LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 56/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 94 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Tutkimuslupien saaminen tekopohjavesihanketta varten sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pälkäne Tavase Oy ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Aikaisemmat tutkimukset Ympäristölautakunnan päätös Hallinto oikeuden päätökset Tavase eteläinen työryhmä oli hakenut tutkimuslupaa vesitutkimusten tekemiseen Isokankaan ja Syrjänharjun alueille Pälkäneen kunnassa. Pälkäneen ympäristölautakunta hylkäsi hakemuksen 26.3.1997 tekemällään päätöksellä. Länsi Suomen vesioikeus kumosi päätöksen ja myönsi luvan 29.8.1997 tekemällään päätöksellä. Asiasta valitettiin vesiylioikeudelle, joka hylkäsi valitukset 19.5.1998 antamallaan päätöksellä. Lupa oli voimassa vuoteen 2000 saakka ja luvan mukaiset tutkimukset on tehty alueella vuosina 1999 2000. Pälkäneen ympäristölautakunta oli päätöksellään 4.12.2003 hyväksynyt Tavase Oy:n vesilain 1 luvun 31 :n mukaiset hakemukset tutkimusten suorittamiseksi tekopohjavesihanketta varten Pälkäneen Isokankaalla ja Syrjänharjussa. Tutkimukset koskevat Keiniänrannan stabiliteettitarkasteluja, kaivopaikkoja, havaintoputkien asettamista ja virtaamamittauksia, imeytys ja merkkiainekokeita sekä kasvillisuusseurantaa. Vaasan hallinto oikeus kumosi 19.11.2004 päätöksellään nro 04/0373/2 Pälkäneen ympäristölautakunnan päätöksen ja siirsi asian Länsi Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Perusteluissaan hallinto oikeus totesi muun muassa seuraavaa: Vesilain 1 luvun 31 :ssä tarkoitettu ympäristönsuojeluviranomaisen antama tutkimuslupa ei ole lupa, jolla vesilain 1 luvun 18 :n 1 mo
Korkeimman hallinto oikeuden päätös 2 mentin mukainen lupa tai muukaan vesilaissa edellytetty lupa voitaisiin korvata. Hakemuksessa, joka koskee tutkimuslupaa imeytys ja merkkiainekokeiden suorittamista varten imeytysalueella 4, imeytyskokeen pumppaus ja imeytysmäärä on 6 000 7 000 m 3 /d. Imeytyskokeessa kierrätetään pohjavesimuodostuman omaa vettä, ja kokeen kestoaika on noin 9 kuukautta. Ottaen huomioon imeytettävän veden suuri määrä ja tutkimuksen pitkä kesto, hallinto oikeus on katsonut niiden tietojen perusteella mitä imeytys ja merkkiainekokeiden suorittamisesta oli käytettävissä, että tutkimuksesta voi aiheutua vesilain 1 luvun 18 :ssä tarkoitettu kielletty seuraus. Lisäksi hallintooikeus on katsonut, että tutkimuslupahakemuksen pohjavesivaikutusten arviointi vaatii sellaista vesilain 20 luvun 2 :n 4 momentissa tarkoitettua selvitystä, jollaista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelyssä ei voida saada. Näillä perusteilla asia on siirretty ympäristölupavirastolle. Asiaa käsitellessään ympäristölupaviraston on arvioitava kyseisen tutkimusluvan pohjavesivaikutukset. Tavase Oy:n viidellä eri hakemuksella vireillepanemat ja ympäristölautakunnan yhdellä päätöksellä ratkaisemat asiat muodostavat kokonaisuuden, jonka oleellisena sisältönä ovat juuri imeytys ja merkkiainekokeen toteuttaminen ja sen vaikutukset. Siksi asia on kokonaisuudessaan siirretty ympäristölupavirastolle. Vaasan hallinto oikeus hylkäsi 19.11.2004 päätöksellään nro 04/0374/2 Tavase Oy:n viidellä eri hakemuksella tekemän pyynnön, että mikäli hallinto oikeus hylkää ympäristölautakunnan 4.12.2003 tekemästä päätöksestä tehdyt valitukset ja pysyttää lautakunnan päätöksen voimassa, hallinto oikeus määräisi vesilain 17 luvun 9 :n perusteella, että tutkimukset voidaan aloittaa mahdollisista valituksista huolimatta. Korkein hallinto oikeus hylkäsi 7.4.2005 antamallaan päätöksellä taltionumero 771 edellä mainituista Vaasan hallinto oikeuden päätöksistä