Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja Elisa Hietala OPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUE 21/2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja Elisa Hietala ISSN-L 1798-8152 ISSN 1799-1072 (PDF) ISBN 978-952-5900-24-8 (PDF) Oulu 2015

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 12/2015 Tekijät Elisa Hietala Julkaisuaika Joulukuu 2015 Toimeksiantaja(t) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä - Julkaisun nimi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja Tiivistelmä Raportti sisältää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Opetus- ja kulttuuritoimen keräämiä nuorisotyön ja nuorisotilojen tunnuslukuja. Luvut on kerätty eri lähteistä, mm. Tilastokeskukselta, nuorisotoimen avustustilastoista, Kunnat.fi:stä ja Sotkanetistä. Tilastoja havainnoidaan kuvin ja taulukoin sekä analyysein. Materiaalin koonti ja työstäminen tapahtui syksyn 2015 aikana. Suurimpaan osaan tilastoista on tehty myös vertailu edelliseen vuoteen tai parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Luvussa 1. käsitellään hieman nuorisotyön taustaa sekä metodit, joilla materiaalia on työstetty. Luku 2. sisältää erilaisia tilastoja nuorten elämästä: se esittelee nuorisotyöttömyyttä, nuorisorikollisuutta sekä kouluterveyskyselyn tuloksia. Luvussa 3. tarkastellaan lyhyesti kuntien nuorisotiloja ja nuorisotoimen käyttökustannuksia. Luku 4. käsittelee laajasti erilaisia vuonna 2015 jaettuja nuorisotyön avustuksia. Luku 5. tarkastelee teoreettisesti koulun ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten määrää. Asiasanat nuorisotyö, nuorisotilasto, tunnusluvut ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 1799-1072 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5900-24-8 Kokonaissivumäärä 48 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Paino -

Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Nuoret Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 3 2.1. Nuorisotyöttömyys 4 2.2. Rikoksista epäillyt nuoret 8 2.3. Kouluterveyskysely 12 3. Katsaus kuntien nuorisotyöhön 19 3.1. Nuorisotilat ja leirikeskukset 21 3.2. Nuorisotoimen käyttökustannukset 21 4. Nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset 2015 24 4.1. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus 25 4.2. Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus 26 4.3. Etsivän nuorisotyön valtionavustus 28 4.4. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valtionavustus 30 4.5. Muut nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset 31 4.6. Avustusten teoreettinen jakauma kunnittain 31 5. Huolenaiheena ulkopuolelle jäävät nuoret 33 Lähteet 37 Liitteet 38 Kuvat Kuva 1. Tilastollinen kuntaryhmitys 2014. 2 Kuva 2. Nuorisotyön valtionosuus ( ) kunnittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2015. 4 Kuva 3. 15 24-vuotiaiden työttömien nuorten osuus kaikista työttömistä 2014. 5 Kuva 4. 15 24-vuotiaiden työttömien nuorten osuus saman ikäisistä 2014. 6 Kuva 5. Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 7 Kuva 6. Nuorten työttömien osuus omanikäisistä, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 7 Kuva 7. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista syyllisiksi epäillyistä 2014. 8 Kuva 8. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista rikollisista, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 9 Kuva 9. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillystä törkeimmän rikoksen mukaan 2014. 10 Kuva 10. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista rikoksiin syyllistyneistä törkeimmän rikoksen mukaan, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. Rikokset on tilastoitu rikoksen tekokunnan mukaan. 11 Kuva 11. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotilojen aukiolopäivät prosentteina. 21 Kuva 12. Nuorisotyön nettokäyttökustannukset 2013. 22 Kuva 13. Kuntien nuorisotyöhön käyttämättä nettokäyttökustannukset alle 29-vuotiaiden määrään suhteutettuna 2013. (Kunnat.net, kunnan kustannusrakenne.) 23 Kuva 14. Valtionavustusten jakautuminen kunnittain vuonna 2015. 25 Kuva 15. Lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2013. Osassa kuntia avustusta on saanut useampi kuin yksi toimija. 26

Kuva 16. Nuorten työpajatoimintaan saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan alle 28-vuotiaisiin nuoriin. 27 Kuva 17. Nuorten työpajatoimijoille annettujen avustusten vertailu vuosilta 2013 2015. 28 Kuva 18. Etsivään nuorisotyöhön saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan alle 28-vuotiaisiin nuoriin. 29 Kuva 19. Etsivään nuorisotyöhön annettujen avustusten vertailu vuosilta 2013 2015. 30 Kuva 20. Nuorisotyöhön kohdennettujen valtionavustusten teoreettinen jakautuminen kunnittain yhtä kunnan alle 29- vuotiasta kohti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2015. 32 Kuva 21. Teoreettinen työttömien työnhakijanuorten sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä yhtä etsivää nuorisotyöntekijää kohti (laskettu kertoimella 1,5). Alueet on jaoteltu etsivän nuorisotyön toimintaalueen mukaan. 35 Taulukot Taulukko 1. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten kouluelämään liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 13 Taulukko 2. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten mielenterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 14 Taulukko 3. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten fyysiseen terveyteen liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 15 Taulukko 4. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 17 Taulukko 5. Nuorisotyön henkilötyövuodet vuosina 2013 ja 2014 sekä niistä lasketut muutosprosentit. 20 Taulukko 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun paikallisten ja alueellisten nuorisotoimen hankkeiden valtionavustus avustustyypin mukaan jaoteltuna. 24 Taulukko 7. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien työnhakijoiden määrä 2012 ja 2014, muutosprosentti ja 2014 luvun perusteella arvioidut määrät nuorista työttömistä työnhakijoista sekä työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella olevista nuorista kunnittain. 34

