1 Menetelmät F13-0224 RAKENNUSOSAT Menetelmät F13-0224 Työlajit 82 Purkutyöt 12 Maankaivu 17 Putkiasennus 51 Purunkotyö Syyskuu 2000 1 (5) Korvaa kortin 1105-M2 RYÖMINTÄTILOJEN KORJAAMINEN SEKÄ PUISEN ALAPOHJAN PURKAMINEN JA UUSIMINEN Tuulettuvat alapohjat Renovering av krypningsutrymmen och bottenbjälklagen Renovation of base floor RL/1/Syyskuu 2000/2000/Vla Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Rakennustietosäätiö 2000 Laadinta: Mittaviiva Oy, Sampsa Nissinen Kustantaja: Rakennustieto Oy www.ratu-hanke.fi Tämä menetelmäkuvaus sisältää tuulettuvien puualapohjien purkamisen ja uusimisen sekä tuulettuvien alapohjien tuuletustilan korjaamisessa ja uusimisessa tehtävien työvaiheiden työmenetelmäkuvaukset sekä niihin liittyvät aloittavat, ylläpitävät ja lopettavat työt. Menetelmäkuvauksessa käsitellään ulkoilmalla tuuletettavien ryömintätilojen korjaamista. Menetelmäkortissa ei esitetä maanvaraisen laatan purkamista ja uusimista ks. Ratu F13-0214. SISÄLTÖ Työkokonaisuus Työmenetelmä Materiaalit Työvälineet, koneet ja kalusto Työturvallisuus Suunnitelmat Laadunvarmistus Kirjallisuus TYÖKOKONAISUUS Alkutila Työssä tarvittavat tarvikkeet, koneet, kalusto ja materiaalit ovat työmaalla käytettävissä ja asianmukaisesti varastoituina. Työtila on tyhjennetty kalusteista ym. Lopputila Ryömintätila on tarkistettu. Alapohja on uusittu. Koneet ja kalusto on kuljetettu pois. Työryhmä Ryömintätilan korjaamisen työryhmä on yleensä 2 ammattimiestä. Puurakenteisen alapohjan uusimisen työryhmä on 2 kirvesmiestä. KORJAUSTYÖN VAIHEET JA VAIHTOEHDOT Kuvassa korjaustyön osatehtävät etenevät ylhäältä alaspäin. Kortissa tehtäviä osatehtäviä tehdään korjauskohteessa vauriosta riippuen. Ylläpitävät työt työnaikaiset siirrot työnaikainen suojaus Aloittavat työt työntekijöiden perehdyttäminen aloituspalaveri suunnitelmien läpikäyminen Kosteus- ja mikrobivaurioituneen ryömintätilan purkutyöt Maankaivutyöt Sisäpuolisen salaojituksen korjaaminen Uusien tuuletusaukkojen tekeminen Lopettavat työt työvälineiden huolto siivous Tuulettuvan alapohjan vaurioita voivat aiheuttaa mm. 1 tuuletustilan ilman suuri kosteuspitoisuus 2 ryömintätilan pohjalla olevat vettä keräävät syvänteet 3 puutteellinen salaojitus tai salaojituksen tukkeutuminen 4 pohjaveden pinnan korkea taso 5 sade- ja pintavesien puutteellinen poistaminen rakennuksen ulkopuolella 6 putkivuodot alapohjarakenteessa, tai märkätilan vesivuodot 7 rakenteen jääminen kahden tiiviin kerroksen väliin 8 kapillaarikatkon (bitumikermin) puuttuminen puukoolauksen ja perustuksen väliltä. ryömintätilan tuuletuksen vähäisyys erityisesti kesäaikana (liian vähän tuuletusaukkoja, liian matala ryömintätila, palkit ja perusmuurit jakavat ryömintätilaa) ryömintätilassa olevat rakennusjätteet tai orgaaninen jäte Alapohjan purkutyöt Uuden alapohjan rakentaminen 4 6, 7 1 8 2 3 5 Talo 80: RO 23
