Omaishoito kotona asumisen tukena Koulutuspäällikkö, TtT Kirsi Valkeapää Yliopettaja, THL, KM Hannele Tiittanen SOTE KESKUSTELUTILAISUUS Kotona asumista tukevat avohoidon palvelut Tiistai 9.12.2014 klo 13-15 Aikuiskoulutuskeskus, Iso auditorio, Kirkkokatu 16, Lahti 1 December 9, 2014 ALATUNNISTE TÄHÄN
Omaishoito kotona asumisen tukena Alustuksen sisältö: Kuka on omaishoitaja? Omaishoidon tarve Suomessa Omaishoidontuki Omaishoitajana jaksaminen Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman visio ja tavoitteet 2020 Lähteinä mm. Tillman, P., Kalliomaa-Puha, L., Mikkola, H. (toim.) 2014. Rakas mutta raskas työ Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia. Kela, työpapereita 69/2014. Kansallinen omaishoidon Kehittämisohjelma, Työryhmän loppuraportti. 2014. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2. 2
Omaishoitajuus Kuka on omaishoitaja? Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään joka sairaudestaan, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitajuuden edellytykset ovat että: hoidettavan omainen tai hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon vaatimuksia. omaishoito yhdessä tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. siitä on tehty kunnan kanssa omaishoitosopimus 3
Keitä ovat omaishoitajat? Omaishoitajina toimivat yleisimmin puolisot ja toiseksi yleisimmin omat lapset tai omat vanhemmat. Omaishoitajista noin neljännes on miehiä. Miesten osuus omaishoitajina on kasvamassa. Omaishoitajista n 60 % on eläkkeellä n 20 % on kokoaikatyössä n 4 % osa-aikatyössä loput työttömänä/virkavapaalla/muu Julkisen omaishoidon tuen ulkopuolella olevat omaishoitajat eivät merkittävästi eroa tukea saavista omaishoitajista. 4
Omaishoidon tarve Suomessa Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutos http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html Omaishoito: Ks. seur dia, kuvio 1. Väestöllinen huoltosuhde Suomessa vuosina 1987 2012 ja ennuste vuoteen 2040 (työikäinen väestö 18 67-vuotiaat) Ikärakenteen muutos näkyy väestöllisessä huoltosuhteessa: kun vuonna 2011 oli 53 huollettavaa eli alle 18-vuotiasta tai yli 67-vuotiasta sataa työikäistä kohden, niin vuoteen 2020 mennessä huollettavien määrä on noussut 63:een ja vuoteen 2030 mennessä jo 70:een. http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/omaishoito Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2014 n. 43 000.! Omaishoito laskee merkittävästi hoidon menoja. Ilman omaisten apua olisivat ikääntyneiden hoidon menot vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä suuremmat. (Kehusmaa S. Hoidon menoja hillitsemässä. Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 131, 2014.) 5
6 December 9, 2014
Omaisiaan ja läheisiään auttavat ja omaishoidon tukea saavat Suomessa. 7
Pääasiallinen syy omaishoitoon (Tillman ym.2014) 8
Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937 Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidon tuki on osa kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta. Omaishoidon toteutumista seurataan säännöllisesti Omaishoidon tuki kartuttaa eläkettä ja tukea saava henkilö on tapaturmavakuutettu On arvioitu, että omaishoidontuki on 1,3 miljardia euroa edullisempi vaihtoehto, kuin muut käytössä olevat hoitomuodot. Tulevina vuosina omaishoidon tuesta tulee entistä merkittävämpi etuus. 9
Omaishoidon tuen ja yleisempien vaihtoehtoisten palvelujen kustannukset (brutto)1 Palvelu Kustannukset kunnalle /vuosi/asiakas Omaishoidon tuki (palkkio ja palvelut) 13 300 Kotihoito (2 käyntiä/vrk, 38 /käynti) 27 700 Vanhusten tehostettu palveluasuminen (141 /vrk) 51 500 Vanhainkotihoito (180 /vrk) 65 700 Kehitysvammahuollon palvelut yhteensä 37 000 Hoito kehitysvammalaitoksessa (297 /vrk) 108 400 10
Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu: hoitopalkkiosta joita on eri tasoja (usein 2-3 palkkioluokkaa kunnasta riippuen) vapaapäivistä; kunnan kanssa omaishoidon sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta 11
Omaishoidon tuki: Esimerkki omaishoidon tukeen liittyvistä palvelumuodoista Asiointivapaa on tarkoitettu tilapäiseen hoidettavan hoitoon esim. 3-4 tuntia, jotta omaishoitaja voi hoitaa pankkiasioita, käydä kampaajalla jne. Omaishoidon lakisääteiset vapaat: Jaksohoito järjestetään usein kunnan omassa asumispalveluyksikössä, jonne omaishoitaja vie hoidettavan pitääkseen omaishoidon vapaansa Sijaishoito; kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona, mikä vastaa selvitysten mukaan monien omaishoitajien ja - hoidettavien henkilöiden toiveita. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Perhehoito, kunta voi sosiaalihuoltolain mukaisesti järjestää henkilön ympärivuorokautisen huolenpidon hänen oman kotinsa ulkopuolella perhehoitona yksityiskodissa. 12
Vuoden 2012 aikana omaishoidon tukea saaneiden määrät ja väestöosuudet maakunnittain 13 December 9, 2014
Omaishoitajan vapaapäiväoikeus ja vapaan aikainen sijaishoito. Vapaapäiväoikeus kaikilla sopimuksen tehneillä omaishoitajilla 14 December 9, 2014
Omaishoidon tukeen liittyviä palvelumuotoja Palveluseteliä voi käyttää hyvin monimuotoisesti, se on yksi tapa pitää lakisääteisiä omaishoidonvapaita. Palvelusetelillä voi ostaa kotiin henkilön olemaan hoidettavan kanssa, kun itse on poissa. Tai setelillä voi ostaa siivousta, ruuanlaittoa tms. muuta kevyttä kotityötä joka auttaa omaishoitajaa arjessa Tilapäinen kotihoito omaishoitajan tukena esim. omaishoitajan sairastuessa flunssaan Omaishoitajien tuetut lomat sekä kuntoutus, järjestäjinä Kela sekä järjestöt Hoito- ja palvelusuunnitelman päivitys tulee tehdä vuosittain sekä aina tarpeen mukaan Hoitotarvikkeet myönnetään kunnan hoitotarvikejakelusta esim. vaipat ja katetrit Kuljetustuki on kunnan vammaispalvelun alaista toimintaa Verottaja myöntää invalidivähennyksen, vapautuksen ajoneuvoveroista, autoveron palautuksesta ja huojennuksesta ja veronmaksukyvyn alentumisvähennykset Usein arjen apuna ovat myös ystävät, naapurit ja sukulaiset 15
Omaishoitajana jaksaminen Omaishoitajaa kuormittavia tekijöitä: 1. Velvollisuus Omaishoitotilanteessa, jossa on kyse puolisohoivasta, korostuvat kiintymyksen ohella myös parisuhteen moraaliset odotukset ja velvoitteet. Puolison hoivan tarve voi pitää huononkin avioliiton koossa, koska sosiaalinen paine estää puolisosta eroamisen. Erityisesti sodan ja jälleenrakennuksen sukupolven kuuluu kestää loppuun asti. 16 2. Hoidettavalla esiintyvät raskaiksi koetut käytösoireet mm. (muistisairaat merkittävin ryhmä omaishoidettavista) Vaeltelu, harhaluuloisuus, aistiharhat, kiroilu, syljeskely, kovaäänisyys, julkinen riisuutuminen tai muu vastaava sosiaalisesti hämmennystä aiheuttava käytös. Kaltoinkohtelu
3. Hoitamisen sitovuus Vain noin puolet omaishoitajista piti lakisääteiset vapaansa. Ilman tukea omaistaan hoitavan jaksaminen on koetuksella ja uupumisen vaara on suuri 4. Vastuu Omaishoitaja vastaa, jos hoidossa sattuu virheitä tai hoidettava vahingoittuu. Omaishoitajalla ei ole vastuuvakuutusta hoidossa sattuneesta virheestä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöillä, eikä useimmilla omaishoitajalla ole minkäänlaista koulutusta tai edes perehdyttämistä tehtäväänsä heidän alkaessa omaishoitajaksi. 17
Omaishoitajan voimien loppumisen tunnusmerkkejä Unihäiriöt Ahdistuneisuus Erilaisia fyysisiä oireita Kyynisyys lisääntyy Itsetunto heikkenee Positiiviset ajatukset haalistuvat ja katoavat huolien taakse 18
