Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2017 2020
Sisällysluettelo 1 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan linjaukset suunnittelukaudella... 1 2 TEM-konsernin toimijat... 2 3 Toimintasuunnitelmat politiikkalohkoittain... 3 3.1 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka... 3 3.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka... 5 3.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä... 7 3.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka... 8 3.5 Energiapolitiikka... 10 3.6 Kotouttaminen... 12 4 TEM:n pääluokan määrärahat ja valtuudet kehyskaudella... 13
1 Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan linjaukset suunnittelukaudella Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksikköjen ja ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen. Kasvupolitiikalla luodaan hallinnonalalla edellytyksiä yritysten uudistumiselle ja toimintaedellytysten parantumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, terveelle kilpailulle, työllistämiskynnyksen alentamiselle ja työnteon kannustavuudelle sekä työvoimahallinnon uudistamiselle työllistymistä tukevaksi. Biotaloudella ja puhtailla ratkaisuilla luodaan uutta ja kilpailukykyistä liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä edistetään kestävää kehitystä. Kasvupolitiikka ulotetaan asiakaspalveluun asti yhdistämällä maakuntauudistuksen yhteydessä yritys- ja TE-palvelut liiketoimintalähtöiseksi julkiseksi kasvupalveluksi. Työ- ja elinkeinohallinto toteuttaa kasvupolitiikkaa eri toimenpiteissään ja palveluissaan kiinnittäen huomiota vaikuttavaan ja tulokselliseen toteuttamistapaan. Aktiivisen markkinavuoropuhelun kautta vahvistetaan yritysten kasvuhalukkuutta. Kasvupolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys: työllisyysaste nostetaan hallituskauden aikana 72 prosenttiin, samalla työllisten määrä kasvaa 110 000 henkilöllä. Toimintalinjaukset suunnittelukaudella: Yksityisen sektorin suorituskyky paranee ja liiketoiminta suuntautuu vahvemmin kansainvälisille markkinoille. Yritykset hyödyntävät aiempaa enemmän uudenlaisia arvonluontiverkostojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksiä kannustetaan eri keinoin uusien toimintamallien, tuotteiden ja asiakastarpeiden kehittämiseen sekä nopeaan reagointiin markkinoilla. T&k-panostuksia kohdentuu riittävästi merkittävien uusien avauksien kehittämiseen. Työelämän rakenteet kehittyvät niin, että jokaisen työpanos ja osaaminen saadaan muuttuvan elinkeinorakenteen oloissa täysimääräisesti hyödynnettyä. Energia-alan ja muiden alojen infrastruktuuri rakentuu kasvua tukevalla tavalla. Aluekehityksessä hyödynnetään kasvupolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Aluehallintouudistuksessa varmistetaan liiketoimintalähtöinen kasvua ja työllisyyttä tukeva toteuttamistapa. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan edellytyksiä parannetaan. Tasa-arvolinjaukset suunnittelukaudella: Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan suunnitelmat kuvataan tarkemmin politiikkalohkoittain jäljempänä luvussa kolme. 1
2 TEM-konsernin toimijat TEM-konsernin virastot Energiavirasto Geologian tutkimuskeskus Huoltovarmuuskeskus Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kilpailu- ja kuluttajavirasto Patentti- ja rekisterihallitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELYt) Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) TEM-konsernin yhtiöt Baltic Connector Oy Finnvera Oyj Finpro Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Terrafame Group Oy TEM-konsernin rahastot Huoltovarmuusrahasto Valtiontakuurahasto Ydinjätehuoltorahasto 2