F13-0224 Menetelmät 2 TYÖMENETELMÄ Aloittavat työt Aloitusedellytysten varmistaminen 1. Varmistetaan, että työssä on käytössä tarvittavat asiakirjat, kuten työselostus, joka on tehty kuntotutkimusten perusteella ja käydään suunnitelmat läpi. Työntekijät perehdytetään työkohteeseen: työnopastuksessa käydään läpi mm. kohteen esittely, työn opastus, käytettävät työmenetelmät, koneet ja laitteet, työturvallisuus, kuten henkilökohtaiset suojaimet ja ympäristön suojaus. Käydään läpi kohteen turvallisuusasiakirja. Työkohteen vastaanotto 2. Työkohde otetaan vastaan. Käydään läpi vaarallisten aineiden, kuten asbesti-, kreosootti-, lyijy- ja PCB -kartoitus, jonka rakennuttajan tulee olla tehnyt. Työssä tarvittavat koneet, kalusto ja materiaalit siirretään työkohteeseen. Tilaan hankitaan riittävä valaistus ja sähkö. Tarkistetaan koneiden ja laitteiden kunto. 1 2 3 4 5 6 7 8 Suojaus ja alueen eristys 3. Korjattavan tai uusittavan alueen ympäristö suojataan purkutyön ja purkujätteiden aiheuttamalta vaurioitumiselta ja likaantumiselta. Sisätilassa olevat IV-hormit ym. suljetaan tarpeen mukaan pölyn leviämisen estämiseksi. Tarvittaessa suojataan myös kulkureitit työkohteeseen. Tarpeen mukaan rakennetaan tukevat kulkuluiskat purkujätteiden ja materiaalien siirtoja varten. Työskentelyalue merkitään tarpeen mukaan ja ulkopuolisten pääsy työskentelyalueelle estetään kohteesta riippuen esim. lippusiimalla, suojaseinillä tai aidoilla. Työstä varoitetaan lisäksi varoituskilvin. Työn tekemisestä tiedotetaan rakennuksen käyttäjiä. Pölyntorjunta, osastointi 4. Purkutyön pölyntorjunta suunnitellaan etukäteen. Tarvittessa osastoidaan työskentelyalue alipaineistamalla ja/tai käyttämällä kohdepoistoja (mm. kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien purku, ks. Ratu 82-0241 Kosteus- ja mikromivaurioituneiden rakenteiden purku. Marraskuu 2000). sopimusasiakirjat työturvallisuus: työntekijät ja sivulliset pölyntorjunta vaurioiden mukaan Edistävät ja ylläpitävät työt Ryömintätilan korjaukset tehdään aina kohdekohtaisten suunnitelmien mukaan. Korjaussuunnitelmat laaditaan kuntoarvion tai kuntotutkimusten perusteella. Erilaisia korjaustoimenpiteitä ovat mm. rakennuksen ulkopuoliset korjaukset (ulkopuolisen salaojituksen ja perusmuurin vedeneristyksen uusiminen), kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden, orgaanisen jätteen ja maaaineksien poistaminen, maankaivu, sisäpuolisen salaojituksen korjaaminen, uusien tuuletus- tai tarkastusaukkojen tekeminen, alapohja purku sekä uuden alapohjan tekeminen. Rakennuksen ulkopuoliset korjaukset 5. Vaurioituneen ryömintätilan korjaaminen edellyttää usein rakennuksen ulkopuolisia korjaustoimenpiteitä. Rakennuksen ulkopuolinen salaojitus ja perusmuurin vedeneristys uusitaan tai kunnostetaan tarpeen mukaan (ks. Ratu F1-0216 Perustusten vedeneristyksen, salaojituksen ja routa-suojauksen korjaaminen). Katolta tulevat vedet tulee johtaa seinien vierustoilta pois maan sisään upotettuihin sadevesiputkiin. Sadevesiä ei saa koskaan johtaa salaojaviemäriin. Tarpeen mukan uusitaan sadevesiviemäröinti. Rakennuksen ulkopuolelta maanpinta muotoillaan siten, että vedet valuvat rakenteesta poispäin. Maanpinnan tulisi olla kallistettu rakennuksesta poispäin 1:20 kolmen metrin matkalta. Ryömintätilaan tehdään tarpeen mukaan uusia tuuletus- ja tarkastusaukkoja tai vanhoja aukkoja laajennetaan (ks. kohta 12). Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden, orgaanisen jätteen ja maa-aineksien purku. (ks Ratu 82-0241 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Marraskuu 2000) Rakenteet puretaan mikrobi- tai kosteuskartoituksen sekä kuntotutkimuksen perusteella tehdyn korjaussuunnitelman mukaan. Mikrobi- tai kosteusvaurioituneiden materiaalien purkutyössä käytetään osastointimenetelmää tai kohdepoistoa. Osastointimenetelmä on mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyön päämenetelmä, jossa ilmanvaihdollisesti eristetty korjauskohde alipaineistetaan mikro- tai hienosuodattimella varustetulla alipaineistajalla ja estetään purkutyössä syntyvän pölyn leviäminen osastoinnin ulkopuolelle. Osastoinnissa pyritään 6...10 kertaiseen ilmanvaihtuvuuteen tunnissa. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purussa käytetään P2 tai P3 luokan mukaisia hengityssuojaimia vauriosta riippuen sekä suojavaatteita ja suojakäsineitä. Purettaessa käytetään lisäksi korkeapaineista kohdepoistoa, jonka imu kohdistetaan mahdollisimman lähellä purkukohdetta. 6. Kaikki ryömintätilassa olevat rakennusjätteet, muottilaudoitus ym. ja lahoava orgaaninen aines ja kaikki mikrobivaurioituneet rakenteet poistetaan. Siirrot 7. Kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteet suljetaan esim. polyeteenipusseihin ja kuljetetaan suoraan suojatulle jätelavalle. Jätteitä käsitellään siten, ettei siitä aiheudu ympäristölle pöly- tai muuta haittaa. Kuivaus 8. Kosteusvauriokohteissa rakenteita ja maapohjaa kuivatetaan tarpeen mukaan. Kuivaus aloitetaan vasta, kun mikrobivaurioituneet materiaalit on poistettu, sillä ilman kuivatus levittää mikrobeja. Osaston alipaineistus ylläpidetään koko kuivauksen ajan. Kuivaaminen lopetetaan vasta, kun kosteusmittauksilla voidaan todeta rakenteen kuivuneen korjaussuunnitelmassa esitetylle tasolle.
3 Menetelmät F13-0224 Paikalleen jätettävät kunnossaolevat rakennusosat käsitellään tarpeen mukaan valmistajan ohjeiden mukaisesti homeenestoaineella. 9 10 Maankaivu ja täyttö Ennen maankaivua puretaan alapohja tarpeelliselta laajuudelta (ks. kohdat 14...17). Alapohjan alla olevaa maata poistetaan, mikäli halutaan alentaa alkuperäistä maapintaa (esim. jos ryömintätila on liian matala). Ryömintätilan korkeuden tulee olla vähintään 0,8 m. Poistettava maa-aines voidaan korvata salaojasoralla tai kevytsoralla. Samalla uusitaan tarpeen mukaan sisäpuolinen salaojituskerros ja salaojitus. 9. Alapohjan alta kaivetaan maata suunnitelmien mukaan. Purkujäte ja kaivumaa siirretään mahdollisuuksien mukaan pois siirtolavalle. Salaojituskerroksen ja pohjamaan väliin asennetaan tarvittaessa suodatinkerros, esimerkiksi kuitukangas. Salaojitussora toimitetaan työmaalle, mahdollisimman lähelle asennuskohdetta. Sora levitetään tasaisesti alueelle. Vaihtoehtoisesti kevytsora puhalletaan kohteeseen. Alapohjan alle tulevan salaojituskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 200 mm. Maan pinta kallistetaan salaojia kohden siten, että maahan ei jää kuoppia ym. Pinnan kaltevuus tulee olla vähintään 1:20. Lopuksi sora tiivistetään täryjuntalla. 