LEHTI NUORILTA NUORILLE URLY SALKKARIT RAKUEN TSUIHOU DUUDSONIT HYVÄÄ MIELTÄ & KULTTUURIA HYVÄ PÄIVÄ NETISSÄ -KUVAKILPAILUN VOITTAJAT!

LEHTI NUORILTA NUORILLE 2/2015 #67 11.5.2015 18. Vuosikerta URLY ISSN 1455-2574 www.curly.fi SALKKARIT RAKUEN TSUIHOU DUUDSONIT HYVÄÄ MIELTÄ & KULTTUURIA HYVÄ PÄIVÄ NETISSÄ -KUVAKILPAILUN VOITTAJAT! 1

SISÄLLYSLUETTELO PÄÄKIRJOITUS 19 3 Pääkirjoitus: Onnea etsimässä 4 Silppuri: Rakuen Tsuihou, Salkkarit, Tuplanolla, HURMA 6 Yeesi-kolumni: Mitä onni on? 7 Kotipaikkakuntani: Turku 8 Curly-kolumni: Itkun syitä eri ikäkausina 9 Galluppi: Mikä saa sinut hyvälle mielelle?, Osallistumisen ilo 10 Curly-Kolumni: Kuumehoureisia oivalluksia 11 Hyvä päivä netissä -kuvakilpailun voittajat 12 Ronja Salmi: Ystäväni hevonen 14 Koulutus murtaa muureja 15 Sarjakuva: Lukutaidottomuus 16 Nuorten toimittajapäivät mediaa yhdessä tehden 18 Matkalaukku Afrikkaan ja takaisin Tämä Curly on tehty kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa tekevän Taksvärkki ry:n kanssa. Taksvärkki edistää lasten ja nuorten oikeuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kannustaa suomalaisnuoria yhteisvastuuseen. Kannessa: Rakuen Tsuihou s.5 Duudsonit s.20 Salkkarit s.4 Hyvä päivä netissä -kuvakilpailu s.11 19 Uusi kulttuuri, paras kulttuuri 20 Duudsonit Salon Steissillä 22 YRE-kilpailu: Liikunta ja itsetunto ovat samanarvoisia 23 Fotonovelat - Tarinoita nuorilta nuorille 24 Mielipide 26 Yeesi s Multicultural Team: Kokkausiltoja ja mukavaa yhdessäoloa 27 Sarjakuva: Pjongjang Turku Seinäjoki Tornio Muurame Kuopio Kartta: Ellen S., 14v., Helsinki #67 11.5.2015 18. vuosikerta ISSN 1455-2574 LEHTI NUORILTA NUORILLE Ilmaisjakelulehti Painosmäärä 15 000 Curly-lehti on nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee valtakunnallinen, mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoihin ja nuorisotaloille sekä kymmenien paikkakuntien nuorisotaloille ja oppilaitoksiin. Taksvärkki ry jakaa numeroa omissa kanavissaan. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.fi PÄÄTOIMITTAJA: Pipsa Sinkko-Westerholm 041-533 6541 pipsa.sinkko@curly.fi www.curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook, Instagram ja Twitter) TÄTÄ LEHTEÄ OVAT OLLEET TEKEMÄSSÄ: Netta Häyrinen Toni Jefremoff Taru Jäntti Alma Kilpi Lotta Kuismanen Veera Kurtti Tea Luoma Nea Niemelä Ida-Kaisa Niemi Ellinora Ojala Hanna Ollinkoski Maisa Parviainen Aurora Piirto Samu Pitkänen Pauliina Ropponen NUORTEN TOIMITUKSET: Jenny, Netta, Oona, Minna Merenheimo SALON STEISSIN NUORET: Noora Kreula, Jere Hauhia Aleksi Santanen, Elina Tötterström TAKSVÄRKIN NUORET: Aleksi, Danny, Ellenetta, Emmanuel, Esther, Felipe, Francisco, Iida, Khushi, Kimberly, Romee, Rosita, Sofi, Yessenia, Andrew Banda, Patrik Björkqvist, Kimberly RocÍo Pérez Chávez, Jenni Ikonen, Elmeri Jalonen, Nicholas Jana, Rachana Jha, Samuel Jones, Javier Antonio Reynoso De León, Janam Maharjan, Moaeez Muhammad, Mimosa Myllärniemi, Herkko Naves, Emilia Saari, Bipin Shrestra, Phan Sreypich, Topi Tuunanen, Máté Visegrádi, Wäinö Vänskä YEESIN NUORET: Gayathri Govind, Pilvi Mikkonen, Mirjami Pelkonen, Gabriella Óturai LEHDEN ULKOASU: Kasperi Lundgren KANNESSA: Sagar Darlami Magar, 15v., Nepal. Kuva: Pamela Arslan CURLY RY:N OSOITE: Sörnäisten rantatie 31 Nuorten toimintakeskus Happi 00500 Helsinki HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: Eija Krogerus 050-4020 170 eija.krogerus(a)curly.fi PAINOPAIKKA: Sanomapaino Oy, Vantaa 2015 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curlyyn tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. LÄHETÄ PALAUTETTA OSOITTEESEEN: curly(a)curly.fi Osoitemuutokset www.curly.fi, sähköpostilla tai tekstiviestillä! Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Turusta, Kuopiosta, Torniosta, Muuramesta ja Seinäjoelta. Onnea etsimässä Mikä tekee sinut onnelliseksi? Kesä, kaverit, liikunta tai lemmikki? Mirjami kirjoittaa kolumnissaan onnesta ja sen olemuksesta (s.6). Nuorisotyöpäivillä Seinäjoella Yeesi ry keräsi nuorisotyön ammattilaisilta ajatuksia onnesta lapuille pyykkinarulle kiinnitettäväksi. Lappuja tuli iso kasa. Yhdessä lapussa lukee Tässä & nyt. Viisaiden mielestä hetkessä oleminen ja aistien avaaminen tuovat onnellisuutta, mutta mitä jos taivaalta sataa vielä toukokuussakin räntää, työt stressaavat, selkä on kipeä ja kotona on riitoja. Miten silloin voi nauttia hetkestä tai olla aistit auki? Silloin ainakin minä kaivaudun hupun alle, laitan luureihin hyvää musaa ja syön suklaata, illalla katson hyvän elokuvan tai luen koukuttavaa kirjaa. Pakenen hetkeä ja todellisuutta. Voisiko Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi onni olla sitä, että osaa vältellä todellisuutta? Tai niitä elämän ei-niin-onnellisia juttuja? Onni ja onnellisuus ovat suhteellisia asioita. Ihminen voi olla tyytymätön elämäänsä, vaikka kaikki ulkoiset puitteet olisivatkin kunnossa. Veera kirjoittaa siitä, mikä itkettää eri aikakausina (s.8). Toisaalta joku taas voi olla täydellisen onnellinen, vaikka eläisikin köyhyydessä. Tämä lehti on tehty yhdessä kehitysyhteistyötä tekevän Taksvärkki ry:n kanssa ja mukana on ollut nuoria ympäri maailman. Ilon ja onnen aiheet ovat usein samoja (s.9), mutta erojakin löytyy; köyhempien maiden lapset iloitsevat koulusta ja siitä, että voivat vaikuttaa olojensa edistämiseen. Tästä Suomen nuoret voisivat ottaa oppia. Fiilisten miettiminen ja tunnistaminen on tärkeää ja osa hyvää mielenterveyttä. On ihan ok olla huonona joskus, mutta kaikesta ei kannata välittää ja valittaa. Pitää huomata ja huomioida sitä mitä hyvää elämässä on. Sillä jokaisella on elämässään jotain hyvää ja onnellista, kaikki on TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Etunimi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. MIKÄ CURLY? Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! näkökulmasta kiinni. Sadekin tekee hyvää luonnolle toukokuussa :-) Ihanaa kesää Pipsa Päätoimittaja Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Kirjepostimerkki CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI 2 3

