MUISTIO 1 (6) 19.10.2010 ASUKASFOORUMI LAURITSALA Aika Tiistai 12.10.2010 klo 18:00 20:00 Paikka Osallistujat Lauritsalan koulukeskus, musiikkisali Hanna Holopainen, Lauritsalan alueraadin puheenjohtaja Heikki Järvenpää, Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Kinnunen, Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Erkki Jouhki, kaavoituspäällikkö, Lappeenrannan kaupunki Tuomas Santasalo, Konsultti, Santasalo Ky Terttu Kivinen, maaseutusihteeri, Lappeenrannan kaupunki Pekka Kirsi, suunnittelusihteeri, Lappeenrannan kaupunki Pia Mantere, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki 24 Lauritsala alueen asukasta 1 Tervetulosanat ja ohjelma Puheenjohtaja Hanna Holopainen avasi kokouksen. Alkusanoissa esittäytyi myös Lappeenrannan kaupungin uusi asukasyhteyshenkilö Pia Mantere. Hän on aloittanut työt 1.10.2010 alkaen. Puheenjohtaja Hanna Holopainen totesi, että Lauritsalan liikekeskuksen kehittäminen on nyt lähtenyt liikkeelle. Ennen asukasfoorumia pidettiin palaveri, jossa mukana oli parisenkymmentä henkilöä, joilla kaikilla oli sama mielipide siitä, että yhdessä niin kaupunki, Lauritsalan alueraati kuin Lauritsalan yrittäjät ja kiinteistönomistajat aloittavat systemaattisen Lauritsalan liikekeskuksen kehittämisen. Tätä varten kootaan työryhmä asiaa eteenpäin viemään. Lappeenrannan kaupungille jäi tästä työryhmästä vetovastuu. 2 Kaupungin tervehdys, Heikki Järvenpää, kaupunkivaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää totesi, että Lauritsalasta on paljon lähtenyt pois, mutta myös tilalle saatu uutta mm. Asuntomessut. Kaupungin strategiassa mainitaan mm. Lauritsalan alueen kehittämisestä. Ilolla on myös laitettu merkille kuinka aktiivista asukastoimintaa Lauritsalan alueella on. Siitä hyvänä esimerkkinä vasta avattu Koirapuisto, joka toteutettiin vapaaehtoisen asukastoiminnan voimin. Lauritsalan alueella ei ole paljon kaupungin vuokrakerrostaloja. Tämä johtuu siitä, että kaupunki ei juurikaan omista maata Lauritsalassa, vaan suurimmat Lauritsalan maa-alueiden omistajat ovat seurakunta sekä UPM-Kymmene.
2 (6) Lauritsalan rautatieosuudelle on suunnitteilla kaksoisraide noin viiden vuoden kuluessa. Radan varressa olisi maa-aluetta myös rakentamiselle, mutta valitettavasti nykyiset melusäännökset estävät asuintalorakentamisen noin lähelle rataa. Kisapuiston Reunakadun välinen alue tulee kehittymään suunnitellun kaksoisraiteen kautta. Tulevaisuuden kaavoituksista todettiin seuraavaa: Kartanonpellolle on suunniteltu lähivuosille rakentamista. Itse Kartanon tiluksille suunniteltua rakentamista on vähennetty, jotta itse historiallinen miljöö jäisi paremmin rauhaan. Kartanon tiluksilla oleva päiväkoti tullaan siirtämään Lauritsalan koulukeskuksen yhteyteen rakennettavaan tilaan. Furulundin metsät omistaa UPM, joista kaupunki on käynyt neuvotteluita. Ostojen onnistuessa saadaan sinne asuinrakentamiseen sopivia alueita, lähinnä pientalorakentamista varten. Huhtiniemen leirintäalueen siirtämisestä Kanavansuulle on pohdittu. Osulan tontilla olevia tiloja hallinnoi Lappeenrannan Yritystila Oy ja todettiin, että tässä tilanteessa mielummin nähtäisiin pienteollisuuden jatkuvan siellä kuin että muutettaisiin tilat asuinrakennukseksi. Heikki Järvenpää kommentoi myös kaupallisen keskuksen kehittämistä. Lähtökohtana tulee olla nyt toimivien yrittäjien ja kiinteistöomistajien yhteinen tahto siitä miten kaupallista keskusta tulisi kehittää. Julkisten kuntapalveluiden lisäämiseen ei tässä kohden voitu ottaa kantaa. Ajatuksena voisi ehkä kehitellä Joutsenon mallia kuntapalveluista, jossa yhtenä tai kahtena päivänä viikossa olisi ns. päivystyspisteet. 