3 Toimintasuunnitelmat politiikkalohkoittain 3.1 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2014 tot Elinkeinoelämä uudistuu Yritysten t&k -toiminta kasvaa (milj. ) Elinkeinorakenne ja yritysrakenne monipuolistuvat Pk-yritysten osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta kasvaa (%) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 4 409 > 4 422 4 435 4 449 4 462 4 462 40,4 > 40,9 41,4 41,9 42,4 42,4 Elinkeinoelämä kansainvälistyy Pk-yritysten viennin osuus tavaraviennistä kasvaa (%) 13,7 > 13,8 13,9 14,1 14,2 14,2 Yritysten omistusten kansainvälistyminen Vuoden 2016 aikana määritetään lähtöarvo ja indikaattorit Yksityinen kasvurahoitus lisääntyy Yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten lukumäärä kasvaa (kpl) 60 > 66 73 80 88 88 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaalisuuden edistäminen Team Finland palveluissa ja TF-organisaatioiden toimintojen yhteensovittamisessa Yhteinen asiakastietovaranto ja asiakkuuden hallintajärjestelmä (CRM) on otettu käyttöön. Yrityspolitiikkaa ja palveluita yksinkertaistetaan Team Finland kasvuohjelmien rahoituspäätökset on siirretty tulos- ja/tai omistajaohjattaviin organisaatioihin ja prosessit yhdenmukaistettu muiden TKI-instrumenttien kanssa. Yritystoimintaan liittyvien pullonkaulojen perkaus Hallinnolliset ym. esteet on kartoitettu Toimenpidesuunnitelma on laadittu ja osa toimenpiteistä on käynnistetty. Maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen läpileikkaavana teemana elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa Toimenpiteet tarkennetaan valmisteilla olevassa toimenpidesuunnitelmassa. Maahanmuuttajien työllistämiseksi ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten osaamisen saamiseksi yritysten käyttöön käynnistetään konkreettisia pilotteja Tekes ja Finpro tarjoavat uusia palveluita ja TKI-instrumentteja Suomessa asuvien ulkomaalaisten osaamisen hyödyntämiseksi. Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen viennissä, konkreettiset avaukset. Palvelut usealla eri kielellä. Tulos- ja omistajaohjauksen laatu paranee Ohjaus keskittyy strategisiin tavoitteisiin ja jättää toteutustavan valinnan organisaatioille Ohjausprosessi on hallinnollisesti mahdollisimman kevyt Ohjattavien käytössä olevilla resursseilla saadaan suurempi vaikutus 3
Kärkihankkeet Kärkihankkeiden toteutus on käynnistynyt hallituksen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Yrityspolitiikan integroiminen osaksi laajempaa elinkeino- ja kasvupolitiikkaa Määritellään selkeästi politiikka-alueiden sisällöt, painopisteet ja rajaukset suhteessa toisiinsa. Keskeisten strategisten toimialojen uudistumiseen liittyvät toimenpiteet Yrityshankkeiden laadukas hoitaminen Kriisiyhtiöiden tukitoimenpiteiden toteuttaminen kansantalouden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2017 2020 (milj. euroa) 4
3.2 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2014 tot 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee (TAE) Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % Rakenteellinen työttömyys vähenee Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä Työttömyysjaksot lyhenevät Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % Nuorten osallisuus lisääntyy Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25- vuotiailla, enintään % Yrittäjyys lisääntyy Uusien yritysten määrä Kotouttaminen Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään lkm 24,5 26 23 23 23 23 23 184 524 150 000 186 900 185 300 183 100 180 900 180 900 43 29 35 34 33 33 33 31,7 10 25 24 24 24 24 8 358 9 000 9 300 9 350 9 400 9 400 9 400 1 509 2 300 4 800 4 800 4 800 4 800 4 800 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi TE-palvelut uudistetaan työllistymistä tukevaksi Kohtaanto-ongelmia ja rakennetyöttömyyttä alennetaan digitaalisten palvelujen avulla. Käynnistetään TE-palvelujen digitalisaatiohanke vuosille 2016 2018. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia lisätään. Valmistellaan kokeilu vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtämiseksi kunnille. Kokeilu toteutetaan sen mukaisena, mitä hallitus linjaa aluehallinnon uudistuksesta. Varmistetaan työttömyysturvan sanktioiden toimivuus. Työmarkkinoiden tarpeiden mukaista osaamista kehitetään Varmistetaan työ- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutuminen toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa: o Siirtymäkauden rahoitus ratkaistaan kehysriiheen mennessä o Työttömien tutkintotavoitteisen koulutuksen saatavuus varmistetaan o TEM:n vastuulle jäävä työvoimakoulutus profiloidaan uudelleen Kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan Valmistellaan hallituksen JTS-neuvotteluun mennessä esitys työttömyysetuuksien käyttämisestä palkkatukeen ja starttirahaan. Toimenpiteellä lisätään resurssien aktiivikäyttöä. Työttömyysturvalla kannustetaan työn nopeaan vastaanottamiseen. Valmistellaan esitykset toimenpiteistä, joilla tiukennetaan työn vastaanottovelvollisuutta ja velvollisuutta osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Tavoitteena on antaa esitys kevätistuntokaudella. 5
Nuorisotakuuta jatketaan Ohjaamo toimintamallia ja etsivää nuorisotyötä vahvistetaan Nuorten yrittäjyyspajan toimintamalli otetaan käyttöön koko maassa Kehitetään digitaaliset ohjauspalvelut nuorille Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2017 2020 (milj. euroa) 6
3.3 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailullisuus ja kilpailumahdollisuudet parantuvat ja taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla. Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla. Normeja pyritään purkamaan ja yritysten sääntelytaakkaa vähentämään aktiivisesti. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään. Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista. Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Hallitusohjelman kärkihankkeet Kotimarkkinoiden kilpailullisuusohjelma Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan Annetaan hallituksen esitys työsopimuslain 1 luvun 3 ja 4 :n sekä 6 luvun 6 :n muuttamisesta liittyen määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, takaisinottovelvoitteisiin ja koeajan pidentämiseen. Kaupparekisterin ja yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistaminen Toiminnallinen tuloksellisuus Annetaan hallituksen esitys hankintalain kokonaisuudistuksesta Annetaan hallituksen esitys laiksi kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista Annetaan tilintarkastuslain EU-muutoksia koskeva hallituksen esitys Digitaalisuuden edistäminen Edistetään hallinnonalan virastojen asiakaspalvelujen digitalisointia. Lisätään sähköisten työvälineiden ja järjestelmien käyttöä osastolla. Normien purku ja säädösten sujuvoittaminen Käynnistetään tavaramerkkilain ja patenttilain kokonaisuudistukset. Osasto osallistuu kaikkiin ministeriön yhteisiin poikkihallinnollisiin hankkeisiin ja tavoitteiden edistämiseen oman työalansa puitteissa. Arvio politiikkalohkon määrärahoista vuosina 2017 2020 (milj. euroa) 7
3.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2014 tot 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen käynnistyneet kehitysprosessit / innovaatioaloitteet, vähintään kpl Innovaatioita edistävien julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista, vähintään % 45 5 45 5 45 5 45 5 45 5 Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa (ERM) vahvistaa alueiden joustavuutta (resilienssi) Alueet laativat ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman Maakuntaohjelman toimeen panosuunnitelman ERMsuunnitelma päivitetään hyödyntäen muutosjoustavuuden itseintityökalua. Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa on vakiintunut osaksi alueiden suunnittelujärjestelmää Arvioidaan ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa Rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 tehokas hyödyntäminen vuosien 2014-2016 yhteenlaskettujen myöntämisvaltuuksien sidonta-aste, vähintään % 65 65 70 82 95 95 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Uuden osaston rakentaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Team Finlandin ja Yritys-Suomen yhteensovittaminen ja päivitys Finpron yhden luukun ohjausmallin rakentaminen TEMiin eri osastojen yhteistyönä Team Finlandin kasvuohjelmien koordinaatio Team Finland kumppaniyhteistyö Yrityspalveluselvityksen jatkotoimet 8