SILPPURI SILPPURI SALKKAREIDEN STUDIOLLA Ihana Romeo eli Constantinos Mavromichalis oli mukana sarjassa muutama vuosi sitten. Kuva: Maisa Parviainen, 14v., Kuopio 25.1.1999 oli merkittävä hetki monelle suomalaiselle, sillä silloin starttasi tv:ssä Salatut Elämät eli Salkkarit. Siitä lähtien todella monien perheiden iltarutiineihin on kuulunut se, että istutaan yhdessä telkkarin ääreen ja katsotaan tämän todella koukkutavan sarjan uusin jakso. Pääsimme tekemään radiohaastatteluja ja tutustumaan Salkkareihin vähän syvemmin suoraan studiolla. Vaikka nyt olen nähnyt, että asunnot eivät oikeasti ole ihania pikkuisia kerrostaloasuntoja (vaan kaikki ovat yhdessä hallissa) tai että Taalasmailla ei ole niin montaa makuuhuonetta, haluan edelleen uskoa, että jos joudun Helsingissä kodittomaksi niin Taalasmailla on minulle aina tilaa. Ja että Saku rakasti oikeasti Miiaa. Kaikkein eniten kuitenkin haluan uskoa, että Romeo on oikeasti olemassa, sillä olin häneen niin rakastunut muutama vuosi taaksepäin. Oikeastihan kaiken takana on taitavat käsikirjoittajat, puvustajat, lavastajat, maskeeraajat, kuvaajat, ohjaajat, näyttelijät ja muut tekijät, jotka saavat kaiken tuntumaan meille katsojille todelta. Arvostan nyt Salkkareita vielä enemmän jos vain suinkin mahdollista, koska olen omin silmin nähnyt, että sarjan tekeminen ei ole vain läpihuutojuttu. Yksi hienoimmista hetkistä koko elämäni aikana oli se, kun pääsin istumaan Sepon mustalle nahkanojatuolille. Haastatteluja teimme Iria Vartiasta (Monica), Emil Hallbergista (Tale), Rosa Rusesta (Iida) ja Hemmo Karjasta (Janne). Jutut ovat myöhemmin kuultavissa osoitteesta www.hertzila.com Käy ehdottomasti kuuntelemassa minkä vitsin Emil kertoo tai onko Iidalla ja Rosalla mitään yhteistä. Ja muista joka arki-ilta telkkari auki kello 19.30 ja katsomaan mitä uusia juonenkäänteitä Pihlajakadulla tapahtuu. Teksti: Lotta Kuismanen, 16v., Tornio 6 PARASTA ASIAA KESÄSSÄ 1. Aurinko 2. Loma 3. Jäätelö 4. Kaverit 5. Mansikat 6. Uiminen Lotta ja Onni Tale Taalasmaa eli Emil Hallberg. Lisää hienoja kuvia s.11. Kuva: MTV TUPLANOLLA.FI -SISÄLTÖJÄ TEKEVÄT NUORET ANIMAATIO-ARVOSTELU: Rakuen Tsuihou Expelled From Paradise SIVISTYKSEN HYLKÄÄMÄ Rakuen Tsuihou on vuonna 2014 ensi-iltansa saanut japanilainen animaatioelokuva, jonka on ohjannut Seiji Mizushima, käsikirjoittanut Gen Urobuchi ja tuottanut Toei Animation. Elokuva alkaa tulevaisuudesta, jossa ihmiset ovat paenneet maapallolta DEVA -nimisen palvelimen suojaan paratiisiin. Eräänä päivänä DEVA:an murtautuu tuntematon hakkeri maapallolta ja tämän perään lähetetään kuvankaunis salainen agentti Angela Balzac tehtävänään selvittää hakkerin motiivit. Leffan keskeinen teema on ihmisyys. Mitä ihmisyys on ja miten se on muuttunut, kun ihmiset ovat paenneet Maasta. Tämän huomaa mm. Angelan hahmon kehityksessä leffan aikana. Hahmo on leffan alussa DEVA:ssa niin aikuista kuin olla voi, mutta heti Maahan tullessa muuttuu valittavaksi vikisijäksi. Angela kuitenkin oppii pitkin elokuvaa kuinka sivistyksen hylkäämässä Maassa eletään. Näin leffan ensikerran Desucon Frostbite -tapahtumassa helmikuussa ja heti ensihetkistä lähtien leffa tempaisi minut mukaansa. Leffan parhainta antia on ehdottomasti sen ulkoasu ja visuaalit, sillä leffa on tehty kokonaan 3DCGI-animaatiota hyödyntäen, joka on animeissa todella harvoin käytetty tyyli. Viimeisin tyyliä hyödyntänyt animesarja on Polygon Picturesin tuottama, Tsutomu Nihein mangasarjaan perustuva Knights of Sidonia. Pelkäsin aluksi, että joutuisin katsomaan yhtä ilmeettömiä kasvoja kuin Sidoniassa, mutta Rakuen Tsuihou kuitenkin näytti, että mikä tahansa on mahdollista tehdä hyväksi, kunhan siihen käyttää aikaa. Leffan ääninäyttelystä sen verran, että päähahmokolmikkoa esittää todella kova trio. Angelaa esittää tsunderekuningattareksi nimetty Rie Kugimiya, Angelan aisapari Zarikia esittää Shinichiro Miki ja hakkerirobotti Frontier Setteriä esittää Hiroshi Kamiya. Leffan musiikki on todella hyvää ja varsinkin lopussa kuultava Eonian -niminen kappale on erittäin loistavan kuuloinen teos. It s so far away... Elokuva muistutti minua hieman eräästä pelistä nimeltä Borderlands. Varsinkin hylätty Maa-planeetta muistutti todella paljon Borderlandsin Pandora-planeettaa. Voiko leffaa suositella tavalliselle katsojalle? Kyllä voi, jos tieteiselokuvat iskevät. Pieni tietämys japanilaisesta animekulttuurista on tietenkin hyväksi. Teksti: Toni Jefremoff, 20v., Tornio Tuplanolla.fi on huhtikuussa 2015 avattu nuorisomediasivusto. Sivuston sisällön muodostavat erilaiset listat ja testit, joita on helppo jakaa some-kanavissa. Sivuston sisällön ideoinnista ja tuottamisesta vastaavat 13-17-vuotiaat nuoret. Sivuston perustajan ja päätoimittajan Ville Kormilaisen, 34, mukaan näin sivuille saadaan kohderyhmää kiinnostavaa aineistoa. Nuoret saavat jutuistaan myös palkkioita. Sivuston takana on Tuplanolla Oy ja sivustoa rahoitetaan mainostuloilla. Curly on ollut mukana rekrytoimassa sivustolle nuoria sisällöntuottajia. Jatkossa sivuilla nähdään ainakin tamperelaisten ja torniolaisten nuorten tuottamia juttuja. CURLY MUKANA HURMA -VERKKOLEHDESSÄ Curly on mukana Väestöliiton projektissa, jossa toteutetaan seksuaalioikeuksia käsittelevä nuorten verkkolehti HURMA. Väestöliitto järjestää syksyllä 2015 nuorille kolme työpajaa eri puolilla Suomea, joissa tutustutaan nuorten seksuaalioikeuksiin ja ideoidaan sekä tuotetaan aineistoa virtuaaliseen lehteen. Pajat järjestetään Torniossa, Tampereella ja Helsingissä, jossa tapahtumapaikkana on nuorten toimintakeskus Happi. Joka pajassa on aiheeseen johdattelemassa julkisuudesta tuttu henkilö ja kaikille osallistujille on tarjolla pizzaa. Jokaiselle lehdessä julkaisseelle on luvassa Finnkinon leffalippu. Tule mukaan HURMAan! Lisää seksuaalioikeuksista: www.vaestoliitto.fi/nuoret Ilmoittautumiset pipsa.sinkko(a)curly.fi Väestöliiton edellinen nuorten verkkolehti oli nimeltään LEIMA. 4 5

YEESI-KOLUMNI KOTIPAIKKAKUNTANI HK-Areena eli entinen Turkuhalli on TPS:n kotihalli. Kaupunkilaisten suosima ostoskeskus Hansa. UNELMOINTI Mitä onni on? Nuorisotyöpäivät pidettiin Seinäjoella 15.- 16.4.2015. Nuorten mielenterveysseura Yeesin pisteellä nuorisotyön ammattilaiset pohtivat, mitä onni on. Onnen määrittelyistä kertovat laput koottiin pyykkinarulle: Onni on välittämistä, Perhe, Tässä & nyt. Onni on Metsäretki ja kevään tuoksu. Onni on Sitä että saa tehdä mistä tykkää, on tyytyväinen elämäänsä. Onni on olla omien rakkaidensa elämässä, juuri sellaisena kuin olet. Onni on Jaettuja nauruja. Onni ja elämän positiiviset asiat vaikuttavat ihmismieleen kuin sade kuihtuvaan ruohonkorteen tai auringonsäteet pimeyden vankiin. Onni näkyy ja kuuluu. Tarttuukin. Mielenterveys on yksi elämäntaitolaji, jota voi opetella, sen sijaan että odottaisi onnen potkaisevan tai leijailevan pehmeästi elämäänsä. Kaikkeen elämässä ei voi itse vaikuttaa, mutta mielenterveyden elämäntaitolajia kannattaa harrastaa, sillä se on yksi parhaista hyötyliikuntamuodoista ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Jotta ihmistä pystyssä pitävä selkäranka säilyy kuosissaan, sitä tukevien lihasten lisäksi tarvitaan henkisen hyvinvoinnin sixpack, tai jos ei nyt ihan sixpack, niin ainakin jonkinlainen henkilökohtainen psyykkisen kunnon tukijärjestelmä. Se auttaa onnen kääntöpuolisinakin hetkinä. Tässä(kään) lajissa ei ole oikotietä onneen, vaan eteneminen tapahtuu pienin askelin. Yhtenä osaalueena lajiin kuuluu se, että oppii iloitsemaan siitä mitä hyvää elämässä on, eikä keskittymään siihen mitä ei ole, tai mikä on huonosti. Onni on isoa ja onni on pientä. Onni on ihmisille erilaista ja onni on ihmisille samanlaista. Mistä löytää onnea ja juuri itselleen sopivia hyvän mielen lähteitä? Kokeilemalla. Elämällä tätä elämää, haistelemalla ja maistelemalla. Kulkemalla eteenpäin ja taaksepäin. Tekemällä oikeita ja vääriä valintoja. Yrittämällä uutta. Istahtamalla alas ja tunnustelemalla. Onnea voidaan pukea sanoiksi ja ajoittaa. Mutta se on myös tiedostamatonta. Ehkä olet huomannut joskus jälkeenpäin, kuinka onnellinen joskus olitkaan. Oli niin paljon onnea, ettet hoksannut ajatella koko asiaa. Onnen tiedostamattomuuskin on hyödyllinen taito. En usko, että onneen voi kyllästyä. Mutta jos onnea on, sitä voi alkaa pitää itsestäänselvyytenä, jolloin se helposti katoaa. Ehkä katoavaisuus on onnen hinta. Hoitamaton onni on kallista. Onneen kuuluu mielestäni sen jatkuvuus ja tulevaisuus. Myös epäonni kuuluu pakettiin. On hyvä tietää, mitä onni juuri itselle merkitsee. Silloin sitä voi hoitaa, helliä ja lelliä, pitää kiinni. Jokaisen on hyödyllistä oppia vahvistamaan omia voimavarojaan. Nuorten mielenterveysseura Yeesi haluaa painottaa nuorille ja nuorten parissa toimiville tahoille, kuinka tärkeää on pitää itsestään huolta ja vaalia omaa mielenterveyttään. Onnen erilaisten olomuotojen esiintymistiheyttä elämässä kannattaa siis pyrkiä edistämään itselleen parhaalta tuntuvalla tavalla. Ja on hyvä muistaa onnen lisääntymistaipumus, kun sitä jaetaan yhdessä. (Vai tuplaantuuko nautinto, kun karkkipussi jaetaan? Ainakaan ei tule niin kova ähky.) Millaista sinun onnesi on? Löydätkö sen omasta lämpöisestä turvasohvannurkasta vai seikkailuista maailman makean myrskyisillä merillä? Vai niistä molemmista? Onni on tasapainoinen elämä. Teksti: Mirjami Pelkonen, Vantaa Kuvat: Pilvi Mikkonen ja Mirjami Pelkonen Kirjoittaja on Yeesi ry:n vapaaehtoinen. www.yeesi.fi KOTIPAIKKAKUNTANI: TURKU Itse asiassa Turku ei ole kotikaupunkini, sillä asun naapurikaupungissa Raisiossa. Silti Turku tuntuu enemmän kotikaupungiltani. Turku on Lounais-Suomessa sijaitseva, maamme kolmanneksi suurin kaupunki ja täältä löytyy paljon tekemistä kaiken ikäisille. Ulkopaikkakuntalaiset tuntevat Turun Aurajoesta, Turun linnasta ja erilaisista tapahtumista, kuten Tall Ships Race -tapahtumasta ja Ruisrockista. Usein kuvatuksi tuleva ja kesäisin etenkin nuorten piknikpaikkana toimiva jokiranta sijaitsee Turun ytimessä aivan kauppatorin lähellä. Jokirannasta löytyy ravintolalaivoja ja viihtyisiä kahviloita ja kesäisin sen täyttää lukuisat turistit. Turussa on tavallista sanoa täl puol jokke ja tois puol jokke riippuen siitä kummalla puolella jokea on. Aurajokirannassa yksi tunnetuimmista kahviloista on taidekahvila Cafe Art. Siellä voi nauttia erilaisista kahveista esim. Turun kahvipaahtimon vastapaahdetusta kahvista ja ihailla samalla jokirannan maisemia. Kahvilasta on myös mahdollista ostaa kotiin paahtimon tuotteita ja paikan päällä voi herkutella maukkailla leivonnaisilla. Kauppatorin laidalla sijaitsee Turun suosituin kauppakeskus Hansa. Sieltä löytyy kauppoja joka Jokimaiseman kruunaa Turun tuomiokirkko ja lukuisat sillat. lähtöön, yhteensä yli 120 sekä suosittu Stockmann. Kauppakeskus toimii usein nuorten vapaaajanviettopaikkana. Ruissalo on Turulle kuuluva saari aivan kaupungin edustalla. Ruissalo on tunnettu monipuolisesta luonnostaan ja Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta. Siellä sijaitsee myös Ruissalon kylpylä ja leirintäalue. Kansanpuistossa kesäisin järjestettävä Ruisrock kokoaa festivaalikansan Ruissaloon, jossa ohitse liikennöivät ruotsinlaivat ja merellinen tunnelma on helposti aistittavissa. Teksti ja kuvat: Ida-Kaisa Niemi, 19v., Raisio Ruissalossa riittää merellisiä maisemia. Cafe Art sijaitsee idyllisessä ja historiallisessa kivitalossa Aurajoen rannalla. Turku Asukkaita: 184 300 Pinta-ala: 306,36 km² Sijainti: Varsinais-Suomen maakunnassa Väentiheys: 750,20 as/km² Naapurikunnat: Kaarina, Lieto Naantali ja Raisio Tunnettuja turkulaisia: Michael Monroe, Robin, Lola Wallinkoski, Jethro Rostedt, Mikko ja Saku Koivu 6 7