tehdyt valitukset. HAKEMUS Tavase Oy on 9.5.2005 toimittanut päivitetyt hakemussuunnitelmat, jotka koskevat seuraavia hankkeita: 1. Kaivonpaikkatutkimukset tutkimusalueella 3 2. Kairaukset, havaintoputkien asentaminen ja virtaamamittaukset tutkimusalueella 3 3. Imeytys ja merkkiainekokeet imeytysalueella 4 4. Keiniänrannan stabiliteettitarkastelu 5. Keiniänrannan Natura alueen kasvillisuusseuranta Tavase Oy on pyytänyt, että ympäristölupavirasto myöntäisi luvan aloittaa tutkimusten toteuttamiseen liittyvät työt muutoksenhausta huolimatta. Töiden aloittaminen on tarpeellista, koska koko tekopoh
3 javesihankkeen jatkosuunnittelu on riippuvainen hakemussuunnitelmien mukaisista tutkimushankkeista. Tutkimushankkeen välittömällä toteuttamisella on merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. SUUNNITELMA Hankkeen yleiskuvaus Vehoniemen Isokankaan tekopohjavesihankkeen tarkoituksena on turvata Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinta pitkällä aikavälillä. Hankkeeseen kuuluvat osakaskunnat ovat muodostaneet 5.12.2002 Tavase Oy nimisen vedenhankintayhtiön, jonka vastuulla vedenhankinta tulee olemaan. Tekopohjavesihankkeessa on mukana kahdeksan kuntaa: Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Viiala ja Vesilahti. Lisäksi Tampereen kautta on välillisesti mukana Pirkkala ja vettä voidaan tarvittaessa johtaa myös Nokialle ja Ylöjärvelle. Tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. Yhteysviranomaisen antamassa lausunnossa arviointiselostuksesta on ehdotettu tehtäväksi erinäisiä tutkimuksia ja selvityksiä, jotka tarkentavat pohjaveden virtauskuvaa, veden laadun muutoksia ja ympäristövaikutuksia. 1. Kaivopaikkatutkimukset tutkimusalueella 3 Kaivopaikkatutkimukset käsittävät kairauksia ja niiden yhteydessä otettavia maanäytteitä. Kaivopaikat on alustavasti määritelty kartalla. Maaperäkairaukset tehdään tela alustaista yksikköä käyttävällä porakoneella. Kairauksissa tarvittava vesi tuodaan paikalle traktorilla. Ajoreitti tarkistetaan etukäteen maanomistajan kanssa. Kaivopaikkojen tarkentavia kairauksia tullaan tekemään 3 5 pisteessä. Kairauskaluston telaketjuista aiheutuu maastossa näkyvä kulkujälki. Yleisenä käytäntönä on, että ajoreitti tarkistetaan etukäteen maanomistajan kanssa. Toisinaan yksittäisiä puita joudutaan kaatamaan tiheässä metsikössä. Maanomistajille suoritetaan korvaukset mahdollisista metsävaurioista, jotka arvioi esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys. Tutkimuksista ilmoitetaan kirjallisesti alueen omistajille ja niille joita tutkimukset koskevat. 2. Kairaukset, havaintoputkien asentaminen ja virtaamamittaukset tutkimusalueella 3 Tutkimusalueille 1, 2 ja 3 on tarpeen asentaa noin 30 pohjavesiputkea. Pälkäneen alueelle tutkimusalueelle 3 on suunniteltu tehtäväksi kairauksia 10 12 pisteessä ja asennettavaksi 7 9 uutta havaintoputkea. Kairaukset ja uudet havaintoputket ovat tarpeellisia kallioperän aseman ja pohjaveden virtauskuvan täydentämiseksi. Maaperäkairaukset tehdään tela alustaista yksikköä käyttävällä porakoneella. Kairauspisteeseen asennetaan pysyvä muovinen havain
4 toputki, jonka maanpäällinen osa suojataan sinkityllä, halkaisijaltaan 80 mm lukittavalla kannella varustetulla teräsputkella. Kairauksissa tarvittava huuhteluvesi tuodaan paikalle traktorilla. Ajoreitti pisteelle tarkistetaan etukäteen maanomistajan kanssa. Syy pohjavedenpinnan jyrkkään muutokseen pisteen 102 kaakkoispuolella on selvitettävä kairauksin. Ehdotetut havaintoputkien paikat on esitetty kartalla. Kairaustulosten perusteella saatetaan joutua tekemään muutamia lisäkairauksia. Nämä kairaukset tehdään lähelle alustavasti suunniteltuja pisteitä. Pisteiden paikat tarkistetaan