Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Samankaltaiset tiedostot
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Kioton pöytäkirjan artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteen määrällinen vaikutus päivitys vuoden 2004 raportista

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK)

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä

Climforisk,

Climforisk,

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsäteollisuuden toimitusketjun muutosten

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Biomassatulkinta LiDARilta

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Ilmastonmuutos ja metsätalous

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Mitä tietotarpeita VMI palvelee?

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

SUOMEN METSÄT JA ILMASTONMUUTOS

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Climateimpacts of bioenergy from forest harvestresidues

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, , Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset ilmakehässä

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO

Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Tree map system in harvester

Maaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

ProAgria. Opportunities For Success

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

total of 16, permanently marked sample units (2 m 2 quadrates) were analysed on each subplot The visual coverage of the plant species was assessed usi

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Päästölaskenta, hyvät käytännöt ja työkalut

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström

Aineistojen käytettävyys ja saatavuus

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Biostatistikkojen elonkorjuu. Suomen biostatistiikan seura ry:n syystapaaminen MTT, Jokioinen

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

sa Ammonium-, NO 3 - ja kokonaistyppilaskeuma vähentyivät sadeveden kulkiessa latvuskerroksen läpi kaikilla kuusi- ja mäntykohteilla lukuunottamatta U

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Other approaches to restrict multipliers

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Transkriptio:

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi, Margareeta Häkkinen, Petteri Muukkonen EU:n metsien seurannat ja niiden tulevaisuus seminaari 22.11.2007, Helsinki, Diana auditorio

Esitelmän sisältö Miksi seurata maan hiilivaraston muutosta? Mallitus seurannan työkaluna Muutoksen mittaamisen edellytyksistä Seurannan kustannusten arviointia Johtopäätöksiä

Miksi seurata maan hiilivarastoa - Metsät ilmastosopimuksessa ja Kioton pöytäkirjassa Ilmastosopimuksen (Rio 1992) tavoitteena vakiinnuttaa ilmakehän KHK pitoisuudet tasolle, joka ei aiheuta vaaraa ilmastojärjestelmälle ja joka antaa ekosysteemeille riittävästi aikaa sopeutua muutoksiin Maille velvoite inventoida ja raportoida kasvihuonekaasu päästöt sekä nielut Kiotossa (1997) sovittiin sitovista päästövähennystavoitteista ja metsien hiilinielujen osittaisesta hyvittämisestä (sopimuskausi 2008-2012) Hiilinieluhyvityksen edellytyksenä hyväksyttävä KHK raportointi joka kattaa sekä kasvillisuuden, kuolleen orgaanisen aineksen että maaperän hiilivaraston muutokset LISÄKSI Sekä ilmastojärjestelmän että ekosysteemien ainekiertojen ymmärtämiseksi tarvitaan tarkentuvaa tutkimustietoa maaperän hiilivaraston kehityksestä erilaisissa ympäristöolosuhteissa

Metsien ja maaperän inventoinnit Suomessa Puuvarojen inventointi (VMI) vuodesta 1922 lähtien Kasvillisuuden valtakunnalliset inventoinnit 1950-, 1980- ja 1990- luvuilla (+ osaotos 2006) Maaperänäytteitä valtakunnalliselta koealaverkolta 1985-1989 (osaotos kivennäismailta) ja 2001-2002 (turvemaailta) (+ osaotos 2006) Tehdyt inventoinnit eivät ole suunniteltu maan hiilivaraston seurantaan Kun toistuviin suoriin mittauksiin perustuvaa tietoa maaperän hiilimääristä ei ole, voidaan muutosta arvioida mallien avulla. Eri tarkoituksiin kehitettyjä lukuisia maamalleja on olemassa (Peltoniemi et al. 2007) Laskentajärjestelmää jossa maamalli on yhdistetty VMI puustotietoihin ja tilastoituun hakkuutietoon voidaan käyttää KHK raportoinnissa (IPCC 2003, Mäkipää et al. 2007) Suomen nykyinen kivennäismaiden maaperän C inventointi perustuu mallitukseen

Mallitus seurannan työkaluna Suomen CO 2 päästöt ja metsien hiilinielu 20 15 Emissions Trees Soils Tg C/year 10 5 0-5 -10 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Year Nielut: Liski et al. 2006. Ann. For. Sci. 63: 687-697. HUOM Soils vain kangasmaat, Päästöt: Monni et al. 2003. Environmental Management 31: 401-411

Hiilinieluestimaattien luotettavuus Kangasmaiden maaperän hiilinielu 1990-2004 Upland soils Carbon sink (Tg) -5 0 5 10 2.5% C.l. 25% 50% 75% 97.5% 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Year Monni et al. 2007. Climatic Change 81: 391-413 ja Peltoniemi et al. 2007 For. Ecol. Management 232: 75-85.