1. Johdanto Kunnan nuorisotyö on moniulotteinen kenttä, josta ei puutu haasteita. Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja - politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin, ja nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt (Oikeusministeriö: nuorisolaki 3 luku 7 ). Nuorisotyöhön liittyy myös kuntalain ensimmäinen pykälä, jonka mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvin nuorisotyöstä huolehtivan kunnan ominaisuuksien listauksessaan Aaltonen nostaa esille seutuyhteistyön yhä kasvavan merkityksen kunnallisessa nuorisotyössä. Lisäksi laaja verkostoituminen eri viranomaisten ja kansalaistoimintaryhmien välillä on oleellista nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja nuorten elinolopolitiikan onnistuneen hoidon kannalta. (Aaltonen 2009: 64 66, 70 71.) Nuorisolain 3 luvussa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluviksi aiheiksi listataan nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin tai tarpeisiin sopivat toimintamuodot (Oikeusministeriö: nuorisolaki 3 luku 7 ). Myös Aaltonen (2009: 70 71) nostaa omassa listauksessaan esille laissakin mukana olevia teemoja, kuten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tarjoamisen, helposti saavutettavat nuorisotilat, toimivan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestelmän olemassaolon sekä nuorisotoimintaa järjestävien yhdistysten tukemisen. Tässä raportissa käsitellään kuntien nuorisotyötä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa muutamien edellä mainittujen teemojen näkökulmasta. Lisäksi mukana on nuoriin liittyviä tunnuslukuja, kuten työttömyys- ja rikollisuustilastoja. Aineistona käytetään lähinnä jo valmiita aineistoja Tilastokeskukselta, Kuntaliitolta ja Työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustustilastoja. Mukana on kuitenkin myös jonkin verran kuntien nettisivuilta tai puhelimitse kerättyä aineistoa. Valmista ja kerättyä aineistoa hyödynnetään raportissa erilaisten alueellisten vertailutietojen tuotossa, jotta saadaan selkeämpi kuva Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kuntien nuorista ja nuorisotyöstä. Luvussa 2. käsitellään nuorisotyöttömyyttä, nuorisorikollisuutta ja yläkouluikäisten nuorten terveyttä. Työttömyys- ja rikostilastot on kerätty vuosilta 2012 ja 2014 ja tuloksista on tehty vertailuja. Kouluterveyskyselyn tulokset saatiin vuodelta 2013 ja niitä vertaillaan vuoden 2011 tuloksiin. Näin pyritään saamaan kuva siitä, mihin suuntaan näiden kolmen nuorten elämään vaikuttavan tekijän suunta on menossa. Luvussa 3. tarkastellaan nuorisotiloja ja nuorisotoimen käyttökustannuksia. Luku 4. esittelee nuorisotoimen alueellisia ja paikallisia valtionavustuksia. Vertailuja on tehty vuosina 2013 ja 2015 jaettujen avustussummien välillä. Luvussa 5. tarkastellaan työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria ja työttömyyslukuja, joista teoreettinen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä lasketaan. Vertailussa on vuosien 2012 ja 2014 nuorten työttömien määrät. Kaikkiin lukuihin on kerätty tieto syyskuussa 2015 tuoreimman saatavilla olevan lähteen mukaan. Tilastokeskuksen laatiman tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alue voidaan jakaa neljään kaupunkimaiseen kuntaan, yhteentoista taajaan asuttuun kuntaan ja kahteenkymmeneenkolmeen maaseutumaiseen kuntaan (Kuva 1). Tässä raportissa kuntia analysoidaan kuntaryhmityksen mukaan. 1

Tilastokeskuksen väestörakennetietokantaa on käytetty tämän raportin väkilukuihin liittyvissä tiedoissa, kuten verrattaessa nuorten suhteellista osuutta tietyssä ilmiössä, ellei toisin mainita. Kuva 1. Tilastollinen kuntaryhmitys 2014. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 2

2. Nuoret Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Nuorella tarkoitetaan nuorisolaissa määriteltyä alle 29-vuotiasta henkilöä (Oikeusministeriö: nuorisolaki 1 luku 2 ). Myös tässä raportissa nuori määritellään samalla tavalla, ellei toisin mainita. Erilaiset alueet tuovat mahdollisuuksia ja haasteita kuntien nuorisotyöhön. Pohjois-Pohjanmaan väestö on Suomen tasolla poikkeuksellisen nuorta, kun taas Kainuun alueella nuorta väestöä on selvästi vähemmän (Liite 1). Nuori väestö keskittyy entistä enemmän kasvukeskuksiin, kuten korkeakoulutusta tarjoaviin kaupunkeihin ja niiden lähikuntiin, mikä voidaan todeta nuorten määrän muutoksena vuosien 2010 ja 2014 välillä (Liite 2). Viime vuosina nuoren väestön määrä on lisääntynyt Oulussa ja Oulun läheisyydessä sekä Ylivieskassa, mutta vähentynyt lähes kaikkialla muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden 2010 ja 2014 välillä Kainuussa on nuorten määrä alkanut vähentyä kaikissa kunnissa. Näin on myös Kajaanissa, joka on aiemmin ollut kasvukeskus. Kunnat saavat vuosittain nuorten määrään ja joka vuosi määriteltävään nuoren yksikköhintaan perustuvan nuorisotyön valtionosuuden. Nuoren yksikköhinnan suuruus vuonna 2015 on 15 euroa yhtä kunnan alle 29- vuotiasta kohti. Valtionosuus kattaa n. 4 % kuntien nuorisotoimen kokonaismenoista. Nuorisotyön valtionosuuden suuruus on 29,70 % euromäärästä, joka saadaan kertomalla kunnan alle 29-vuotiaiden määrä nuoren yksikköhinnalla (Opetushallitus: Opetus ja kulttuuritoimen rahoitus). 3

Kuva 2. Nuorisotyön valtionosuus ( ) kunnittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2015. Kuvassa 2. on kuvattu nuorisotyön valtionosuuksia Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa. Valtionosuuden määrä heijastaa kuntien nuorten määrää, joten luonnollisesti asukasluvultaan suuret kunnat korostuvat valtionosuuden tarkastelussa. Kuvassa esitetyt valtionosuudet on merkitty Valtionosuussovelluksen mukaisen raportin mukaisesti. 2.1. Nuorisotyöttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön (jatkossa TEM) määrittelyssä nuoreksi työttömäksi lasketaan 15 24-vuotias työtön työnhakija. Seuraavassa on tarkasteltu nuorten työttömien määriä työttömien ja omanikäisten joukosta. Kuvissa 5. ja 6. on tarkasteltu näiden joukkojen määrän muutoksia vuosien 2012 ja 2014 välillä. Lukujen kanssa on syytä muistaa, että prosentuaalisesti muutos voi olla jopa yli 100, mutta lukuina tämä voi tarkoittaa vain muutaman kymmenen hengen muutosta. Nuorten työttömien määrää tarkastellaan tarkemmin luvussa 5. Huolenaiheena työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret, jossa luvut ovat esillä taulukossa 7. Työttömyystilastot pohjautuvat TEMin vuositaulukoihin. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 4

Kuva 3. 15 24-vuotiaiden työttömien nuorten osuus kaikista työttömistä 2014. Vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan nuorisotyöttömyysprosentti (17,1 %) oli koko manner-suomen korkein. Kainuun nuorisotyöttömyysprosentti taas on keskimääräistä tasoa (13,3 %). Koko maan keskiarvo oli 13,3 % ja PSAVI-alueen kokonaisprosentti oli 16,4 %, joka myöskin on koko maan korkein. PSAVI-alueella nuorisotyöttömyysprosentissa oli suuria kunnittaisia eroja: matalin oli 4,7 % ja korkein 19,6 %. (Kuva 3.) Esimerkiksi Pyhännällä on yksi PSAVI-alueen alhaisimmista nuorisotyöttömyys-prosenteista, sillä kunnassa on paljon yrityksiä, jotka rekrytoivat nuoria. Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli suurin kaupunkimaisissa kunnissa (18,2 %), hieman alhaisempi taajaan asutuissa kunnissa (14,2 %) ja alhaisin maaseutumaisissa kunnissa (12,3 %). Kuvassa 5. vertaillaan vuosien 2012 ja 2014 tilannetta kunnittain. Kahdeksassa maaseutumaisessa kunnassa ja kahdessa taajaan asutussa kunnassa nuorisotyöttömyys on vähentynyt. Muissa kunnissa nuorisotyöttömyys on kasvanut. 5

Kuva 4. 15 24-vuotiaiden työttömien nuorten osuus saman ikäisistä 2014. Omasta ikäluokastaan työttömien osuus vaihteli PSAVI-alueella 2,7 %:n ja 11,1 %:n välillä. Koko alueen keskiarvo oli 8,7 %, kun vastaavasti koko maan lukema oli 6,7 %. Nuorisotyöttömien osuus nuorista on Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueella keskimäärin suurinta kaupunkimaisissa kunnissa (9,4 %) ja pienintä maaseutumaisissa kunnissa (6,7 %), kun taas taajaan asutut kunnat sijoittuvat näiden välille (8,1 %). (Kuva 4.) Kuvassa 6. vertaillaan työttömien nuorten osuutta omanikäisistä ja sen määrän muutosta vuosina 2012 ja 2014. Kolmessa maaseutumaisessa kunnassa omanikäisten työttömien osuus on vähentynyt, mutta kaikissa muissa se on kasvanut. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 6