yhdessä maanomistajien kanssa. Keiniänrannan alueella tehdään virtaamamittauksia kartalla esitetyllä alueella. Mittausten tarkoituksena on selvittää Keiniänrannan alueelle purkautuvan pohjaveden määrän vaihtelua ja tarkentaa vaikutusarviota. Kairauskaluston telaketjuista aiheutuu maastossa näkyvä kulkujälki. Toisinaan joudutaan yksittäisiä puita kaatamaan tiheässä metsikössä. Maanomistajille suoritetaan korvaukset mahdollisista metsävaurioista, jotka arvioi esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys. Toimenpiteiden aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti ympäristölautakunnalle, maanomistajille ja niille, joita tutkimukset koskevat. 3. Imeytys ja merkkiainekokeet imeytysalueella 4 Koeimeytys Imeytysalueella 4 on tarkoitus tehdä virtausolosuhteiden varmistamiseksi imeytyskoe merkkiainekokein. Imeytyskokeessa kierrätetään pohjavesimuodostuman omaa vettä, vedenottokaivoina ovat lounaisen kaivoalueen koekaivo sekä koilliselle osalle rakennettava uusi koekaivo. Koekaivoilta rakennetaan siirtolinja imeytysalueelle 4. Vedensiirtoputkiston sijoitus on esitetty kartalla. Imeytysalueelle rakennetaan kolmiosainen imeytysputkisto venttiileineen. Nyt tehtävässä imeytyskokeessa pumppaus ja imeytysvesimäärä on 6 000 7 000 m 3 /d. Kokeen kesto on noin 9 kuukautta. Tämän jälkeen tehdään jälkihavainnointia 3 kuukautta. Merkkiaine lisätään pohjaveteen 1,5 2 kuukauden kuluttua kokeen alkamisesta. Imeytysalueen toimivuus varmistetaan kolmessa osassa, toisin sanoen haravaa siirretään imeytysalueella kolmeen eri paikkaan. Imeytystä jatketaan merkkiaineen seurantatuloksista riippuen niin kauan, että tarvittava tieto imeytettävän veden virtausajasta saadaan. Koepumppauksen tuottoa seurataan niin, että pumppaustuotto tallentuu vähintään tunnin välein. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan reaaliaikaisilla mittareilla, keräävillä mittareilla ja käsimittauksin. Keiniänrannan tarkkailu, joissa mittapatojen suhteen on aiemmin ollut paljon ongelmia, suoritetaan päivittäin alueelle asennetuista orsija pohjavesiputkista. Sadantatiedot kerätään Ilmatieteen säähavaintoasemilta. Vesinäytteet otetaan koekaivon vedestä kolme kertaa.
Merkkiainekoe 5 Veden laatua seurataan myös yksityisistä talousvesikaivoista ennen imeytyskoetta ja kaksi kertaa kokeen aikana. Mahdollisesta lammikoitumisesta imeytysalueella tai vedennoususta orsivesiputkissa ilmoitetaan välittömästi konsultille ja Tavase Oy:n edustajalle. Lammikoitunut alue mitataan ja sen sijainti merkitään tarkoin kartalle. Imeytyskokeen aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti ympäristölautakunnalle, alueen omistajille ja niille, joita tutkimukset koskevat, sekä yleisesti esimerkiksi paikallislehdissä. Olemassa olevan tiedon mukaan imeytysalueiden ja vedenottoalueiden sijoittelun ja kapasiteettien optimoinnin suunnittelussa tärkeimpänä lähtökohtana on raakaveden riittävä viipymä maaperässä. Tästä syystä on perinteisten imeytyskokeiden ja pohjavesimallinnuksen rinnalle haluttu ottaa mukaan merkkiainekokeet viipymien tarkemmaksi määrittämiseksi. Tulokset hyödynnetään kalibroimalla pohjavesimallia vastaamaan entistä tarkemmin pohjavesioloja. Mallin tarkkuuden parantuessa paranevat ennusteet myös hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Merkkiaineena käytetään natriumjodidia (NaI), suolaa jota esiintyy pieninä pitoisuuksina pohjavesissä ja merivedessä suhteellisen runsaasti. Kyseinen suola on varsin hyvin veteen liukeneva, huonosti maahan pidättyvä, helposti analysoitava ja suhteellisen korkeinakin pitoisuuksina ihmiselle haitaton. Ennen merkkiaineen syöttöä annetaan koeimeytyksen olla toiminnassa noin kuukauden, jolloin virtaustila