CURLY-KOLUMNI Mikä saa sinut hyvälle mielelle? Kuvat: Pamela Arslan/Taksvärkki ry Kimberly ja Javier ovat olleet mukana nuorisoliikkeessä jo kaksi vuotta. Itkun syitä eri aikakausina Taksvärkki ry:n hankkeissa ympäri maailmaa mukana olevat nuoret kertovat mikä saa heidät varmasti hyvälle tuulelle. Sofi, 14, Vantaa, Suomi - Kaverit ja hyvä seura. Me puhutaan ja pelleillään yhdessä. Itkeminen on ihmisen tapa reagoida eri tunnetiloihin. Kyyneleet viestivät esimerkiksi surua, iloa ja ahdistusta. Elämä on tunteiden vuoristorataa ja itku on yksi sen mutkista. Kaikki ovat itkeneet elämänsä aikana. Jotkut vain ovat vuodattaneet enemmän kyyneleitä, mutta kukaan ei voi sanoa, ettei olisi itkenyt ikinä. Herkempi ihminen saattaa itkeä helpommin kuin muut, muttei se ole merkki heikkoudesta, kuten väitetään. Itkimme ensimmäisen kerran tullessamme tähän maailmaan. Silloin itku ja huuto olivat merkki siitä, että maailmaan on syntynyt jotain kaunista ja haurasta. Vauvat esittävät tunteensa ja tarpeensa itkemällä, koska eivät osaa puhua. Pienet lapset itkevät hyvin herkästi. Kompastutaan omiin jalkoihin, ja asfaltin raapima iho saa lapsen itkemään hätäisesti. Äidin torumiset pikkusiskon hiusten repimisestä saa helposti lapselle itkupotkuraivokohtauksen aikaan. Uusi nukke ei ole oikeanlainen, joten katsotaan ja suostutellaan vanhempia ostamaan uusi, samalla kun kyyneleet kirpoavat kirkkaansinisten silmien kulmaan. Kouluikäiset lapset itkevät, kun joku sanoo pahasti. Haukutaan uutta hiustyyliä tai penaalia. Kiusaamista ja syrjimistä, jolla saadaan toiselle paha mieli. 10-vuotias tyttö juoksee kotiin, menee huoneeseensa ja istuu nurkkaan itkemään. Pahat sanat pyörivät päässä ympyrää ja kyyneleet valuvat vesivanana suloisia kasvoja pitkin. Teinit itkevät koko ajan, itketään joko onnesta, surusta tai ahdistavasta tunteesta. Joskus itketään ilman syytäkin, tai sitä syytä ei vain osata itse hahmottaa. Tytöt itkevät poikien perään, ja pojat rikkoutuneiden videopelien perään. Itketään kirjojen ja elokuvien sydäntä särkevien tapahtumien takia. On kuitenkin olemassa selitys nuorten herkkyyteen, tunteet myllertävät ja hetkessä iloisesta nuoresta tulee masentunut ja apea. Aikuiset itkevät elämää suurempien asioiden takia. Itketään ikäkriisien kohdalla, kun omissa 50-vuotisjuhlissa tajutaan, että elämä alkaa olla jo takana päin. Jossain vaiheessa omat itkut vaihtuvat lasten puolesta itkemiseen. Tyttären häät, lasten rippijuhlat ja valmistujaiset saavat usein äideillä aikaan onnen kyyneleet. Elämän päättyessä suru on suuri. Oli kyseessä sitten sukulainen, ystävä tai lemmikki. Itkeminen on osa surun käsittelemistä ja tutkimusten mukaan itkeminen on terveellistä. Vuodatamme elämämme aikana miljardeja kyyneleitä. Jokaiselle ikäkaudelle on omat itkut. Vanha sanonta kuitenkin kuuluu: Eniten kyyneleitä vuodattaneet ihmiset hymyilevät loppupeleissä kaikista kirkkaimmin. Teksti ja kuva: Veera Kurtti, 14v., Tornio Emmanuel, 15, Lusaka, Sambia - Räppääminen ja laulaminen. Viikonloppuna soitan elektronista musiikkia kaverin kanssa. Khushi, 13, Yauralitar, Nepal - Tanssiminen ja laulaminen saavat aina hyvälle mielelle! Tykkään myös tosi paljon käydä koulussa. Aleksi, 13, Vantaa, Suomi - Vapaa-aika, jolla saa tehdä mitä haluaa. Vapaalla ollessani haluan pelata kotona pelejä kuten FIFA ja Counter-Strike tai mennä pelaamaan sählyä. Romee, 16, Swamitar, Nepal - Eniten pidän lentopallosta. Ja kävelyretkistä naapurikyliin kavereiden kanssa pitkin vuoristopolkuja. Esther, 17, Lusaka, Sambia - Kun saan jonkun lopettamaan kiusaamisen. Kun saan uusia ystäviä. Osallistumisen ilo Teksti: Javier Antonio Reynoso De León, 16v. ja Kimberly RocÍo Pérez Chávez, 14v., Guatemala Kuva: Elida García Guatemalan Coatepequessa toimii nuorisoliike, jossa olemme mukana. Opimme siellä kansalaisuuteen liittyviä asioita ja osaamme siksi toimia nykyisin paremmin järjestöjen ja ennen kaikkea toisten nuorten kanssa. Olemme oppineet dynaamisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja ja käyttäneet niitä työpajoissa ja tapahtumissa. Niistä on ollut myös hyötyä, kun esitämme viranomaisille konkreettisia ehdotuksia yhteisömme hyväksi. Nuorisoliikkeessä autamme toisiamme kasvamaan ihmisinä, jotta pystyisimme luomaan uusia ideoita yhteisömme hyväksi nyt ja tulevaisuudessa. Olemme järjestäneet infotilaisuuksia ja kampanjan Ei väkivallalle lapsia ja nuoria kohtaan. Guatemalalaiset nuoret tekevät aktiivista vaikuttamistyötä nuorten asioiden puolesta. Heitä tukevat Suomessa Taksvärkki -keräykseen osallistuneet nuoret. www.taksvarkki.fi > Taksvärkki maailmalla > Uutiset: Guatemala Lokakuussa 2014 meillä oli valmistujaiset, kun olimme olleet kaksi vuotta mukana toiminnassa. Se oli suuri ilo ja syy juhlaan meille nuorille, perheillemme sekä ohjaajallemme Elidalle. Se oli yksi hienoimmista kokemuksistamme liikkeessä. Olemme ratkaisseet konflikteja ja pystyneet pysymään kaukana paheista ja rikollisuudesta. Nuorisoliike on kannustanut meitä nuoria aktiivisiksi toimijoiksi, sitoutumaan kouluun ja toimimaan johtajina yhteiskunnassa. Pidämme aina mielessä mottomme Ystävien kesken rakennamme kansalaisyhteiskuntaa kaikessa tekemässämme toiminnassa. 8 9

