TULLIN VARASTOTOIMIJAT

TULLIN VARASTOTOIMIJAT HTSY Verohallinto 17.3.2015

2 (5) TULLIN VARASTOTOIMIJAT Tullin varastotoimijat -selvitys antaa yleiskuvan tullaamattomien tavaroiden varastonpitäjien velvoitteidenhoidosta. Harmaan talouden selvitysyksikön aikaisempien selvitysten perusteella harmaan talouden esiintymisen todennäköisyyttä lisäävät esimerkiksi verotuksen ilmoituspuutteet, elinkeinotoiminnan verovelat, taloudellista toimintaa kuvaavien tunnuslukujen heikot arvot sekä joissain tapauksissa yritysten organisaatiohenkilöiden kytkennät muuhun yritystoimintaan. 1 SELVITYKSEN TAUSTAA Tullaamattoman tavaran varastot ovat tärkeitä tuonnin, jälleenviennin ja transitoliikenteen kannalta. Tavaroiden ollessa varastointimenettelyssä niistä ei kanneta tullia eikä muita veroja. Jos tavarat jälleenviedään, maahantuontiin liittyviä veroja ja maksuja ei makseta Suomeen lainkaan. Varastointi mahdollistaa myös lopullisen tullimenettelyn valinnan myöhemmin. Lisäksi tavarat voivat odottaa tuonnissa tarvittavia lupia ja lisenssejä. Harmaa talous voi ilmetä tullaamattoman tavaran varastoissa monin eri tavoin; Varastoista voi tapahtua kirjaamatonta hävikkiä, varastokirjanpitojärjestelmien tietoja saatetaan muuttaa tai väärentää,. yhteisön ulkopuolelle suuntautuvalla jälleenviennillä (vaillinaisilla kuormilla) voidaan tasata varastokirjanpitoa, tavaroita saatetaan kierrättää varastosta toiseen ilman, että niitä pystytään jäljittämään, isoja tavaraeriä voidaan hajottaa pienemmiksi eikä kaikkia tavaroita voi seurata (ositus). Tullaamattomien tavaroiden varastojen harmaan talouden torjunta on osa kaikkia Tullin toimintoja. 2 Varastovakuuksien pyytämisellä pyritään varmistamaan, että asiakkaan verot ja maksut tulevat kannetuiksi. Varastolupa-asiakkuuksiin liittyy etu- ja jälkikäteistä tarkastustoimintaa. Tulli tekee varastoihin yritys-, asiakirja-, varasto-, tila-, kirjanpito- ja menettelytarkastuksia. Maan rajoilla valvotaan reaaliaikaisesti ajoneuvo- ja tavaraliikennettä. Lisäksi Tulli tekee myös jatkuvasti ja monipuolisesti yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti muiden viranomaisten kanssa. 1 Harmaa talous 2014. 2 Tullin toimintamalli harmaan talouden torjunnassa perustuu ilmoitusmenettelyn, vakuusjärjestelyn, lupahallinnon, riskianalyysin, valvonnan, jälkitarkastuksen ja rikostorjunnan muodostamaan kokonaisuuteen.

3 (5) VARASTOTOIMIJAT Selvityksen kohdejoukko muodostui 204 varastoyrityksestä ja 465 varastosta. Varastoyrityksillä oli yhteensä 2 358 organisaatiohenkilöä 3. Organisaatiohenkilöistä seitsemän prosenttia (168 henkilöä) toimi osakkaana tai vastuuhenkilönä useammassa kuin yhdessä kohdejoukon yrityksessä. Kohdejoukon yritykset olivat pääosin osakeyhtiöitä. Varastoista keskittyi Kymenlaaksoon 37 prosenttia (=170/465) ja Uudellemaalle 26 prosenttia (=122/465). Varastoyrityksistä seitsemän yritystä kymmenestä kuului logistiikkayritysten alajoukkoon (kuljetus ja varastointi-toimialalle kuuluvat yritykset). Joka kymmenes varastotoimija edusti tukku- tai vähittäiskauppaa. Saman verran varastotoimijoita oli teollisuudessa. LIIKETOIMINNAN LAAJUUS JA TALOUDELLINEN TILANNE Kaikilla toiminnan kokoa kuvaavilla tekijöillä (liikevaihto, tase ja henkilökunnan määrä) mitattuna puolet kohdejoukon yrityksistä oli mikro- tai pienyrityksiä. Kohdejoukon yrityksistä on ollut tappiollisia kolmannes vuosina 2009 2012. Keskimäärin 10 prosentilla oli negatiivinen oma pääoma tarkasteluvuosina 2009 2013. Tarkastelussa ei huomioitu mahdollisia pääomalainoja. Kaupparekisteriin on ilmoitettu oman pääoman menetyksestä kolmen yrityksen kohdalla. Konkurssivaiheita oli kohdejoukosta viidellä yrityksellä. Saneerausvaiheita oli kolmella yrityksellä. Kolmen viimeisen vuoden aikana ulosottoasioita oli ollut vireillä 54 yrityksellä. Näistä yhdeksällä yrityksellä asia oli vielä auki. Kaksi yritystä oli todettu ulosotossa varattomaksi. Aukiolevien ulosottoasioiden yhteenlaskettu euromäärä oli 19,5 miljoonaa euroa. Organisaatiohenkilöistä (yhteensä 2 358) oli ulosottoasioita 128 henkilöllä. Näistä 31 henkilön asia oli avoimena. TULLAUSTOIMINTAAN LIITTYVÄT TIEDOT Varastoinnin lisäksi arviolta kolmanneksella kohdejoukosta oli mahdollisuudet myös asiakkaiden tuonnin, viennin tai passituksen hoitamiseen. Koko varastotoimijoiden joukosta 43 prosentilla (87 yrityksellä) oli Tullin myöntämät oikeudet edustajana toimimiseen maahantuonnissa. 3 Tässä selvityksessä organisaatiohenkilöinä on tarkasteltu niitä henkilöitä, joilla on kauppa-rekisteriin merkitty vastuuasema kohdejoukkoon kuuluvassa yrityksessä ja/tai kohdejoukon sellaisia omistajia, joiden suora omistusosuus yrityksestä on 10 prosenttia tai enemmän.