Nuoret työttömät kaikista työttömistä 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska 2012 2014 Kuva 5. Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Nuoret työttömät omanikäisistä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska 2012 2014 Kuva 6. Nuorten työttömien osuus omanikäisistä, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 7

2.2. Rikoksista epäillyt nuoret Vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella alle 15-vuotias oli 686 selvitetyssä rikoksessa syylliseksi epäiltynä, ja vastaavasti 15 29-vuotias oli 12 517 rikoksessa epäiltynä (Poliisin tietoon tullut rikollisuus, Tilastokeskus). Kuvassa 7. on esitetty selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuutta kaikista syylliseksi epäillyistä rikoksen tekokunnan mukaan jaoteltuna. Mukana on kaikki henkilön tekemät rikokset, joten yksi henkilö voi olla tilastoituna useamman kerran. Sen sijaan kuvassa 9. samaa asiaa on tarkasteltu niin, että mukana on vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillystä törkeimmän rikoksen mukaan. Tilastoinnissa ovat mukana 29-vuotiaiden rikokset Tilastokeskuksen tilastointitavan vuoksi. Rikokset on tilastoitu rikoksen tekokunnan mukaan, ei rikoksentekijän kotipaikkakunnan mukaan. Kuva 7. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista syyllisiksi epäillyistä 2014. Kaupunkimaisissa kunnissa 15 29-vuotiaiden rikoksiin syylliseksi epäiltyjen osuus on yli puolet kaikista epäillyistä (56,0 %). Taajaan asutuissa kunnissa osuus on 46,5 % ja maaseutumaisissa kunnissa 47,4 %. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 8

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten osuus kaikista rikollisista 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska 2012 2014 Kuva 8. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista rikollisista, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. Vuosien 2012 ja 2014 välillä on kuvan 8. mukaan tapahtunut isojakin muutoksia nuorison tekemissä rikosmäärissä, kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syyllistyneiden nuorten määrää suhteessa kaikkiin rikoksia tehneisiin. Lähes kaikissa taajaan asutuissa kunnissa rikoksiin syyllistyneiden nuorten määrä on vähentynyt. Suurin kasvu on tapahtunut kolmessa maaseutumaisessa kunnassa, ja muissa kunnissa muutoksia näkyy molempiin suuntiin. Kaikkiaan koko PSAVI-alueen rikoksiin syyllistyneiden nuorten määrä kaikista rikollisista on vähentynyt 1,5 %. 9

Kuva 9. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillystä törkeimmän rikoksen mukaan 2014. Törkeimmän rikoksen mukaan jaoteltuna kaupunkimaisissa kunnissa nuorten osuus rikosepäillyistä on 47,0 %. Taajaan asutuissa kunnissa vastaava osuus on 41,1 % ja maaseutumaisissa kunnissa 36,0 %. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 10

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten osuus rikollisista törkeimmän rikoksen mukaan 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska 2012 2014 Kuva 10. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 29-vuotiaiden osuus kaikista rikoksiin syyllistyneistä törkeimmän rikoksen mukaan, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. Rikokset on tilastoitu rikoksen tekokunnan mukaan. Kuvasta 10. näkyy, että eri kuntien välillä on tapahtunut jopa kymmenien prosenttien muutoksia, kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten osuutta rikoksista törkeimmän rikoksen mukaan. Kuvaajaa tulkitessa tulee ottaa kuitenkin huomioon, että varsinkin pienissä kunnissa kyse on jopa vain muutamien henkilöiden määrän muutoksesta. Esimerkiksi Hailuodossa ei ollut vuonna 2012 ainuttakaan syyllistä törkeimmän rikoksen mukaan, mutta vuonna 2014 heitä oli 5. 11

2.3. Kouluterveyskysely Yläkoulun 8 9-luokkalaisten hyvinvointia on seurattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman kouluterveyskyselyn avulla. Se toteutetaan joka toinen vuosi. Vuonna 2013 kyselyyn tehtiin muutamia suuria muutoksia: kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa koko maassa ja ammatillisten oppilaitosten kyselyosa toteutettiin sähköisesti. Peruskouluissa ja lukioissa käytettiin edelleen paperista kyselylomaketta. Myös kysymyksiä muokattiin jonkin verran aiempaan nähden. Taulukoissa 1., 2., 3. ja 4. on kuvattu kunnittain joitakin kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2013 verrattuna vuoteen 2011. Taulukoissa olevat kuntakohtaiset luvut ovat suoraan SotkaNETin kouluterveyskyselystä poimittuja prosenttiosuuksia ja taulukoiden loppuun on merkitty koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta laskettu prosenttitulosten keskiarvo. Taulukkoon 1. on kerätty kouluelämään, taulukkoon 2. mielenterveyteen ja turvallisuuteen, taulukkoon 3. fyysiseen terveyteen ja taulukkoon 4. päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyviä tietoja nuorista. Kouluterveyskyselyn tuloksista osa on koottu tietokantaan useista vastauksista, joten alkuperäiset kysymykset eivät välttämättä ole samassa muodossa kuin tässä esitetyt tulokset. Tarkat tiedot vastausten alkuperästä ja analysoinnista löytyvät terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SotkaNETinternetsivuilta. Joidenkin kuntien tuloksia ei löytynyt SotkaNETin tietokannasta vuodelta 2013, koska tulokset vakioidaan niin, että ne lasketaan mukaan vain, jos molemmilla luokilla vähintään 15 tyttöä ja poikaa vastaa kyselyyn. Tämän vuoksi Hailuoto, Hyrynsalmi, Kärsämäki, Lumijoki, Merijärvi, Paltamo, Puolanka, Pyhäntä, Reisjärvi, Ristijärvi ja Vaala eivät ole mukana tuloksissa ollenkaan kumpanakaan vuotena. Luvun taulukot ovat prosentteja kouluterveyskyselyn tuloksista. Keskiarvoprosentti on laskettu, jotta kuntien lukuja voi verrata toisiinsa. Taulukoissa ovat rinnakkain vuosien 2011 ja 2013 tulokset. Taulukot on värinkoodattu siten, että niistä on helposti nähtävissä punaisella värillä keskiarvoon nähden ns. huonoin tulos ja vihreällä värillä ns. paras tulos. Mitä vaaleampi tulos on, sitä lähempänä sen on keskiarvoa. Molempien vuosien värit ovat määritetty aina vuoden 2013 keskiarvon mukaan, jotta samalla näkyy myös, kumpaan suuntaan luku on muuttunut kahden vuoden aikana. Kunnat on jaettu kuntatyypin mukaan. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 12

Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei syö koululounasta päivittäin Kunta 2011 2013 2011 2013 2011 2013 Kajaani 67,5 61,5 8,7 7,1 35,6 32,6 Kempele 48,4 47,4 6,3 3,9 31,9 28,2 Oulu 59 58,6 6,7 6,1 29,2 33,1 Raahe 54,7 60,4 6,4 6,2 24,8 33,2 Haapajärvi 39,6 43,7 8,3 5,6 20,9 22,5 Ii 57,1 60,4 7,1 8,4 25,9 24,1 Kalajoki 61,2 47,2 9,6 4,3 14,9 18,6 Kuhmo 60,1 42,9 7,4 8,2 19,6 11,7 Kuusamo 61,8 62,1 8,4 9,9 27,5 34 Liminka 36,7 33,1 5 3,6 33,2 25,4 Muhos 67 66,2 3 3,5 30,3 26,9 Nivala 76 59,3 6,1 6,1 27 26,5 Oulainen 41,8 56,7 9,5 7,3 24,1 31,6 Suomussalmi 48,7 45 7,9 8,3 14,3 15 Ylivieska 42,6 54,7 8,8 5,6 33 42,3 Alavieska 45,4 54,7 6,4 7,2 43,3 20,2 Haapavesi 49,5 55,8 3,7 5,5 18,8 25,1 Pudasjärvi 67,2 63,2 4,4 7,3 33,4 31,6 Pyhäjoki 61 55,6 10,6 9,5 16,5 31,7 Pyhäjärvi 41,6 53,4 5,2 8,6 14,8 8,6 Sievi 47,8 42,6 5,4 4,8 20,7 30,2 Siikajoki 54,3 57,8 6,7 9,1 20,8 19 Siikalatva 47,2 42,1 5,2 11,1 15,7 19,3 Sotkamo 53,5 65,9 7,3 6,5 11,6 23,8 Taivalkoski 42,5 29,1 4,9 13,1 27,2 20 Tyrnävä 37,9 38 8,8 6,3 33,7 37,9 Utajärvi 53,3 50,2 9,5 13,8 5,1 13,8 keskiarvo 52,7 52,1 6,9 7,3 24,2 25,4 Taulukko 1. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten kouluelämään liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). Koulun fyysisissä työoloissa puutteita -kysymyksen suurimmat muutokset ovat tapahtuneet pääosin taajaan asutuissa kunnissa ja muutamissa maaseutumaisissa kunnissa. Oppilaat kokevat koulun fyysisten työolojen muuttuneen eri tavoin eri kunnissa: joissain kunnissa muutos on jopa lähes 20 prosenttia. Keskimääräinen tulos on hieman parantunut, koska muutos myönteiseen suuntaan on ollut usein suurta. On kuitenkin nähtävissä, että usein tulos on myös heikentynyt, mutta vähemmässä määrin. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa -kysymyksen tulokset ovat kaikissa kaupunkimaisissa kunnissa alle keskiarvon. Taajaan asutuissa kunnissa tilanne on pääosin parantunut ja maaseutumaisissa useammin huonontunut tai pysynyt samana. Myös koulukiusaamisen keskiarvo on noussut, sillä muutokset huonoon suuntaan ovat joissakin kunnissa olleet varsin suuria (esim. Taivalkosken lukema 4,9 on huonontunut 13,1 prosenttiin). Usein tilanne on kuitenkin parantunut jonkin verran tai pysynyt lähes samana. 13

Ei syö lounasta päivittäin -kysymyksen vastaukset ovat muuttuneet molempiin suuntiin tai pysyneet samoina yhtälailla kaikissa kuntatyypeissä. Koululounaan jättää kuitenkin pois ainakin osana päivistä entistä useampi, ja muutokset saattavat olla suuriakin. Keskiarvo on huonontunut hieman, vaikka on kuntia, joissa muutos on ollut suurta myös positiiviseen suuntaan. Ei yhtään läheistä ystävää Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus* Vanhemmuuden puutetta Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kunta 2011 2013 2011 2013 2011 2013 2011 2013 Kajaani 9,9 9,7 15,3 14,4 22,9 19,2 18,5 16,5 Kempele 9,1 9,4 10,9 8,6 19,1 15,6 19,8 20,1 Oulu 8,5 8,1 11,4 11,7 20,6 17,7 18,9 21,1 Raahe 8,3 8,3 12,4 11,8 17,7 21,9 18,8 22,5 Haapajärvi 10,9 7 14,6 10,1 23,1 12,7 20,3 23,7 Ii 10 11,4 6,7 10 13,5 13 14,6 18 Kalajoki 8,2 7 14,1 7 21,5 17,6 16,2 13,9 Kuhmo 6,6 9,8 15,1 8,5 21 24,2 19,9 14,2 Kuusamo 10,8 10 11,3 8,6 22,2 17,7 18,2 18 Liminka 8,8 6,1 9,5 7,6 16,3 14,7 20,4 16,3 Muhos 6,3 8,5 9,6 9,5 15,3 15,2 17,7 18,9 Nivala 7,2 9,7 11,4 16,1 22 22,3 18,6 19,4 Oulainen 11 5,7 17,3 17,9 28,6 17,9 21,3 11,9 Suomussalmi 8,1 11,6 10,7 10,3 19,3 20,2 22,8 21,6 Ylivieska 9,1 6 11,2 10,7 20 19,7 21,3 20,3 Alavieska 8,1 11,8 17 17,8 19,2 20,2 4,2 17,8 Haapavesi 10,6 5,2 7,5 7,7 14,5 15,2 14,1 24,5 Pudasjärvi 4,5 8,1 12,6 13,1 18 18,4 16,3 15,2 Pyhäjoki 7,8 3,2 11,6 14,1 17,4 12,6 15,5 22,2 Pyhäjärvi 7 9 11,4 15,7 20,2 22,1 19 21,2 Sievi 10,9 10 10,1 9,9 20,1 14,2 18,1 18,2 Siikajoki 6,2 10 22,7 12,9 23,3 19,6 24,6 28,4 Siikalatva 12,5 9,9 8,1 10,1 17,5 9,3 16,5 13,3 Sotkamo 8,2 6,2 13,3 9,9 16,8 15,7 16,5 18,3 Taivalkoski 11,1 8,1 10,6 10 17,7 19,9 21,4 17,7 Tyrnävä 8,3 5,8 8,6 5,8 13 12,4 17,4 22,1 Utajärvi 4,1 5,6 14 7 14 14,4 16,6 23,6 keskiarvo 8,6 8,2 12,2 11,0 19,1 17,2 18,1 19,2 Taulukko 2. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten mielenterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). *2011 muodossa: keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Ei yhtään läheistä ystävää -kysymyksen tulokset ovat pysyneet pääosin lähes samana kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa muutos on liikkunut useammin huonompaan suuntaan. Maaseutumaisissa kunnissa tulos on yleisemmin samansuuntainen kuin aiemmin. Keskiarvo on pysynyt hyvin lähellä samaa, eivätkä muutokset yleisesti ole usein kovinkaan suuria. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 14