CURLY-KOLUMNI Voittajakuvan otti kuopiolainen Maisa Parviainen. nneahannele: Silloin kun on lunta. nuuskamuikula: Tänään ketään ei kiusattu netissä. Hyvä päivä netissä -kuvakilpailun satoa Kuumehoureisia oivalluksia Terveenä ollessa sairauden tarjoama tauko arjesta vaikuttaa täydelliseltä. Haaveilemme nukkumisesta, elokuvien katselemisesta ja siitä kiireettömyyden autuudesta unohtaen täysin miltä itse sairastaminen tuntuu. Myönnän itsekin haaveilevani parin päivän flunssasta kun olen oikein väsynyt, mutta auta armias kun tämä toive sitten vihdoin toteutuu. Vietin hiljattain viisi päivää maaten sängynpohjalla kykenemättömänä mihinkään muuhun kuin epämääräiseen puhelimen selaamiseen ja nukkumiseen. Aluksi se oli ihanaa, myönnän, mutta vain siksi että korkea kuume oli sumentanut pääni ja armollisesti esti minua ajattelemasta selkeästi. Kun se päivien edetessä laski, muistin miten kamalaa sairastaminen oikeasti on. Tajusin jääväni jälkeen opetuksessa, läksyissä ja vähän kaikessa muussakin. Sen kestin vielä jotenkuten, mutta sitten muistin kaikki velvollisuuteni ja lähestyvät deadlinet. Sairastamisen sijaan minun pitäisi olla lähettämässä sähköposteja, lukemassa kokeisiin ja valmistelemassa esitelmää. Kuinka voin vain maata täällä pimeässä huoneessa kun minulla on näin paljon tehtävää? Luonnollisesti en voinut asialle mitään, ja vaikka yritinkin työntää asian mielestäni, en silti päässyt stressaavasta tunteesta eroon. Tämän ahdistuksen lisäksi on haittana tietenkin myös itse sairaus. Jos kehosi ei yritä poistaa keuhkojasi yskimällä väkivaltaisesti, saatat päästä tutustumaan läheisemmin vessanpönttöä ympäröivään laatoitukseen. Elokuvien katsominen on haaste kun aivot eivät pysty seuraamaan juonta ja päätä alkaa särkeä jo mainosten aikana. Kirjojen lukemisessa on sama ongelma sanojen sekoittuessa mössöksi, joten tylsyys saa väistämättä jossain kohdassa vallan. Muiden ihmisten ja raittiin ilman puute saavat nekin aikaan tunkkaisuutta ja uskokaa pois, pahinta on katsella auringon paistetta sälekaihtimien välistä ja kääntää sitten tuskaisena kylkeä. Suomen keväässä kauniit päivät ovat melko harvassa mikä ärsyttää etenkin jos niitä joutuu seuraamaan neljän seinän sisällä. Vaikka sairastelu siis tarjoaakin oivan keinon välttää koulu- tai työpäivä, taidan silti valita mieluummin paraabelien piirtämisen kuin eroottisen kohtaamisen vessanpönttöni kanssa. Teksti ja kuva: Taru Jäntti,15v., Vantaa Curly ja DNA järjestivät Hyvä päivä netissä -kuvakilpailun osana vuoden 2015 Mediataitoviikkoa. Voittajaksi valikoitui kuopiolainen Maisa Parviainen, 14v. Kuvatekstinä oli Instagramiin on kiva julkaista matkakuvia. Maisan profiili löytyy Instagramista nimellä mpmaisa. Kuva on kaunis, värikäs, kesäinen ja houkutteleva sekä sen sanoma on myönteinen; kesä ja lomailu on ihanaa sekä ystävät, joille voi jakaa kuvia ja joiden kanssa voi syödä jäätelöannoksen, ovat tärkeitä. Voittajan löytymisessä auttoi myös se, että Maisalla oli profiilissaan useita upeita kuvia. Maisa voitti kuvallaan 8-tuumaisen Samsungin 4G -tabletin. Kilpailussa sijoille 2.-5. ylsivät teriluoma, auroraelina, nneahannele ja nuuskamuikula. He voittivat 25 arvoisen 4G dataprepaid-liittymän. Palkinnot tarjosi DNA. Mediataitoviikko on valtakunnallinen mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mediataitoja sekä kehittää kasvattajien valmiuksia mediakasvatukseen. Teemaviikko kannustaa toimimaan yhdessä paremman netin ja mediaympäristön puolesta. Maisan profiilissa oli useita hienoja kuvia. Tämäkin Maisan kuva on upea! teriluoma: Lennot halvalla netissä! auroraelina: Naistenpäivän kunniaksi hemmottelen itseäni ihan vaan kirjoittamalla. 10 11

voillamme paistoi maailman suurin hymy. Ostimme hevosen kaiketi kaikkien oppikirjasääntöjen vastaisesti, mutta meille tunne oli tärkein kriteeri hevosta valitessa. Tamma ei välttämättä sopinut kuin hansikas käteen vaan pikemminkin kuin sormikas. Pienet yksityiskohdat loivat tammasta meille itse täydellisyyden. Myös toimittaja Ronja Salmi omistaa oman hevosen. YSTÄVÄNI HEVONEN Moni tyttö ja varmasti poikakin on joutunut hevoskärpäsen puremaksi. Minä ainakin jouduin ja olen ollut ala-asteelta asti hevoshullu. Toimittaja Ronja Salmen, 21v., hevoselämää voi seurata Ystäväni Hevonen -blogista. Kinusin siskoni kanssa ala-asteella omaa hevosta kauan ja vihdoin ja viimein saimme luvan alkaa etsiä sopivaa. Me ryhdyimmekin tuumasta toimeen. Menimme katsomaan 5-vuotiasta tammaa, johon ihastuimme oikopäätä. Tamma pyysi harjauksen jälkeen herkkua maata kaapimalla. Koeratsastus oli vauhdikas ja meno rytmitöntä, eikä tammaa ollut edes ratsukoulutettu. Siitä huolimatta kotiin lähtiessä kas- OSA ELÄMÄÄ Ronja Salmi on useasti miettinyt sitä hetkeä, jolloin sai hevoskärpäsen pureman, eikä hän ole ihan varma siitä milloin se tapahtui. Suuri vaikutus oli kuitenkin mökkireissulla, jolloin hänen tuli luettua vino pino hevossarjakuvia. Sitten Ronja sai äitinsä varaamaan hänelle alkeiskurssin ja sen jälkeen elämään on kuulunut hevoset. Salmi on siitä onnekas, että hänen äitinsä on yhtä innokas hevosharrastaja kuin hän itse. Kun Salmi aloitti ratsastuksen alkeet, hänen äitinsäkin aloitti harrastuksen uudestaan. Jollei Salmen äiti olisi tukenut hevosen ostoa, ei sitä olisi ostettu. Omassa perheessäni vain siskoni ja minä olemme niitä, joilla on hevostietoutta. Äiti tietää sen mitä olemme hänelle kertoneet ja näyttäneet. Hevoset ovat tärkeä osa omaa elämääni ja tulevat aina olemaan. Oma hevonen on mielessä aamulla herätessä ja illalla nukkumaan mennessä. EROTTAMATTOMAT MIRA JA RONJA Salmella oli takanaan neljä vuotta ratsastuskokemusta, kun oman hevosen osto tuli mahdolliseksi eikä vuokrahevosella enää pystynyt kehittymään riittävästi. Mira- niminen poni on sekä Ronjan, että hänen äitinsä ikioma unelmien poni. Mira-poni on aikamoinen tapaus. Kun se ostettiin, se oli kokematon ja arka. Luottamus saavutettiin pitkän ajan kuluessa. Miran kanssa Ronja on oppinut paljon myös itsestään, koska molemmat ovat tulisieluisia ja äkkipikaisia. Innostus syttyy helposti ja mielipiteet tuodaan esille heti, jos jokin ei miellytä. Miran luottamuksen Ronja voitti puolelleen ymmärtämällä ja kuuntelemalla hevosta. Hänen piti muistaa olla rauhallinen ja nöyrryttävä, jotta hevonen oppi luottamaan omistajaansa. Nyt Mira-poni ja Ronja ovat erottamattomia. Mira nauttii esteistä ja joskus se saattaa esitellä hyppytaitojaan ja räjähtävää nopeuttaan. Ronjan hevoselämää ja hevosiin liittyviä asioita voi seurata Ystäväni Hevonen -blogista. Blogi syntyi, koska Ylen Lasten- ja nuorten toimituksessa oli jo pitkään haluttu hevosohjelmaa. Ronjaa pyydettiin ohjelman tekijäksi, eikä hänen tarvinnut kauan miettiä ottaisiko homman vastaan. Ohjelma oli kuin tehty juuri häntä varten. Kun ohjelma oli ohi, päätettiin että sitä jatketaan blogin muodossa ja Instagramsivulla. Viimeaikoina sarja on levinnyt myös vlogin merkeissä Youtubessa. MINULLEKO OMA HEVONEN? Kun alkaa miettiä, olisiko valmis omaan hevoseen, on tärkeää että lähettyvillä on osaavia hevosihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan tarvittaessa. Omasta hevosesta täytyy pitää huolta ja huolenpitoon liittyy monia eri asioita, kuten ruokintaa, oikeanlaista liikuntaa ja jalkojen hoitoa jotka ovatkin hevoselle elintärkeät. Eikä saa unohtaa, että raha on tärkeässä osassa kun ajattelee ostavansa hevosen. Hevosen ylläpitäminen on kallista, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Eikä hevosta kannata ruveta ostamaan ainoastaan ratsastuskoulukokemuksella. Kannattaa vuokrata hevosta tai jos kokee haluavansa enemmän vastuuta ottaa itselleen ylläpitohevosen. Ja kun aika tuntuu oikealta voit ostaa ikioman hevosen. Mittari siihen että on todella valmis omaan hevoseen, on laaja ja riippuu paljolti henkilön tukiverkostosta ja Ronja Salmi ja hänen poninsa Mira ovat erottamattomat ystävykset. taidoista. Ennen oman hevosen hankintaa tulisi olla kokemusta erilaisista hevosista, sairauksien hoidoista, oikeanlaisesta ruokinnasta ja treenauksesta. Ja kuten Ronja Salmi sanoo: ratsastustaito ja hevosenhoitotaito ovat kaksi eri asiaa. Ystäväni Hevonen blogi: http://blogit.yle.fi/ystavani-hevonen Löydät Ystäväni Hevonen vlogin Youtube:sta. Teksti: Pauliina Ropponen, 19v., Kuopio Kuva: Sallis Lindqvist, 25v., Sipoo 12 13

