaalan toiminta ei keskeydy ja tulevien vuosien tarpeisiin ehditään varautua. Koska tilakapasiteetin arviot sisältävät aina virhemahdollisuuksia ja riskejä, tilasuunnittelussa keskeinen tavoite on rakennettavien ja peruskorjattavien tilojen yleispätevyys ja hyvä muunnettavuus uusiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi vuodeosastot suunnitellaan perusosastoiksi, jotka eivät ole yhdelle erikoisalalle tai nykyisille toimintamalleille räätälöityjä. Yleissuunnitelmatyöryhmä on hakenut Hyvinkään sairaalan tilankäyttöön 10-13 vuoden kokonaisohjelmaa, jolla ei ratkaista yksittäisten huoneiden puutteita tai nyt ajankohtaisia kiireellisiä tilaongelmia, vaan joka esittelee suuret linjat, tarvittavien investointien laajuuden perusteluineen ja hankkeiden järjestyksen. Työryhmän päähuomio on ollut raportissa jo edellä todetun perusterveydenhuollon yhteistyön ja Hyvinkään kaupungin tavoitteiden ohella sairaalan vuodeosastojen, avohoitoyksiköiden ja kirurgisen kapasiteetin arvioinnissa. Tukitoiminnoista lähemmin on tarkasteltu kuvantamista, laboratoriota ja ravintohuoltoa. Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon palvelukysynnän muutosten arvioinnissa yleissuunnitelmatyöryhmä on soveltanut HUS:n muissakin vastaavissa pitkän aikavälin suunnittelun projekteissa käytettyä mallia. Sen avulla haetaan resurssien suunnittelun pohjaksi realistinen arvio potilasmäärien muutoksista 10-15 vuoden aikajaksolla. Tavoitteena on, että ennakoivalla toiminta- ja tilasuunnittelulla ratkaistaan kasvavan kysynnän ja palvelujen kehittämisen haasteita keinoilla, joiden rahoitusrasitus jäsenkunnille ei ole kohtuuttoman suuri. Yleissuunnitelmatyöryhmän käyttämässä ennustemallissa oletuksena on, että laskelmien lähtövuoden (2010) palvelutaso Hyvinkään sairaalassa on pääosin vastannut väestön palvelujen tarvetta ja että mahdolliset tehokasta toimintaa nyt häiritsevät tekijät (siirtoviivekysymys, ammattihenkilöstön vajaus) saadaan jatkossa poistettua. Kysyntä on ennustettu laskelmalla, jossa väestökehityksen ja muiden muutostekijöiden laskennallinen vaikutus palvelutarpeeseen arvioidaan sisäisin asiantuntijavoimin. Vertailutietoina on käytetty HUS:n konsernijohdon tilaaman ulkopuolisen, koko sairaanhoitopiirin palvelukysynnän muutosten arvioinnin kuntakohtaisia tuloksia (Boston Consulting Group, kesäkuu 2011). Erikoissairaanhoidon tarpeen arvioinnissa on pyritty ottamaan huomioon myös seuraavat tekijät: - väestörakenteen muutos (ikääntyminen) vaikuttaa enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin kuin erikoissairaanhoidon tarpeeseen, 45
- terveyspalvelujen tarpeen lisäksi julkisten palvelujen kysyntää ohjaavat talouden suhdannevaihtelut sekä mm. palvelujen saatavuus, läheisyys ja sujuvuus, - tulevina vuosina kasvavaan osaan kysynnästä voidaan vastata palveluseteli- ja vastaavilla ostoilla sairaanhoitopiirin ulkopuolelta, - lääketieteen kehitys ja muut tekijät tuovat hoidon piiriin uusia, osin vaikeasti ennakoitavia potilasryhmiä, mutta samalla nykyisiä potilasryhmiä todennäköisesti poistuu, - rahoituspohjan ja erityisesti henkilöstön saatavuuden rajallisuus vaativat palveluihin nykyisiä prosesseja selvästi keventäviä ja tehostavia muutoksia. Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelman laatinut työryhmä on arvioinut väestöennusteiden ja muiden kysyntää ennakoivien muutosarvioiden perusteella sairaalan nykyisten somaattisten alojen vastuuyksiköiden hoitopäivien ja avohoitokäyntien määrät tilainvestointien mitoitusta varten. Lisäksi työryhmä on valmistellut ennusteet päiväsairaala- ja operatiivisen toiminnan laajuudesta. Päivystyskäyntien ja tehostetun valvonnan hoitopäivien lukumääräarvioina käytetään akuuttisairaalaprojektissa vuonna 2009 tarkistettuja lukuja. Tavoiteajankohtana on pidetty vuotta 2022, mutta kysyntäennusteiden arvioidaan koko sairaalan tasolla kuvaavan myös vuoden 2025 tilannetta. Arviointimenetelmässä on potilasryhmittäin (vastuuyksiköittäin) käyty läpi, missä määrin väestön terveyskäyttäytymisen ja ns. hyvä- ja huono-osaisuuden muutokset, kansantalouden suhdennevaihtelut sekä kehittyvä ja uusi diagnostiikka, uudet hoitomuodot ja lääkkeet, uudet lääketieteen ja muiden alojen teknologiainnovaatiot ja vastaavat tekijät todennäköisesti muuttavat erikoissairaanhoidon kysyntää ja sairaalan toimintatapoja. Näiden muutosten vaikutus on otettu huomioon laskettaessa vastuuyksiköittäin arviot mm. sairaansijojen tarpeesta vuonna 2022. Edellä kuvatun laskennallisen menettelyn rinnalla tulosyksiköiden johtajat ovat valmistelleet tarkempia erikoisalakohtaisia arvioita, joissa on otettu huomioon enemmän paikallisia, väestöön ja alueen kuntien kuntakohtaisiin järjestelyihin liittyviä tarpeita ja kehitysnäkymiä. Ennusteisiin on sisällytetty eräitä strategisia tavoitteita kuten synnytysten lukumäärän nostaminen toiminnan optimitasoon, 1900 2000 synnytykseen vuodessa. Vuodeosastojen ja avohoidon yksiköiden tarvearvioiden yhteenveto Työryhmä on arvioinut sairaansijatarpeen kehitystä sekä vuodeosastokapasiteetin käytön viime vuosien muutosten että väestöennusten ja muiden kysyntätekijöiden pohjalta. Molemmat lähestymistavat tuottavat melko yhdensuuntaisen arvion siitä, mikä nykytiedoilla arvioiden on tarvittava potilaspaikkojen määrä Hyvinkään sairaalassa 2020-luvun alussa. Ennen vuodeosastohankkeiden käynnistämistä tarvearvioit tulee vielä päivittää uudelleen. Vuodeosastokapasiteetin käytössä on tapahtunut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. Medisiinisilla erikoisaloilla elektiivisten potilaiden tutkimus ja hoito on vuodeosastoilla vähentynyt kolmasosaan jaksolla 2004-2010. Vuonna 2010 enää 4,4 sairaansijaa oli elektiivisten medisiinisten potilaiden käytössä. Elektiivinen tutkimus ja hoito on siirretty poliklinikoille ja päiväsairaalaan eikä elektiivisella toiminnalla näyttäisi olevan enää juurikaan merkitystä medisiinisten erikoisalojen kokonaissairaansijatarpeen arvioinnissa. Kirurgiassakin elektiivinen osastohoito on marginaalisesti vähentynyt, kun päiväkirurgian osuutta on lisätty. Tämä trendi saattaa edelleen jatkua, hoidon tarpeen kasvusta huolimatta. Medisiinisten erikoisalojen akuuttihoitopäivät ovat lisääntyneet kuudessa vuodessa lähes 30 % ja kirurgiassakin 14 %. Kehitys on ollut vuoden 2004 aineistosta vuonna 2006 tehdyn ennusteen mukainen. Sairausryhmäkohtaisissa kehityksissä on kuitenkin ollut suurta vaihtelua. Aivoverenkiertohäiriöiden ja lonkkamurtumien määrissä ei ole ollut juurikaan 46
kasvua, mutta keuhkokuumeen sairaalahoidon tarve on kasvanut lähes 30 % ja syöpäsairauksien akuuttihoidon 50 %. Väestön vanhenemisvauhdin edelleen kiihtyessä on haasteellista säilyttää erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon kasvunopeus kuluneen kuuden vuoden mukaisena. Lisätarvetta on erityisesti medisiinisten erikoisalojen akuuttihoitoon vuodeosastoilla. Elektiivisesta toiminnasta ei enää ole vapautettavissa sairaansijoja aikaisempien vuosien tapaan. Viime vuosikymmenenä Hyvinkään sairaalan potilaiden siirtyminen erikoissairaanhoidon jälkeen jatkohoitojaksolle perusterveydenhuoltoon on kaksinkertaistunut. Tämän trendin jatkuminen ei tue tavoitteita potilaslähtöisestä hoidosta eikä se ole terveydenhuollon kokonaistehokkuuden kannalta järkevää. Vaikka suurten ikäluokkien terveys on merkittävästi parempi kuin edeltäneiden, kysynnän mittavaan kasvuun ei pystytä vastaamaan ilman uusia resursseja. Vasta vuoden 2025 jälkeen väestön hoidontarpeen lisääntymisen odotetaan taittuvan. Kasvava tarve edellyttäisi 50 60 sairaansijan lisäkapasiteettia medisiinisten erikoisalojen ja kirurgian potilaiden akuuttihoitoon (liite 4). Työryhmä on tehnyt myös tulosyksikkökohtaisesti laskennalliset arviot tarvittavasta vuodeosastokapasiteetista. Ne kuvataan seuraavissa taulukoissa, joissa on vuoden 2010 toimintaluvut ja arviot vuosien 2022 2025 sairaansijatarpeesta nykyisen vastuuyksikkötai erikoisalakohtaisen jaon mukaisesti. Hoitopäivien lukumäärät on, koskien sekä vuoden 2010 toteumaa että vuoden 2022 ennustetta, muunnettu laskennallisiksi sairaansijoiksi 80 tai 83 %:n käyttöasteella (sarake ss, k 80 % ). Naisten- ja lastentautien osastoilla käyttöasteeksi on laskettu 80 %, koska toiminnan luonne ja suuret kysyntävaihtelut eivät käytännössä mahdollista tätä korkeampaa keskimääräistä kuormitusta. Medisiinisen ja operatiivisen tulosyksikön osastojen tavoitekäyttöasteena on käytetty 83 %:ia. Tarkoitus on suunnitella ainakin osa uusista potilaspaikoista tulosyksiköiden yhteisiksi eri potilasryhmien erilaisen kysyntärakenteen (päivystys/elektiivinen, ennustettavat/ennakoimattomat pituiset hoitojaksot) tasaamiseksi. Arvio naistentautien ja synnytysten sairaansijatarpeesta 80 %:n käyttöasteella Hoitopäivät ss, k 80 % Erikoisala 2010 2022 2010 2022 Synnytykset 5 538 6 500 Naistentaudit 1 245 1 200 Yhteensä 6 783 7 600 23 26 Arvio lasten erikoisalojen sairaansijatarpeesta 80 %:n käyttöasteella Hoitopäivät ss, k 80 % Erikoisala 2010 2022 2010 2022 Pediatria ja knk 3 762 4 200 Lastenkirurgia 384 400 Yhteensä 4 146 4 600 14 16 47