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus -kysymyksen tulokset ovat pääosin parantuneet kaikissa kuntatyypeissä. Tulos on huonontunut vain muutamissa yksittäisissä kunnissa, ja myös keskiarvo on laskenut. Kysymyksen sisältö on muuttunut hieman vuosien 2011 ja 2013 välillä, mutta niiden pitäisi olla varsin lähellä toisiaan. Vanhemmuuden puutetta -kysymyksen tulokset ovat pääosin parantuneet kaikissa kuntatyypeissä. Myös keskiarvo on laskenut muutaman prosenttiyksikön verran, ja tilanne on parantunut huomattavasti huonoimmasta tuloksesta vuonna 2011. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana -kysymyksen tulokset ovat usein huonontuneet kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa on tapahtunut parannusta tai tulos on lähes sama. Maaseutumaisissa kunnissa tulokset ovat huonontuneet hieman useammin kuin parantuneet. Myös keskiarvo on noussut jonkin verran. Päivittäin vähintään kaksi oiretta Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Ylipaino Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Kunta 2011 2013 2011 2013 2011 2013 2011 2013 Kajaani 19,5 21 18,3 19,3 16,4 15,6 32 34,2 Kempele 15,3 12,2 13,8 13,2 15,9 16,1 31,2 23,8 Oulu 16,6 17,7 15,5 15,8 13,4 13 30,9 25,9 Raahe 14,7 22 15,8 20,5 13,5 12,6 33,9 33,3 Haapajärvi 19,3 19 17,2 13,6 16 16,4 37,6 31,9 Ii 22,6 16,9 12,3 12,3 14 21,6 44,1 35,2 Kalajoki 21,7 13,7 19 15,2 19,1 15,9 33,8 27,9 Kuhmo 20,3 19,5 12,5 16,2 15,5 19,4 40,3 36,4 Kuusamo 16,8 16,8 17,4 14,8 12,9 14,1 30,4 33,3 Liminka 14,8 12,3 13,6 12,1 12,3 11,2 28,6 22,2 Muhos 15,9 19,2 11,3 13,3 16,6 13,6 29,1 31,4 Nivala 21,6 23,6 19,5 23,1 14,4 16,3 33,3 32 Oulainen 23 21,1 14,8 19,8 15,3 21,8 28,7 31 Suomussalmi 13,6 21 15,2 26,3 15,6 24,3 45,4 49 Ylivieska 16 17,5 13,7 12,9 12,1 8,2 36,2 35,3 Alavieska 14,4 21,8 19,2 14,8 17 26,1 35,5 43,6 Haapavesi 11,6 13,5 14,5 18,1 15,6 13,2 28,8 30,3 Pudasjärvi 35,7 22,5 30,1 21,8 12,1 15,9 40,7 34,2 Pyhäjoki 11,8 18,7 19,5 15,6 17,4 11,8 29 34,5 Pyhäjärvi 10,7 26,3 19 22,3 24,7 13,2 35,2 35 Sievi 11,6 13 16,4 11,8 11,3 14,3 30,4 35,9 Siikajoki 23 20,7 18,2 19,5 14,8 18,3 28,1 27,2 Siikalatva 15,3 17,8 13,4 16,9 15,6 19,9 34,8 30,8 Sotkamo 17,2 17,7 18 18,5 20,6 14,4 35,8 28,9 Taivalkoski 17,5 14,8 13,5 20,4 17,1 21,7 41,5 32,9 Tyrnävä 13,1 16,3 12,4 11,8 18,7 8,5 34,6 24,9 Utajärvi 15,2 12,4 14,9 14,9 17,8 20,9 35,5 25,2 keskiarvo 17,4 18,1 16,3 16,8 15,8 16,2 34,3 32,1 Taulukko 3. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten fyysiseen terveyteen liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 15

Päivittäin vähintään kaksi oiretta -kysymyksen tulokset ovat useammin huonontuneet kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa tulos on liikkunut molempiin suuntiin. Maaseutumaisissa kunnissa tulos on samaa tasoa tai huonontunut. Keskiarvo on huonontunut hieman, mutta huonoin tulos on 2013 kuitenkin selkeästi lähempänä keskiarvoa kuin vuonna 2011. Päivittäin vähintään kaksi oiretta -kohta tarkoittaa sitä, että kyselyvastauksen mukaan oppilaalla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana lähes päivittäin kaksi oiretta seuraavista: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Kokee terveydentilansa huonoksi -kysymyksen tulokset ovat parantuneet eniten taajaan asutuissa kunnissa. Sekä kaupunkimaisissa että maaseutumaisissa kunnissa muutoksia on tapahtunut molempiin suuntiin. Keskiarvo on huonontunut vain hiukan, mutta vuoden 2011 huonoimmasta tuloksesta on päästy lähemmäs keskiarvoa vuonna 2013. Ylipaino -kysymyksen tulokset pysyivät lähellä samaa kaupunkimaisissa kunnissa. Useissa taajaan asutuissa kunnissa tilanne huononi. Myös maaseutumaisissa kunnissa tilanne useammin huononi kuin parani. Keskiarvo huononi, ja kokonaisuutena vuonna 2013 on enemmän huonoja tuloksia kuin vuonna 2011. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h -kysymyksen kohdalla tulee ottaa huomioon, että asteikko on käänteinen muihin kysymyksiin verrattuna. Tässä siis matala keskiarvo on huonompi tulos. Yleisesti tulokset huononivat useissa kunnissa. Parannusta on nähtävissä, mutta huonoimmat tulokset ovat selvästi vuoden 2013 puolella. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 16

Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Pelaa rahapelejä viikoittain Kunta 2011 2013 2011 2013 2011 2013 2011 2013 Kajaani 14,9 16,7 15 13,4 7,8 7,4 20,1 4,8 Kempele 11,7 10,9 9 12,7 7,3 7,4 15,7 3,1 Oulu 15,4 12,1 12,6 10,5 8,9 11 15,7 4,6 Raahe 16,4 20,3 12,5 13,3 8,7 8,2 19,5 4,7 Haapajärvi 20 20,2 9,7 9,9 4,3 5,7 15,1 6,3 Ii 18,5 16,8 20,9 9,7 4,2 5,3 14,1 3,6 Kalajoki 14,9 14,2 15,3 11 5,1 2,4 13,6 4,4 Kuhmo 18,3 19,7 17,8 15,6 4,3 5,2 23,8 4,7 Kuusamo 15,1 17 14,4 11,8 5,4 7,8 22,4 4,2 Liminka 17,6 8,3 11 3,3 4,5 3,7 9,8 0,4 Muhos 19,5 24,4 12,4 8,7 7,9 10,4 14 4,8 Nivala 22,2 25,7 16,8 16,7 3,2 7,3 24,4 5,3 Oulainen 16,9 9,9 11,4 8 7,5 7,6 12,7 5 Suomussalmi 14 20,7 16,2 14,5 5,7 13,8 22,8 6,2 Ylivieska 20 23,6 17,9 11,1 4 9,8 23,3 9,4 Alavieska 13 14,8 7,8 14,5 3,9 2,9 16,9 0 Haapavesi 15,7 14,3 10 6,7 3 3,2 14,7 2,9 Pudasjärvi 26,7 16,9 16,3 11,4 6,7 5,6 26,7 8 Pyhäjoki 26,5 12,3 12,7 13,6 5,1 2,5 18,2 0 Pyhäjärvi 19 16,1 12,9 10,8 1,8 4,4 15,1 5,1 Sievi 16 12,2 8,7 12,2 2,9 8 12,7 9,8 Siikajoki 13 20,9 10,5 14,6 11,9 12 11,1 8,8 Siikalatva 18,7 6 18,6 4,1 2,2 5,1 11,7 1 Sotkamo 12,3 16,2 14,5 17,1 4 7,1 16 1,6 Taivalkoski 20,4 16,5 9,7 6,2 4,1 5,4 21,1 12,8 Tyrnävä 21,7 20,5 12,9 7,6 4 5,2 9 1,9 Utajärvi 21,7 17,7 18,1 8,1 3,8 2,9 15,8 1,4 keskiarvo 17,8 16,5 13,5 11,0 5,3 6,6 16,9 4,6 Taulukko 4. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). Tupakoi päivittäin -kysymyksen tulokset ovat parantuneet jonkin verran keskiarvoon nähden. Tilanne on parantunut eniten maaseutumaisissa kunnissa ja huonontunut eniten taajaan asutuissa kunnissa. Keskiarvo on laskenut, sillä paras tulos on laskenut selvästi. Kuitenkin huonoin tulos on pysynyt lähes samana molempina vuosina. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa -kysymyksen tulokset ovat useimmin huonontuneet kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa tilanne on parantunut ja maaseutumaisissa liikkunut molempiin suuntiin. Keskiarvo on laskenut ja myös huonoimmat tulokset ovat laskeneet hieman. Kokeillut laittomia huumeita -kysymyksen tulokset ovat pääosin huonontuneet kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa tilanne on yhtälailla huonontunut ja parantunut. Maaseutumaisissa kunnissa 17