Koulutus murtaa SARJAKUVA LUKUTAIDOTTOMUUS Tekijä: Janam Maharjan, 11v., Nepal Käännös: Bipin Shrestra ja Pamela Arslan muureja Teksti: Rachana Jha, 22v., Nepal Kuvat: Bipin Shrestra, 24v., Nepal ja Pamela Arslan Nimeni on Rachana Jha. Asun pääkaupunki Kathmandun kupeessa Lalitpurissa ja opiskelen yliopistossa ympäristötieteitä. Yksi syy siihen, että Nepalia pidetään yhä kehitysmaana on se, että nuoret lähtevät täältä kehittyneempiin maihin töihin ja opiskelemaan. Suurin osa entisistä koulukavereistani on muuttanut Eurooppaan. Jutellessani heidän kanssa internetissä he ovat kertoneet, etteivät halua palata takaisin Nepaliin, koska täällä on niin paljon ongelmia koulutuksen, palveluiden ja teknologian kanssa. Olen aina yrittänyt houkutella kavereitani takaisin. Täällä he voisivat laittaa oppimansa tiedot ja taidot käytäntöön ja näin puskea Nepalia askeleen edemmäs kehityksen tiellä. Yksi syy siihen, että olen itse jäänyt Nepaliin, on oma menneisyyteni. Olin nuorempana aktiivinen kouluni oppilaskunnan hallituksessa. Toi- minta opetti minulle monia asioita: tavoitteiden asettamista, ryhmätyötaitoja ja erilaisten tapahtumien järjestämistä. Oppilaskuntatoiminta on motivoinut minua tekemään oman osuuteni Nepalin tilanteen parantamiseksi. Pääsin myös työskentelemään kahden suomalaisen Taksvärkki ry:n vapaaehtoisen kanssa. Mietin jo silloin, että haluaisin tehdä itsekin samaa kuin ne nuoret vapaaehtoiset: kehittää kouluamme ja ympäristöämme. Nykyään minua motivoi, kun voin pienillä teoilla auttaa maatani kehittymään. Olen itse ECCA-nuorisojärjestön vapaaehtoinen ja olen päässyt vierailemaan kouluissa eri puolilla Nepalia. Saan kouluttaa nuoria oppilaskuntatoiminnasta sekä kouluympäristön, sanitaation ja puhtaan veden merkityksestä. Elokuussa 2015 alkaa uusi Taksvärkki-kampanja, johon osallistumalla suomalaiset oppilas- ja opiskelijakunnat tukevat oppilaskuntien työtä Nepalissa. Nepalilaiset nuoret haluavat muuttaa asenteita ja kehittää kyliä ja kouluja. Tsekkaa elokuussa julkaistavat Sagarin ja muiden nuorten videoviestit täältä: www.taksvarkki.fi/nepal Romee Tamang, 16, kiinnittää seinälehteä koulunsa pihan ilmoitustauluun. Seinälehdessä julkaistaan oppilaiden tarinoita, esseitä, runoja ja sarjakuvia. Oppilaskunnan hallituksessa mukana oleva Romee haluaa isona sosiaalityöntekijäksi ja samalla kehittää ja muuttaa omaa yhteisöään. Sagar Darlami Magar, 15, on koulunsa oppilaskunnan hallituksen jäsen. Sagarin tavoitteena on poistaa syrjintä kylästään. Oppilaskunta on saanut rakennutettua kouluun vessat tytöille ja pojille. Nuoret tekevät myös töitä puhtaan juomaveden saamiseksi kyläläisten käyttöön. 1. Meidän täytyy saada paljon lapsia, jotta he voivat auttaa meitä töissä. 2. Muutaman vuoden päästä Lähdetään kaikki töihin! 3. Kaikki kaverimme menevät kouluun, mutta me teemme töitä. 4. Vanhempiemme takia meillä ei ole hyvää tulevaisuutta. 14 15

NUORTEN TOIMITTAJAPÄIVÄT MEDIAA YHDESSÄ TEHDEN Nuorten toimittajapäivät järjestettiin 28.-29.3.2015 Jyväskylässä, Veturitalleilla. Viikonlopun järjesti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti ja jyväskyläläinen nuorten verkkotoimitus Painovirhe. Teksti: Minna Merenheimo, 18v., Tornio Kuvat: Koordinaatti ja Curly Toimittajapäiville osallistui parikymmentä nuorta toimittajaa ympäri Suomea. Me lähdimme matkaan Torniosta jo perjantaina aamupäivällä. Pitkä matka sujui junassa railakkaasti jutellen ja musiikkia kuunnellen. Saavuimme puoli kahdeksan aikaan illalla Jyväskylään, missä majoituimme Hotelli Cumulukseen. Lauantaiaamuna suuntasimme hotellin runsaalle aamupalalle. Siellä oli myös Elastinen, jonka kanssa otimme yhteiskuvan. Suuntasimme Veturitalleille, jossa ohjelma alkoi klo11. Tilat olivat todella hienot ja monipuoliset, joten oli hieman surullista kuulla, ettei tilalla oikein käy ihmisiä. Ohjelma alkoi Riina Nygrénin kertomuksella siitä, että miten hän on hyötynyt Painovirheen toimittajakokemuksesta työelämässä ja opiskelussa. Hän oli mm. saanut erilaisia työpaikkoja helpommin. Luento oli kiinnostava, koska sai varmistuksen siitä, että mediataidoista on tulevaisuudessakin hyötyä. Tämän jälkeen meille kerrottiin Nuortenelämä.fi -sivustosta, joka on nuorten oma sivusto, jossa nuoret voivat löytää tietoa heille kiinnostavista asioista. Lounaan jälkeen Papananaama eli Sini Laitinen kertoi vlogaamisesta ja siitä, kuinka hän on tullut tunnetuksi videoistaan. Hän myös antoi vinkkejä tuleville vlogaajille. Oli mahtavaa kuulla, että joku voi tehdä elantonsa tekemällä sitä mitä rakastaa. Vierailun jälkeen pääsimme hommiin, kun saimme opetella gallupin tekoa. Meille kerrottiin erilaisista haastattelutekniikoista ja kuvasimme ryhmissä toisiamme vastailemalla aikaisemmin keksimiimme kysymyksiin. Opimme, että on monta erilaista tapaa kuvata haastattelijaa ja haastateltavaa. Iltapäivällä meillä oli vapaata aikaa. Lähdin Veeran kanssa kaupungille, mutta emme ostaneet mitään, paitsi ruokaa. Vapaa-aika kului nopeasti ja sitä olisi voinut olla enemmänkin. Illalla ohjelmassa oli mm. lyhytelokuvan katsomista, jonka jälkeen keskustelimme lyhytelokuvan teknisistä asioista. Katsoimme myös ryhmien kuvaamat haastattelut. Illallisen jälkeen kaikki toimitukset esittelivät vuorollaan omaa toimintaansa. Esittelyt olivat kiinnostavia, koska jokaisella oli hieman erilaiset toimintatavat. Rankan päivän jälkeen pääsimme vihdoin hotellille nukkumaan. Sunnuntaina ohjelma Veturitalleilla alkoi jo yhdeksältä, joten herätys soi ennen seitsemää. Saimme taas aloittaa päivän ihanalla aamupalalla, jossa syötiin mahat kipeäksi! Aluksi valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen kertoi omasta urastaan. Sen jälkeen menimme studioon, jossa hän antoi vinkkejä hyvän valokuvan ottamiseen. Vinkit olivat todella hyödyllisiä ja helppoja toteuttaa myös huonommallakin kameralla. Yleisesti ottaen valokuvaustyöpaja oli yksi kivoimmista asioista toimittajapäivillä. Valokuvaamisen jälkeen saimme ryhmissä ideoida, että mitä seuraavissa tapaamisissa voitaisiin tehdä. Erityisesti radion tekemistä kohtaan oli suurta kiinnostusta. Kaiken kaikkiaan Nuorten toimittajapäivät oli antoisa reissu. Lauantai oli todella pitkä, joten seuraavalla kerralla päivien pitäisi olla lyhyempiä ja vapaa-aikaa olla enemmän. Lisäksi tutustumista olisi pitänyt olla lisää. Toiminta oli aika pitkälle vain kuuntelemista ja itse saatiin tehdä aika vähän. Kuitenkin lauantaina saimme paljon hyvää tietoa, josta on varmasti hyötyä jatkossakin. Mukavinta viikonlopussa oli Papananaaman vierailu ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Oikeasti parasta oli ruoka, koska mahani on pohjaton. Paikalla vieraili tunnettu vlogaaja Papananaama. Teksti ja kuvat: Jenny, Oona ja Netta 1) MIKSI OLET TÄÄLLÄ? 2) MINKÄLAISIA FIILIKSIÄ ON OLLUT? 3) OLETKO AIKAISEMMIN OSALLISTUNUT TÄLLAI- SEEN TAPAAMISEEN? Jenny, 14v., Jyväskylä 1) Tulin tänne uusien kokemuksien vuoksi. 2) Iloisia, positiivisia, hyviä tuntemuksia. 3) En ole ollut aikaisemmin. Tule mukaan HURMAan! Netta, 16v., Muurame Curly ja Väestöliitto etsivät innokkaita nuoria tekemään uutta, virtuaalista HURMA -nuortenlehteä. HURMAn tavoitteena on kertoa seksuaalioikeuksista nuorten äänellä. Järjestämme syys-, lokakuussa 2015 työpajan Helsingissä, Tampereella ja Torniossa. Pajoissa pizzatarjoilu! Toivomme pajoihin osallistuvien nuorten tuottavan nettilehteen: kirjoituksia, haastatteluja, sarjakuvia, valokuvia, videoita ja mielipidejuttuja. Kaikille lehdessä julkaisijoille palkkioksi leffalippu! Tutustu seksuaalioikeuksiin: www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet Ilmoittautuminen: pipsa.sinkko(a)curly.fi 1) Olen keräämässä kokemusta sekä tietoa ja taitoa mediatyöskentelyyn. 2) Fiilikset ovat todella hyvät. Mukava kokemus. 3) Olen ollut kerran vastaavanlaisessa pari vuotta sitten. Oona, 19v., Seinäjoki 1) Koska tämä oli uusi ja kiinnostava kokemus. 2) Tosi hyvät fiilikset kun saa tutustua uusiin ihmisiin. 3) En ole. 16 17