Arvio medisiinisten alojen sairaansijatarpeesta 83 %:n käyttöasteella Hoitopäivät ss, k 83 % Erikoisala 2010 2022 2010 2022 Sisätaudit 19 783 25 400 Keuhkosairaudet 7 087 8 800 Neurologia 6 389 7 800 Yhteensä 33 259 42 000 107 138 Arvio operatiivisten alojen sairaansijatarpeesta 83 %:n käyttöasteella Hoitopäivät ss, k 83 % Erikoisala 2010 2022 2010 2022 Kirurgia 19 583 27 900 Knk 166 100 Yhteensä 19 749 28 000 67 92 Hyvinkään sairaalassa tarvittava erikoissairaanhoidon vuodeosastokapasiteetti vuonna 2022 on työryhmän arvion mukaan naisten ja lasten erikoisaloilla nyt käytetyllä laskentamallilla yhteensä 42 sairaansijaa. Synnytysten ja naistentautien osastohoidon erityispiirteistä (perhehuoneet) johtuen nykyinen 34 sairaansijan määrä täyttyy, mutta on riittävä vuoteen 2025 asti. Pediatrian ja lastenkirurgian nykyinen 18 sairaansijaa on riittävä määrä, mutta lastenosasto on osastotilana kehittyvään toimintaan riittämätön. Medisiinisten ja operatiivisten sairaansijojen laskennallinen tarve on yhteensä 230. Polikliinisen ajanvaraustoiminnan käyntimäärän ennustetaan kasvavan merkittävästi johtuen yleisten kysyntätekijöiden lisäksi avohoitopainotteisuuden lisääntymisestä edelleen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Avohoitokäynnit Erikoisala 2010 2022 Synnytykset 7 509 8 800 Naistentaudit 5 085 5 800 Pediatria 5 062 5 700 Lastenkirurgia 1 808 1 800 Lastenneurologia 2 133 2 300 Sisät. ja onkologia 10 312 11 800 Nefrologia 4 727 5 700 Keuhkosair. 4 791 5 400 Neurologia 3 346 3 600 Fysiatria 1 279 1 400 Kirurgia 17 394 24 000 Knk 4 934 5 500 Yhteensä 68 380 81 800 48
Naistentautien ja synnytysten sekä lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian samoin kuin lastenpsykiatrian avohoidon sekä fysiatrian tilat on tarkoituksenmukaista pitää jatkossakin eriytettyinä suurten käyntivolyymien medisiinisistä ja operatiivisista poliklinikoista. Viimeksi mainittujen osalta suunnitellaan siirtymistä tilajärjestelyjen mahdollistamassa aikataulussa laajalti yhteispoliklinikkamalliin. Se edellyttää riittävän kokoista, koko virka-ajan aktiivikäytössä olevaa poliklinikka-aluetta, joka on mitoitettu medisiinisten ja operatiivisten erikoisalojen yhteensä yli 50 000 vuosittaiselle ajanvarauskäynnille. Luvussa ovat mukana ns. lisäkäynnit eli saman potilaskäynnin toinen, usein sairaanhoitajan vastaanotto (mistä johtuen se ei ole vertailukelpoinen raportin luvussa 3 esitettyjen suoritemäärien kanssa). Käyntimääräarvio ei sisällä noin 5 000 vuotuista dialyysiyksikön hoitokäyntiä. Erilliset dialyysien ja päiväsairaalapalvelujen tilat sijoitetaan mahdollisesti yhteisen poliklinikka-alueen läheisyyteen. Päivystysalueen (akuuttisairaalan) tarvearvioita käsitellään raportin kohdassa 6.1.1. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä ei ole tehnyt uusia päivystyspalvelujen kysyntäarviota, koska akuuttisairaalan rakentaminen on kesällä 2011 meneillään ja hankkeen mitoitus on tarkistettu syksyllä 2009 tarkistetussa hankesuunnitelmassa. Medisiinisten alojen laajentuvan päiväsairaalatoiminnan paikkatarpeeksi vuoteen 2022 mennessä arvioidaan 20 25. Nykyisin päiväsairaalan toimenpiteet, hoidot tai niiden jälkeiset seurannat sisätautien ja keuhkosairauksien sekä neurologian poliklinikoilla kirjataan avohoitokäynneiksi tilastoimatta niitä erikseen päiväsairaalan luvuiksi. Syksyllä 2010 neljän kuukauden seurantajaksolla näitä käyntejä oli yhteensä 756. Paikkoja on sisätautien ja keuhkosairauksien poliklinikalla 8 ja neurologiassa 2. Jaksolla päiväsairaalakäynnin kesto vaihteli 2 4 tuntiin (mediaani). Mikäli yhdellä paikalla hoidetaan päivittäin vähintään 3 potilasta, vuotuinen käynti/hoitokertojen lukumäärä 20 paikan päiväsairaalassa on noin 14 000. Määrää voidaan nostaa lisäämällä henkilöstöresursseja ja päivittäistä aukioloaikaa. Työryhmä pitää päiväsairaalan toiminta- ja tilaedellytysten turvaamista ja palvelun kehittämistä ensisijaisen tärkeänä. Päiväsairaalan uusien potilasryhmien avulla voidaan purkaa medisiinisten vuodeosastojen kapasiteetin paineita ja tavoitteena on, että toiminnalle järjestyy lisätilaa ja muita resursseja jo lähivuosina. 49
6 HYVINKÄÄN SAIRAALAN TEHTÄVÄT JA TILANKÄYTTÖ 2020-LUVULLA Hyvinkään sairaalan tilankäytön suunnittelulla seuraavia 10 15 vuotta varten tuetaan ja luodaan edellytyksiä akuuttisairaalaroolin vahvistamiselle. Tällöin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nykyinen rajanveto jää taka-alalle. Sairaalaa tulisi suunnitella potilasnäkökulmasta kokonaisuutena, vaikka työnjako kuntien perusterveydenhuollon kanssa hakeekin vielä linjauksiaan mm. sen osalta, miten akuuttihoidon vastuu vuodeosastohoidon osalta järjestetään. Yleissuunnittelmatyöryhmällä ei kuitenkaan ole ollut mahdollisuuksia eikä mandaattia tarkastella alueen terveyspalvelujärjestelmän tila- ja muita resurssitarpeita kaikilta osin kokonaisuutena. Hyvinkään sairaala on edelleen 2020-luvulla suuri alueellinen päivystävä ja synnytyksiä hoitava yksikkö, jonka tehtäväjako muiden HUS-sairaaloiden kanssa täsmentyy ja muuttuu joidenkin potilasryhmien osalta, mutta jonka vastuisiin erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana ei ole ennakoitavissa oleellisia muutoksia. Sairaalalle ei ole HUS:ssa suunniteltu ns. fokussairaalaroolia, joka keskittäisi yksittäisen, suuren potilasryhmän hoidon laajemmalta HUS-alueelta Hyvinkään sairaalaan. Hyvinkään kaupunginvaltuusto on 2.5.2011 hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon kehittämissuunnitelman. Erikoissairaanhoidon kannalta suunnitelman keskeinen sisältö liittyy terveyskeskuksen toimipisteiden määrän vähentämiseen ja kaupungin omien terveyspalvelujen laajaan keskittämiseen Hyvinkään sairaalan välittömään yhteyteen, kaupungin talouden mahdollistamissa raameissa. Alustavat tiedot kaupungin sairaala-alueelle suunnittelemista palveluista (vuodeosastoja ja nykyisen pääterveysaseman toiminnat, psykososiaalinen yksikkö, hammaslääkäripäivystys) edellyttävät arviolta 9 000 hym2:n lisärakentamista, joka mahdollisesti toteutetaan HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhteisen kiinteistöyhtiön (Koy Hyvinkään Sairaalanmäki) rahoittamana. Hanke edellyttää asemakaavan muuttamista ja se vapauttaa sairaalan yhteydessä olevasta, yhtiön omistamasta lisärakennuksesta kaksi terveyskeskusvuodeosastoa Hyvinkään sairaalan käyttöön. Sairaanhoitoalueen väestömäärä on nyt 180 000. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun kannalta tavoiteltavana asukasmääränä pidetään 200 000, jolloin resurssien käyttö erikoissairaanhoidossa voidaan järjestää optimaalisesti. Vähintään 200 000 asukaspohja mahdollistaa mm. riittävän erikoisalakirjon ylläpitämisen ja kustannustehokkaat päivystyspalvelut. Hyvinkään alueen kuntien asukasmäärä nousee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan em. tasolle vuoteen 2020 mennessä. Sairaanhoitoalueen kuntien lisäksi Hyvinkään sairaalalla on hyvät edellytykset ottaa jatkossa vastatakseen myös nykyistä laajempi maantieteellinen alue. 6.1 Kliiniset tulosyksiköt 6.1.1 Päivystys ja valvonta, ensihoito Yleissuunnitelmatyöryhmä on jättänyt työnsä ulkopuolelle sairaalan päivystyspalvelujen järjestelyt ja tilamitoituksen, koska asia on vuonna 2009 käyty läpi ja linjattu akuuttisairaalaprojektissa. Vuonna 2008 päivystyskäyntien määrä oli 48 400, joista 19 700 erikoissairaanhoidon ja 28 700 yleislääketieteen potilaskäyntejä. Akuuttisairaalan hankesuunnitelmassa 9.11.2009 ennustettiin päivystysalueen käyntimäärään 5 %:n vuotuinen lisäys. Kysynnän kasvu on ollut ennakoitua pienempi. Vuonna 2010 päivystyskäyntejä oli 49 400 (+2 % 50