tulokset ovat pääosin parantuneet. Keskiarvo on huonontunut, ja huonoja tuloksia on selvästi enemmän vuonna 2013. Kaikissa kunnissa tulokset ovat parantuneet kysymyksen pelaa rahapelejä viikoittain kohdalla. Joissakin kunnissa nuoret ovat vastanneet jopa nollatuloksen. Rahapelien pelaamisessa tapahtunut radikaali lasku kaikissa kuntatyypeissä johtuu siitä, että kesäkuun 2011 jälkeen kaikki rahapelit ovat olleet kiellettyjä alle 18- vuotiailta (THL: Nuoret pelissä). Kaikkiaan voidaan tulosten perusteella sanoa, että nuorten terveys ja fyysiset olot ovat huonontuneet jonkin verran (esim. vanhemmuuden puute, fyysisen uhan mahdollisuus ja lounaan jättäminen pois). On kuitenkin useita arvoja haitallisesta käyttäytymisestä ja mielenterveyden kannalta tärkeitä asioita (esim. humalakäyttäytyminen, tupakointi, ahdistuneisuus ja ystävien puute), jotka ovat parantuneet aiempaan nähden. Pienten kuntien tilanne ei näy kyselyssä niiden vastausten puuttuessa Sotkanetin tietokannasta, mutta kuntakohtaisia tuloksia on löydettävissä hakukoneilla ja valtakunnalliset sekä maakuntakohtaiset tulokset löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) internetsivuilta. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 18

3. Katsaus kuntien nuorisotyöhön Vuoden 2014 nuorisotyön henkilötyövuosia (tästä lähtien HTV) tarkasteltiin työtehtävätasolla. Kyselyssä selvitettiin, onko HTV:t osoitettu nuorisotoimen johtajan tai vastaavan tehtävän, nuorisosihteerin tai vastaavan tehtävään, nuoriso-ohjaajan tai vastaavan tehtävään vai erityisnuorisotyöntekijän tai vastaavan tehtävään. Eri kuntien välillä oli suuria eroja sen suhteen, miten HTV:t oli jaettu eri työtehtäviin. Kaupunkimaisissa kunnissa nuorisotyöhön käytettiin yhteensä 107,65 henkilötyövuotta ja keskimääräisesti n. 27 HTV:tä. Taajaan asutuissa kunnissa käytettiin yhteensä 24,5 HTV:tä ja keskimäärin n. 2,22 HTV:tä ja maaseutumaisissa kunnissa käytettiin yhteensä n. 30 HTV:tä keskiarvon ollessa 1,3 HTV:tä per kunta. (Taulukko 5.) Kaikissa kaupunkimaisissa kunnissa oli täytetty vähintään kolme eri tehtäväluokkaa. Taajaan asutuissa kunnissa tehtävistä keskimäärin kaksi oli käytössä ja maaseutumaisissa pääosin yksi. HTV:iden määrä vaihteli 85,5:n ja 0,35:n välillä keskiarvon ollessa n. 4,26. Eniten henkilötyövuosia käytettiin nuorisotyönohjaajan tehtävään (129,75) ja vähiten nuorisotoimen johtajan tehtävään (7,1). Erityisnuorisotyöntekijöiden tehtävään käytetiin 8 HTV:tä ja nuorisosihteerin tehtävään 17,35 HTV:tä. 19

Nuorisotoimenjohtajana tai ohjaajana tai työntekijänä tai 2013 > Nuoriso- Erityisnuoriso- Muutos-% Nuorisosihteerinä YHTEENSÄ YHTEENSÄ tai vastaavana 2013 2014 Kunta vastaavana vastaavana vastaavana 2014 Kajaani 1 1 6 1 9 9 0,0 % Kempele 1 2 1 4,85 4-17,5% Oulu 0,5 1 81 3 64,4 85,5 32,8% Raahe 1 7,15 1 9,15 9,15 0,0 % keskiarvo 0,83 1,00 24,04 1,50 21,85 26,91 Haapajärvi 1 1 1 0,0 % Ii 0,5 1,5 3 2-33,3% Kalajoki 0,3 1 1 2,75 2,3-16,4% Kuhmo 1 2 1 2 4 100,% Kuusamo 1 2,3 2 3,3 65,0% Liminka 1 2 9 3-66,7% Muhos 0,5 1 1,5 1,5 0,0 % Nivala 0,4 1 2,5 1,4-44,0% Oulainen 1 1 2 2 0,0 % Suomussalmi 1 2 1-50,0% Ylivieska 1 2 3 3 0,0 % keskiarvo 0,64 0,92 1,48 1,00 2,80 2,23 Alavieska 0,35 1,05 0,35-66,7% Haapavesi 0,5 1 1,5 1,5 0,0 % Hailuoto 0,05 0,5 1,3 0,55-57,7% Hyrynsalmi 0,5 0,5 0,5 0,0 % Kärsämäki 0,4 0,96 0,4-58,3% Lumijoki 0,7 0,85 0,7-17,6% Merijärvi 0,55 1 0,55-45,0% Paltamo 1 1,5 1-33,3% Pudasjärvi 1 1 2 2 0,0 % Puolanka 1 1 1 0,0 % Pyhäjoki 0,5 0,65 0,5-23,1% Pyhäjärvi 1 2 3 3 0,0 % Pyhäntä 0,5 0,45 0,5 11,1% Reisjärvi 0,4 0,5 0,4-20,% Ristijärvi 0,5 0,6 0,5-16,7% Sievi 0,2 0,6 0,7 0,8 14,3% Siikajoki 0,5 1 2,6 1,5-42,3% Siikalatva 1 1,8 1-44,4% Sotkamo 1 5,5 6 6,5 8,3% Taivalkoski 0,1 1,15 1,5 1,25-16,7% Tyrnävä 1 3 3,2 4 25,0% Utajärvi 1 1,25 1-20,0% Vaala 0,25 0,3 0,95 0,55-42,1% keskiarvo 0,35 0,63 1,34 1,00 1,52 1,31 YHTEENSÄ 7,1 17,35 129,75 8 153,01 162,20 6,0% Taulukko 5. Nuorisotyön henkilötyövuodet vuosina 2013 ja 2014 sekä niistä lasketut muutosprosentit. Vuoden 2013 katsaukseen nähden HTV:t olivat nousseet hiukan yhteensä 153:sta 162,2:en. Kaupunkimaisten kuntien henkilötyövuodet olivat lisääntyneet (87,4 107,65) ja taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa vastaavasti vähentyneet (30,75 24,5 ja 34,86 30). Määrien muutoksiin voivat vaikuttaa vuoden 2013 Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 20