4 (5) Varastoyritysten maksamaton ja erääntynyt Tullin kantama verovelka oli lähes kokonaan (92 prosenttia) yksittäisen toimijan verovelkaa vuodelta 2012. Toimijalla oli väliaikainen varasto ja vapaa-alue/-varasto. Koko muu erääntynyt verovelka oli suuruudeltaan 1,5 miljoonaa euroa. Tarkastusten yhteydessä todettiin hävikkiä varastossa 41 kohdejoukon yrityksellä. Vähintään kaksi virhemaksupäätöstä tehtiin 39 toimijalle vuosina 2011 2014. Veronkorotusta (tulli, arvonlisävero tai valmisteverotus) määrättiin 45 varastotoimijalle vuonna 2013. Varastovakuuksien yhteissumma oli 22,3 miljoonaa euroa. Viidennes varastotoimijoista oli vapautettu varastovakuuden antamisesta. Lähes joka toiseen tullivarastoon oli tehty varastotarkastus vuosina 2011 2014, kun taas väliaikaisia varastoja ja vapaavarastoja tarkastettiin hieman harvemmin. VEROHALLINNON VELVOITTEIDENHOITO Verohallinnon VIES-tietojen perusteella useammalla varastoyrityksellä oli EUostoja kuin arvonlisävero-ilmoituksissa oli ilmoitettu. Arvonlisävero- ja VIES-tietojen välinen suhteellinen ero yritysten lukumäärissä oli suurempi logistiikkayrityksillä kuin muilla yrityksillä sekä tavaraostoissa että palveluostoissa. Sama asia oli havaittavissa ostojen arvoja tarkasteltaessa. Palveluostojen arvo oli ehkä yllättävästi kummassakin ryhmässä suurempi arvonlisävero-ilmoituksissa kuin VIES-tiedoissa, vaikka ilmoittajien lukumäärä oli pienempi arvonlisäveroilmoituksilla. Kohdejoukon yrityksistä verovelkaisia oli kuusi prosenttia (=13/204) ja verovelan yhteismäärä oli 348 000 euroa. Vuonna 2014 on arvioverotettu neljää yritystä. Arvioverotus on koskenut arvonlisäveroa kolmessa tapauksessa ja työantajamaksuja kahdessa tapauksessa. Varastoyritykset kuuluivat ennakkoperintärekisteriin neljää yritystä lukuun ottamatta. Miltei kaikki yritykset kuuluivat arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Työantajarekisteriin kuului 204 yrityksestä 190 yritystä. Viisi varastotoimijaa oli rekisteröitynyt satunnaiseksi työantajaksi. Varastoyritysten organisaatiohenkilöillä oli yhteyksiä 3 632 muuhun yritykseen. Näistä viidellä prosentilla (=185/3632) oli verovelkaa. Verovelan määrä oli yli 100 000 euroa 48 tapauksessa.

5 (5) YHTEENVETO Varastoyrityksistä kolmannes hoiti velvoitteensa erinomaisesti tai hyvin. Suurimmalla osalla varastoyrityksistä oli kuitenkin joitakin velvoitteiden hoitamiseen liittyviä laiminlyöntejä tai puutteita. Arviointikriteereinä olivat muun muassa yrityksen toimimattomuus tai ennakkoperintärekisteriin kuulumattomuus, arvioverotukset, Tullin ja Verohallinnon verovelat, ulosottovelat, vastuuhenkilöiden muiden yrityksien merkittävät verovelat ja konkurssit. Yhteensä kaksi tai kolme yllämainituista kriteereistä oli täyttynyt yhteensä 88 varastoyrityksellä (43 prosenttia). Vähintään neljä kriteeriä täyttyi 41 varastoyrityksellä (20 prosenttia). Jotta verovelka liittyisi harmaaseen talouteen, on verovelvollisella oltava tarkoituksena välttää yhteiskunnallisia velvoitteita ja verojen maksua muun syyn kuin maksukyvyttömyyden takia. Varastoinnista johtuvat Ilmoitusvirheet ja - puutteet voivat johtua myös osaamattomuudesta ja huolimattomuudesta. Useimmiten virheellisen, väärän tai puuttuvan varastoilmoituksen antaminen johtaa sen oikaisemiseen. Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen. Lisätiedot ja selvitystilaukset htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070