vuodesta 2008), joista erikoissairaanhoidon käyntejä 20 200 ja yleislääketieteen käyntejä 29 200. Eniten on kasvanut lastentautien ja lastenkirurgisten käyntien määrä (7,7 %). Uusiin aikuisten päivystystiloihin rakennetaan 10-paikkainen päivystysosasto, yksi eristyspaikka ja 6 paikan ns. kevytvalvonta. Hanke ei mahdollista tavoitteena pidettyä 20- paikkaista päivystysosastoa ja 10 paikan valvontayksikköä. Mikäli potilasmäärän kasvu jatkuu viime vuosien tasoisena, hankesuunnitelmassa arvioitu kapasiteetivajaus tulee ongelmaksi ennakoitua hitaammin. Hallinnollisena mallina on erikoisairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys. Kaikkien alueen kuntien yöpäivystyksen lisäksi sairaalassa on toiminut vuodesta 2007 Hyvinkään kaupungin ympärivuorokautinen yleislääkäripäivystys. Päivystyksessä on perustason erikoissairaanhoidon palvelut (sis, keu, neu, kir ja lapset). Vaativa erityistaso on keskitetty HYKS:iin. Hyvinkään sairaalan päivystystä kehitetään kansallisessa päivystysprojektissa vuonna 2009 linjattujen tavoitteiden mukaisesti ns. aidoksi yhteispäivystykseksi, joka resurssoidaan riittävästi mutta vain päivystyspotilaan kriteerit täyttävien potilaiden hoitoa varten ja jossa potilas saa asianmukaisen hoidon tunnistamatta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajaa. Päivystysalueen peruskorjaus- ja laajennushanke on käynnistynyt syksyllä 2010. Tilojen porrastettu käyttöönotto on vuosina 2012 2013. Tällöin saadaan uudet tilat päivystysosastolle ja kevytvalvonnalle, peruskorjatut tilat päivystyspoliklinikalle ja eristyshuoneita. Akuuttisairaalahankkeen tavoitteena on päivystysalueella nykyistä nopeampi pääsy työdiagnoosiin ja päätökseen jatkohoitopaikasta. Päivystysosaston sisätautipotilaista arvioidaan olevan kotiutettavissa 80 % ja neurologisista potilaista 70 %. Tavoitteena on myös hoitoprosessien tehostaminen, yhteistyön tehostaminen perusterveydenhuollon kanssa erityisesti jatkohoitoon siirtymisessä, yhteistyö ensihoidon kanssa ja tilojen yhteiskäyttö. Laajennuksen jälkeen tilojen arvioidaan riittävän vuosiin 2022 2025 saakka Erikoissairaanhoidon ennustetut PKL käyntimäärät väestörakenteen mukaisesti 8 000 7 000 PKL käyntimäärät 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 2010 toteutunut 2015 ennuste 2020 ennuste 2022 ennuste 0 0-14 v. 15-44 v. 45-64 v. 65-74 v. yli 75 v. Ikäjakauma 7.3.2011 Lähdetieto masterille 7 Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitoalueelle 1.1.2012. Muutoksen seurauksena tarvitaan henkilökuntaa varten toimistotiloja 1.1.2012 alkaen. Myöhemmin tarvitaan myös ambulanssihallitiloja, huoltotila 4 ensihoitoyksikölle sekä tauko- ja sosiaalitilat päivystävälle ambulanssimiehistölle, mikä tulee ottaa huomioon alueen tilajärjestelyissä. 51
6.1.2 Medisiinisten erikoisalojen vuodeosastot Medisiinisessä tulosyksikössä on vuonna 2011 kaksi akuuttia vuodeosastoa, osastot 3 ja 6 ja niissä sairaansijoja yhteensä 107. Vuonna 2010 käytössä oli keskimäärin 99 ss, hoitopäivien määrä oli 33 300 ja keskimääräinen kuormitus 89 %. Osastot ovat sisätautien, keuhkosairauksien ja neurologian erikoisalojen yhteiskäytössä. Osastolla 6 on lisäksi hengityshalvauspotilaiden yksikkö ja osastolla 3 on 6-paikkainen CCU. Potilaat tulevat vuodeosastolle pääosin päivystyksen kautta. Elektiivinen toiminta on lähes kokonaan siirretty pois vuodeosastoilta (jäljellä: unitoimintaa 1 ss, kardioversiot ja huonokuntoiset sytostaattihoitoja saavat potilaat). Vuoden 2010 sairaansijakäyttöä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että toimintaa kuormittavat siirtoviivepäivät. Vuonna 2010 oli 1761 siirtoviivepäivää, joten joka päivä noin 5 potilaspaikkaa oli epätarkoituksenmukaisessa käytössä. Osasto 3 on kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. Osastolla ilmenee jatkuvasti vakavia sairaalainfektioepidemioita (clostridium, ESBL, noro). Eristysmahdollisuudet ovat puutteelliset, samoissa tiloissa joudutaan hoitamaan puhtaita, erittäin infektioherkkiä potilaita (hematologia). Väestön ikääntymisen myötä krooniset sairaudet lisääntyvät ja erityisesti maligniteetit ja tulehdukselliset sairaudet. Suurin päivystyskäyntien ja sairaalahoidon tarve on yli 75- vuotiailla. Lisääntyvät immunosuppressiiviset hoidot lisäävät myös sairaalahoidon tarvetta. Myös alkoholin aiheuttamat sairaudet lisääntyvät jatkuvasti. Sen sijaan astman vuodeosastohoitotarve on vähentynyt vuosi vuodelta. Vuodeosastohoito on pääosin akuuttia päivystystoimintaa, jossa on suuria vaihteluja kausi-infektioiden vuoksi. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien väestörakenteen ja -määrän muutos ennakoi merkittävää lisäystarvetta sairaalan medisiinisten alojen sairaansijatarpeeseen. HUS:n konsernihallinnon tilaaman ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen (Boston Consulting Group 2011) aineiston mukaan alueen kuntien hoitopäivien käyttö esimerkiksi sydän- ja valtimosairauksien, keuhkosairauksien, munuaistautien ja neurologian eri potilasryhmillä saattaa kasvaa vuoteen 2025 mennessä jopa 35 %:lla ilman merkittäviä hoitoprosessien ja - käytäntöjen muutoksia. Saman selvityksen ns. optimistisessa skenaariossa, jossa oletetaan lääketieteen ja teknologian kehityksen ja sairaalahoidon uusien menetelmien monilta osin rajoittavan sairaansijatarpeen kasvua, vastaava lisäystarve Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestölle on 13 %. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä arvioi, että medisiinisten alojen sairaansijatarpeen nousua voidaan hillitä toiminnan kehittämisellä ja tehostamisella, mikä edellyttää - hoitoprosessien tehostamista (siirto- ja kotiutusprosessit) - päivystysalueen osasto- ja tarkkailupaikkojen käyttöönottoa ja tehokasta käyttöä - osastojen riittävä henkilöstöresursointia - riittäviä eristystiloja - päiväsairaalatoiminnan kehittämistä ja lisäämistä - paikkojen yhteiskäyttöä yli tulosyksikkörajojen Työryhmän arvio medisiinisten alojen potilaspaikkatarpeesta sydänvalvontapaikat mukaan lukien vuonna 2022 on 138 sairaansijaa (ks. raportin kohta 5.2.). Ennuste sisältää väestökehityksen lisäksi arviot väestön eliniän odotteen muutoksesta, yleisen ns. terveyskäyttäytymisen muutoksista, hoitomenetelmien kehityksestä erityisesti päiväsairaalatoimintoja koskien ja mm. sen, että lisäämällä eristystiloja sairaalassa infektioista johtuvat hoitojaksojen pitkittymiset vähenevät. Arvioon vaikuttaa myös nyt rakennettavana olevat uusi päi- 52
vystysosasto ja kevytvalvonta, jotka vähentävät tarvetta siirtää potilas lyhytaikaiseen hoitoon vuodeosastolle. Sairaansijojen suunnittelusta ja käytöstä myös medisiinisiä aloja koskien raportin kohdassa 6.1.6. 6.1.3 Medisiinisten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikat Sairaalan medisiiniset poliklinikat sijaitsevat hajallaan kahdessa kerroksessa ja väliaikaisessa ns. parakissa. Ajanvarauspoliklinikoiden toimintaan ja tilantarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm.: - työnjako Hyksin kanssa: hematologia ja syöpätautien hoito lisääntyy omalla alueella - kardiologisten potilaiden määrä kasvaa - hoitajavastaanottojen tarve ja käyttö lisääntyvät - muutokset sairastavuudessa (diabetes, ylipaino) Vuonna 2010 sisätautien ja onkogian sekä keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikkakäyntien määrä mukaan lukien samaan käyntiin liittyneet ns. lisäkäynnit ja päiväsairaalakäynnit oli noin 18 500. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä arvioi em. alojen poliklinikkakäyntien määräksi vuonna 2022 ilman päiväsairaalapalveluja 21 000. Ajanvarauspoliklinikan mitoitusta ja sijoitusta käsitellään raportin kohdassa 6.1.7. Nefrologian ja dialyysitoiminnan käyntimäärä vuonna 2010 oli noin 4 700 ja ennuste vuodelle 2022 on 5 700 käyntiä. Muutos ei edellytä tilaresursseihin lisäystä. Fysiatrian osalta työryhmä ei esitä toiminnallisia tai tilamuutoksia. 6.1.4 Päiväsairaala Medisiinisellä tulosyksiköllä on sisätautien ja keuhkosairauksien ajanvarauspoliklinikan yhteydessä hoitohuone, jossa on 7 vuodepaikkaa ja 1 hoitotuoli. Neurologian poliklinikalla on vastaavat 2 vuodepaikkaa. Päiväsairaalaan ei ole eriytetty omaa henkilökuntaa, vaan poliklinikan henkilökunta hoitaa omat päiväsairaalapaikoilla olevat potilaansa. Päiväsairaalassa hoidetaan seuraavia potilasryhmiä: - toimenpide- tai toimenpiteen jälkiseurantapotilaat - infuusiohoidot (sytostaatit, biologiset lääkeaineet) - huonokuntoisten potilaiden kontrollikäynnit (happirikastinpotilaat) Laajentuvassa päiväsairaalassa, joka edellyttää uutta erillistä tilaa, hoidetaan jatkossa uusina medisiinisten alojen potilasryhminä sydämen rytminsiirtoja ja palliatiivisen hoitoyksikön potilaita. Infuusiohoitojen määrän arvioidaan kasvavan syöpäpotiloaiden lukumäärän noustessa. Päiväsairaalaa kehitettäessä tavoitteena on saada myös operatiivisten erikoisalojen päiväsairaalapotilaat hoidettavaksi samaan yksikköön. Päiväsairaalapalvelujen kehittäminen vaatii erillisen henkilökunnan, toimintaprosessien tarkkaa määrittelyä ja samalla tulee arvioida mm. seuraavia tarpeita: - aukioloajan pidentäminen virka-ajan ulkopuolelle - erilliset toimenpidehuoneet ja huoltotilat - mahdollisuus eristyspotilaiden hoitamiseen - toiminnan ohjausta tukeva tietojärjestelmä 53