Matkalaukku Afrikkaan ja takaisin Vantaan kansainvälinen koulu osallistuu Taksvärkki ry:n ja Barefeet Children s Council:in projektiin, jossa keväällä lähetettiin matkalaukku Sambian Lusakaan täynnä suomalaisia ruokia ja esineitä. Sambialaiset nuoret myös lähettivät laukun takaisin. Teksti: Herkko Naves,13v., Moaeez Muhammad,14v., Topi Tuunanen, 13v., Wäinö Vänskä, 13v., Elmeri Jalonen, 13v., Máté Visegrádi, 13v., Samuel Jones, 13v., Patrik Björkqvist,13v., Nicholas Jana, 14v., Jenni Ikonen, 13v. ja Emilia Saari, 14v., Vantaa Kuvat: Pamela Arslan Projektissa olivat mukana kaikki koulun seitsemäsluokkalaiset oppilaat ja heidän luokanvalvojat. Projektin tarkoitus oli oppia tuntemaan sambialaista kulttuuria ja että sambialaiset oppisivat tuntemaan suomalaista kulttuuria. Vantaan Kansainvälisessä koulussa tällaista projektia ei ole aiemmin tehty. MATKALAUKUN SISÄLTÖ Oppilaille annettiin tehtäväksi tuoda jotain pientä, joka mahtuisi matkalaukkuun. Sen piti olla jotain, joka edustaisi Suomea ja Suomen kulttuuria sekä olisi tärkeää heille itselleen. Monet toivat karkkia, esim. suklaata ja lakritsia, xylitol-purukumia ja hapankorppuja. Mukaan kerääntyi myös harrastusvälineitä ja itse tehty kirja sisältäen suomalaisia ruokareseptejä. Me lähetimme myös luokkakuvat kaikista kolmesta luokasta ja itse kirjoitettuja kirjeitä, joissa kerrottiin millaista on olla nuori Suomessa. Laukkuun ei saanut laittaa rahaa, vaarallisia aineita tai helposti pilaantuvia ruokia. Lisäksi jokainen kirjoitti muutamalla lauseella itsestään ja esineistään pieneen vihkoon. Oppilaita käskettiin kirjoittaa englanniksi, sillä Sambiassa ei puhuta suomea. Laukku nimettiin Finnish Starter Pack:ksi. MATKALAUKKU SAAPUI TAKAISIN Sambialaiset myös lähettivät laukun takaisin Suomeen. Se saapui 20. huhtikuuta ja avattiin samana päivänä. Matkalaukussa oli paljon tavaraa mm. itse tehty jalkapallo ja koruja sekä jokapäiväistä käyttötavaraa, kuten esimerkiksi saippuaa. Matkalaukkuun oli maalattu ruusu. Laukussa oli paljon kirjeitä koulumme oppilaille. Ne kertoivat sambialaisten elämästä ja siitä kuinka kiitollisia sambialaiset nuoret olivat yhteistyöstä. Kirjeistä tuli ilmi nuorten elämän erilaisuus näissä kahdessa maassa. Monissa kirjeissä oli myös runoja. Kaikki projektiin osallistuneet suomalaiset nuoret olivat erittäin tyytyväisiä saadessaan takaisin tuliaisia toisen maan nuorilta. Lusakan nuoret kiittivät kivoista lahjoista ja kirjeistä. Projekti onnistui siis erittäin hyvin. Oppilaiden mielestä se oli hauska tapa tutustua nuoriin muualla maailmassa ja oppia heidän erilaisista kulttuureistaan. SAAKO SUOMI UUDEN MAINEEN SAMBIASSA? Projekti oli menestys, mutta asiat joita laukussa lähetettiin Suomesta Sambiaan herättivät kysymyksiä. Laukku oli nimittäin pääosin täynnä ruokaa ja herkkuja kuten suklaata, lakua ja muita epäterveellisiä asioita. Mitäköhän siellä Sambiassa meistä mietitään, kun me lähetimme pelkkää karkkia? Laukusta pystyi päättelemään että Suomessa ei eletä kovin terveellisesti. Karkin lähettäminen osoittaa, että suomalaisille lapsille sokeripitoinen ruoka on hyvin tärkeää ja että ylipaino voi olla täällä ongelma. Suurin osa sambialaisista lahjoista oli heidän itse tekemiä. Suomalaiset arvostavat ruokaa eikä kukaan Suomesta jaksanut muuta kuin ostaa jotain kaupasta. Suomi on kuin moni länsimainen valtio, arvostusta henkilökohtaisiin ja pieniin asioihin löytyy vain, jos joudumme elämään ilman niitä. Matkalaukku valmiina matkaan Vantaalta Sambiaan. Sambialaiset nuoret kertoivat vantaalaisille nuorille kirjoittamissaan kirjeissä itsestään ja nuorten elämästä Sambiassa. Sambiasta palanneen matkalaukun sisältö yllätti vantaalaiset seiskaluokkalaiset. Taksvärkki ry aloitti vuoden alussa projektin, jossa Vantaan Kansainvälisen koulun 7.-luokkalaiset ja sambialaisen Barefeet-järjestön nuoret pääsevät kahden vuoden ajan vaihtamaan ajatuksia ja tekemään yhteistyötä eri tavoin. Kaikki alkoi Taksvärkin Arjen idolit -kampanjasta: www.taksvarkki.fi/sambiakenia. Uusi kulttuuri, paras kulttuuri? Kulttuuri. Sana on nykyään menettänyt määritelmänsä tai niitä on sille liikaa. Vanhempien voi kuulla sanovan, että nuorten kulttuurissa nykyisin ei ole mitään järkeä ja että heidän kulttuurinsa oli paras. Kulttuuri on osa perinteitämme, elämäntapaamme, meidän yhteistä maailmaamme! Teksti: Andrew Banda, 22v., Sambia Käännös: Pamela Arslan Kuvat: Barefeet -järjestö ja Pamela Arslan Millaista sitten on nuorten kulttuuri? Kerron teille kotikaupungistani Lusakasta. Synnyin 90-luvun alussa ja olen päässyt kokemaan kuinka elämä on muuttunut. Pienenä kaikista tärkeintä oli vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Nuoremmat esimerkiksi antoivat aina istumapaikkansa tai tarjosivat ruuastaan vanhemmille. Nykyään meno on muuttunut, eivätkö ihmiset ole valmiita jakamaan omastaan. Muuttuneita ovat myös pukeutumistyyli ja tapa, jolla ihmiset puhuvat. Vanhempien ihmisten mielestä se on loukkaus perinteitämme kohtaan. Nykyään nuoret eivät enää tunne yhteyttä vanhaan kulttuuriin tai eivät tajua sen merkitystä. Niinpä vanha sukupolvi kutsuukin joskus meidän sukupolvemme nuoria eksyneiksi lampaiksi! Tämä aiheuttaa hämminkiä, mutta onko se paha asia? Mielestäni molemmat osapuolet ymmärtävät asian väärin. Vanhemmat eivät ymmärrä, tai eivät hyväksy, että ajat ovat muuttuneet. Ongelmat, joita he aikanaan kohtasivat, on ratkaistu, ja meillä on nyt uusia haasteita. Me luomme uusia tapoja ja uutta kulttuuria ongelmien ratkaisemiseksi! Setäni kertoi kerran minulle, että he kävelivät aina kahdeksan kilometriä kouluun. Hän odottaa, että minäkin tekisin nyt samoin, ja että tämä muka opettaisi minulle jotakin. Mutta mitä se opettaa, jos saavun kouluun myöhässä ja väsyneenä, nukun koko oppitunnin läpi tai myöhästyn siltä kokonaan? Ei ole kuitenkaan oikein, että hukkaamme kaiken vanhan kulttuurimme ja sen hyödyt. Emme voi sanoa: En enää kunnioita vanhempiani koska ajat ovat muuttuneet tai En voi antaa paikkaani vanhukselle koska ajat ovat muuttuneet. Nuorten kulttuuri on toki muuttunut, mutta ei vain pahempaan suuntaan. Me olemme löytäneet uusia tapoja katsoa ja käsitellä maailmaa. On tietysti vaarana, että unohdamme oman historiamme. Ratkaisu olisi mielestäni se, että nuoret ja vanhemmat alkaisivat taas keskustella, kertoa tarinoita ja jakaa ideoita kuten ennen tehtiin. Olen nähnyt kaupunkini Lusakan muuttuvan yhden kulttuurin kaupungista monikulttuuriseksi. Se jakaa samalla ihmisiä heidän statuksensa ja taustansa mukaan. Yksi asia on kuitenkin varma. Nuorten kulttuuri, puutteistaan huolimatta, on parasta mitä meillä on! Nuorten kulttuuri näkyy joka elokuussa järjestettävillä Barefeet -järjestön katufestivaaleilla Lusakassa. Andrew (vas.) on mukana katulapsia ja -nuoria tukevan Barefeet -järjestön Nuorten neuvoston toiminnassa. Lue lisää sambialaisten nuorten ajatuksista: www.taksvarkki.fi/sambiakenia www.taksvarkki.fi > Taksvärkki maailmalla > Uutiset: Sambia 18 19