Maan hiilivaraston kehitys ennustettu Motti & Yasso malleilla Voidaanko muutos osoittaa mittauksin? Kuinka monta koealaa pitää mitata? Peltoniemi et al.2007. Silva Fennica 41(3): 527-539

Mitattu muutos humuskerroksen hiilivarastossa Mitattu vuosittainen muutos keskimäärin 23 g C m -2 Lähde: Häkkinen, Heikkinen, Mäkipää, submitted ms

Muutoksen osoittamiseen tarvittava koealamäärä Tästä ositteesta (nuoret ja kasvatusikäiset metsät), jossa muutonopeus on 23 g C/m2/yr tarvitaan >83 koealaa (olettaen että mittausten väli on 10 vuotta)

Hiilivaraston mittaamisen kustannukset per koeala 1200 1000 Laboratory analysis Sample preparation Euros 800 600 400 Soil sampling Access to a sample plot and preparations 200 0 Composite n=10 n=20 n=40 Number of samples (n) per plot Lähde: Mäkipää et al. manuscript in preparation

2000 koealan uudelleen mittaamisen kustannukset seurantajärjestelmien vertailu 2.5 Monitoring costs, million euros 2 1.5 1 0.5 Total Annual 0 All plots every 5 years Selected 75% every 5 years All plots every 10 yr Sampling strategy Lähde: Mäkipää et al. manuscript in preparation Selected 75% every 10 years

Johtopäätökset Nykyisin käytössä olevien maamallien avulla voidaan arvioida hiilivaraston muutoksia ja ne soveltuvat kansallisiin KHK inventaareihin Maan hiilivaraston seuraaminen mittauksin on työlästä, mutta epäilemättä mahdollista toistuvasti mitattavia koealoja tarvitaan vähintään 80 siitä ositteesta (nuoret ja kasvatusikäiset metsät) jossa muutosnopeus on suurin muista ositteista tarvittavien koealojen määrä on oletettavasti tätä suurempi Otannan tehokkuutta voidaan parantaa ja kustannuksia pienentää mittaamalla uudestaan aikaisemmin käytettyjä koealaverkkoja pidentämällä näytteenottoajankohtien väliä stratifioimalla otantaa ennustetun muutoksen perusteella

Kiitos Lisätietoa hankkeestamme www.metla.fi/hanke/843002/ email raisa.makipaa@metla.fi

References Häkkinen, M., Heikkinen, J. & Mäkipää, R. Soil carbon changes detected with repeated soil sampling spatial within-site variation accounted in statistical analysis. Manuscript submitted in July 2007. Liski, J., Lehtonen, A., Palosuo, T., Peltoniemi, M., Eggers, T., Muukkonen, P. & Mäkipää, R. 2006. Carbon accumulation in Finland's forests 1922-2002 - an estimate obtained by combination of forest inventory data with modelling of biomass, litter and soil. Annals of Forest Science 63: 687-697. Monni, S., Peltoniemi, M., Palosuo, T., Lehtonen, A., Mäkipää, R. & Savolainen, I. 2006. Uncertainty of forest carbon stock changes - implications to the total uncertainty of GHG inventory of Finland. Climatic Change 81: 391-413. Mäkipää, R., Lehtonen, A. & Peltoniemi, M. 2007. State-of-the-art carbon inventories and ways to use them for carbon cycle research. Springer, Ecological Studies, accepted for publication. Mäkipää, R. et al. Monitoring changes in the carbon stocks of forest soils - efficiency of different sampling methods and costs of the monitoring. Manuscript in preparation. Peltoniemi, M., Palosuo, T., Monni, S. & Mäkipää, R. 2006. The factors affecting the uncertainty of sinks and stocks of carbon in Finnish forest soil and vegetation. For Ecol Managem 232: 75-85. Peltoniemi, M., Thürig, E., Ogle, S., Palosuo, T., Shrumpf, M., Wützler, T., Butterbach-Bahl, K., Chertov, O., Komarov, A., Mikhailov, A., Gärdenäs, A., Perry, C., Liski, J., Smith, P. & Mäkipää, R. 2007. Models in country scale carbon accounting of forest soils. Silva Fennica 41: 575-602. Peltoniemi, M., Heikkinen, J. & Mäkipää, R.2007. Stratification of regional soil sampling by model-predicted change in soil carbon in forested mineral soils. Silva Fennica, 41: 527-539.