Päiväsairaalan paikkatarve arvioidaan 20:ksi, mahdollisesti myöhemmin 25:ksi. Mikäli yhdellä paikalla hoidetaan päivittäin vähintään kolme potilasta, vuotuinen käynti- tai hoitokertojen määrä 20 paikan päiväsairaalassa on noin 14 000. Järjestelyllä voidaan oleellisesti keventää vuodeosastoresurssien käyttöä ja sairaansijojen lisätarpeita. Em. potilasmäärä merkitsee arkipäivisin noin 50 potilaan hoitamista vuodeosaston sijaan päiväsairaalassa. Toimintaprosessien hyvä suunnittelu ja valmius uusien potilasryhmien hoitoon päiväsairaalassa voi muodostua merkittäväksi sairaalan tuottavuutta ja myös potilaslähtöistä toimintaa edistäväksi tekijäksi. Tämän vuoksi yleissuunnitelmatyöryhmä pitää tärkeänä päiväsairaalan lisäresurssointia ja laajentamista jo ennen kuin toiminnalle voidaan osoittaa kokonaan uudet tilat. Päiväsairaalasta myös raportin kohdassa 6.1.7. 6.1.5 Leikkausosasto, päiväkirurginen yksikkö ja LEIKO Hyvinkään sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastoon kuuluu kaksi toimintakokonaisuutta, 10 salin leikkausosasto ja 3 salin päiväkirurgian yksikkö, jotka hallinnollisesti ovat samaa osastoa. Leikkausosaston yhteydessä on LEIKO-yksikkö, jonka kautta lähes kaikki elektiiviseen leikkaukseen saapuvat aikuispotilaat vastaanotetaan. Leikkaussaleista yksi on virka-aikana varattu päivystysleikkauksiin. Virka-ajan ulkopuolella päivystyspotilaita varten on yksi leikkaustiimi. Hyvinkään sairaalassa leikattiin vuonna 2010 vuoden jokaisena päivänä keskimäärin 20 potilasta. Leikkaus- ja muiden toimenpiteiden määrä oli 7 439, joista 2 556 (34 %) oli päiväkirurgisian saleissa tehtyjä toimenpiteitä. Päivystysleikkausten osuus oli 19 %. Päivystysajan ulkopuolella alkaneiden leikkausten leikkausaikatilasto vuodelta 2010 on liitteenä 5. Kaikkien (10+3) leikkaussalien kokonaissaliaika oli yhteensä 804 145 minuuttia (13 400 tuntia), keskimäärin noin 1 000 tuntia/sali. Varsinaisen leikkausosaston 10 salissa leikkausten ns. virka-ajan leikkausten kokonaiskesto oli yhteensä 441 347 minuuttia (keskimäärin 735 tuntia/sali; kun otetaan huomioon päivystyspotilaille varattu sali, keskimäärin 817 tuntia/sali). HUS:ssa leikkaussalien elektiivisen käytön laskennassa sovellettavassa mallissa salikapasiteetin käyttö ja riittävyys arvioidaan siten, että ns. laskennallinen täysi (max) käyttömäärä on 1 560 tuntia/sali (päivittäinen saliaika 6,5 tuntia, arkipäiviä 240 vuodessa). Vastaavasti, jos täydeksi käytöksi määriteltäisiin 5,5 tuntia saliaikaa/päivä, laskennallinen max-saliaika, jonka yksi sali voi tuottaa, olisi 1 320 tuntia vuodessa. Virka-aikainen käyttö lasketaan erikseen, koska päivystysaikana salikapasiteetti on yleensä aina riittävä. Yleissuunnitelman valmistelleen työryhmän tiedossa on, että vuonna 2010 Hyvinkään sairaalan operatiivisessa tulosyksikössä ja erityisesti leikkausosastolla on ollut henkilöstövajausta ja siihen sekä hoitotakuuseen liittyviä paineita, jotka ovat vaikuttaneet toiminnan järjestelyihin ja todennäköisesti suoraan myös edellä kuvattuihin tuotantolukuihin. Työryhmä arvioi, että jatkossa osaston teknisiin toimintaedellytyksiin voidaan vaikuttaa tilojen uudelleen järjestelyillä ja esitettävillä peruskorjauksilla. Leikkausosaston ja päiväkirurgisen yksikön salien kokonaismäärä mahdollistaa virkaaikaisen toiminnan huomattavan lisäämisen, edellyttäen että riittävät henkilökuntaresurssit ovat käytettävissä, leikkausosasto vastaa myös rakenteellisesti modernin kirurgian vaatimuksia ja potilaiden tarvitsevat muut kuten tehovalvonta- ja vuodeosastopalvelut ovat saatavissa. Riippumatta siitä, lasketaanko leikkaussalin maksimikäytöksi 5,5 vai 6,5 tuntia päivässä, vuoden 2010 toimintamääriä voidaan salikapasiteetin estämättä lisätä 30-40 %:lla (817 tuntia x 1,4= 1 144 t). 54
Edellä raportin kohdassa 6.2. todetun konsulttiselvityksen aineiston mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien asukkaiden kirurgisten toimenpiteiden tarve (toteuttavasta sairaalasta riippumatta) on väestökehityksestä ja sairastavuuden muutoksista johtuen kasvamassa selvästi. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön, vatsan alueen sekä knk- ja syöpäpotilaiden eri DRG-ryhmien elektiivisten leikkausten saliajan yhteenlaskettu tarve kasvaa selvityksen mukaan vuoden 2010 tasosta vuoteen 2025 mennessä 21 %. Nykyinen Hyvinkään sairaalan leikkauosastoalue on rakennettu 3 vaiheessa. Saleista 7 on useiden vuosien ajan ollut peruskorjauksen tarpeessa. Leikkausosaston ilmastointi ei vastaa nykyisiä vaatimuksia. Päiväkirurgian 3 leikkaussalia eivät riitä laajentuvaan päiväkirurgiseen toimintaan ja tarvittava lisäkapasiteetti otetaan jo nyt salien 1-10 alueelta. Heräämö- sekä huolto- ja varastotilojen hajanaisuus ja tilan puute vaikeuttavat toiminnan tehokasta järjestämistä. Heräämöhoidon jälkeen potilas siirtyy joko kotiin, vuodeosastolle tai tehovalvontaan. Päiväkirurgisesta heräämöstä kotiutuminen on hyvin järjestettävissä, sillä tila sijaitsee lähellä uloskäyntiä. Tilat ovat kuitenkin ahtaat toiminnan laajentuessa ja lasten heräämötilat ovat liian pienet. Osa lapsipotilaista hoidetaankin leikkauksen jälkeen keskusheräämössä aikuispotilaiden joukossa. Keskusheräämö sijaitsee etäällä ja vaikeakulkuisen reitin päässä päiväkirurgisista ja lasten heräämötiloista. Tämä vaikeuttaa potilaiden siirtämistä tilanteissa, joissa hoito muuttuu etukäteen suunnitellusta. Potilaan siirtoreitti päiväkirurgisesta heräämöstä vuodeosastolle on vaikeakulkuinen. Sen sijaan potilaiden siirtoreitti keskusheräämöstä vuodeosastolle ja tehovalvontaan on toimiva. Yleissuunnitelmatyöryhmä esittää sairaalan leikkaussalien peruskorjaus- ja muutostöistä laadittavaksi pikaisesti tarveselvitys. Erikseen tulee suunnitella lastenkirurgian päiki- ja leiko-järjestelyt, jolloin mahdollisesti lasten preoperatiivinen osuus ja kotiutusvaihe otetaan huomioon lasten toimintojen uusien tilojen suunnittelussa. 6.1.6 Operatiivisten erikoisalojen vuodeosastot ja tehovalvonta Operatiivisen tulosyksikön käytössä on vuonna 2011 yksi 70 sairaansijan vuodeosasto (osasto 4), joka on jaettu kahteen moduliin. Vuonna 2010 hoitopäivien määrä oli 19 700 ja keskimääräinen kuormitus 75 %. Puolet potilaista tulee päivystyksen kautta. Osasto 4 on pääosin alkuperäisessä, rakentamisvuoden 1975 tilassa ja kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. Osasto ei vastaa hoidettavina olevien gastro- ja yleiskirurgisten, urologisten, tekonivel- ja muiden ortopedisten sekä trauma- ja mm. rintasyöpäpotilaiden nykyisen potilashoidon vaatimuksia. Neljän hengen huoneet suunnitellaan 1 tai 2 hengen huoneiksi operatiivisten potilaiden hoitoon liittyvien erityisvaatimusten vuoksi sekä infektiopotilaiden eristyshuoneiksi. Vastaavasti kuin medisiinisillä aloilla myös operatiivisten erikoisalojen sairaansijatarpeen arvioidaan Hyvinkään sairaalan alueella kasvavan väestölisäyksestä ja ikääntymisestä johtuen selvästi. HUS:ssa ei ole suunnitelmia keskittää nyt Hyvinkään sairaalan vastuulla olevia operatiivisten alojen potilasryhmiä muualla hoidettaviksi. Boston Consulting Groupin selvitysaineiston (6/2011) mukaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien hoitopäivien käyttö esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön, vatsan alueen, urologian ja knk-tautien DRG-ryhmissä nousee väestömuutokseen perustuen vuoteen 2025 mennessä noin 30 %:lla, jos hoitoprosesseissa ja -teknologiassa ei tapahdu oleellista kehitystä. Konsulttien ns.optimistisessa skenaariossa, jossa oletetaan lääketieteen ja tekno- 55
Tehovalvonta logian kehityksen ja uusien hoitometodien rajoittavan sairaansijatarpeen kasvua, vastaava sairaalahoidon lisäystarve Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestölle on 8 %. Yleissuunnitelmatyöryhmä arvioi, että Hyvinkään sairaalan operatiivisten alojen sairaansijatarpeeseen tulevina vuosina vaikuttavat väestömuutosten ohella erityisesti terveyskäyttäytymisen ja sosiaaliset muutokset (alkoholi, siihen liittyvä väkivalta, obesiteetti), hoitomenetelmien kehitys ja talouden suhdanteet (yksityispalvelujen käyttö jne). Merkittävä tekijä on myös leikattavien potilaiden ikääntyminen ja siihen liittyvä pidentyvä toipumisaika ja erilaiset infektioriskit. Työryhmän arvio operatiivisten alojen potilaspaikkatarpeesta Hyvinkään sairaalassa vuonna 2022 on 92 sairaansijaa (ks. raportin kohta 5.2.) Ennuste sisältää väestökehityksen lisäksi arviot väestön eliniän odotteen muutoksesta, yleisen ns. terveyskäyttäytymisen muutoksista ja mm. hoitomenetelmien ja teknologian kehityksestä. Hyvinkään sairaalan operatiivisten ja medisiinisten alojen vuodeosastotilat tulee jatkossa mitoittaa ja osastotasolla suunnitella siten, että ne ovat riippumattomia potilasryhmien tai erikoisalojen erityistarpeista. Tähän liittyen työryhmän arviota sairaansijatarpeesta vuonna 2022 tulee pitää em. alojen yhteisarviona. Tavoitteena on siirtyä käyttämään ainakin osaa vuodeosastotiloista tulosyksiköiden yhteisinä, mikä tehostaa palvelujen järjestämistä ja tasaa kysyntävaihteluja, mutta edellyttää hoitohenkilökunnalta laajaa osaamista. Yhteiskäyttö myös pienentää paikkatarpeen suunnitteluriskejä tilanteessa, jossa vuodeosastohoidon tarpeen ennustaminen muutamaa vuotta pidemmälle on lääketieteen ja teknologian nopean kehityksen ja henkilöstön saatavuusvaihtelujen vuoksi vaikeaa. Kysynnän arviointivirheitä ennakoiden osastojen tulee myöhemmin soveltua myös perusterveydenhuollon käyttöön ja olla muutettavissa avohoidon tai esimerkiksi vanhuspsykiatrian tarpeisiin. Sairaalan vuodeosastot 3 ja 4 suunnitellaan peruskorjattaviksi niin, että jatkossa niissa on pääasiassa vain yhden potilaan huoneita. Osastojen nykyisten 147 sairaansijan tilalle saadaan peruskorjauksen jälkeen todennäköisesti noin 55 sairaansijaa/osasto, yhteensä 110. Operatiivisten ja medisiinisten potilasryhmien edellä esitetyistä 230 potilaspaikasta 90 tulee sijoitettaviksi tiloihin, jotka eivät vielä ole sairaalan käytettävissä. Luvussa on otettu huomioon neurologian osaston nykyiset 30 sairaansijaa, joiden käyttö ei ole muuttumassa. 138+92=230 230-110-30=90 kokonaislisäys medis + oper on 230-(147+30) = +53 ss Vuonna 2011 rakentamisvaiheessa olevan akuuttisairaalahankkeen myötä sairaalaan saadaan peruskorjattu ja laajennettu 12 hoitopaikan tehovalvontaosasto. Nykyinen paikamäärä on 8. Yleissuunnitelmatyöryhmä ei ole käsitellyt tehostetun valvonnan mitoitusta, koska aihe on käyty läpi ja ratkaistu akuuttisairaalaa suunniteltaessa vuonna 2009. 56
