Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelma Jouni Backman 15.11.211
Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet ja harva asutus haasteita elinkeinotoiminnan ja aluerakenteen kehittämiselle. Runsaat metsä-, mineraali- ym. luonnonvarat, joiden merkitys globaalissa taloudessa on voimakkaassa kasvussa. Erityisolosuhteet tarjoavat mahdollisuuksia mm. matkailun ja talvija kylmäteknologian kehittämiselle. Elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa myös hyödyntämällä Norjan, Ruotsin ja erityisesti Venäjän lähialueita. Ohjelmassa määritellään strategia ja toimenpiteet Itä- ja PohjoisSuomen kehittämiseksi sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rooli tässä työssä 214 alkavaa ohjelmakautta varten.
Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä Strategisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia tälle hallituskaudelle sekä tulevalle rakennerahastokaudelle ja pitkälle tulevaisuuteen. Huomioidaan jo aiemmin tuotettu materiaali sekä muu valmistelutyö (maakuntaohjelmat, toimialastrategiat, koheesiopolitiikka 214+). Eri toimijoiden toimivalta ja lainsäädännölliset tehtävät huomioidaan. Helikopterinäkökulma kehittämiseen, uusia ja ennakkoluulottomia ideoita ja esityksiä. Työ käynnistynyt syksyllä 211, kokouksia kerran kuussa, verkkotyöskentelyä, jalkautuminen alueelle, valmista vuoden 212 aikana. Sidosryhmä-/kansalaiskysely tulossa tammikuussa 212.
Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Jouni Backman, kansanedustaja Työryhmän jäsenet: Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs, ulkoasiainministeriö Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy Riikka Manner, europarlamentaarikko Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic Arto Ojala, konsultti, Kemijärven kaupunginjohtaja 21 asti Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy, Pyhätunturi Oy Johanna Rusanen-Kartano, oopperalaulaja Juha Sipilä, kansanedustaja Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan Mylly Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö, Lapin liitto Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun yliopisto Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto Työryhmän jäsenet ovat henkilökohtaisesti kutsuttuja työryhmään, eivätkä edusta taustayhteisöjään. Työryhmän sihteerit: Janne Antikainen, aluekehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-Savon liitto Kaj Lyyski, vt. maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan litto
Kehittämisen teemat keskustelussa tähän mennessä nousseita aihioita Kaivannaisteollisuus Elinkeinojen pelisäännöt Matkailu Lupapolitiikka Venäjä Euroopan pohjoisen ja idän suunnan mahdollisuudet Osaaminen Ikä- ja syrjäseutuosaaminen Rakennerahastot (kuluva ja tuleva kausi)
Itä- ja Pohjois-Suomi: Mikä alue? Hustich (1965): primaaristi alikehittynyt alue Kehitysaluevyöhykkeet 1966-69 EU:n Nuts2 alueet Tarkastelun aluerajaus: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 5.1.211/HE 6
Mitä harvuus tarkoittaa? Väestöpotentiaali 5.1.211/HE 7
BKT / asukas vs. saavutettavuus: Vaikuttaako alueen sijainti sen menestymiseen? Lähde: www.espon.eu
Neljä suurta kysymystä: Ilmastonmuutos, energia, ikääntyminen ja globalisaatio. Kuinka moni keskimääräistä hankalampi? Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla toinen taso kolmas taso neljäs taso viides taso
Arvioita alueen kehityksestä Itä- ja Pohjois-Suomella on tunnustettu erityisasema EUssa - se, mitä pysyvien kilpailuhaittojen kompensointi käytännössä tarkoittaa, on neuvottelukysymys. Itä- ja Pohjois-Suomi tulotasoltaan EUn keskitason tuntumassa (Pohjois-Suomi yli, Itä-Suomi alle keskiarvon) menestynyt hyvin tai keskimääräisesti sijaintiinsa verrattuna ei näytä erityisen haavoittuvalta tulevaisuuden suurten ongelmien suhteen eurooppalaisessa vertailussa 5.1.211/HE 1
Yhteenvetoa alueellisista piirteistä Itä- ja Pohjois-Suomi on sisäisesti erilaistunut useissa suhteissa, esimerkiksi Aluerakenne Kehityskuva ja rakennepiirteet, kuten Oulun seudun urbanisaatio (vaikutus ei ulotu toiminnallisesti koko alueelle) Yhteydet alueelta lähialueille: Pohjoismaat, Venäjä, arktiset alueet Ainakin Pohjois-Suomi on vähemmän perifeerinen alue globaalisti kuin Suomessa ja EUssa ilmastonmuutoksen vaikutukset: matkailu ja uudet kuljetusreitit rajasijainti suhteessa Venäjään (ja sen energiavaroihin) alueen erityispiirteisiin/resursseihin liittyvät innovaatiot.