Salon Steissillä juhlittiin 2-vuotissynttäreitä. Duudsonit Salon Steissillä Ihmistikkataulu on HP:n (vas.) lempitemppu. Perjantaina 20.3 oli Steissin kaksivuotissynttärit ja mediatiimi kävi jututtamassa illan pääesiintyjiä Duudsoneita. Steissin mediatiimi haastatteli Duudsonien Jarppia (vas.) ja HP:tä. Teksti: Aleksi Santanen, 15v. ja Elina Tötterström, 15v., Salo Kuvat: Noora Kreula, 16v., ja Jere Hauhia, 15v., Salo MISTÄ ASTI OLETTE TUNTENEET TOISENNE? Jarppi: - Ala-asteelta, oltaisiinko oltu viidennellä luokalla. HP kävi eri koulua, mutta tavattiin paikallisessa laskettelumäessä. Jukkaan tutustuin jo aikaisemmin itsepuolustuslajien kantautuessa Seinäjoelle. Siitä on jo noin 25 vuotta. MIKÄ OLI TOIVEAMMATTINNE 15-VUOTIAINA? HP: - Halusin muistaakseni olla lumilautailija. MINKÄ IKÄISENÄ ALOITTE KUVATA VIDEOITA? Jarppi: - Ylä-asteella Jarnon toimesta. Se hurahti kuvaamiseen ja hankki itselleen videokameran. Sit se rupesi kuvailemaan kaikenlaista mitä me touhuttiin. MINKÄLAISIA VIDEOITA TEITTE? HP: - Ne painottui lumilautailuun, skeittailuun ja kesäisiin uimahyppyihin. Me kuvattiin yks lyhytelokuvakin. Jarno käsikirjoitti. Se oli kovaa hommaa. Elokuvan nimi oli Onnellinen nuoruus? Jarppi: - Mulla oli siinä tosi kova rooli. Muistaakseni mut ammuttiin siinä. Oltiin ostettu sianvertakin kaupasta. HP: - Sit sulla oli pitkät, blondit hiukset ja ne oli ihan veressä. MILLOIN TV-URANNE ALKOI? Jarppi: - Tv-ohjelmien tekeminen alkoi vuonna 2000. HP: - Ja vuonna 2001 tuli ulos ensimmäinen tv-sarja. MISTÄ SAITTE IDEAN RUVETA TEKEMÄÄN TV-OHJELMAA? Jarppi: - Se oli haave, joka oli nuoruusvuosien kuvaamisen kautta kehittynyt. Kuvattiin omia temppuja ja duudsonimaisia juttuja. Jarno editoi niistä videoita, joita sitten näytettiin kavereille. Ja kun tajuttiin, että jengi tykkää niistä, niin tuli halu näyttää niitä suuremmallekin yleisölle ja siihen aikaan ainoa keino oli tv. Jarnon lähdettyä opiskelemaan ja saatuaan työharjoittelupaikan tv:ssä saimme idean, että nyt voisi kokeilla oman ohjelman tekoa. MITEN SAITTE IDEANNE LÄPI TV- TUOTTAJILTA? Jarppi: - Aloimme kuvata kertomatta kanavalle ja sitten valmis idea esiteltiin heille, että meil olis nyt tälläne ohjelma. Näin kukaan ei päässyt sanomaan vastaan. KUINKA MONTA TV-OHJELMAA OLETTE TEHNEET YHTEENSÄ? HP: - Maailmankiertueet, Duudsonielämää, Törkytorstai, Piilokamera päälliköt, kansainväliset duudsonikaudet. Ei sormet riitä. Olisko 14? Plus Posset. Jarppi: - Kymmeniä!! Duudsonit tuli taloon, Duudsonit Amerikassa MISTÄ SAITTE IDEAN ALKAA TEHDÄ DUUDSONIT TULI TALOON -SARJAA? Jarppi: - Vuonna 2010 Duudsonit Amerikassa kuvausten jälkeen. Se ei mennyt ihan niin kuin piti Ruvettiin ajattelemaan, että stunttiohjelmien tekeminen oli tullut tiensä päähän. Ettei se vie meitä mihinkään. Sitten mietimme vuoden mikä voisi olla seuraava askel, niin että pystyy säilyttämään tutun pilkkeen silmäkulmassa. HP: - Siihen aikaan se tuntui niin älyttömältä ajatukselta, että siihen oli pakko lähteä ja katsoa, mitä siitä tulee. Samalla sai uusia itsensä. ONKO TEILLÄ KOSKAAN OLLUT SELLAISTA OLOA, ETTÄ ETTE ENÄÄ JAKSA OLLA DUUDSONIT? Jarppi: - Ei, ei sellaista ole ollut. Kun ollaan koko ikämme toisemme tunnettu ja saa tehdä parhaitten kavereitten kanssa ja kun hyvin pitkälti itse saa päättää mitä tehdään, niin homma uudistuu ja muuttuu meidän mukana. HP: - Me nautitaan tekemisestä. Ystävät ja duudsonihomma kulkee käsi kädessä. Missään vaiheessa ei ole tuntunut siltä, että haluaisi lopettaa. ONKO TEILLÄ OMAA LEMPITEMPPUA? Jarppi : - En ole varma mutta ehkä tunnetuin on ihmistikkataulu. HP: - Itseasiassa se on mun lempitemppu! Jarppi: - Niin kun sä saat aina heittää. HP: - Ja olen siinä hyvä kaiken lisäksi, olen kehittynyt! Jarppi: - Etkä ole. HP: - Useimmiten saan kaikki tikat tauluun. Ei tule enää niin paljon ohiheittoja. Jarppi: - Piirrän nykyään vaan isomman taulun. Ihan vaan kaveria auttaakseni. MIKÄ ON JARPIN PEUKALON TARINA? Jarppi: - Sillä on yhtä monta tarinaa kuin on kysyjää. Mä painin karhun kanssa. ONKO TEILTÄ TULOSSA JOTAIN UUTTA TV-OHJELMAA? Jarppi: - Duudsoneitten kausi 5, viides kansainvälinen kausi. HP: - Ja sitten syksyllä toinen kausi Possea. MIKÄ SAI TEIDÄT TULEMAAN STEISSILLE? Jarppi: - Steissille? Täällähän on kaksvuotissynttärit! HP: - Ja eikös täältä lähe junat? 20 21

YRE-kirjoituskilpailu: LIIKUNTA JA ITSETUNTO OVAT SAMANARVOISIA Teksti: Hanna Ollinkoski,15v., Seinäjoki Kuva: Curly Nykyään yhteiskunta ja mainokset antavat nuorille paljon erilaisia ulkonäöllisiä ja ajatuksellisia esikuvia, jotka peräänkuuluttavat terveellisiä elämäntapoja. Tällainen tasapainoinen elämäntapa on päämääränä myös useissa dieeteissä ja treeniohjelmissa. Tarkoitusperän ollessa rahallinen, kysyn: Ajatellaanko nuorten etua oikeasti? Valitettavasti mainos tehdään yleensä kullankiilto silmissä. Mainosten lisäksi nuortenlehdet pursuavat niksejä ja tapoja kuinka omasta elämästään voi tehdä terveellisemmän. Lehdet ovat aavistuksen parempia mainoksiin verrattuna, mutta suurimmassa osassa tapauksista niksit ovat yltiöpositiiviseen tapaan kirjoitettuja ja tavallisen koululaisen elämään sopimattomia. Esimerkiksi terveyssmoothie on mukava juttu, kunhan bussi ei lähde kymmenen minuutin kuluttua. Täytyy siis todeta, että osa näistä kätevistä nikseistä on epäinhimillisiä. Toisaalta, suojelevatko tällaiset pilvilinnoissa harrastettavat ja hyvin myyvät vinkit karulta todellisuudelta? Mainosten ja lehtien perimmäinen tarkoitushan on tehdä rahaa. Mielestäni terveellinen elämäntapa on aidoimmillaan sitä, minkä itse itselleen kokee sopivaksi. Sopivasti mieleistä liikuntaa, mukavia kavereita, hyvä itsetunto, päihteettömyys, oleminen sinut oman kehon kanssa ja toimiva ruokavalio. Yksinkertaisesti sanottuna kokonaisvaltainen kehon ja mielen hyvinvointi, se on terveellinen elämäntapa. Entä kuinka yhdistää tähän kestävä kehitys? Ensin mieleen tulee kirpparit, pullonpalautus ja säästäväisyys, jotka eivät liity kovin vahvasti proteiinipuuroon. Toisaalta, terveellinen elämäntapa ja kestävä kehitys kulkevat jokseenkin käsikkäin. Ruokavalion sisältäessä paljon kasviksia, on niiden syönti maapallon vinkkelistä katsottuna kannattavaa. Oletettavasti myös itsetuntosi ollessa hyvä ja painosi pysyessä kurissa, ei uusia vaatteitakaan tarvitse ostaa niin usein. Arkielämään vahvasti sidoksissa oleva omista roskista huolehtiminen, kuuluu sekin asiaan. Siispä tasapainoinen elämäntapa ja kestävä kehitys ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Kirjoitus osallistui Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran (Sykse) järjestämään kirjoituskilpailuun, jonka aiheena oli terve elämä ja kestävä kehitys. Kirjoitus osallistuu kansainväliseen Young Reporters for the Environment eli YRE-kilpailuun. www.youngreporters.org Fotonovelat Tarinoita nuorilta nuorille Teksti: Mimosa Myllärniemi, 27v., Helsinki Tiedätkö mikä on guatemalalaisen Camilan unelma? Entä miten suomalaisen Liisan elämä muuttuu? Boliviassa, Guatemalassa ja Suomessa asuvat nuoret ovat luoneet hauskoja, kiehtovia ja koskettaviakin tarinoita Taksvärkin Fotonovela-työpajoissa kohta jo viiden vuoden ajan. Ensin tarinalle valitaan aihe ja rakennetaan käsikirjoitus. Seuraavaksi suunnitellaan ja otetaan valokuvat. Lopuksi valmis tarina ladataan fotonovela.fi -sivustolle, jonka välityksellä ajatuksia ja kokemuksia jaetaan jopa Atlantin yli! TARINA GUATEMALASTA: CAMILAN UNELMAT (LOS SUEÑOS DE CAMILA) Tekijät: Danny,15v., Kimberly, 14v., Yessenia, 15v., Felipe, 8v. ja Francisco, 17v. Unelmat tulevat sydämestä, mielestä ja ennen kaikkea siitä, että uskoo itseensä. Olipa kerran eräs kaunis tyttö nimeltä Camila, jonka unelmana oli matkustaa ympäri maailmaa ja vierailla useassa maassa. Hänen mielikuvituksensa oli niin vilkas, että hän kirjoitti päiväkirjaansa joka ikisen matkan, jonka hän kuvitteli. Eräänä päivänä hän heräsi niin tohkeissaan, että hän halusi kertoa vanhemmilleen ja ystävilleen kaiken mitä hän kuvitteli ja, että hän kirjoitti sen päiväkirjansa jokaiselle sivulle. Kaikki pitivät häntä pilkkanaan, koska heidän mielestään Camilan kuvitelmat olivat naurettavia. Camila lannistui niin paljon, että hän päätti toteuttaa unelmansa ja osoittaa vanhemmilleen, että mikään ei ole mahdotonta. Vuosien kuluttua hän saavutti suuren unelmansa matkustaa ympäri maailmaa. Hän näytti vanhemmilleen ja ystävilleen, että ainoa asia mitä tarvitaan unelmien toteuttamiseen, on usko itseensä. TARINA SUOMESTA: LAITURILLA Tekijät: Ellenetta,17v., Rosita,17v. ja Iida 18v. Yksinäisen Liisan elämä muuttuu. Liisalla on unelma......että saisi edes yhden ystävän. Eräänä päivänä hän päätti, että tänään hän löytää itselleen ystävän. Yhtäkkiä hän huomasi laiturin päässä toisen yksinäisen tytön. Liisa rohkaistui ja päätti tutustua tyttöön. Heistä tuli heti hyvät ystävät. Lue lisää tarinoita netistä! Voit myös tilata Fotonovela-työpajan koulullesi. www.fotonovela.fi 22 23