Itsehallintouudistuksen valmistelu Uudistuksen valmistelu ministeriöiden yhteistyönä Muutosjohtamisprosessin toteuttaminen, jonka tavoitteena on turvata tehtävienhoidon jatkuminen ELY-keskuksissa sekä valmistautuminen uuteen aluehallintoon Iskukykyinen ELY 2-ohjelman täysimääräinen toteutus, jossa kehitetään digitalisaatiota hyödyntäen ELY-palveluja ja ELY-keskusten toimintakulttuuria Rakennerahastohallinnon kytkentä: tehtävien keskittäminen, digitaalisen palvelujärjestelmän reunaehtojen määrittely yhdessä MMM:n kanssa tulevaisuutta varten Team Finland -alueverkoston uudistamisen suunnittelu tukemaan itsehallintouudistusta Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen -toimenpiteen käynnistäminen ja toteutus Kasvusopimusmenettelyn toteutus Ennakoivaa rakennemuutosta vauhditetaan alueilla toteuttamalla kokeiluluonteisia toimenpiteitä ja lisäämällä muutosjoustavuutta (resilienssi). Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan maakunnat laativat ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman. Alueiden kehitystä koskevaa tietoperustaa vahvistetaan painottuen hallitusohjelman kärkihankkeiden teemoihin ja koheesiopolitiikkaan. Tutkimus- ja selvityshankkeilla tuetaan aluehallintouudistuksen toteutusta ja aluekehittämisjärjestelmän uudistusta. Rakennemuutoksen ennakoinnin tueksi selvitetään digitalisaation vaikutuksia kilpailukyvylle sekä alueiden elinvoimaisuudelle sekä tuetaan alueiden älykästä erikoistumista ja vahvuuksien määrittelyä. Rakennerahasto-ohjelman ja koheesiopolitiikan tehokas toteutus Rakennerahasto-ohjelman varojen jaossa huomioidaan hallitusohjelman linjaukset, EU:n painotukset ja toimintaympäristöhaasteet erityisesti liittyen pakolaiskysymykseen ja pk-yritysaloitteen rahoituksen varmistamiseen. Ennakkovaikutetaan komissioon koheesiopolitiikan uudistamiseksi rakennerahastojen tuen jakoperusteiden ja -käyttökohteiden sekä hallinnon osalta. Ajetaan Suomen agendaa kaikessa EU vuorovaikutuksessa. Valtakunnallisten alueiden kehittämisen painopisteiden 2016 2019 toimeenpano Työ nivotaan tiiviisti kärkihankkeiden toteutukseen ja seurantaan. Tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen kanssa. Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2017 2020 (milj. euroa) 9
3.5 Energiapolitiikka Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2014 tot 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Huolehdimme riittävästä energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta Energiaomavaraisuus % 53 53 54 55 56 57 57 Sähkömarkkinoiden toimivuus pysyy hyvänä Sähkömarkkinoiden MPI-indeksi 77 76 77 77 77 77 77 Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta kasvaa Uusiutuvan energian osuus kasvaa Energian loppukäyttö tehostuu Energian käyttö tehostuu TJ/BKT milj. 37 37 37 37 38 38 38 5,67 5,56 laskeva laskeva laskeva laskeva laskeva Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Huolehdimme riittävästä energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta Energia- ja ilmastostrategian valmistelu, selontekona eduskuntaan Sähkömarkkinoiden toimivuus pysyy hyvänä Selvitys sähkötehon riittävyyden varmistamiseksi; energia- ja ilmastostrategian linjaukset Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta kasvaa Kustannustehokkaan ja teknologianeutraalin tukijärjestelmän valmistelu Liikenteen biopolttoaineiden edistäminen osana biotaloutta Energian loppukäyttö tehostuu Energiatehokkuussopimusten uusiminen; energiamerkintädirektiivin valmisteluun osallistuminen EU-energiapolitiikan fokusointi ja sääntelyn parantaminen Energiaunionin toimeenpanon yhteydessä 2016-2019 Biomassan kestävyyskriteerien ja reilun taakanjaon (ei-päästökauppasektori) varmistaminen Energiaunionin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman laatiminen Valmistelujen käynnistäminen; kansallinen strategia toimii