Itä- ja Pohjois-Suomen osuus Suomen asukasluvusta 188, 195 ja 24, prosenttia 5.1.211/HE 12
Kehityskuvan piirteitä Asukasluku: 188, 195, 24 (1 henkilöä) Itä-Suomi Pohjois-Suomi / Koko Suomi 188 195 24 384 74 667 172 25 44 43 561 518 Seutukunnat (sijaluku suuruusjärjestyksessä, yhteensä 77 seutua, vuoden 24 seutukuntajako) Joensuu 5 6 9 Kajaani 45 24 24 Kuopio 16 15 8 Mikkeli 4 12 16 Oulu 17 11 4 Rovaniemi 72 42 21 5.1.211/HE 13
Asukasluku 199-21 12 11 115 15 1 95 Koko maa 9 Itä-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 15 Koko maa 1 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 95 Lappi Indeksi19= Indeksi19= Pohjois-Suomi 11 9 Etelä-Savo 85 85 Kainuu 8 8 5.1.211/HE 14
Väkiluvun muutos vaihtelee alueittain Väkiluvun muutos kunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain 23-23 aa198-21 tekstin perustyylejä napsauttamalla nen taso kolmas taso neljäs taso viides taso Väkiluvun muutos kunnittain 23-23
Väestö iän ja sukupuolen mukaan 31.8.211* Oulun seudun ikärakenne 22 Pielisen-Karjalan ikärakenne 22 95 1 Miehet Naiset 95 9 95 Miehet Naiset 9 9 85 85 85 8 8 8 75 75 75 7 7 7 65 65 6 6 55 55 5 5 45 45 4 4 35 35 3 3 25 25 2 2 2 15 15 15 1 1 1 5 5 5 65 6 55 Miehet Naiset 5 45 4 35 3 25 5 4 3 2 1 Miehet (Tuhansia) Lähde: Tilastokeskus 1 2 3 4 Naiset (Tuhansia) 5 25 2 15 1 5 5 1 15 2 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3
17 2 E d u s1 k u 2 n 1 a 1 y h m e n vi e ai u Työllisten osuus väestöstä ja taloudellinen huoltosuhde 22, maakunnat KOKO MAA Uudenmaan Ahvenanmaa Itä-Uudenmaan Pohjanmaan Varsinais-Suomen Pirkanmaa Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Satakunnan Päijät-Hämeen Pohjois-Pohjanmaan Kymenlaakson Etelä-Karjalan Pohjois-Savon Lapin Etelä-Savon Pohjois-Karjalan Kainuun 157,1 38,9 12,9 45,3 Taloudell.huoltosuhde Työllisten osuus väestöstä 123,3 44,8 138,4 41,9 148,1 4,3 152,8 39,6 157,6 38,8 157,9 38,8 175,6 36,3 176,9 36,1 179,2 35,8 18,3 35,7 18,5 35,7 181,5 35,5 187,2 34,8 188,8 34,6 191 34,4 22,4 33,1 24,6 32,8 28,9 32,4 214,9 31,8 2 4 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24
Väestönmuutosten yhdistelmä 2 21 maakunnittain KOKO MAA Uudenmaan Pirkanmaan Pohjois-Pohjanmaan 38385 36552 5 192244 13314 1 15 Varsinais-Suomen Keski-Suomen Kanta-Hämeen Itä-Uudenmaan Päijät-Hämeen Pohjanmaan Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Etelä-Karjalan Lapin Kainuun Kymenlaakson Satakunnan Etelä-Savon 2 Luonn.kasvu 2-1 Maassam. netto 2-1 Nettosiirt. 2-1 -2 Lähde: Väestötilastot 2 21-1 1 2
19 2 E d u s1 k u 2 n 1 a 1 y h m e n vi e ai u Työikäisten (18 64-v.) muutos 21 22, maakunnat Uudenmaan 2743 Itä-Uudenmaan Pirkanmaan Ahvenanmaa Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Päijät-Hämeen Etelä-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Kymenlaakson Lapin Pohjois-Karjalan Etelä-Savon Satakunnan Pohjois-Savon 5 1 15 2 25 3 953 751 554-1786 -3363-3451 -5755-7214 -832-8699 -9485-9592 -1615-11973 -126-1278 -1488-1672 -16489-18 -16-14 -12-1 -8 Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste -6-4 -2 2