3 Lauritsalan aluekeskuksen kehittäminen, kaavamuutostarpeet, konsultti Tuomas Santasalo, Santasalo Ky:stä Konsultti Tuomas Santasalo on ollut mukana monissa vastaavantyyppisissä kehittämistehtävissä ympäri Suomen. Aikanaan kun tämäntyyppisiä keskuksia on tehty, on taustalla vaikuttaneet silloiset tarpeet ja silloisen kaupan aiheuttamat palveluiden keskittymät. Malli tämäntyyppisestä rakentamisesta on tullut Suomeen jo 50-luvulla lähinnä Englannista. Nyt tänä päivänä tilanne on muuttunut. Osa palveluista on hävinnyt kokonaan siirtyen suuriin keskuksiin. Tilalle on tosin tullut osittain myös uusia palveluita. Haasteita on paljon! Kauppakeskuksen kiinteistöjen ulkonäkö ja kunto on heikko. Liiketilat ovat toimimattomia tai sitten liian pieniä tarpeeseen nähden. Investointihalukkuus on usein myös alhaista. Yleensäkin koko ostoskeskuksen liikeidea on muuttunut. Päivittäis-
3 (6) tavarakaupasta on tullut pääliiketoimintaa. Ja tätä tukevat lähipalvelut olisivat tärkeitä. Todettiin myös, että kaikesta huolimatta myös ravintolat / paikalliset pubit ja kahvilat ovat tärkeitä alueen vetovoiman kannalta. Kiinteistön omistusrakenne voi myös usein olla esteenä koko kehittämistoiminnalle. Tuomas Santasalo kävi esimerkin tavoin läpi Helsingissä sijaitsevan Roihuvuoren kehittämisen ja toteuttamisen. Roihuvuori on onnistunut esimerkki vanhan ja autioituneen alueellisen kauppakeskuksen kehittämisestä. Tärkeää näissä kehittämistoimenpiteissä on pitää asukasmäärä vähintään samalla tasolla, se ei saisi laskea. Roihuvuoren tapauksessa liiketoiminta pystyttiin turvaamaan ja sitä kautta alueiden asukkaille sopivat palvelut. Tarvitaan oma alueellinen palvelupiste tämä ajatus ei ole hävinnyt mihinkään. Tuomas Santasalo vastasi kysymykseen, että onko Lauritsalan kauppakeskus päässyt jo liikaa rapistumaan Lauritsala on hyvä alue, koko ajan tapahtuu kuitenkin jonkinasteista rakentamista, hyvä asuinalue. Se mikä Lauritsalan kauppakeskus alueessa on vikana, niin siellä on ollut huonoa suunnittelua järjestelyiden osalta, liikaa sekaisuutta ja huonosti organisoituja kulkuväyliä palvelulta toiselta. Lauritsalan alueella ei tarvitse kerralla tehdä kaikkia suunnitelmia ja muutoksia. Peruslähtökohta on tarkasti miettiä, että mitä tehdään ja millä aikataululla. 4 Kaavoitustilanne Lauritsalassa, Erkki Jouhki, kaavoituspäällikö Erkki Jouhki kävi Lauritsala aluetta läpi, mitä on kaavoitettu ja mitä on valmiiksi rakennettu. Myös Erkki Jouhki sivusi muutamalla sanalla Lauritsalan alueellisen kauppakeskuksen kehittämistä todeten sen nyt lähteneen liikkeelle ja että näin ollen kehittämisprojekti on nyt perustettu. Jos kehittämissuunnitelmat vaativat kaavamuutoksia, niin niitä tehdään ja toteutus tapahtuu toki sen puitteissa mitä talousarvio antaa myöten. Ja kuten todettua, ennen kaikkea yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa. Kartanon alueen kehittämistä keskusteltiin. Marraskuussa tekninen lautakunta käsittelee Kartanon alueen kaavoitusta. Kysymykseen että kuka omistaa Kartanon viereiset alueen. Vastaus kaupunki. Kysymys: Miten yrittäjät ovat suhtautuneet Lauritsalan liikekeskuksen kehittämiseen. Vastaus: Yrittäjät toivat jo ilmi tyytyväisyytensä siihen, että heidät on otettu mukaan kehittämiskeskusteluihin aivan alkumetreillä.