6.1.7 Operatiivisten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikat, yhteispoliklinikka Sairaalassa toteutetaan vuosina 2011 2012 endoskopiayksikön peruskorjaus, jonka suunnittelu on valmistunut ja vastaa laajentuneen toiminnan tarpeita. Kipupoliklinikan vastaanotot on sijoitettu väliaikaiseen parakkirakennukseen. Jatkossa tilat tulee saada muun ajanvaraustoiminnan yhteyteen. Väestökehityksestä ja erikoissairaanhoidon avohoitopainotteisuuden lisäyksestä johtuen kirurgian poliklinikan ja knk-poliklinikan käyntimäärien arvioidaan nousevan selvästi. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja syöpäpotilaiden ja knk-erikoisaloilla mm. kuuloongelmaisten ja uniapnean tutkimuksiin ja hoitoihin ennustetaan kysynnän kasvua. Vuonna 2010 kirurgian ja knk-poliklikoiden käyntimäärä mukaan lukien samaan käyntiin liittyneet ns. lisäkäynnit oli 22 300. Yleissuunnitelmatyöryhmä arvioi käyntimäärän nousevan vuoteen 2022 mennessä 29 500:ksi. Arvioon sisältyy polikliinisesti tehtävien toimenpiteiden määrän merkittävä lisäys; osa niistä siirtyen päiväkirurgian yksiköstä poliklinikalle (basaliomia, pehmytkudospatit, canalis carpi, knk-lämpökuumennushoidot). Yleissuunnitelman laatinut työryhmä asettaa Hyvinkään sairaalan poliklinikkatilojen järjestelyjen tavoitteeksi medisiinisten ja operatiivisten alojen laajan, yhteisen poliklinikkaalueen, jossa on vuositasolla yhteensä noin 50 000 avohoitokäyntiä. Käyntimääräarvio sisältää myös ns.lisäkäynnit ja merkitsee arkipäivisin keskimäärin 210 230 potilasvastaanottoa. Jos vastaanotot ovat järjestettävissä tiloissa, joita ei pääsääntöisesti varata muuhun, esimerkiksi työhuonekäyttöön ja jokaisessa huoneessa on päivittäin 8 10 potilastapaamista, tarvittava vastaanottohuoneiden lukumäärä on 23 26 huonetta. Lisäksi alueelle tarvitaan hoitohenkilökunnan, odotus- ja tekniset oheistilat sekä toimenpide- ja valmisteluhuoneet. Yleissuunnitelmatyöryhmä pitää parhaana vaihtoehtona poliklinikka-alueen yhdistämistä tilankäytön osalta päiväsairaalaan, jolloin ainakin toimenpide- ja mahdolliset seurantatilat olisivat yhteisessä käytössä ja päiväsairaala voisi todennäköisesti vastata myös osasta operatiivisten alojen toimenpidepotilaista. Yhteispoliklinikka ja päiväsairaala voidaan jakaa myös fyysisesti kahteen pisteeseen, kuitenkin em. toimintaidealla. 6.1.8 Lastentautien vuodeosasto Sairaalassa on 18 sairaansijan yleispediatrinen osasto, jonka hoitopäivien määrä vuonna 2010 oli 4 100. Lasten päiväsairaalapalvelut on organisoitu vuodeosaston yhteyteen. Sairaansijamäärä on riittävä myös vuodelle 2022 ennustettua 4 600 hoitopäivää varten, mutta osasto ei rakenteellisesti ja tilamäärältään vastaa lastentautien ja -kirurgisten potilaiden nykyajan hoitovaatimuksia. Potilaat tulisi infektioriskien ja perheenjäsenten hoitoon osallistumisen vuoksi hoitaa pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa. Ehdotus osaston tilajärjestelyistä on raportin kohdassa 6.1.9. 6.1.9. Lasten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikka ja päivystys Lasten ajanvarauspoliklinikan käyntimäärä vuonna 2010 oli 6 900, josta lastenkirurgian osuus oli 1 800. Käynteihin arvioidaan vuoteen 2022 mennessä noin 9 %:n lisäys ja määräksi ennakoidaan 7 500. Vaikka potilasmäärä on melko pieni, keskimäärin 30 35 vas- 57
taanottokäyntiä /arkipäivä, lapsipotilaiden tutkimuksen ja hoidon erityispiirteet edellyttävät jatkossakin oman erillisen tilajärjestelyn. Hyvinkään sairaalassa on erillinen lastenneurologian poliklinikka, jonka käyntimäärä vuonna 2010 oli 2 100. Poliklinikan yhteydessä on päiväosasto, jossa hoidettavana on viikottain 1 tai 2 lasta. Lasten päivystys on järjestetty sairaalan päivystysalueella aikuisten erikoissairaanhoidon ja yleislääketieteen päivystyksen yhteydessä. Vuonna 2010 käyntimäärä on 3 200 (erikoissairaanhoito). Alueen lapsiväestön lukumäärän kasvuennusteen mukaan voidaan arvioida lastentautien ja -kirurgian päivystyskäyntien määräksi vuonna 2022 noin 3 600 käyntiä. Kysyntää ohjaavia tekijöitä kuten yksityislääkäripalvelujen käyttöä on vaikea ennustaa, mutta joka tapauksessa potilasmäärät ovat melko pieniä (erikoissairaanhoidon osalta noin 10 lasta/vrk). Lasten perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä oli Hyvinkään sairaalassa vuonna 2010 noin 7 000. Käyntimäärän voidaan arvioida nousevan vuoteen 2022 mennessä 7 800:ksi. Sairaanhoitoalueella on laadittu suunnitelma ja esitys lastentalohankkesta. Kyseessä olisi lisärakennus lasten vuodeosastoa, ajanvarauspoliklinikkaa, päiväosastoa ja päivystystä varten. Suunnitelma koskee myös lastenneurologiaa. Hankkeen toiminnallinen suunnitelma prosessikuvauksineen ja resurssiarvioineen on päivitetty viimeksi toukokuussa 2011. Yleissuunnitelman laatinut työryhmä tukee tavoitetta keskittää kaikki tärkeimmät lasten tutkimus- ja hoitopalvelut, yhteispäivystys mukaan lukien, samaan tilakokonaisuuteen. Järjestely mahdollistaa henkilöstön ja tilojen tehokkaan käytön ja lapsipotilaille turvallisen hoitoympäristön. Hankkeen mitoitukseen työryhmä ei tässä yhteydessä ota kantaa. Koska lasten sairaanhoito on vahvasti päivystyslähtöistä ja elektiivisten hoitojen osuus on pieni, yleissuunnitelmatyöryhmä pitää tärkeänä, että lasten tilat sijoittuvat lähelle sairaalan muuta päivystävää toimintaa. Läheisyydellä on merkitystä paitsi henkilökunnan käytön ja liikkumisen myös ympäri vuorokauden tarvittavien sairaanhoidollisten ja muiden tukipalvelujen, turvajärjestelyjen ja tilojen yhteiskäytön kannalta. On hyvä harkita lasten ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikoiden yhdistämistä ainakin osittain samoihin tiloihin. Ensisijaisena lastentalon sijoitusratkaisuna esitetään tutkittavaksi lisärakennusta, johon suunnitellaan myös medisiinisten ja operatiivisten alojen uudet yhteiset vuodeosastotilat. 6.1.10 Lastenpsykiatria Hyvinkään sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalla oli vuonna 2010 noin 1 400 avohoitokäyntiä ja päiväosastolla noin 240 hoitojaksoa. Yksikön toimintaan tai tiloihin ei yleissuunnitelmassa esitetä muutoksia. 6.1.11 Synnytysosasto Osastolla on neljä synnytyshuonetta. Vuonna 2010 synnytyksiä oli 1 637. Tavoitteena on lisätä vuotuinen synnytysmäärä 1 900 synnytykseen. Tällä hetkellä 300 350 sairaanhoitoalueen synnyttäjää hakeutuu vuosittain muihin sairaaloihin. Väestöennusteen mukaan alueen kunnissa synnytysmäärä kasvaa melko vähän, vuoteen 2025 mennessä noin 240:llä. Nykyisen synnytysosaston kapasiteetti sekä synnytys- että muiden huonetilojen osalta mahdollistaa tavoitteena olevan lisäyksen; yhdessä synnytys- 58
salissa voidaan HUS:ssa käytetyn laskentamallin mukaan hoitaa vuosittain noin 500 synnytystä. 6.1.12 Synnytysten ja naistentautien vuodeosasto Äskeittäin peruskorjatulla osastolla on 34 sairaansijaa, joista naistentautien käytössä keskimäärin 6. Vuonna 2010 hoitopäivien määrä oli 6 800, joista synnyttäjien osuus 5 500. Suunniteltu synnytysmäärän lisäys nostaa hoitopäivien määrän arviolta 7 600:ksi; naistentautien hoitopäivätarpeen ei arvioida muuttuvan. Osaston paikkamäärä on riittävä myös toiminnan laajentuessa. 6.1.13 Äitiyspoliklinikka, naistentautien poliklinikka Vuonna 2010 äitiyspoliklinikalla oli 7 500 käyntiä ja naistentautien poliklinikalla 5 100. Naistentautien käynneistä noin joka neljäs on päivystyskäynti. Äitiyspoliklinikan käyntien määrä kasvaa vuoteen 2022 mennessä 8 800:ksi ja naistentautien 5 800:ksi. Arviot perustuvat väestöennusteeseen ja gynekologisten toimenpidehoitojen määrän kasvuun. Poliklinikoiden toimintaan tai tiloihin ei yleissuunnitelmassa esitetä muutoksia. 6.2 HUS-Röntgen HUS-Röntgen -liikelaitoksen Hyvinkään yksikkö on arvioinut tilattavien tutkimusten lukumäärän muutoksen vuosiin 2022 2025 mennessä yleissuunnitelmassa esitettyjen toimintavolyymin muutosarvioiden perusteella. Arviossa on pyritty myös ottamaan huomioon tekninen kehitys ja radiologisten tutkimuskäytäntöjen muutokset. Arviossa oletetaan natiiviröntgentutkimusten osuuden edelleen laskevan, kuten viime vuosina on tapahtunut. Tutkimukset painottuvat leikekuvantamiseen ja menetelmiin, joissa ei käytetä ionisoivaa säteilyä. Alueen terveyskeskusten kuvantamisen arvioidaan pääosin siirtyvän HUS-Röntgenin asiakkaiksi. Lisäksi arvioidaan, että natiivikuvaustoiminta jatkuu terveyskeskuksissa paikallisesti ja että osa ultraäänitutkimuksista siirtyy sairaalan röntgenyksikössä tehtäväksi. Tutkimusmäärät vuonna 2025 Tutkimus Lkm Natiivikuvaukset 48 000 Mammografiatutkimukset 700 Ultraäänitutkimukset 22 000 Tietokonetomografiatutkimukset 13 000 Magneettitutkimukset 10 000 Ennusteessa magneettikuvausten määrä on 2,5-kertainen, TT-tutkimusten määrä 1,7- kertainen ja ultraäänitutkimusten määrä 2,2-kertainen verrattuna vuoden 2010 toimintaan. Tutkimusmäärien kasvaessa edellä esitetyn mukaisesti arvioidaan, että natiivikuvauslaboratorioiden määrä riittää, mikäli laitteet vaihdetaan suoradigitaalilaitteisiin. Mammografiati- 59