11 12 13 200 mm 100 mm 100 mm 14 15 16 Painumien ym. tasoitus 10. Ryömintätilassa olevan avoimen kalliopinnan isot syvennykset tasoitetaan betonilla tai soralla. Sisäpuolisen salaojituksen korjaaminen 11. Puutteellinen tai tukkeutunut salaojitus uusitaan. Uuden salaojaputken alle asennetaan salaojasoraa suunnitelmien mukaan. Salaojaputken alle ja sivuille tehdään vähintään 100 mm paksuinen täyttö. Salaojaputket asennetaan salaojitussoran päälle oikeaan kaltevuuteen. Perusmuurin sisäpuolisten salaojien vähimmäiskaltevuus on 1:125...1:100. Salaojan päällä tulee olla vähintään 200 mm paksuinen kerros salaojitussoraa. Uusien tuuletus- tai tarkastusaukkojen tekeminen 12. Tarpeen mukaan tehdään uusia tuuletusaukkoja tai vanhoja aukkoja laajennetaan. Aukot voidaan porata esim. timanttiporaamalla tai sahata timanttisahaamalla. Kalusto kiinnitetään rakenteisiin ja materiaaleihin sopivilla kiinnikkeillä (ankkuri-, kiristystanko- tai tyhjiökiinnitys) ja kootaan laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Työssä noudatetaan laitteiston suositustehoja ja käytetään kypärää, suojalaseja, suojakäsineitä, turvakenkiä ja kuulosuojaimia. Kun reikä on valmis, sammutetaan moottori, katkaistaan vedentulo ja poistetaan poraussydän. Pienet rei ät voidaan porata käsikäyttöisellä timanttiporalla. Ryömintätilan tuuletus suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan (vapaa pinta-ala) tulee olla vähintään 4 promillea ryömintäalan pinta-alasta. Aukojen tulee olla vähintään 150 mm ulkopuolisen maanpinnan yläpuolella ja tuuletusaukkojen vapaan pinta-alan tulee olla vähintään 150 cm 2 sekä vähimmäisväli 6 m. Säleet pienentävät vapaata pinta-alaa, mikä tulee ottaa huomioon aukkojen kokoa valittaessa. Tarpeen mukaan tuuletusaukkoja tehdään lisää myös rakennuksen sisäpuolella oleviin perusmuureihin. Sisäpuolisten tuuletusaukkojen koko tulee olla vähintään 300 cm 2. Ryömintätilaan tulee järjestää tarkastusmahdollisuus ja pääsy kaikkialle tilaan. Anturaan voidaan porata aukkoja esim. D 100 mm k/k 1000 mm. Alapohjan purku Ryömintätilan korjaamisen yhteydessä joudutaan alapohjaa usein purkamaan joko koko alapohjan alueelta tai ainoastaan korjattavalta alueelta. Alapohjarakenteita puretaan myös mikäli alapohjan eristystä halutaan parantaa. Alapohjan pintakerrosten purku 13. Matot irrotetaan lattiasta konepetkeleellä tai petkeleellä ja repimiskouralla vetämällä. Mikäli maton liimassa on asbestia, maton purkaa asbestipurkutyönä valtuutettu urakoitsija. Jalkalistat irrotetaan esim. purkuraudalla. Lautalattian purku aloitetaan viimeiseksi kiinnitetyn laudan irrottamisella. Viimeinen lauta on yleensä kiinnitetty päältäpäin naulaamalla. Tarpeen mukaan viimeisen laudan pontti sahataan auki. Seuraavat laudat irrotetaan purkuraudalla. Mikäli lautoja ei