4 (6) Kysymys: Löytyykö alueelle pienempiä yrittäjiä liikekeskukseen? Vastaus: Todettiin, että tämä ei ole kaupungin tehtävä, joten siihen ei osattu ottaa kantaa. Todettiin myös, että osalla yrittäjillä olisi jo nyt laajentumisen tarpeita ja siihen nykytiloilla ei ole mahdollisuutta. Tarvitaan joustavia, suurehkoja tiloja tarpeen mukaan muokattavaksi. Todettiin, että pääasia alueellisessa liikekeskuksessa on se, että on lähipalveluja tarjoava keskus. Totuus on se, että suuremmat ostokset mennään tekemään suuriin keskuksiin kaupungin keskustaan tai sen liepeillä oleviin suuriin marketteihin. Kommentti kaavoituksesta: Osa taloista on tullut jalkakäytävien päälle ahdasta. Juha Myllynen yleisöstä kommentoi myös kerrostalokeskusteluun, että Haartamanninkadun kerrostalosta on jo puolet rakennettu. Lappeenrannan Asuntopalvelu käy koko ajan neuvotteluja UPM:n kanssa lisätonttien ostamisesta. Kysymys: Kuka omistaa Kaukaalta Pomolan ja Abessinian alueen? Vastaus: UPM-Kymmene UPM on varannut itselleen mahdollisuuden laajennuksiin tulevien vuosien kulussa Hyötiön puolelta. Todettiin, että teollisuus on kaupungillemme tärkeä ja se tulee ottaa tarkasti huomioon. Kysymys: Keskusteltiin Furulundin alueesta. Eikö rivitalojen sijasta voisi rakentaa kerrostaloja jotta saataisiin enemmän sitä kaivattua väestöpohjaa. Vastaus: Furulundissa on sivulla pieni natura-alue ja muutenkin alueella oleva asuinrakennukset suosivat enemmän rivitalorakentamista jo lähinnä esteellisyyden vuoksi. Kysymys: Jouko Kuivalainen kommentoi tehtyä suunnitelmaa siirtää päiväkoti koulukeskuksen yhteyteen ja siitä aiheutuvasta vaaratekijästä liikennejärjestelyiden osalta. Missä vaiheessa asian käsittely nyt on? Vastaus: Ensimmäinen korjausvaihtoehto asialle oli liian kallis. Nyt tilanne on se, että nyt on päiväkodin suunnittelun kohdalla otetun ns. aikalisän ja ensimmäisenä yritetään ratkaista liikenteeseen liittyvä ongelma.
5 (6) 5 Keskustelua, esityksiä ja aloitteita Paikalla olevat asukasyhdistykset esittäytyivät. Raimo Alaraatikka kertoi asukasyhdistystoiminnan olevan yhdistävänä tekijänä päättävien elinten ja virkamiesten ja asukkaiden välillä. Asukasyhdistys haluaa aktivoida asukkaitaan mukaan kehittämään ja vaikuttamaan positiivisesti. Halutaan vaikuttaa myös matkailu näkökulmaan ja siitä hyvänä esimerkkinä Ideariihi tiistaina 19.10.10 koskien Kanavan matkailullista kehittämistä. Lukion säilyttämistä puoltava toiminta on myös tärkeää. Lauritsala on ollut itsenäinen kauppala, joka on ollut oma ehyt kokonaisuus. Tämä ominaisuus halutaan säilytettävän. Kylä pitää huolen lapsistaan projekti toteutettiin muutama vuosikymmen sitten. Se onnistui loistavasti ja nuorten kanssa yhdessä luotiin käyttämissääntöjä, jotka antoivat linjaa hyville käytöstavoille. Nyt on herätelty ko. teemaa uudestaan. Erityisesti huomiota halutaan kiinnittää roskaamiseen, spraymaalaamiseen sekä skootteriajoon. Koulut on jälleen hyvin saatu mukaan, tosin vielä ei ole paljon näkyvää toimintaa saatu aikaan. Projekti on vielä ideointiasteella. Tavoitteena on saada aikaan nuorisolle omat tilat, jossa ei ole liikaa valvontaa. Tavoitteena on myös löytää nuorten omat näkemykset ja heidän omat ideansa