kuntaliitokset (Ouluun liitettiin Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii sekä Raaheen Vihanti), minkä vuoksi pienempien kuntien henkilötyövuodet ovat siirtyneet kaupunkimaisten kuntien tilastoihin. 3.1. Nuorisotilat ja leirikeskukset Kuntien sivuilta kerättiin tietoa syyskuussa 2015 kuntien nuorisotilojen aukioloajoista, joihin laskettiin kaikkien kunnan alueella olevien nuorisotilojen vakituiset jokaviikkoiset aukioloajat (Kuva 11). Lähes jokaisella kunnalla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella nuorisotilat olivat auki perjantaina. Muina arkipäivinä tilat olivat auki vaihtelevasti kunnittain, niin että osalla kunnista nuorisotilat olivat auki jokaisena arkipäivänä ja osalla perjantain lisäksi yhtenä tai kahtena päivänä. Joissakin kunnissa eri nuorisotilat olivat auki hieman eri päivinä. Lauantaina tai sunnuntaina nuorisotilat olivat auki vain seitsemässä kunnassa: Hailuodossa, Oulaisissa, Oulussa, Raahessa, Taivalkoskella, Tyrnävällä ja Ylivieskassa. Näistä kunnista viidellä (Oulu, Raahe Taivalkoski, Tyrnävä ja Ylivieska) nuorisotilat olivat auki jopa kuusi kertaa viikossa. Ylivieskassa toimintaa oli myös sunnuntaisin. Nuorisotalojen aukiolopäivät 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Kuva 11. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotilojen aukiolopäivät prosentteina. Kuntien sivuilta kerättiin tietoa samalla myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorten leirikeskuksista. Alueella toimii kuudessa kunnassa yksi kunnan omistama leirikeskus. Oulussa on Koppanan leirikeskus (aiempi Sanginjoen leirikeskus myytiin kesällä 2015), Raahessa Lännenrannan leirikeskus, Kuusamossa Oivangin nuorisokeskus, Kalajoella Pitkäjärven leirikeskus, Siikalatvassa leirikeskus Ristironkkeli ja Reisjärvellä on Saarisen leirikeskus. Joissakin kunnissa on myös retkeilymajoja tai mökkejä, joita voidaan käyttää lyhyiden leirien tai toimintapäivien järjestämiseen. 3.2. Nuorisotoimen käyttökustannukset Kuntaliitto on koonnut tietoa kuntien kustannusrakenteesta vuodelta 2013 (Kunnat.net). Kuvassa 13. näkyvät nuorisotoimen nettokäyttökustannukset vuodelta 2013. Pohjois-Pohjanmaan kunnat on merkattu sinisellä ja Kainuun vihreällä. Kaupunkimaisissa kunnissa nuorisotoimen nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin 2,56 miljoonaa euroa, taajaan asuttujen kuntien 231 000 euroa ja maaseutumaisten 123 000 euroa. Kunnan koko on 21

siis yksi vaikuttava tekijä nuorisotoimen nettokäyttökustannusten suuruuteen, mutta ei kuitenkaan ainoa. Lisäksi kaupunkimaisten kuntien osalta tulee ottaa huomioon vuoden 2013 kuntaliitokset, jolloin pienempien kuntien osuudet siirtyivät kaupunkimaisten Oulun ja Raahen osuuksiin. Joissain yksittäisissä pienemmissä kunnissa kustannukset olivat korkeita verrattuna muihin kuntiin. Näihin kuntiin kuuluivat muun muassa Pyhäjärvi, Pudasjärvi, Suomussalmi ja Taivalkoski. Vastaavasti joissain suuremmissa kunnissa kustannukset olivat pienempiä. Yhtä nuorta kohti mitattuna kustannukset olivat suurimmat kaupunkimaisissa kunnissa (95 euroa/nuori). Maaseutumaisissa kunnissa vastaava luku oli hieman pienempi (94 euroa/nuori) ja taajaan asutuissa kunnissa alhaisin (63 euroa/nuori). Nettokäyttökustannukset ovat nousseet vuodesta 2011. Tuolloin kaupunkimaisten kuntien keskimääräiset käyttökustannukset olivat 1,9 miljoonaa euroa, taajaan asuttujen kuntien 208 000 euroa ja maaseutumaisten kuntien 122 000 euroa. Kustannukset olivat tuolloin yhtä nuorta kohti 88 euroa maaseutumaisissa kunnissa, 72 euroa kaupunkimaisissa kunnissa ja 55 euroa taajaan asutuissa kunnissa. Kuva 12. Nuorisotyön nettokäyttökustannukset 2013. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 22

Nettokäyttökustannukset per 0 28-vuotias Pyhäjärvi Suomussalmi Pudasjärvi Taivalkoski Vaala Puolanka Hailuoto Paltamo Kuhmo Siikalatva Oulu Raahe Utajärvi Alavieska Sotkamo Kajaani Hyrynsalmi Lumijoki Siikajoki Kalajoki Oulainen Merijärvi Pyhäntä Liminka Nivala Kärsämäki Ristijärvi Haapavesi Haapajärvi Pyhäjoki Ylivieska Kempele Sievi Muhos Tyrnävä Reisjärvi Kuusamo Ii 2 159 148 135 133 121 115 114 104 100 97 90 90 89 87 87 82 81 74 71 70 70 70 70 64 64 63 57 55 48 45 45 42 42 38 37 0 50 100 150 200 250 300 211 253 Kuva 13. Kuntien nuorisotyöhön käyttämättä nettokäyttökustannukset alle 29-vuotiaiden määrään suhteutettuna 2013. (Kunnat.net, kunnan kustannusrakenne.) Sininen edustaa Pohjois-Pohjanmaata, vihreä Kainuuta. Kuntien välillä näkyy suuria eroja nettokäyttökustannuksissa yhtä 0 28-vuotiasta kohti. Sekä matalia että korkeita nettokäyttökustannuksia näkyy kaikissa kuntatyypeissä. Iin nettokäyttökustannukset yhtä nuorta kohti on verrannollisesti hyvin alhainen muihin kuntiin nähden. Tähän vaikuttava tekijä lienee Ii-instituutti, jonka rahoitus voi mennä eri kautta kuin kunnan, joten todelliset nuorta kohti käytetyt rahat eivät ole mukana Kunnat.netin tilastoissa. 23

4. Nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset 2015 Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle jaettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kautta paikalliseen ja alueelliseen nuorisotyöhön valtionavustusta yhteensä 3 604 000 euroa. Vuonna 2013 vastaava summa oli 3 527 750 euroa. PSAVIn kautta jaettiin lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, etsivän nuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan ja alueellisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman avustukset. Opetus ja kulttuuriministeriön kautta jaettiin nuorisotila-avustus sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden avustus. Taulukossa 6. kyseiset avustukset on jaoteltuna maakunnan ja avustustyypin mukaan. Tässä luvussa avustukset esitellään kunnittain. On kuitenkin muistettava, että usein avustusta saanut toimija on esimerkiksi rekisteröity yhdistys, joka on saanut rahaa kunnan alueelle, eikä itse kunta ole varsinainen avustuksen saaja. Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Nuorten työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Nuorisotilat Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Avustus yhteensä Kainuu 58 000 314 500 384 000 0 0 0 756 500 Pohjois-Pohjanmaa 192 000 1 235 500 1 110 000 110 000 40 000 160 000 2 847 500 Yhteensä 250 000 1 550 000 1 494 000 110 000 40 000 160 000 3 604 000 Taulukko 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun paikallisten ja alueellisten nuorisotoimen hankkeiden valtionavustus avustustyypin mukaan jaoteltuna. Useamman kunnan alueella tapahtuvan toiminnan avustus on jyvitetty mukana olevien kuntien kesken. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 24