tasapainottuu. Saatujen havaintojen perusteella voidaan syötettävän merkkiaineen pitoisuutta tässä vaiheessa säätää. Merkkiaineen kulkeutumista seurataan mahdollisimman monesta havaintopisteestä. Näytteitä otetaan kussakin kokeessa satoja kappaleita. Merkkiaine liuotetaan esimerkiksi 500 litraan vettä. Laimennettua merkkiainetta syötetään imeytysveden mukana tasaisesti esimerkiksi yhden vuorokauden aikana. Imeytyksen lähtöpitoisuus on luokkaa 4 000 7 000 µg/l, mikä pienenee heti veden painuessa vajovesikerroksen läpi pohjaveteen. Laimeneminen ja dispersio jatkuvat sen jälkeen voimakkaana ja pitoisuudet laskevat imeytyspisteestä poispäin tultaessa. Imeytyksen vaikutukset ilmenevät pohjavedessä nopeasti ja vaikutukset häviävät kokonaisuudessaan muutamassa kuukaudessa. Arviot imeytyskokeen ympäristövaikutuksista Imeytyskokeesta ei hakemuksen mukaan aiheudu ympäristölle pysyviä haitallisia vaikutuksia. Väliaikaista pientä lammikoitumista voi esiintyä, mutta se on lyhytaikaista. Samalla alueella on tehty pitkäai
4. Keiniänrannan stabiliteettitarkastelu 6 kainen imeytyskoe vuonna 1999. Väliaikainen merkkiainevaikutus voi kohdistua ainoastaan yksityisiin, enimmillään kolmeen talousvesikaivoon. Mikäli merkkiaineen pitoisuus alkaa yksityiskaivoissa kohota selkeästi ennustettuja pitoisuuksia suuremmaksi, otetaan kaivon omistajaan yhteyttä ja sovitaan korvaustoimenpiteistä. Tavase Oy sitoutuu toimittamaan kaivonomistajille vettä niin kauan, että jodidipitoisuus on laskenut hyväksyttävälle tasolle. Maailman terveysjärjestö WHO ei ole antanut juomavedestä saatavalle jodidille terveysperusteisia suositusarvoja. Jodidin haju ja makukynnys juomavedessä on 147 204 µg/l. Tämän ylittymistä pidetään hankkeen yhteydessä epätodennäköisenä. Natriumjodidin käytöstä merkkiaineena I luokan tärkeällä pohjavesialueella on sosiaali ja terveysministeriön lausunto hakemuksen liitteenä. Lausunto koskee merkkiaineen käyttöä Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesitutkimuksissa. Lausunnon mukaan merkkiaineen käytölle ei ole terveydensuojelulain mukaista terveydellistä estettä. Natriumjodidin käytöstä myös nyt puheena olevassa tapauksessa tullaan pyytämään Sosiaali ja terveysministeriön lausunto ennen yksityiskohtaisen koesuunnittelun aloitusta. Asuinrakennusten ja rakenteiden nykyinen kunto selvitetään katselmuksin koko rantaan viettävän luiskan matkalla ennen imeytyksen aloittamista. Imeytysalue 4 ja kaivoalue 3 sijaitsevat harjussa kyseisestä alueesta pohjoiseen. Dokumentointi tehdään videoimalla tai valokuvaamalla ja merkitsemällä ylös halkeamat yms. Tien ja rannan väliltä valitaan asuinrakennukset, joihin asennetaan korkeusseurantaa varten painumapultit. Alueella tehdään tarkentavia pohjatutkimuksia. Karttaan merkityllä alueella 1 tehdään mahdollisesti painokairauksia ja näytteenottoa. Alueella 2 tehdään painokairauksia, otetaan maanäytteitä ja asennetaan pohja ja orsivesiputki. Leikkauksista tehdään stabiliteettilaskelmia ja leikkauslujuudet selvitetään kolmiaksiaalikokeilla. Hankkeesta tiedotetaan alueen asukkaille. Tulokset toimitettaan ympäristölautakunnalle ja niille, joita tutkimukset koskevat. 5. Keiniänrannan Natura alueen kasvillisuusseuranta Keiniänrannan tervaleppämetsä on eräs Pohjoismaiden komeimmista tervaleppäkorvista. Alue kuuluu ennestään valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja siitä 5 % on yksityisenä luonnonsuojelualueena. Keiniänrannan Natura alueen pinta ala on hakemuksen mukaan 84,2 ha (oikeastaan 27,4 ha). Tervaleppäyhteisö on riippuvainen törmän juurelta purkautuvista lähteistä. Niiden hapekas vesi tuo tervalepille ja muille kasveille tarvittavat ravinteet, paitsi typen jonka tervaleppä ottaa itse.