pelisääntöihin. Hankaluutena on 0 eur budjetti. Olisi tarpeen kartoittaa mahdollinen hanke-rahoitus projektille. Yleisökeskustelua: Yleisökommentti: Toivotaan hieman enemmän asukkaiden huomioon ottamista kun annetaan lupia ravintola/pubi toiminnalle. Tällä viitattiin Kanavakrouvi pubiin Hallituskadulla ja sen läheisyyteen verrattuna asutukseen. Vastaus: Rakennus on vuonna 1938 rakennettu ns. funkkistalo, joka on vuonna 2004 saanut suojelupäätöksen asemakaavan päätöksellä. Jotta tämä suojelupäätös kumoutuisi, täytyisi kiinteistön omistajan eli seurakunnan tehdä kaavamuutos pyyntö. Joka tapauksessa vuonna 2014 vuokrasopimus seurakunnan kanssa loppuu. Tuolloin viimeistään kiinteistön omistajan pitäisi tehdä kaavamuutos pyyntö. Yleisökommentti: Läntisellä Kanava-alueella on suorastaan vaarallista kulkea kun toiminnassa ei ole katuvaloja. Milloin on tulossa? Vastaus: Aikataulusta ei tarkkaa tietoa. Myös Lauritsalassa kerrottiin kuinka kaupungissa on 65 km keskeneräisiä teitä ja kunnostamisessa on tarkoitus päästä 45 km vuoteen 2012 mennessä. Varattua rahaa on noin miljoona euroa. Asiaan vaikuttaa myös EU-direktiivi, joka pakottaa vaihtamaan kaikki elohopealamput vuoteen 2015 mennessä lukumäärä on noin 8000 lamppua Lappeenrannassa.
6 (6) Viestiä viedään kuitenkin eteenpäin tekniselle toimelle. (Informoitu 25.10.2010) Vahvistus edelliselle: Läntinen kanavatie Furulundin risteyksen päässä on tarjolla ensi vuoden investointiohjelmaan. Vielä ei ole varmuutta, että meneekö esitys työohjelmaan saakka. Yleisökommentti: Haartamaninkatu. Täynnä rakennuksia ja liikaa liikennettä. Viemärikaivot eivät vedä vettä. Milloin korjataan? Vastaus: Informoidaan asiasta Teknisen puolen palvelujohtaja Pasi Leimiä (Informoitu 25.10.2010) Yleisökommentti: Pyörätiet Vehkataipaleen suuntaan. Toivotaan kunnon pyöräteitä kuntoilua / ulkoilua varten. Nyt pyörätie loppuu Luukkaan sillan jälkeiseen parkkipaikkaan. Vaarallista ajaa / kävellä tienviertä pitkin, kun isot rekat ajavat vauhdilla ohi. Vastaus: Välitetään toivetta teknisen puolen palvelujohtaja Pasi Leimille (Informoitu 25.10.2010) Vahvistus edelliselle: Tämä on yleistä tietä. Ei valitettavasti ole realistista saada parannusta lähivuosina. Yleisökommentti: Ei saa viedä palveluita pois Lauritsalasta. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat palveluita. Terttu Kivinen käytti puheenvuoron kertoen tulevasta tilaisuudesta koskien Saimaan kanavan matkailullista mahdollisuutta VT 6 tiemuutosten yhteydessä. Liikennevirasto on tehnyt 6.9.2010 päätöksen, että rampit tullaan rakentamaan. Lauritsalan kartanolla pidetään 19.10.2010 tilaisuus johon kaikki ovat tervetulleita ideoimaan miten voidaan hyödyntää VT6 rakennettavien ramppien kautta Saimaan kanavan matkailullista arvoa Mustolan ja Mälkiän kohdalla. Tähän on perustettu Kanavamatkailutyöryhmä, jonka vetäjänä toimii Hannu Lappalainen Go Saimaa yhtiöstä. Hankkeella on myös 9 viikon ajan projektiharjoittelija. 6 Foorumin lopetus Puheenjohtaja Hanna Holopainen lopetti asukasfoorumin klo 20:00. Muistion vakuudeksi Pia Mantere Asukasyhteyshenkilö, Kokouksen sihteeri Liitteet Lauritsalan aluekeskuksen kehittäminen, kaavamuutostarpeet Konsultti Tuomas Santasalo