la samoin kuin läpivalaisuhuoneen kapasiteetti riittää samoin. HUS-Röntgenin näkemyksen mukaan tietokonetomografia- ja magneettitutkimusten määrän kasvu edellyttää laitekapasiteetin lisäämistä. Ultraäänitutkimusten arvioitu lisäys edellyttää kolmea uuttaa tutkimushuonetta. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä esittää em. tilatarpeiden arvioimista, röntgenin nykyisten tilojen peruskorjauksen vaatimia järjestelyjä ja uusien laitteiden sijoitusvaihtoehtojen pikaista tutkimista omana selvitysprojektinaan yhteistyössä sairaalan kliinisten tulosyksiköiden ja tarvittaessa Hyvinkään kaupungin perusterveydenhuollon edustajien kanssa. 6.3 HUSLAB Hyvinkään sairaalassa olevien HUSLAB:n eri vastuuyksiköiden palvelukysynnän arvioidaan lisääntyvän pääosin samassa suhteessa kuin sairaalan potilasmäärät kasvavat. Perusterveydenhuollon toiminnan kasvu johtaa myös lisääntyvään laboratoriopalvelujen kysyntään. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä pitää tärkeänä, että kliinisen neurofysiologian osaston lisätilatarve otetaan huomioon ehdotettavassa vuodeosastolisärakennuksessa tai sen seurauksena tehtävissä muissa tilajärjestelyissä ja osastolle suunnitellaan kokonaan uudet tilat. Lisäksi laboratorioilla on lisääntyvän toiminnan vuoksi yksittäisiä huonetilatarpeita mm. kliinisen kemian ja hematologian laboratoriossa ja kliinisen fysiologian yksikössä ja ne tulee ratkaista sairaalan vuosittaisten tilamuutosten ja -järjestelyjen yhteydessä. 6.4 Ravioli Ravioli-liikelaitoksen käytössä olevissa sairaalan keskuskeittiötiloissa käynnistyy vuonna 2011 peruskorjaus, joka toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ravitsemiskeskuksessa ei nykyisellään voida varmistaa riittävää elintarvikelain ja EU-lainsäädännön velvoittamaa tuoteturvallisuutta ja hygieniatasoa, mihin Hyvinkään kaupungin terveysviranomaiset ovat useaan kertaan kiinnittäneet huomiota. HUS neuvottelee Hyvinkään kaupungin kanssa uuden yhteisen keskuskeittiön perustamisesta mahdollisesti Raviolin tuotantotiloihin, joita uudessa yhteistyötilanteessa on tarkoitus laajentaa viereisen keskusvaraston tiloihin. Edellä todettu nykyisten tilojen peruskorjaus tulee vaiheiden 2 ja 3 osalta liitettäväksi laajennustyöhön, mikäli suunniteltu yhteiskeittiöhanke toteutuu. 60
7 HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET Hyvinkään sairaalassa on sekä sairaanhoitoalueen että HUS:n liikelaitosten henkilökuntaa. Sairaanhoitoalueen henkilöstö on alla olevan taulukon mukainen. Henkilöstö vuonna 2011 Tulosyksikkö Yhteensä Hoitohenkilöstö Lääkärit Muut Medisiininen 289 176 41 72 Operatiivinen 276 226 48 2 Naisten- ja lastentautien 150 99 30 21 Psykiatrian 4 1 1 2 Sh-alueen johto 16 2 14 Yhteensä 735 502 122 111 HUSLABin henkilöstömäärä on 78 ja HUS-Röntgenin 49. Muiden liikelaitosten kuten HUS- Apteekin, Raviolin ja HUS-Desikon sekä HUS-Kiinteistöt Oy:n henkilökuntaa on yhteensä 238, joten koko sairaalassa työskentelee 1 100 henkilöä. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä on käynyt läpi sairaanhoitoalueen Hyvinkään sairaalassa olevan henkilökunnan lisäystarpeet vuosina 2012 2022. Osa lisäystarpeista aiheutuu akuuttisairaalaprojektin valmistumisesta ja siihen liittyvistä päivystystoiminnan laajennuksista ja mm. uusien päivystysosaston ja tehostetun valvonnan hoitopaikkojen avaamisesta. Pieni osa lisäyksestä liittyy nykyisen henkilökuntarakenteen vahvistamiseen. Muu suunniteltu henkilökuntamäärän kasvu ajoittuu jakson 2012 2022 loppupuolelle ja liittyy yleissuunnitelmassa ehdotettavien hankkeiden valmistumiseen ja sairaalan toimintavolyymin lisäyksiin. Henkilöstölisäykset samoin kuin niiden ja muiden toimintakulujen nousun kustannus- ja kuntalaskutusvaikutukset ovat osittain sidoksissa rakennusinvestointeihin ja niiden ajoittumiseen. Hankeaikatauluja enemmän ne kuitenkin ovat riippuvaisia siitä, kehittyykö sairaalan palvelujen kysyntä yleissuunnitelmassa arvioidulla tavalla ja onko osaavaa henkilökuntaa rykrytoitavissa eri tehtäviin. Yleissuunnitelman laatinut työryhmä henkilökunnan saatavuusvajetta ongelmana, joka todennäköisesti viimeistään 2020-luvun alussa vaatii nyt suunniteltujen toiminnan laajennusten merkittävää priorisointia. Mikäli työryhmän hanke-ehdotukset toteutetaan ja palvelukysynnän lisäys seuraavien noin kymmenen vuoden aikana vastaa raportissa arvioitua, sairaalassa avataan yli 50 kokonaan uutta sairaansijaa ja mm. laajennetaan merkittävästi päiväsairaalapalveluja, Hyvinkään sairaalan kliinisten tulosyksiköiden uuden henkilökunnan lisäyssuunnitelma (akuuttisairaalaprojektin 19 vakanssia mukaan lukien) on seuraava: 61
Suunniteltu henkilöstölisäys vuosina 2012 2022 Tulosyksikkö Yhteensä Hoitohenkilöstö Lääkärit Muut Medisiininen 94 72 14 8 Operatiivinen 121 97 23 1 Naisten- ja lastentaudit 19 15 2 2 Psykiatria Sh-alueen johto Yhteensä 234 184 39 11 Kliinisten tulosyksiköiden henkilöstötarpeiden lisäksi toiminnan laajentuminen aiheuttaa liikelaitosten palvelujen käytön kasvua ja lisähenkilökunnan rekrytointia sairaanhoidollisiin ja muihin tukipalveluihin. Yleissuunnitelmatyöryhmä käsittelee tämän osuuden kuitenkin palvelujen oston muutoksina erittelemättä liikelaitosten mahdollisia henkilöstömäärien muutoksia. Hyvinkään sairaalan medisiinisen, operatiivisen sekä naisten- ja lastentautien tulosyksikön henkilöstömenot sivukuluineeen olivat vuonna 2010 yhteensä 40,2 milj. euroa. Edellä esitetty henkilökuntamäärän kasvu lisää henkilöstömenoja 10 milj. eurolla (+25 %), liite 6. Kliinisten tulosyksiköiden muut toimintakulut eli ulkoiset ja sisäiset palvelujen ostot, aineet ja tarvikkeet, vuokrat ja vastaavat kuluerät sekä poistot olivat vuonna 2010 yhteensä 43,9 milj. euroa. Toiminnan laajentumisen ja uuden henkilökunnan palkkaamisen arvioidaan nostavan sairaalan muita toimintakuluja samassa tahdissa kuin henkilöstömenot nousevat. Muiden kulujen 25 %:n kasvu vuoteen 2022 mennessä merkitsee 11 milj. euroa uusia kustannuksia. Em. erien lisäksi uusien tilojen käyttöönotto ja nykyisten peruskorjaaminen nostaa tilakustannuksia (sisäisiä ja ulkoisia vuokria) arviolta 5 milj. eurolla vuodessa. Arviossa on mukana akuuttisairaalan noin 550 000 euron vuotuinen tilavuokravaikutus. Yleissuunnitelmassa ehdotettavista uusista investoinneista eniten tilakustannusten lisäystä aiheuttavat uusi lasten toimintojen ja vuodeosastorakennus (2 milj. euroa), osastojen 3 ja 4 peruskorjaus (0,7 milj. euroa) ja leikkausosastoalueen peruskorjaus (0,5 milj. euroa). Yleissuunnitelmassa ehdotettujen toiminnallisten järjestelyjen, henkilökuntalisäysten ja uusien tilojen käyttöönoton vaikutus sairaalan vuositason kustannuksiin (akuuttisairaala mukaan lukien) on yhteensä 26 milj. euroa vuodessa vuoteen 2022 mennessä. Sairaanhoitoalueen kustannukset ja vastaavasti kuntalaskutuksesta saatavat tuotot kasvavat noin 20 % vuoden 2010 tasosta. 62
8 TYÖRYHMÄN ESITYS HYVINKÄÄN SAIRAALAN HANKEOHJELMAKSI 8.1 Hankeohjelmaehdotus ja kustannusarviot Hyvinkään sairaalarakennuksen tekninen tarkastelu ja vuonna 2010 tehdyn kuntoarvion suositukset on esitetty edellä raportin luvussa 4. Vuonna 1975 valmistunut sairaalan perusosa ja myöhemmin rakennetut laajennukset ovat monilta osin peruskorjausten tarpeessa. Yleissuunnitelman laatinut työryhmä pitää tärkeänä, että suuret tekniset korjaustyöt liitetään sairaalan toiminnallisista järjestelyistä johtuviin korjaus- ja muutostöihin niin laajalti kuin mahdollista. Rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen ja siten sairaalan toimintavarmuuden takaamiseen tulisi vuosittain varata riittävä rahoitus, koska kaikilta osin kiinteistön kuntoarvion mukaiset korjaukset eivät voi odottaa ns. toiminnallisten hankkeiden etenemistä. Tässä luvussa esitettävä Hyvinkään sairaalan suurten rakennusprojektien ohjelma sisältää aikataulutetun yhteenvedon työryhmän ehdottamista toiminnallisista järjestelyistä ja niiden vaatimista tiloista. Hankkeiden perusteluja on käsitelty edellä luvuissa 5 ja 6. Sekä aikatauluja että kustannusarvioita tulee pitää alustavina, koska sairaalan alueelle suunnitteilla olevat Hyvinkään kaupungin hankkeet ja toisaalta koko HUS:n investointitarpeiden kokonaisuus säätelevät projektien toteutusmahdollisuuksia. Työryhmän ehdotus hankkeiden keskinäiseksi järjestykseksi perustuu suurelta osin tilajärjestelyjen ketjutukseen. Kiireellisiä vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjauksia ei voida aloittaa ennen kuin riittävä määrä korvaavia sairaansijoja on käytettävissä. On myös huomattava, että jokainen hankeohjelman projekti