7 Keiniänrannan Natura alueelle perustetaan kiinteä seurantakoealaverkosto kasvillisuusseurantaa varten. Alueelle perustetaan seitsemän seurantakoealaa ja 35 kasvillisuuskoealaa. Neljä seurantakoealaa puustoinen suo luontotyypille ja kolme seurantakoealaa metsäluhdat luontotyypille. Seurantanäytealoille (10 x 10 m) perustetaan viisi 1 m 2 suuruista kasvillisuusnäytealaa. Näistä tehdään muun ohella lajimääritykset ja arvioidaan lajien runsaudet. Seuranta ja kasvillisuusnäytealat merkitään maastoon muoviputkilla. Seurantakoealojen sijainti on esitetty kartalla. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Pälkäneen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 26.8.2005. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että kyseessä ovat merkittävän vesitaloushankkeen ympäristövaikutusten ja lupaedellytysten selvittämiseksi sekä yksityisten asianosaisten oikeusturvan varmistamiseksi tarpeelliset tutkimukset, joiden tuloksia tullaan käyttämään Tavase Oy:n hakiessa vesilain mukaista lupaa kyseiselle pohjavesihankkeelleen. Ympäristökeskus on katsonut, että vesilain mukaiset edellytykset tutkimuksille ovat olemassa. Stabiliteettiselvitysten suunnitelmassa sanotaan, että toisinaan yksittäisiä puita joudutaan kaatamaan tiheässä metsikössä. Näiden tutkimusten alueet 1 ja 2 sijoittuvat lounaisosistaan Keiniänrannan Natura 2000 alueelle, missä on yksi maamme edustavimmista tervaleppäkorvista. Natura arvoja ei saa vaarantaa, joten lupamääräyksissä tulisi luvansaaja velvoittaa sopimaan ympäristökeskuksen kanssa, mikäli tervaleppiä on tarpeen kaataa. Riittävän hyödyn saamiseksi myöhemmässä tekopohjavesihankkeen lupakäsittelyssä kasvillisuusseurannan suunnitelmaa pitäisi tarkistaa siten, että seurantakoealoilla kasvillisuustyyppien lisäksi määritellään luontotyyppien edustavuus, rakenne ja toiminta pinta alat ovat 20 x 20 m arvioidaan puuston pohjapinta ala ja latvuspeittävyys. 2) Pälkäneen kunta on todennut, että Tavase Oy on vuodesta 1995 lähtien suorittanut Vehoniemenharjun Isokankaan välisellä harjujaksolla tekopohjavesitutkimuksia. Tekopohjavesihankkeesta on suoritettu YVA lain mukainen arviointi.
8 Hakemussuunnitelmasta, joka koskee kairauksia, havaintoputkien asentamista ja virtaamamittauksia tutkimusalueella 3, kunta on esittänyt seuraavat muistutukset: Tutkimuksia tulisi suorittaa mallinnukseen sisältyvien virheellisyyksien pienentämiseksi varsinkin niillä alueilla, joilla kiinteistöjen omistajien vedenhankinta ja elinkeinotoiminta voi vaarantua hankkeen ja tutkimusten vuoksi. Jatkosuunnittelun tulee pohjata Keiniänrannan lähteiden virtaamien, pohjaveden pinnankorkeuden ja sen laadun nykytilan ja vaihtelun riittävän tasoiseen seurantaan. Alueella ei ole riittävästi pohjaveden havaintoputkia edes imeytyskokeiden ja koekaivojen vedenoton vaikutusten toteamiseksi. Tavase Oy:n tulee suorittaa vaadittavat lisätutkimukset koealueen ja Kinnalan vedenottamoalueen välisestä vedenjakajasta. Kunnan käsityksen mukaan vedenjakajaa ei ole olemassa. Hakemussuunnitelmasta, joka koskee kaivopaikkatutkimuksia tutkimusalueella 3, kunta on esittänyt seuraavat muistutukset: Koekaivon tarkka paikka ja siitä pumpattavat virtaamat tulisi selvittää. Yksi kaivo sijaitsee aivan kunnan vanhainkodin tuntumassa ja uusi koekaivo rakennetaan taajama alueelle. Kohtuuttoman melun aiheutuminen erityisesti näillä alueilla tulee lupamääräyksillä kieltää ja määritellä