pohjana Energia- ja ilmastostrategian laatiminen ja toimeenpano 2017-2019 Perus- ja politiikkaskenaarioiden laatiminen, laajat kuulemis- ja osallistumisjärjestelyt; TEAShankkeiden ohjaus Maakaasumarkkinoiden avaaminen asteittain suunnittelukaudella Suomen ja Viron välisen maakaasuputkihankkeen (Baltic Connector) suunnittelu; selvitys kaasumarkkinoiden tariffikysymyksistä Uusiutuvan energian uusien kustannustehokkaiden tukijärjestelmien valmistelu ja toimeenpano vuonna 2017 Työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uusiutuvan energian tukijärjestelmäksi Työryhmä, joka i biopolttoaineiden edistämiseksi tarvittavia toimia Selvitykset uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämiseksi ja biomassan kestävyyden imiseksi Laaja-alainen ja kustannustehokas energiatehokkuuden edistäminen Uusitaan energiatehokkuussopimukset; energia- ja ilmastostrategian linjaukset 10
Ydinenergian ajankohtaiset lupa-asiat 2016 2018 Alueyhteistyö Toteutetaan kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmaa erityisesti vähähiiliseen talouteen siirtymisen osalta Päivitetään v. 2014 laadittu vähähiilisyyttä avaava tukiaineisto Energiaan liittyvien asioiden huomioiminen alueiden itsehallintouudistuksessa 2016 2019 Osallistutaan yhteistyöhön ja selvityksiin. Uusiutuvan energian investointien hallinnollisten esteiden purkaminen Työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uusiutuvan energian tukijärjestelmäksi Arvio politiikkalohkon määrärahoista ja valtuuksista vuosina 2017 2020 (milj. euroa) 11
3.6 Kotouttaminen Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään Nopeutetaan maahanmuuttajien työllistymistä Varmistetaan turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoitus ja kotoutuminen Kotoutumiskoulutusta kehitetään lisääntyvän maahanmuuton tarpeisiin Laaditaan valtion kotoutumisohjelma vuosille 2016 2019 Arvio kotouttamisen politiikkalohkon määrärahoista vuosina 2017 2020 (milj. euroa) 12
4 TEM:n pääluokan määrärahat ja valtuudet kehyskaudella TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT (1000 euroa) TA Kehys Kehys Kehys Kehys 2016 2017 2018 2019 2020 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (S 2 v) 33 645 34 161 33 359 33 323 32 899 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (S 2v) 193 120 183 494 179 310 178 410 178 410 20. Siviilipalvelus (A) 4 939 4 939 4 939 4 939 4 939 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (S 2 v) 616 1 616 1 266 1 216 1 616 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 30 622 30 854 31 072 31 072 31 072 40. Yleisavustus yritysten kansainvälistymiseen... (S 3 v) 13 571 13 251 12 751 4 751 4 751 41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfraan (A) 3 500 3 300 900 1 000 0 42. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaup. tukeminen 30 000 43 000 49 000 0 0 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (A) 20 20 20 20 20 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (S 2 v) 8 007 8 507 8 507 8 507 8 507 Yhteensä 318 040 323 142 321 124 263 238 262 214 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (S 2 v) 32 890 32 484 31 777 31 634 31 634 06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (S 3 v) 38 448 36 914 36 325 36 145 36 145 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (S 3 v) 500 500 500 500 500 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (A) 330 370 273 500 236 500 217 000 212 000 41. Valtionavustus Finpron toimintaan (S 3 v) 35 600 33 600 32 600 31 600 31 600 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (S 3 v) 7 024 2 300 0 0 0 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (A) 8 018 3 645 100 0 0 47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (A) 56 735 64 643 64 953 60 216 60 149 48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (A) 20 200 31 400 40 709 45 900 45 900 49. Valtionav. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (S 2 v) 91 770 87 303 87 303 87 303 87 303 50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (S 2 v) 1 000 0 1 000 0 1 000 80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (A) 106 404 97 018 90 284 83 246 71 442 82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (A) 10 10 10 10 10 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (A) 141 700 139 900 128 800 125 400 123 900 87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (S 3 v) 5 000 5 000 0 0 0 88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (S 3 v) 30 000 30 000 35 000 0 0 89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (S 3v) 30 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Yhteensä 935 669 858 217 805 861 738 954 721 583 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 01. TE-toimistojen toimintamenot (S 2 v) 165 117 162 168 150 751 150 255 150 255 44. Alueellinen kuljetustuki (S 3 v) 5 000 5 000 0 0 0 45. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (A) 30 218 20 078 8 171 1 178 678 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (S 2 v) 585 395 598 859 475 609 433 659 430 459 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (A) 6 000 5 000 1 700 1 000 1 000 Yhteensä 791 730 791 105 636 231 586 092 582 392 13
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT (1000 euroa) TA Kehys Kehys Kehys Kehys 2016 2017 2018 2019 2020 40. Yritysten toimintaymp., markkinoiden sääntely ja työelämä 01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (S 2 v) 10 058 9 874 9 773 9 807 9 807 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (S 3 v) 4 541 7 210 7 952 8 376 8 376 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (S 2 v) 19 781 19 966 19 593 19 504 19 504 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (S 2 v) 4 731 4 731 4 731 4 731 4 731 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (K) 897 822 822 822 822 51. Eräät merimiespalvelut (A) 2 572 2 572 2 572 2 572 2 572 52. Palkkaturva (A) 43 000 43 000 43 000 43 000 43 000 95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (A) 20 50 50 50 50 Yhteensä 85 600 88 225 88 493 88 862 88 862 50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 40..Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (S 3 v) 15 000 11 000 10 000 0 0 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto...(a) 242 324 357 458 372 687 373 038 399 954 Yhteensä 257 324 368 458 382 687 373 038 399 954 60. Energiapolitiikka 01. Energiaviraston toimintamenot (S 2 v) 8 857 9 097 8 926 8 924 8 924 40. Energiatuki (A) 76 402 62 336 48 754 38 000 35 000 41. LNG-terminaalien investointituki (A) 41 750 25 500 13 900 0 0 42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (A) 1 310 385 0 0 0 43. Kioton mekanismit (A) 460 250 250 150 0 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (A) 234 600 283 300 313 400 319 600 318 000 45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki 20 000 40 000 40 000 0 0 Yhteensä 383 379 420 868 425 230 366 674 361 924 70. Kotouttaminen 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (S 2 v) 2 246 2 246 2 246 2 246 2 246 30. Valtion korvaukset kunnille (A) 162 225 337 949 413 098 452 955 313 777 Yhteensä 164 471 340 195 415 344 455 201 316 023 Yhteensä kaikki 2 936 213 3 007 656 2 918 633 2 818 223 2 733 054 Valtuudet TA Kehys Kehys Kehys Kehys 2 016 2017 2018 2019 2020 20.40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (A) 241 015 231 015 231 015 231 015 231 015 20.82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (A) 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 20.83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (A) 141 700 146 823 146 823 146 823 146 823 30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (S 2 v) 140 430 127 800 70 000 65 000 65 000 50.64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto... (A) 326 965 378 684 381 865 337 691 331 120 60.40. Energiatuki (A) 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 Yhteensä 1 385 110 1 419 322 1 364 703 1 315 529 1 308 958 14