käytetä uudestaan, lautalattia voidaan sahata poikki muutamasta kohdasta purkutyön helpottamiseksi (Uudelleen käytettävän lautalattian purku ks. Ratu F63-0176, Lautalattian purku ja uusiminen) Lattialevytys poistetaan purkuraudalla. Eristeen poisto 14. Eristeet poistetaan. Työssä käytetään soveltuvia hengityssuojaimia. Eristeenä käytetty puru, sammal tai hiekka voidaan poistaa tarkoitukseen kehitetyllä suurtehoimurilla, jolloin eriste imetään suoraan jätelavalle. Viimeisenä poistetaan vanha pohjalaudoitus tai levytys. Lattiapalkkien purku 15. Puupalkit poistetaan palkki kerrallaan. Purkutyön helpottamiseksi uusittavat puupalkit voidaan sahata pienemmiksi. Purkujätteiden siirrot 16. Purkujätteiden siirrot suunnitellaan siten, että purkujäte voidaan poistaa kohteesta sitä mukaan, kun sitä syntyy. Laudat, eristeet ja muut jätteet viedään jätelavoille ja lajitellaan. Uudelleen asennettavat laudat välivarastoidaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Pölyäviä jätteitä siirrettäessä on käytettävä hengityssuojaimia.
F13-0224 Menetelmät 4 Vaurioituneet tai muuten liian heikot palkit voidaan vahvistaa tai vaihtaa kokonaan uusiin palkkeihin rakennesuunnitelmien mukaisesti. Palkkien vaihdon ja vahvistamisen yhteydessä tulee aina selvittää mahdollisen vaurioitumisen syy sekä korjata rakenteen toiminta siten, että vaurion aiheuttaja poistetaan. Palkkien vahvistaminen ks. Ratu F27-0204. Työn aikana varmistetaan rakennesuunnitelmien toteutuskelpoisuus sekä tarkistetaan rakenteen statiikka sekä kosteustekninen toiminta. 17 18 19 20 21 Uuden puualapohjan tekeminen Mikäli alapohjaan asennetaan putkia, tulee ilman kosteuden vaikutus putkien korroosioon ottaa huomioon. Materiaalien siirrot 17. Tarvittavat puumateriaalit, eristeet ym. toimitetaan työkohteeseen. Puupalkiston asennus 18. Tukipintojen välien riittävyys mitataan paikan päällä. Vahvistus- tai uusimistyön toteutus selvitetään rakennesuunnittelijan kanssa. Mikäli vanhoissa seinärakenteissa ei ole kapillaarikatkoa (bitumikermiä) puukoolauksen ja perustuksen välilissä, asennetaan perustusten päälle esim. bitumikermi. Uudet välipohjapalkit kiinnitetään suunnitelmien mukaan. Palkkien jatkoskohtien tulee osua tuen kohdalle. Palkit kiinnitetään joko rinnakkain naulaamalla tai päittäin liitospalalla liitettynä. Alapohjan eristäminen 19. Uudelleen eristettävä tai kokonaan uusittu alapohja eristetään esim. mineraali- tai puukuituvillaeristeillä tai puhaltamalla alapohjapalkkien väliin mineraali- tai puukuituvillaa. Alapohjan eristystä voidaan parantaa korjaustyön yhteydessä. Aluslattian koolaus ja lautalattian kiinnitys 20. Uudet ristiinkoolattavat koolaukset kiinnitetään palkkien päälle suunnitelmien mukaista k/k -jakoa noudattaen. Koolauksen suoruus ja tasaisuus tarkistetaan ennen lattialautojen kiinnitystä. Lautalattia kiinnitetään paikoilleen, ks. Ratu F63-0176, Lautalattian purku ja uusiminen. Vaihtoehtoisesti lattia levytetään. Levtyksen päälle voidaan asentaa muovimatto, laatoitus tai parketti. eristyksen tiiviys lattiapalkkien