miten tilannetta seurataan. Hakemussuunnitelmasta, joka koskee tutkimuslupaa imeytys ja merkkiainekokeiden suorittamista varten imeytysalueella 4, kunta on esittänyt seuraavat muistutukset: Koska Kinnalan vedenottamon ja koealueen välissä ei ole hakijan esittämällä tavalla vedenjakajaa, nousi pohjavedenpinta vuosina 1999 2000 suoritettujen imeytyskokeiden aikana 1 4 metriä yli vedenjakajan. Koska Kinnalan vedenottamo ei sijaitse kalliokynnysten rajaamalla alueella, on väite, ettei imeytyskokeilla ole vaikutusta vedenottamon toimintaan, totuudenvastainen. Isokankaan alueen simulointityöt ovat tehtyjen tarkistusten jälkeenkin epäluotettavia eikä niitä voida käyttää imeytyskokeiden saati tekopohjavesilaitoksen toiminnan tai ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hakija tulisi velvoittaa selvittämään Kinnalan vedenottamoalueen pohjavesiolosuhteet, purkautumisalueet ja yksityiskaivot sekä teke
9 mään arviot imeytyskokeiden vaikutuksista. Lisäksi ennen imeytyskokeiden aloittamista tulisi laatia yksityiskohtainen seurantaohjelma. Natriumjodidin haju ja makukynnys on noin tuhat kertaa matalampi kuin tavallisen ruokasuolan. Jodidi on maultaan ja hajultaan "lääkemäinen", mikä lisää aineen aiheuttamaa luonnollisen pohjaveden maun ja hajun pilaantumista. Kunta ei voi hyväksyä vedenottamonsa toiminnan vaarantamista imeytys ja merkkiainekokeiden vaikutuksesta. Mikäli kokeiden suorittaminen hyväksytään on laadittava tarkkailuohjelmat ja korvaavat vedenhankintaratkaisut niin, ettei kunnan tai yksityisten vedenhankinta esty tai merkittävästi heikenny. Kunnan käsityksen mukaan merkkiainekoe pilaa pohjaveden talousvesikäyttöön kelpaamattomaksi. Mikäli merkkiaine jää kalliopainanteiden rajaamiin erillisiin pohjavesialtaisiin, voi pilaantuminen olla pitkäaikaista. Merkkiainekokeista saatavat hyödyt ovat vähäisiä verrattuna todennäköisesti aiheutuviin vahinkoihin. Imeytyskokeet voivat aiheuttaa aikaisempaa voimakkaampaa eroosiota, joka voi vaarantaa lähiympäristön turvallisuuden. Kokeilla ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Keiniänrannan Natura alueen luontaista vesitasetta ei saa järkyttää. Tämä edellyttää havaintoputkiverkoston ja kattavan tarkkailuohjelman laatimista. Ensin on kuitenkin varmistettava, ettei havaintoputkiverkoston rakentaminen vaaranna Natura alueen ominaisuuksia. Imeytyskokeet eivät saa aiheuttaa pohjaveden pinnan merkittävää muuttumista missään Keiniänrannan osassa. Purkautuvan luontaisen pohjaveden määrää on selvitettävä ennen imeytyskokeita usean vuoden ajan ja kattavasti koko alueella. On varmistettava, ettei 9 kuukauden imeytyskoe aiheuta haitallisia muutoksia Natura 2000 alueella. Kunta on viitannut Virttaankankaan koeimeytystä koskevaan KHO:n ennakkopäätökseen. Imeytysalueen 4,9 ha:n alueesta noin 1,5 ha sijaitsee jyrkällä rinteellä, joka ei sovellu imeytysalueeksi. Ennen kokeen alkamista on varmistettava, että imeytysalue 4 soveltuu pinta alaltaan tekopohjaveden muodostamiseen. Hakija tulee velvoittaa esittämään kartalla yksityiskohtainen suunnitelma imeytyksen toteuttamisesta aikatauluineen. Maaperän kemiallisesta tilasta koeimeytysalueella 4 ei ole taustamittauksia. Kokeen jälkeen niitä ei voida tehdä, koska tila on silloin jo muuttunut. On varmistettava, ettei kokeen jälkeen mahdollisesti muodostuva ja huuhtoutuva nitraattityppi vaikuta haitallisesti alueen kaivoissa ja kunnan vedenottamolla.