perustellaan ja suunnitellaan myöhemmin erikseen osana HUS:n investointisuunnitelmaa. HUS:ssa yleissuunnitelma on ensisijaisesti sairaanhoidon toiminnallisiin tarpeisiin perustuva ehdotus sairaalan pitkän aikavälin tilankäytöstä ja investoinneista. Yleissuunnitelma sisältää esitettävät hankkeet ja niiden järjestyksen, mutta ei tarkempaa mitoitusta tai esimerkiksi arkkitehtisuunnitelmia. Kustannusarviot ovat suuntaa antavia, eivät rakennussuunnitelmiin perustuvia. Kustannusarvioiden yhteismäärä on tässä suunnitelmassa ehdotettavien uusien hankkeiden osalta, kiinteistöosakeyhtiön rahoitettaviksi esitetyt uudiskohteet mukaan lukien, noin 80 milj. euroa vuosina 2012 2021. Alustavat kustannusarviot ovat pinta-alaperusteisia, toukokuun 2011 hintatasossa ja ne sisältävät rakennustöiden lisäksi arvion tiloihin sijoitettavien ns. kiinteiden laitteiden kustannuksista. Yhteenveto hankkeista aikatauluarvioineen on liitteenä 7. Liite sisältää myös sairaalassa kesällä 2011 meneillään olevat kolme suurta rakennusinvestointia. Hyvinkään kaupungin uusi terveyskeskusrakennus ei ole mukana yleissuunnitelman hanke-ehdotuksissa, mutta sen sijoittuminen sairaala-alueelle ja nykyisten terveyskeskuksen vuodeosastojen vapautuminen sairaalan käyttöön ovat ehto yleissuunnitelman tavoitteiden läpiviennille. HUS:n ja Hyvinkään kaupungin edustajien kesken on keväällä 2011 aloitettu neuvottelut sairaalatontin käytöstä, asemakaavan muutostarpeista ja yhteistyöstä hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lopullisia päätöksiä hankkeen toteuttamisesta ei vielä (8/2011) ole tehty. Leikkausosaston ja HUS-Röntgenin tilojen peruskorjaukset Yleissuunnitelmatyöryhmä esittää meneillään olevan Hyvinkään sairaalan Akuuttisairaalaprojektin jälkeen seuraavaksi suureksi rakennusinvestoinniksi leikkausosaston peruskorjausta. Hankkeen vaiheistus ja tekninen toteutettavuus tulee pikaisesti käydä läpi koskien 63
kaikkia 9 leikkaussalia. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä investointiesitys aikataulutavoitteineen. Leikkausosastoa on käsitelty edellä raportin kohdassa 6.1.5. RTG Leikkausosasto HUS-Röntgenin tilat sijaitsevat leikkausosaston vieressä. HUS-Röntgen suunnittelee Hyvinkään sairaalassa olevan tietokonetomografia- ja magneettikuvausten kapasiteetin ja laitekannan lisäämistä. Myös ultraäänitutkimuksiin esitetään lisätiloja. On tarkoituksenmukaista, että em. tilatarpeet ja samalla röntgenin nykyisten tilojen peruskorjaustarve arvioidaan hankkeiden yhteensovittamiseksi samassa aikataulussa leikkausosastoalueen suunnittelun kanssa. Leikkausosastoalueen peruskorjauksen alustava kustannusarvio on 8,0 milj. euroa ja röntgenalueen 3,5 milj. euroa. Investointien rahoitustarve ajoittuu vuosiin 2012 2016. Uusi vuodeosastorakennus ja lasten tilajärjestelyt Sairaalan kahden suuren vuodeosaston (3 ja 4) peruskorjaus ja muuttaminen pienemmiksi potilashuoneiksi voidaan tärkeysjärjestyksessä arvioida muita korjaustarpeita kiireellisemmäksi. Hanke kuitenkin edellyttää ensin uusia vuodeosastotiloja, joita pystytään järjestämään vasta muutaman vuoden kuluttua. Edellä raportissa (kohta 6.1.6.) kuvatun mukaisesti medisiinisten ja operatiivisten alojen sairaansijatavoite vuoteen 2022 mennessä on yhteensä 230. Näistä arviolta 110 on peruskorjauksen jälkeen osastoilla 3 ja 4. Käyttöön jäävät myös neurologian osasto 6:n nykyiset 30 sairaansijaa. Muut noin 90 sairaansijaa on tarkoitus sijoittaa nykyisin Hyvinkään kaupungin terveyskeskuskäytössä oleville kahdelle osastolle Kiinteistö Oy Sairaalanmäen omistamassa lisärakennuksessa ja rakennettavaan uuteen lisärakennukseen. Sairaansijojen lisärakentamista ja tässä raportissa kohdassa 6.1.9. todettujen keskitettävien lasten sairaanhoidon palvelujen tilatarpeita varten työryhmä ehdottaa lisärakennusta 2. Uuden lisärakennuksen suunnittelun kriittisenä kohtana on pidettävä lasten päivystyksen, ajanvarauspoliklinikan, vuodeosaston ja lastenneurologian toimintojen sijoittamista. Lasten tilojen kokonaisuutta ei toiminnan tehokkuussyistä ole hyvä hajauttaa. Lasten päivys- 64
tys pitäisi sijoittaa osittain erilleen aikuisten päivystyksestä, mutta riittävän lähelle erilaisten tukipalvelujen vuoksi. Samalla on harkittava lasten ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikoiden yhteistilojen hyötyjä ja mm. sijoituspaikan häiriötekijöitä (ambulanssiliikenne), jos koko lasten alue halutaan pitää yhtenä pakettina. HUSLAB:n kliinisen neurofysiologian tilatarve on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon lisärakennuksen suunnitelmissa. Yleissuunnitelman valmistellut työryhmä ei ehdota nykyisen vuodeosastolisärakennuksen ja uuden lisärakennus 2:n toimintokohtaista sisältöä edellä todettua tarkemmin, koska aihe vaatii jatkoselvittelyjä. Lisärakennuksen vuodeosastotilojen suunnittelu perustuu sairaansijojen yhteiskäyttöisyysteen (raportin kohta 6.1.6.). Kaikki uudet noin 30 potilaspaikkaa sijoitetaan yhden hengen huoneisiin, koska vuodeosastopotilaiden eristysmahdollisuudet puuttuvat sairaalasta lähes kokonaan ja käyttöön jää edelleen useamman potilaan huoneita nykyisessä terveyskuskusrakennuksessa. Lisärakennus 2:n sijainti Lisärakennus 2:den alustava sijoitus on esitetty edellä olevassa kuvassa. Yleissuunnitelmaa laadittaessa on tutkittu, onko riittävän kokoinen rakennus sijoitettavissa ko. rakennuspaikkaan; muu suunnittelu jää projektin aikana tehtäväksi. Uusi lisärakennus yhdistyy nykyiseen rakennukseen päiväkirurgian tilojen kautta ja sen laajuudeksi arvioidaan tässä vaiheessa 7 500 br-m 2 (hyötyala 3 600 m 2 ). Hanke edellyttää sairaalan tontin asemakaavan muutosta. 65
Työryhmä ehdottaa, että lisärakennus 2:n rahoittaa Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhdessä omistama Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki. Alustava hankkeen laajuuteen perustuva kustannusarvio on 24 milj. euroa; rahoitus jakautunee vuosille 2012 2016. Tunneliverkoston laajennus ja pysäköintitalo Yhteiskeittiöhanke Hyvinkään sairaalan laajentumistarpeet ja Hyvinkään kaupungin suunnitelmat lisärakentamisesta alueella merkitsevät seuraavien 10 vuoden aikana kiinteistön täyttymistä uusilla rakennuksilla ja toiminnoilla. Alueelle tarvitaan huomattava määrä lisää rakennusoikeutta eikä piha-alueelle jää enää nykyistä määrää liikenne- ja pysäköintitiloja. Sairaalan ja kaupungin terveydenhuollon yksiköiden välinen potilas- ja muu henkilöliikenne samoin kuin materiaali- ja vastaavat kuljetukset suunnitellaan jatkossa käyttämään laajennettavaa tunneliverkostoa. Uusi tunneliyhteys tarvitaan ainakin sairaalan vuodeosastorakennusten/akuuttisairaalan ja kaupungin uuden terveyskeskusrakennuksen välille. Alustava kustannusarvio on 6,0 milj euroa; rahoitus vuosina 2013 2016. Sairaala-aluen lisärakentaminen poistaa suuren osan nykyisistä maanpäällisistä pysäköintipaikoista samalla kun henkilökunnan, potilaiden ja muun asioinnin määrät kasvavat merkittävästi. Alueelle ehdotetaan rakennettavaksi Koy Hyvinkään Sairaalanmäen rahoittamana 350 autopaikan pysäköintilaitos. Sen alustava kustannusarvio on 9,0 milj. euroa, vuosina 2013 2016. Hyvinkään kaupungin ja HUS:n liikelaitos Raviolin kesken on kesällä 2011 työn alla liiketoimintasuunnitelma yhteisestä keskuskeittiöstä. Hankkeen ensisijaisena sijoituspaikkana on pidetty Hyvinkään sairaalan nykyisiä keittiötiloja, joita on tarkoitus peruskorjata ja laajentaa. Laajentamiseen käytetään nykyistä keskusvarastoa, jonka ennakoidaan vapautuvan vuoden 2013 aikana. Nykyinen keittiö Keskusvarasto Yleissuunnitelman laatinut työryhmä ei ole käsitellyt hanketta eikä ota kantaa sen sisältöön tai kustannuksiin. Hanke sisällytetään kuitenkin yleissuunnitelman hankeohjelmaan 66
kesäkuun 2011 kustannusarviolla 4 milj. euroa. Tarvittava investointi tulee joko HUS:n tai Koy Hyvinkään Sairaalanmäen rahoitettavaksi. Arvioidut rahoitusvuodet ovat 2012 2014. Mikäli suunnitelma ei toteudu, Hyvinkään sairaalan keittiön peruskorjausta jatketaan vuosina 2012 2013 hankevaiheilla 2 3, joiden kustannusarvio on noin 1,7 milj. euroa. Vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjaus Sairaalan suuret, 70 ja 77 sairaansijan vuodeosastot 3 ja 4 esitetään peruskorjattaviksi nykyaikaisiksi erikoissairaanhoidon tarpeet täyttäviksi osastotiloiksi, joissa on pääasiassa yhden hengen potilashuoneet ja niissä huonekohtaiset wc/kylpyhuonetilat. Yleissuunnitelmatyöryhmän alustavan arvion mukaan peruskorjausten jälkeinen sairaansijamäärä / osasto on 55. Peruskorjauksen tavoitteita on lyhyesti kuvattu raportin kohdassa 6.1.6. Korjaustyö joudutaan vaiheistamaan todennäköisesti 2-3 osaan riippuen siitä, onko riittävä määrä potilaspaikkoja käytettävissä em. lisärakennuksissa. Hankkeen rahoitustarpeen arvioidaan ajoittuvan vuosiin 2014 2018 ja sen alustava kustannusarvio on 14,2 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää koko rakennusosa A:n vesi- ja viemäriputkiston uusimisen ja julkisivun korjauksen. Päiväsairaala ja ajanvarauspoliklinikoiden laajennus Lastentautien poliklinikan, lasten vuodeosaston ja lastenneurologian yksikön siirtäminen uusiin tiloihin vapauttaa lasten alueen käytettäväksi medisiinisten ja operativiisten alojen avohoitopalveluja varten. Tavoitteena on raportin kohdassa 6.1.7 kuvattu yhteispoliklinikka- ja päiväsairaalakokonaisuus, joka mahdollisesti on jaettu kahteen sijoituspisteeseen eli nykyisten poliklinikoiden tiloihin ja nykyisiin lasten tiloihin. Nykyinen lasten alue 67