Omaishoitajan kuormitusta laskevat toiminnot Omaishoitajan kuormitusta vähentävät tekijät laskevat hoidettavan riskiä joutua laitoshoitoon. Tärkeimmäksi kuormitusta helpottavaksi tekija ksi on havaittu riittävien tukipalvelujen saaminen. Esimerkiksi muistisairaiden kohdalla päiväkeskustoiminnan on todettu vähentävän hoitajan kuormitusta. Jo kahden viikkokäynnin päiväkeskustoiminta pienensi omaishoitajan työtaakkaa, masennusoireita ja vihan tunteita. Omaishoitaja sivuuttaa herkästi omat tarpeensa, mutta jaksaakseen omaishoitotehtävässään olisi omaishoitajan aina välillä pysähdyttävä ja tarkasteltava omaa selviytymistään ja omia tarpeitaan. Tilanne on erityisen vaikea silloin, kun hoidettava ei pysty sairautensa takia ymmärtämään omaishoitajan itsestä huolehtimisen tärkeyttä. On hoidettavan etu, että omaishoitaja huolehtii itsestään. 19
Omaishoitajan jaksamista tukevat muodot Tieto hoidettavan sairaudesta ja hoidosta, tukipalveluista ja muista avun saannin mahdollisuuksista. Kokemus oman työn arvostuksesta. Henkinen tuki perheiltä sekä ystäviltä, läheisen sairastuminen tuo turvattomuutta ja pelon tunteita. Apua tunnetyöhön ammattilaiselta, suhde hoidettavaan on usein ristiriitainen, joten tunteiden tunnistaminen ja käsittely on tärkeää jaksamisen kannalta. Vertaistuki, yhteiset kokemukset auttavat ymmärtämään, ettei ole tilanteessa yksin. Usein myös asioista kertominen on helpompaa samassa elämäntilanteessa oleville. Omasta terveydestä huolehtiminen. Usko ja henkinen yhteys ovat hyvin tärkeitä voimavaran lähteitä osalle omaishoitajista. 20
Mitä muuta jaksamisen tukemiseen? Omaishoitajat ja läheiset liitto ry: http://www.omaishoitajat.fi/ Hyvinvointiteknologia? Vapaaehtoistyö? Palvelutori? 21
Sitra Palvelutorin toimintamalli, http://www.sitra.fi/julkaisu/2014/palvelutori, http://www.sitra.fi/uutiset/ikaihmisten-palvelutoriopastaa-ja-palvelee Tarjonta Markkinapaikka ja jakelukanava palvelujen tarjoajille Hyödyntää asiakas- ja kansalaisraatien tuottamaa tietoa tarjonnan kehittämisessä Palvelun tarjoajat noudattavat palvelutorista vastaavan palveluintegraattorin pelisa a ntöja Kysyntä Palveluintegraattori varmistaa laadukkaiden palvelujen luotettavan ja turvallisen ostamisen ja käyttämisen Opastaa ja neuvoo olemassa olevasta palvelutarjonnasta Tarvittaessa auttaa sosiaalietuisuuksien hakemisessa ja kotitalousvähennyksen hyödyntämisessä 22
KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMAN VISIO VUODELLE 2020 Omaishoito on sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona toimijoiden yhteistyönä toteutettu arvostettu hoitomuoto. Omaishoito mahdollistaa osaltaan kaikenikäisten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden tai vammaisten henkilöiden kotona asumisen. Omaishoitotilanteiden riittävä tukeminen edistää hoidettavien ja omaishoitajien hyvinvointia. 23 December 9, 2014 ALATUNNISTE TÄHÄN
KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMAN VUOTEEN 2020 MENNESSÄ SAAVUTETUT TAVOITTEET 1. Omaishoitajien keskinäinen yhdenvertaisuus ja nykyistä vahvempi asema on saavutettu 2. Sitova ja vaativa omaishoito on sopimusomaishoidon piirissä ja muuta omaishoitoa tuetaan sosiaalihuoltolain mukaisin palveluin 3. Sopimusomaishoitoa tukevien palvelujen ja hoitopalkkioiden järjestämis- ja rahoitusmalli turvaa omaishoitajien yhdenvertaisuuden 4. Sopimusomaishoitajien hoitopalkkiot on määritelty laissa 5. Omaisiaan ja läheisiään hoitavien, heidän hoidettaviensa ja koko omaishoitoperheen hyvinvointi on turvattu 6. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja hyödynnetään 7. Omaishoitoon liittyviä asiakasmaksuja on sisällytetty maksukattoon 8. Omaishoidon toimijoiden yhteistyötä on vahvistettu eri hallinnonalojen toimenpitein 9. Järjestöjen ja seurakuntien rooli omaishoitajien tukena on selkiytetty 24 December 9, 2014 ALATUNNISTE TÄHÄN
KIITOS! Kirsi.valkeapaa@lamk.fi Hannele.tiittanen@lamk.fi 25 December 9, 2014