10 Alueen seurantaa tulee jatkaa koko hankeprosessin ajan. Hankesuunnitelmasta, joka koskee Keiniänrannan Natura alueen kasvillisuusseurantaa, kunta on esittänyt seuraavat muistutukset: Jo imeytyskokeiden aikana vesitalouden muuttaminen on toimenpide, joka muuttaa merkittävästi suojellun luontotyypin ominaispiirteitä. Hankkeelle ei saa myöntää lupaa, jos arviointi ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen merkittävästi heikentävän niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on Natura verkossa. Imeytyskokeet eivät saa aiheuttaa pohjaveden pinnan ja lähdevirtaamien merkittävää muuttumista millään Keiniänrannan osalla, ei myöskään kaakkoispäässä. Pelkkä kasvillisuusseuranta ei riitä. Natura alueen koko ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena ja eliölajien kantojen elinvoimaisena. Imeytyskokeiden mahdollisesti aiheuttamat sekä vesitalouden että veden laadun muutosten vaikutukset koko Keiniänrannan eliöyhteisölle on selvitettävä kattavasti. Keiniänrannan lähteissä esiintyvistä uhanalaisista lajeista ei ole selvityksiä. Myöskään lähteiden kasvillisuutta ei ole esitetty seurattavaksi. Ilman lähdesammalien ja lähdehyönteisten usean vuoden lajistoseurantaa ennen kokeiden aloittamista ei kokeiden aiheuttamia muutoksia voida seurata. Lähdesammalien samoin kuin meiofaunan seurantaa ei ole sisällytetty esitettyihin jatkotutkimuksiin. Hankesuunnitelmasta, joka koskee tutkimuslupaa Keiniänrannan stabiliteettitarkasteluja varten, kunta on esittänyt seuraavan vaatimuksen: Hakija on velvoitettava selvittämään maaperän stabilisuus ja pohjavesiolosuhteet pitkällä aikavälillä koko Keiniänrannan kattavasti. Rakennusten kuntotutkimukset tulee suorittaa ennen imeytyskokeita ja niiden jälkeen kaikissa Keiniänrannan rantapenkan läheisyydessä sijaitsevissa rakennuksissa. Muilta osin kunta on esittänyt vielä seuraavat muistutukset: Tavase Oy:ltä on vaadittava riittävä vakuus hankkeesta aiheutuvien vahinkojen vuoksi. Ellei tämä ole mahdollista, on vahinkojen minimointi huomioitava lupaehdoissa. Hakija tulee velvoittaa korvaamaan laillisine korkoineen kaikki tutkimuksista aiheutuvat vahingot.
11 Kaikkien tutkimusten puolueettomuus on varmistettava. Kunnalla tulee olla oikeus viikoittain saada itselleen kaikki tutkimusmateriaali. Kunta vastustaa ehdottomasti luvan myöntämistä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kunta varaa oikeuden antaa vastauksensa Tavase Oy:n vastaukseen. Jos hakemusta muutetaan, on kunnalle annettava tilaisuus lausunnon antamiseen asiassa. 3) Pälkäneen seurakunta (Pappila RN:o 1:35) on todennut, että Pälkäneelle suunniteltu tekopohjavesien sadetusalue ja kaivot tulevat paikalle, joka on lähellä asutusta ja teollisuutta. Suunniteltujen kaivojen paikka on seurakunnan maalla tilalla Pappila RN:o 1:35. Alueelle on jo rakennettu aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia varten kaivot. Seurakunta on aiemmin suhtautunut tutkimuksiin myönteisesti ja kaivoille on annettu lupa seurakunnan maille. Kirkkoneuvosto on nyt peruuttanut aiemmin tehdyt päätökset. Seurakunta on esittänyt vaatimuksenaan, että tekopohjavesihankkeesta luovuttaisiin eikä lisätutkimuksia enää tehtäisi ja seurakunnan maalla olevat kaivot poistettaisiin. Missään tapauksessa töitä ei tule aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. 4) AA (Tapiola RN:o 1:354, Onkkaala, Pälkäne) on ilmoittanut vastustavansa koko tekopohjavesihanketta eikä anna lupaa tutkimuksiin eikä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Tontin alaosassa on oltava haitatta käytettävissä traktoritie alapuolella olevalle alueelle. Rinne, jonka poikki vinosti traktorilla on mahdollista kulkea, on vaarassa sortua, jos tutkimustöitä siellä tehdään. 