tai koolauksen suoruus ennen laudoitusta tai levytystä Lopettavat työt Siivous 21. Työvälineet, koneet ja laitteet puhdistetaan, huolletaan ja varastoidaan asianmukaisesti. Työskentelytila siivotaan ja jätteet lajitellaan sekä kerätään kokooma-astioihin, joista ne kuljetetaan hävitettäväksi. kohteen siivous jätteiden lajittelu Tuulettuvan puurakenteisen alapohjan ryömintätilan suhteellisen kosteuden tulee olla alle 80 %, jotta ryömintätilaan ei synny haitallista määrää kosteutta. MATERIAALIT Runko Eristys Lattialaudat tai levytys Muut Rakennesuunnitelmien mukaiset puupalkit, teräslevyt, vanerilevyt, pultit ja kiinnikkeet, vedeneristymateriaalit, juotoslaasti Mineraalivillamatto, mineraalivillalevyt, puhalletteva mineraalivilla tai puukuituvilla Uudet lattialaudat: pituus 3...6 m, paksuus yleensä 28 mm tai 33 mm. Höylättyjen lattialautojen leveydet ovat yleensä 70...145 mm. Myös leveämpiä lautoja voidaan käyttää. Lattialevyt: kipsilevyt, vaneri, puukipsilevy, lastulevy Jätelavat TYÖVÄLINEET, KONEET JA KALUSTO Purku- ja kaivutyö Suojaustyö Timanttiporaus Lautalattian asennus Pienkaivukone, lapio, maakiilakone, rautakanki, purkurauta, piikkauskoneet. Ilmanvaihtokojeet, suojaseiniä varten tarvittavat muovit, levyt ja runkopuutavara, kirvesmiehen varustus, lippusiima, työtasot, kirvesmiehen varustus. Timanttiporat, -terät, kiinnityskalusto, vesi-imuri, vesiletkut, jatkojohdot, lippusiima. Katkaisusirkkeli, höylä, käsisaha, ruuvinväännin, naulain, tuurna, paineilmanaulain, kirvesmiehen normaali varustus.
5 Menetelmät F13-0224 TYÖTURVALLISUUS (VNp 629/94) Henkilökohtaiset suojaimet Tulityöt Ensiapu Siisteys, tarkastukset Asbesti Suojakypärä. Kuulo-, hengitys- ja silmäsuojaimet koneellisessa piikkauksessa ja kulmahiomakoneen käytössä. Timanttisahauksessa kuulo-, silmäsuojaimet, kypärä, turvakengät ja suojakäsineet Katso Ratu 1186-S, Tulitöiden turvallisuus. Varmistetaan, että tulitöitä tekevällä henkilöllä on voimassa oleva tulityökortti ja työmaalla on tulityölupa. Järjestetään tulityön aikainen ja jälkeinen tulityövartiointi. Vartiointia jatketaan tulityön päätyttyä vähintään 2 tuntia.työmaalla tulee olla tulityöluvan edellyttämä alkusammustuskalusto. Varmistetaan, että sammutuskalusto toimii ja sitä osataan käyttää. Työmaalla tulee olla vähintään yksi ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö, paarit tapaturman uhrin siirtoa varten sekä ensiapuvälineet ja hoitoon sopiva huonetila. Työkohde pidetään siistinä. Purkumateriaalit poistetaan välittömäästi purkamisen jälkeen. Asbestitöissä noudatetaan valtioneuvoston päätös asbestityöstä (VNp 1380/1994). Asbestipitoisia materiaaleja sisältävien rakenteiden purkamista ja poistamista saavat suorittaa vain sellaiset työnantajat, jotka asianomaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on todennut päteväksi suorittamaan tällaistä työtä ja valtuuttanut tällaiseen työhön. Rakennuttaja on velvollinen tekemään ja toimittamaan urakoitsijalle asbesti-, lyijy- ja PCBkartoituksen. LAADUNVARMISTUS Tarkastukset ja palaverit