Päiväsairaalan kehittämisen ja laajentamisen vaatimia lisätiloja pyritään järjestämään sairaalasta jo ennen em. investointia, joka käytännössä voi ajoittua vasta vuosille 2016 2018. Vapautuvien lasten tilojen muuttamiseen aikuisten avohoitotoimintojen käyttöön varataan hankeohjelmassa alustavasti 3,6 milj. euroa. Muuntamohanke ja julkisivun peruskorjaus Sairaala-alueen lisärakentaminen edellyttää lisää muuntamokapasiteettia ja yleissuunnitelman hanke-esityksiin sisältyy vuosille 2013 2014 kustannusarvioltaan 1,0 milj. euron muuntamohanke. Rakennuksen alkuperäisten osien julkisivut suunnitellaan peruskorjattaviksi, siltä osin kuin eivät sisälly vuodeosastojen peruskorjausprojektiin, omana hankkeenaan, jonka rahoitustarve ajoittuu vuosiin 2017 2020. Kustannusarvio on 2,0 milj. euroa. Välinehuoltokeskuksen peruskorjaus tai uudistilat HUS-Desikon välinehuoltokeskus toimii tiloissa, joiden peruskorjaus ja koko prosessilaitteiston uusiminen ovat ajankohtaisia viimeistään vuosikymmenen lopulla. Yleissuunnitelman hankeohjelmassa varaudutaan nykyisten tilojen korjaamiseen tai todennäköisempänä ratkaisuna keskitetyn välinehuollon sijoittamiseen esimerkiksi vapautuviin keskusvarastotiloihin. Hankkeen sisältö ja aikataulu odottavat Desiko-liikelaitoksen toiminnallisia linjauksia. Hankkeen arvioidaan ajoittuvan vuosiin 2018 2020; kustannusarvio on 3,0 milj. euroa. 8.2 Yleissuunnitelman hanke-ehdotusten riskiarvio Strategiset riskit Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelman valmistellut työryhmä on käynyt läpi hankeehdotustensa ja niiden perustelujen strategisia, operatiivisia ja taloudellisia sekä henkilöstöön liittyviä riskejä. Tavoitteena on ollut tarkastella kriittisesti sairaalan tulevien vuosien toiminnasta työryhmässä tehtyjä arvioita ja niille pohjautuvia suunnitelmia sairaalan peruskorjaamisesta ja lisärakentamisesta. Riskien tunnistaminen ja onnistunut hallinta voi auttaa löytämään uusia vaihtoehtoja ja ideoita hankeohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Yleissuunnitelman pohjalta ei suoraan tehdä investointipäätöksiä, vaan jokainen projekti perustellaan ja budjetoidaan aikanaan erikseen. Hanke-ehdotukset muodostavat ketjun, jonka toteutumista yleissuunnitelman mukaisena pidetään todennäköisenä. Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelmassa ehdotettavien hankkeet ovat sekä sairaanhoitoalueen, sen kuntien että HUS-kuntayhtymän näkökulmasta huomattavan suuria. Ehdotettavassa hankeohjelmassa keskeistä ovat strategiset valinnat, arviot ja ennusteet investoinneille asetettujen tavoitteiden pysyvyydestä ja oikeaan osumisesta. Yleissuunnitelmatyöryhmä on tunnistanut ja tarkastellut Hyvinkään sairaalakiinteistön kehittämiseen ja käytön suunnitteluun liittyviä riskejä seuraavasti: Sairaalalle tuleville vuosille ennakoitu rooli erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana ja siihen liittyen työnjako sekä HUS:n sisällä ja kuntien perusterveydenhuollon kanssa mää- 68
rittää suoraan sairaalatilojen tarpeita ja mm. tarvittavaa henkilöstön määrää. Työryhmä arvioi riskin siitä, että Hyvinkään sairaalan rooli 2010- ja 2020-luvuilla oleellisesti muuttuisi nyt suunnitellusta hyvin pieneksi. Todennäköisenä voidaan pitää yksittäisten suurtenkin potilasryhmien hoidon keskittämistä muihin sairaaloihin tai vastaavasti kokonaan uusia potilasryhmiä Hyvinkään sairaalaan, mutta ei sitä, että sairaalapalvelujen kokonaiskysyntä poikkeaisi selvästi arvioista, joita työryhmä on käyttänyt. Realisoituessaan kysynnän virhearvioiden uhka merkitsee yli- tai alimitoitettua varautumista palvelujen järjestämiseen ja siten turhia kustannuksia. Moninaiset terveydenhuollon lainsäädännön muutokset, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajan hälventyminen, erityisesti kiireellisen hoidon palvelujen osalta, ja mm. sairaanhoitopiirien maantieteellisten alueiden uudelleenjärjestelyt ovat yleissuunnitelman laadintatilanteessa selvästi näköpiirissä, mutta täsmentymättömiä. Tällaisten muutosten vaikutus Hyvinkään sairaalan tilatarpeisiin ja hankeohjelmaan on myöhemmin otettavissa hanketasolla huomioon, joten ne eivät muodosta suurta, hankeohjelman käynnistystä viivyttävää riskiä. Vaikeammin ennakoitava muutostekijä liittyy potilaiden vapautuvaan hoitopaikan valintaan. Uudistus saattaa vähentää joidenkin sairaalan palvelujen kysyntää tai tuoda uutta kysyntää oman sairaanhoitoalueen ulkopuolelta, ja siten se muodostaa melko suuren sairaalakapasiteetin virhemitoituksen riskin. Työryhmä arvioi, että Hyvinkään sairaala voi parhaiten valmistautua tähän kilpailuun ylläpitämällä hyvää erikoissairaanhoidon laatu- ja palvelujen saatavuustasoa. Merkittävä potilasmäärien ennakointiriski liittyy myös kuntien palvelujen hankintastrategiaan. Yksityispalvelujen tarjonnan laajentuessa ja monipuolistuessa ja muiden sairaanhoitopiirien fukussairaalakonseptien kehittyessä on varauduttava siihen, että potilaita ohjautuu elektiivisiin palveluihin oman sairaalan ulkopuolelle. Myös tähän kysyntämuutokseen voidaan vastata riittävällä laatutasolla, hintakilpailuvalmiudella ja palveluvalikoiman joustoilla. Operatiiviset palvelutuotannon riskit Hyvinkään sairaalan peruskorjausten ja laajentamisen perusteena olevat suunnitelmat erikoissairaanhoidon palveluista ja tarvittavasta tilakapasiteetista sisältävät laskenta- ja tuotantoriskejä koskien tila- ja henkilöstömääriä. Yleissuunnitelman kysyntälaskelmat perustuvat asukasmäärien ennusteisiin ja arvioihin siihen, miten väestö hakeutuu tai ohjataan Hyvinkään sairaalan käytäjiksi. Ennusteissa on arvioitu useita muitakin tekijöitä kuin väestömuutos, mutta se ei sisällä muita malleja kuin nykyisen julkisen palvelurakenteen ylivoimamallin ja ajatuksen siitä, että potilaat edelleen valitsevat aina ensisijaisesti oman lähisairaalan. Onko jatkossakin näin, muodostaa kohtalaisen riskin sairaalan koko resurssoinnissa, ei pelkästään tiloja koskien. Yksittäisten potilasryhmien menetys tai palvelukysynnän virhearviot voidaan koko suuren sairaalan tasolla korvata muun toiminnan kehittämisellä, mutta esimerkiksi potilaista kolmanneksen siirto muualla hoidettaviksi olisi merkittävä uhka. Tarkkailtava palvelutuotannon riskitekijä on myös sairaalan ja sen erikoisalaojen kyky ja mahdollisuudet toteuttaa ja saada käyttöön lääketieteen ja teknologian kehityksen sekä uudistuvien hoitoprosessien mukaisia hoitomenetelmiä. Potilaat ovat yhä enemmän asioista perillä oleva, laatutietoinen ja oikeutensa tunteva asiakaskunta, jonka käyttöön tuotetaan julkista vertailuaineistoa ja jonka valintamahdollisuudet ovat kasvussa. Hoitokäytännöt ja niistä johtuvat tilatarpeet saattavat myös muuttua nopeammin kuin tila- ja muilla ratkaisuilla pystytään vastaamaan niihin. 69
Yleissuunnitelman hanke-ehdotuksiin sisältyy tavoite vuodeosastojen ja poliklinikoiden laajentuvasta yhteiskäytöstä, jolla voidaan tasata kuormitushuippuja ja nostaa tilojen käyttöastetta. Tavoite edellyttää toimintaprosessien kehittämistä aivan uuteen suuntaan ja riskejä, että yhteiskäytön tavoitteeseen ei sitouduta. Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit Suuri ja koko julkista terveydenhuoltoa koskeva riski liittyy osaavan henkilökunnan riittävyyten tulevina vuosina. Sairaalan toiminnot tulee organisoida siten, että kasvava potilasmäärä ei edellytä vastaavaa lisäystä henkilökuntamäärään. Terveydenhuollon ammattilaisista tulee kiistämättä vajausta lähivuosina, eikä suuriin henkilöstölisäyksiin ole taloudellisiakaan mahdollisuuksia. Henkilökunnan saatavuusriskiä voidaan hallita sisäisellä koulutuksella, hyvällä työnantajamaineella, hyvillä työehdoilla ja -oloilla, henkilöstöryhmien työn suunnitteluun mukaan ottamisella ja mm. ammattiryhmien työnjakoa kehittämällä. Kuitenkin tätä riskiä voidaan pitää suurena ja sairaalan menestymismahdollisuuksiin oleellisesti vaikuttavana. Nykyaikaiset tilat ja laitteet ja toimintaprosessit käyvät tarpeettomiksi ilman riittävää omaa henkilökuntaa. Hyvinkään sairaalan rakennusinvestointien ohjelman rahoitus- ja aikatauluriskit liittyvät HUS:n jäsenkuntien mahdollisuuteen hyväksyä ja oikeuttaa HUS:n rahoittamaan itse tai järjestämään muu rahoitus hankkeille tavoiteaikataulun mukaisesti. Osittain kyse on myös kuntien ja HUS:n toimielinten päätöksentekovalmiudesta, lukuisista muista kilpailevista hankkeista ja investointitarpeiden keskinäisestä priorisoinnista. Työryhmä arvioi viivästysriskit melko suuriksi. 70
Liite 1 71
Liite 1 72
Liite 2 73
Liite 3 74
Liite 4 75
Liite 5 76
Liite 6 77
Liite 7 78