Kuva 14. Valtionavustusten jakautuminen kunnittain vuonna 2015. 4.1. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jakoi lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueelle avustusta yhteensä 250 000 euroa. Avustus jakautui 67 toimijalle, niin kunnille kuin yhdistyksille, ja kohdistui 36 kunnan alueelle. Kahden kunnan alueelle avustusta ei myönnetty. Avustussumma vaihteli 1 750 eurosta 29 600 euroon (Kuva 15.), joskin suurin summa myönnettiin Oulun alueen kahdeksalle eri toimijalle. Lasten ja nuorten harrastustoiminnalle jaettiin 2015 aiempaa enemmän avustuksia määrärahakorostusten ansiosta. Vuonna 2014 harrastustoiminnalle jaettiin 189 000 euroa eli 66 000 euroa vähemmän. 25

Kuva 15. Lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2013. Osassa kuntia avustusta on saanut useampi kuin yksi toimija. 4.2. Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jakoi Nuorten työpajatoimintaan valtionavustusta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen yhteensä 1 550 000 euroa. Nuorten työpajatoiminnan avustusta myönnettiin yhteensä 32 kunnan alueelle, yhteensä 25 työpajatoiminnan järjestäjälle. Useat valtionavustusta saaneet nuorten työpajat toimivat yli kuntarajojen. Esimerkiksi Jelppiverkon toiminta jakautui Haapaveden, Oulaisten, Ylivieskan, Merijärven, Kalajoen, Alavieskan ja Sievin alueelle ja Kumppaniksi ry:n toiminta Kajaanin, Sotkamon ja Ristijärven alueelle. Kuuden kunnan alueella ei toteuteta valtion avustamaa työpajatoimintaa. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 26

Nuorten työpajoihin annettu avustus yhtä alle 29- vuotiasta kohti Suomussalmi Puolanka Kuhmo Taivalkoski Pudasjärvi Utajärvi Haapajärvi Kärsämäki Alavieska Ylivieska Vaala Nivala Lumijoki Sievi Siikalatva Liminka Muhos Ii Pyhäjärvi Kuusamo Siikajoki Merijärvi Oulainen Kalajoki Haapavesi Kajaani Ristijärvi Sotkamo Tyrnävä Kempele Oulu Raahe Reisjärvi Pyhäntä Pyhäjoki Paltamo Hyrynsalmi Hailuoto 0 0 0 0 0 0 3 4 4 6 11 11 11 10 9 9 9 9 9 8 7 7 19 19 19 17 16 16 15 15 25 24 29 28 32 35 46 44 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kuva 16. Nuorten työpajatoimintaan saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan alle 28-vuotiaisiin nuoriin. Sininen edustaa Pohjois-Pohjanmaata, vihreä Kainuuta. Kaupunkimaiset kunnat saavat suhteellisesti vähiten rahaa nuorta kohden (kuva 16.). Kunnan koko vaikuttaa pääosin suhteellisen osuuden määrään siten, että maaseutumaiset kunnat saavat keskimäärin hieman enemmän kuin taajaan asutut kunnat. Kuitenkin taajaan asuttu Suomussalmi saa suhteessa eniten rahaa. 27

Oulu Jelppiverkko Sytyke-Centre / Hengitysliitto ry Kumppaniksi ry Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry. Limingan kunta Suomussalmi Kuhmo Pudasjärvi Koilis-Suomen Aikuiskoulutus Taivalkoski Ii Nuorten ystävät ry Nivala Kempele Puolanka Raahe Siikalatva Utajärvi Siikajoki Tyrnävä Pyhäjärvi Vaala Itelliset ry Työpajatoimijoiden saamat avustukset 2013 2015 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 2013 2014 2015 Kuva 17. Nuorten työpajatoimijoille annettujen avustusten vertailu vuosilta 2013 2015. Vuonna 2015 jaettiin hieman vähemmän työpaja-avustuksia kuin aiempina vuosina. Aiemmin määrärahat ovat kasvaneet, mutta vuonna 2015 ne vähenivät. Opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston nuorten työpajatoiminnan määrärahaa 110 000 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2014 myönnettävä nuorten työpajatoimintaan suunnattu määräraha oli 1 660 000. Valtakunnan tasolla määrärahan suuruus ei ole kuitenkaan muuttunut. Puolangan ja Siikajoen kuntien työpajat saivat avustusta ensimmäisen kerran 2015, kun taas Itelliset ry lopetti toimintansa vuoden 2013 jälkeen. (Kuva 17.) Oulun alueella oli kolme työpajatoimijaa: KSL ry, ODL ja Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus. 4.3. Etsivän nuorisotyön valtionavustus PSAVI jakoi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnille etsivään nuorisotyöhön valtionavustusta 1 494 000 euroa. Alueella etsivän nuorisotyön valtionavustusta sai 27 etsivän nuorisotyön valtionavustuksen hakijaa. Avustusta saaneet toimijat työllistivät yli viisikymmentä etsivän nuorisotyöntekijää yhteensä 49,8 HTV:n verran. Jotkut etsivät toimivat myös muissa tehtävissä, joten HTV-määrä saattaa olla esim. 0,5. Kuten työpajojenkin Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 28

tapauksessa, myös monet etsivää nuorisotyötä tekevät toimijat työskentelevät yli kuntarajojen. Kaikki kunnat eivät ole hakeneet avustusta, vaan ovat tehneet yhteistyösopimuksia ympäristökuntien kanssa. Esimerkiksi Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry. toimii neljän kunnan alueella ja Jelppiverkko seitsemän kunnan alueella. Etsivän nuorisotyöntekijöiden määrät vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Esimerkiksi Oulussa toimii kahdeksan etsivää nuorisotyöntekijää, Kajaani-Ristijärvi-alueella neljä etsivää nuorisotyöntekijää ja Raahe-Pyhäjoki-alueella kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Suurimmassa osassa Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun kunnista toimii yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Nuorisotyöhön käytetään 12,8 HTV:tä Kainuun alueella ja 37 HTV:tä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hyrynsalmi Pyhäntä Puolanka Vaala Utajärvi Lumijoki Suomussalmi Paltamo Pudasjärvi Taivalkoski Sotkamo Siikalatva Ii Siikajoki Reisjärvi Pyhäjärvi Kärsämäki Haapajärvi Kuhmo Kuusamo Liminka Tyrnävä Ristijärvi Kajaani Kempele Muhos Ylivieska Sievi Oulainen Merijärvi Haapavesi Alavieska Kalajoki Nivala Raahe Pyhäjoki Hailuoto Oulu Etsivään nuorisotyöhön annettu avustus yhtä alle 29- vuotiasta kohti 3 3 9 9 9 9 8 8 8 8 8 8 8 8 7 6 6 20 18 16 15 15 15 15 15 15 13 13 24 23 28 35 33 33 Kuva 18. Etsivään nuorisotyöhön saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan alle 28-vuotiaisiin nuoriin. Sininen edustaa Pohjois-Pohjanmaata, vihreä Kainuuta. 40 53 51 0 10 20 30 40 50 60 70 59 29