Ennen Työmaatarkastukset Telineiden, koneiden ja laitteiden yms. kunto työmaalla on todettava (VNp 629/94 11 ) käyttötarkoitukseen sopivaksi ja niitä koskevien vaatimusten mukaisiksi. Työhön opastus Aloituspalaveri Työkohteen vastaanottotarkastus Mallityön tarkastus Aikana Jälkeen Valmiin työn luovutus Varmistetaan, että työntekijät on perehdytetty työhön ja työkohteeseen. Perehdyttämisessä käydään läpi mm. työntekijöiden ammattitaito, purkukohteen esittely, purkutyön opastus kuten, purkutyöjärjestys, käytettävät työmenetelmät, koneet ja laitteet, rakenteiden työnaikainen tuenta, henkilökohtaiset suojaimet ja toiminta vaaran tai onnettomuuden sattuessa. Aloituspalaverissa sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat, vastuuhenkilöt, laadunvarmistus- ja työturvallisuusasiat. Mahdollisista työmenetelmän muutoksista sovitaan rakennesuunnittelijan kanssa. Tarkistetaan työkohteen valmius. Vastaanottotarkastuksesta kirjoitetaan muistio. Tarkistetaan ensimmäinen osakohde mallityönä. Tarkistetaan, että käytetyt työmenetelmät ja käytetyt materiaalit ovat suunnitelmien mukaiset. Puutteet ja virheet korjataan ennen seuraavaan kohteeseen tai työvaiheeseen siirtymistä. Tarkistetaan, että työ tehdään suunnitelmien mukaan. Suunnitelmien muutoksista ja yllätyksistä purkutöiden jälkeen neuvotellaan rakennesuunnittelijan kanssa. Työn aikana tehdään yhteistyötä rakennesuunnittelijan kanssa. Suunnitelmien muutoksista työn aikana sovitaan rakennesuunnittelijan kanssa. Työn aikana voidaan joutua vaihtamaan tuentamenetelmää, johtuen mm. vanhan rakenteen kunnosta tai siitä, että vanhat piirustukset eivät vastaa esiintullutta rakennetta. Työ tarkistetaan ja luovutetaan tilaajalle. KIRJALLISUUS Viranomaismääräyksiä ja -ohjeita Valtioneuvoston päätös. Rakennustyön turvallisuusmääräykset. VNp 629/94 Valtioneuvoston päätös työvälineiden turvallisesta käytöstä. Suomen säädöskokoelma 1403/93 Valtioneuvoston päätös henkilösuojaimista. Suomen säädöskokoelma 1406/93 Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten käytöstä ja valinnasta. Suomen säädöskokoelma 1407/93 Valtioneuvoston päätös työtelineiden turvallisesta käytöstä. Suomen säädöskokoelma 1403/93 Valtioneuvoston päätös asbestityöstä. 1380/1994 Työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyöstä STMp 156 Ratu-kirjallisuus Rakennustöiden laatu 2000. Rakennustieto Oy. Helsinki 1998 Rakennushankkeen työturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki 1994 Muita julkaisuja Aitomaa et al. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen. Rakennusalan kustantajat, 1994 Korja, Janne. Rakennesuunnittelu korjauskohteissa, Diplomityö. TTKK. Tampere. 1995. Paasivuori. Purku- ja korjausrakentamista suunnittelevan turvallisuusopas. VTT. Espoo. 1989 RIL 174-4. Korjausrakentaminen IV Runkorakenteet. RIL. Helsinki. 1988 RIL107-2000. Vedeneristys- ja kosteudeneristysohjeet. RIL. 2000 Ryömintätilan ratkaisut ja rakennusfysiikka, kosteustekninen suunnittelu. TKK/Konetekniikan osasto. LVI-tekniikan laboratorio. B63. Espoo 1999.