Työikäisten suhteellinen muutos (%) ikäluokittain, 199-21 maakunnat KOKO MAA Uudenmaan AHVENANMAA Pohjois-Pohjanmaan Pirkanmaan Varsinais-Suomen Kanta-Hämeen Keski-Suomen Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan Päijät-Hämeen Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Etelä-Karjalan Kymenlaakson Satakunnan Lapin Etelä-Savon Kainuun -8-6 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto -16 2 19,6 38,8 2,5 56,8-6,8-5,3 56,6-8,7 1,1 51,6-4,9 13 37,4-12,5 5,4 37,9-19,2-2,4 41,6-19,5 7,8 35,5-13,9 -,2 26,2-23,2-8,8 35,3-26,2-8,8 34,7-28,4-12,2 31,3-32,3-8,4 32-37,1-4,9 32,6-31,2-14,1 2,2-32,5-17,9 22,2-31,6-18,5 21-4,1-15,5 34,2-42,6-21,6 2,9-45,5-26,3 2,8-4 -2 2 4 15-24 25-44 45-64 6 8
Työllisyysaste ja työllisten osuus väestöstä maakunnat 29 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa 78,7 49,4 73,2 72,3 69,7 68,8 68,2 67,9 48,5 43,8 42,8 43,4 4,9 Koko maa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pir kanm aa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Lappi Kainuu Pohjois-Karjala 42,8 67,5 66,6 66,4 64,8 64,4 63,9 63,7 63,7 63,1 63 61 6,2 59,9 4,4 4,5 42,1 4,2 39,4 39,7 38,2 39,1 38,8 39 38 36,5 37,1 1 2 3 Työllisiä työikäisis tä 4 5 Työllisiä väes töstä 6 7 8 9
Työpaikkakehitys 21-28 toimialan mukaan, seutukunnat Yhteensä -36279 178143-5 Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä -8561-25 -3 25-181 -1111-2412 -23-1 Kuopio Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Rovaniemi Kokkola Pori Lahti -2419 Porvoo Riihimäki Lappeenranta Rauma Kajaani Tunturi-Lappi Kemi-Tornio Jakobstadsregionen Ylivieska Salo Kotka-Hamina Suupohja Ylä-Savo Mikkeli -1254 1 75 1 2 3-192 -968-476 -122 1788-288 -321 1799 Lähde: Tilastokeskus/Työssäyntitilasto 137 111 172 134 1137-24 -327-595 -1 4 257-1 -26-482 -328 79 862 114 15 175 1 2 652-16 -579-744 -271-269 -217-41 -1352 125 21741 12547 12958 9252-2 5 5 2932 3562 3253 2336 46 7 5294 5277 593 4347 2977 Maatalous Jalostus Palvelut 186 1692 2 6 3 4 5 6
23 2 E d u s1 k u 2 n 1 a 1 y h m e n vi e ai u Työllisten määrän muutos vuoteen 22, työllisyysasteet pysyvät vuoden 29 tasolla, maakunnat Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa -3,9 2,7 6,8-3,2-1,8-1,8-12,6-14,8-7,2-15,6 2,5-1,9-13,8-17,7-2 -4-4,3-4 -1,7 Muutos 29-22 -12,7-1,5-2 -18-16 -14-12 -1-8 -6-4 -2 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24
24 2 E d u s1 k u 2 n 1 a 1 y h m e n vi e ai u Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ero 22, työpaikkakasvu kuten kaudella 2-29-kasvulla, työllisyysasteet pysyvät vuoden 29 tasolla Koko maa -149398-16 Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa -14-12 -1-8 -6-4 -2-18989 -9-9441 -1143-8393 1185-2449 -4991-3548 -8624-13145 -8489-971 -7619-5339 -2688-11581 Muutos 29-22 -37-995 -89-2 -18-16 -14-12 -1-8 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto -6-4 -2 2