MIELIPIDE MIELIPIDE TÄYDELLISYYS Mitä on täydellisyys? Onko olemassa täydellistä ihmistä? Täydellisyys on matemaattinen termi joka tarkoittaa, että metrisen avaruuden jokainen Cauchyn jono suppenee. En kuitenkaan usko, että se on se asia mitä ihmiset tavoittelevat. Onko täydellisyys sitä että joku ei sisällä virheitä? En usko niin. Täydellisyys sisältää virheetkin, koska ne tekevät asiasta todenmukaisemman. Virheettömyys tekisi asioista vähän ärsyttäviäkin. Voimme sanoa, että jokin kahvikuppi on täydellinen, koska se ei sisällä omasta mielestämme virheitä. Se voi kuitenkin jonkun muun mielestä olla ihan hirveä. Kaikilla on siis oma käsitys täydellisestä, joka riippuu millainen maku ihmisellä on asioihin. Jotkut pitävät punaisesta ja toiset sinisestä ja kolmas keltaisesta. He eivät kuitenkaan voi kiistellä siitä mikä näistä kolmesta väristä on parhain tai no voivat, mutta se ei vaikuta mihinkään. Se, että me tavoittelemme täydellisyyttä on mielikuva siitä millaisia haluaisimme olla. Jos sanomme että joku ihminen on täydellinen niin mitä me sillä tarkoitamme? Kai me vain haluaisimme olla sellaisia tai arvostamme ihmistä juuri sellaisena kun hän on. Uskon, että joskus kaikki tapaa sellaisen ihmisen joka pitää sinua täydellisenä, eli hyväksyy kaikki virheesi. Uskon, että kaikki on täydellisiä omana itsenään, tietenkin AINA löytyy parannettavaa, ainakin omasta mielestä. Täydellisyys on verrattavissa erilaisuuteen. Kaikki me ollaan erilaisia, mutta silti täydellisiä omina itsenämme. Lotta, 16v., Tornio Phan, 17, (vas.) tekee vapaaehtoistöitä lapsityötä vastaan. Kuva: Maisa Parviainen, 14v., Kuopio KAIKKI EI OO KESÄIHMISIÄ Aurinko kohoaa taas korkeuksiin ja elohopea kiipeää lämpömittareissa. Ihmiset piilottavat paksut toppatakit varaston syövereihin ja kaivavat tilalle hellemekot ja shortsit. Kaikkien huulilla hohtaa hymy: kesä on saapunut. Kesä on vuoden parasta aikaa, kun saa rentoutua lomaillen ja kaikkialla on lämmintä. Vai onko asia sittenkään niin? Pimeän talven ajan suomalaiset ovat kääriytyneet valtaviin toppatakkeihin ja kaulaliinoihin ja hautautuneet syvälle peiton alle pakoon kylmyyttä. Kevätauringon ensimmäisten lämmittävien säteiden myötä ihmisten ympärillä olevat suojakuplat poksahtavat ja päästävät kesäihmiset vapaille laitumille. Rannat täyttyvät kesävaatteissa juoksentelevista ihmisistä ja kadut jäätelökioskeista. Kaikki eivät kuulu tähän porukkaan. Niin sanotut eikesäihmiset haluavat mieluummin piiloutua auringon kuumalta säteilyltä ja juosta inhottavia ötököitä karkuun. Kesän kirkkaat värit ja hepeneet eivät myöskään ole kaikkien mieleen. Toiset haluaisivat mieluummin pukeutua mustiin lempifarkkuihin ja pitkähihaiseen kuin vetää jalkaansa keltaiset shortsit. Kesällä uimarannat ovat aamusta iltaan täynnä kaikenikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin. Sateenkaarenväreissä loistavat uimapuvut vilahtelevat veden loiskuessa ja auringon tiristäessä ihoja tummemmaksi. Katselemalla ympärillesi saatat huomata varjoissa istuskelevan ihmisen kirjan kanssa tai kuulokkeet korvilla katselemassa ympärillään tapahtuvaa. Kaikki eivät ole kiinnostuneet aktiviteeteistä kuten uimisesta, rantalentopallosta ja jalkapallosta. Jotkut haluavat vaan rentoutua rauhassa tai vaikka käydä syömässä ystävien kanssa. Mukavaa kesää kaikille! Netta Häyrinen, 16v., Muurame Tekijä: Samu Pitkänen, 13v., Muurame Kuva: LICADHO NUORET LAPSITYÖTÄ VASTAAN Olen 17 -vuotias Phan ja kotoisin Kambodzhasta, Koh Kingin maakunnasta. Kaksi vuotta sitten opettajani ehdotti minulle liittymistä koulumme lasten oikeuksia puolustavaan ihmisoikeusryhmään. Tunsin ryhmässä toimivia nuoria jo entuudestaan, mikä teki mukaan lähtemisestä helppoa. Aloin osallistua aktiivisesti ryhmän toimintaan ja kun muut ryhmäläiset huomasivat innokkuuteni, he valitsivat minut ryhmän puheenjohtajaksi. Minusta on ollut kiinnostavaa kehittää ihmisoikeusryhmämme toimintaa. Valmistaudumme nykyään lasten oikeuksista kertoviin teatteriesityksiin, keskustelutilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin aiempaa perusteellisemmin ja tehokkaammin. Ryhmämme on kehittynyt myös varainkeruussa. Olemme esimerkiksi tukeneet vähävaraisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä tuloilla, joita olemme saaneet myymällä simpukoista tekemiämme matkamuistoja festivaalien yhteydessä. Elokuussa 2015 valmistun lukiosta. Valmistumisen jälkeen haluaisin päästä opiskelemaan pääkaupunki Phnom Penhin yliopistoon. Minua kiinnostavat sähköinsinöörin tai englanninopettajan ammatit. Ihmisoikeusryhmässä toimimista en halua kuitenkaan lopettaa, vaan aion puolustaa lapsen oikeuksia jatkossakin! Phan Sreypich, 17v., Kambodzha Käännös: Mimosa Myllärniemi, 27v., Helsinki Nuorten ryhmät tekevät Kambodzhassa aktiivista vaikutustyötä lapsityötä vastaan. Nuoret esiintyvät julkisesti ja keskustelevat lasten ja heidän vanhempien sekä päättäjien kanssa. Taksvärkki ry:n hanke lapsityötä vastaan toteutetaan yhdessä kambodzhalaisten nuorten kanssa ja rahoitetaan Suomessa Taksvärkki-keräykseen osallistuneiden nuorten tuen avulla. www.taksvarkki.fi > Taksvärkki maailmalla > Uutiset: Kambodzha 24 25

YEESI YEESI S MULTICULTURAL TEAM: KOKKAUSILTOJA JA MUKAVAA YHDESSÄOLOA Teksti ja kuvat: Gabriella Óturai, Suomi/Unkari Reseptit: Gayathri Govind Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n Monikulttuurinen Tiimi eli Multicultural Team järjestää hyvän mielen tapahtumia nuorille ja nuorille aikuisille englannin kielellä. Tiimissä voi viettää hauskaa aikaa, tutustua monipuolisen ryhmän jäseniin ja perehtyä erilaisiin kulttuureihin esimerkiksi ruoan kautta. Järjestämme kokkausiltoja Allianssin Nuorisovaihdon kanssa yhteistyössä Allianssi-talon Aktia-salissa epäsäännöllisesti, aina kun joillekuille tulee inspiraatiota. Viimeisimmän kokkausillan vetäjä oli tiimin vapaaehtoinen Gayathri Govind. Hän toi lämmittelyä varten pelejä sekä ruokien reseptejä. Hän opetti meitä valmistamaan herkullista intialaista ruokaa kuten pulaoa, raitaa, paneeria ja halwaa. Iltaan osallistui kymmenen vapaaehtoista jotka ovat kotoisin Intiasta, Saksasta, Ranskasta, Suomesta, Virosta, Latviasta, Gambiasta ja Unkarista. Jos olet kiinnostunut, lue lisää Monikulttuurisesta Tiimistä: www.yeesi.fi volunteer-work multicultural-team Facebook: Yeesi s Multicultural Team Green Peas Pulao INGREDIENTS : 2 cups of basmatirice 3 cups of water 3 onion (very thinly chopped) 2 green chillies (very thinly chopped ) 1/4 th portion of ginger (very thinly chopped) 1 cup of green peas 1 tomato (chopped) 2 carrot (chopped) 3 cloves of garlic (very thinly chopped) ½ lemon 3 tbsp oil salt as required 4 cloves 3 cardamom 3 inch piece of cinnamon First rinse the rice in water runs clear of starch. Then soak the rice in cold water for 30 minutes. Drain the rice and keep aside. Heat ghee or oil in a deep thick bottomed pot or pan. Add all whole spices and fry till they become fragrant. Add the thinly sliced onions. Sauté the onions on a low flame till golden and stirring them often for uniform browning. Add ginger, garlic and green chili, sauté. Add chopped tomatoes, sauté for 2 to 3 minutes on a low flame. Add all the green peas and chopped carrot and sauté again for 2 to 3 minutes on a low flame. Add the drained rice. Sauté rice gently for 2 minutes on a low flame, so that the rice gets well coated with the oil. Pour water, stir well. Add 6 to 7 drops of lime juice. Season with salt. Stir and cover the pot or pan with its lid tightly. Cook the rice on a low flame till all the water is absorbed. Check in between if the water is enough. With a fork, you can gently stir the rice without breaking the rice grains. Once the rice grains are cooked let the rice stand for 5 minutes covered with the lid. Carrot Halwa INGREDIENTS : 8 grated carrot 1 cup milk powder 5 tbsp sugar 3 cardamom (elaichi) powder 1 tbsp ghee cashew nuts for garnishing In a glass bowl, combine the ghee and grated carrots. Cover with a lid and microwave on HIGH for 4 minutes. Add the milk powder, sugar, cardamom powder and mix well. Cover with a lid and microwave on HIGH for 2 minutes. Serve hot, garnished with cashew nuts. Carrot Raita INGREDIENTS : 2 cups of yogurt 1.5 tsp cumin powder 1.5 tsp chilli powder salt - to taste 4 grated carrot fresh coriander leaves Take the whisked yogurt in a bowl and add roasted cumin powder. Also add red chilli powder to yogurt. Lastly add salt. Mix well all the ingredients with the help of spoon. The consistency of yogurt should be little runny. If curd is too thick then add a little water (about 1-2 tsp) and whisk again. Now add grated carrot at the end. Give a gentle mix. Garnish it with the fresh coriander leaves. Intialaiseen illalliseen kuului mm. Pulaoa, Raitaa, Paneeria ja Halwaa. Illan emäntänä toimi Gayathri Govind. Sanasto: Pulao Paneer Raita Halwa chopped tbsp tsp starch ghee sauté clove clove of garlic mausteinen kasvisriisi friteerattua kotijuustoa kasviskastikkeessa jogurttikastike makea jälkiruoka pilkottu tablespoon, ruokalusikka teaspoon, teelusikka tärkkelys kirkastettu voi kuullottaa neilikka valkosipulin kynsi Tekijä: Alma Kilpi, 14v., Helsinki Tekijä oli Sarjakuvakeskuksella TET-harjoittelijana, jossa yksi tehtävistä oli tehdä sarjakuva-arvostelu. 26 27

Kampanja alkaa elokuussa 2015 Karkaan joka aamu kouluun. Khushi, 13, Nepal OPPILASKUNNAT haluavat puhdasta juomavettä, kehittää kyläkouluja Taksvärkki-keräyksessä 2015 2016 tuetaan Nepalin oppilaskuntien työtä. Nuoret muuttavat asenteita ja kehittävät kyliä ja kouluja. ja lopettaa syrjinnän. www.taksvarkki.fi/nepal