5) BB ja CC (Ranta Seppälä RN:o 6:24, Onkkaala, Pälkäne) ovat katsoneet, että heidän tonttinsa alareuna on valunut parin viimeisen vuoden aikana alaspäin vesijätölle ja tonttiin rajoittuva lepikko kärsinyt koepumppauksen aikana liiasta vedestä. Muistuttajat vastustavat tutkimuslupaa. He eivät vaadi tässä vaiheessa korvauksia, mutta jos toimenpide jatkuu, heidän kiinteistönsä arvo laskee. 6) DD ja EE (Puolmatka RN:o 1:144, Onkkaala, Pälkäne) ovat ilmoittaneet vastustavansa luvan antamista Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoksen rakentamishankkeelle. Muut vaihtoehdot Tampereen ja Valkeakosken seudun vedensaannista tulevaisuudessa pitäisi tutkia ennen kuin näin mittavaa ja epävarmaa hanketta lähdetään toteuttamaan. 7) Sydän Hämeen Safarit Oy on todennut, että yrityksen päätoimiala on harjoittaa elämyssafareita vaeltaen, mönkijöillä, moottorikelkoilla ja vesijeteillä. Vahvuutena ja toimintaedellytyksenä on kaunis ja monipuolinen raiskaamaton Syrjänharjun metsäinen harjumaasto. Yhtiö ei salli harjualueen pakko ottoa ja valjastamista Tavase Oy:n tuotantoalueeksi. Tavase Oy:n hankkeen haitat ovat suuremmat kuin siitä saatava hyöty eikä sille tule myöntää lupaa. Täten
12 hankkeelle ei tule myöntää myöskään tutkimuslupaa eikä aloituslupaa. Jo suoritettu koeimeytys rajoitti muistuttajayhtiön toimintaa pilaamalla maaston putkilla ja vesisuihkuilla. 8) FF (Saukkola RN:o 1:12, Taustiala, Pälkäne) on vaatinut, että tutkimuslupahakemus hylätään ja töitä ei saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaatimus koskee kairauksia, havaintoputkien asentamista ja virtaamamittauksia tutkimusalueella 3, samoin imeytys ja merkkiainekokeita. Muistuttaja on katsonut, että tekopohjavesihankkeen haitat ja kustannukset tulisivat olemaan selvästi saatavia hyötyjä suuremmat. Tutkimuslupia ei siis tule antaa ja koko vesiasia on ratkaistava jo olemassa olevien puhdistamojen pohjalta. Muistuttaja ei tule antamaan yhtiölle lupaa tulla maalleen ja tuhoamaan puutarhaansa. 9) GG ja HH (Rintala RN:o 1:418, Onkkaala, Pälkäne) ovat kertoneet rakentaneensa tilalleen omakotitalon vuonna 1980. Kaksi vuotta sitten, kun harjun vesitys oli aloitettu, oli maa pettänyt muistuttajan jalkojen alta ja hän oli vajonnut metrin syvyyteen. Syynä muistuttajat olettavat olleen vesityksen aloittamisen ja heidän kantansa hakemukseen on ehdottoman kielteinen. 10) II on vaatinut, että Tavase Oy:lle ei tule myöntää lupaa Pälkäneen kunnan alueelle lisätutkimuksiin eikä töiden aloittamiseen. Tehtäessä päätöstä myöntää jatkotutkimuslupia tulee ensin ratkaista pääasia: soveltuuko suunniteltu tekopohjavesilaitos alueelle ja onko se perustuslain määrittelemä yleisen edun vaatima laitos. Muistuttajan mukaan hankkeesta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset ovat paljon suuremmat kuin hyödyt ja Pälkäne tulee sulkea tekopohjavesihankkeen ulkopuolelle. Tavase Oy:n tutkimuslupahakemukset ovat epätarkkoja, keskenään ristiriitaisia eivätkä tuo millään tavalla esille mitä tuloksia ja miten Tavase Oy tutkisi. On mahdotonta jättää vastineita tutkimuslupahakemuksista "jotka tarkentuvat tutkimusohjelman mukaan". Kohtia, jotka pitää selvittää ennen tutkimuslupien hakua, ovat epätarkkoja tai virheellisiä kuvauksia aiotuista jatkotutkimuksista, ovat ristiriitaisia YVA yhteysviranomaisen kanssa, ovat virheellisiä tai puutteellista tietoa taikka rikkovat Natura, luonnonsuojelu tai museoviraston suojelukohteeksi määräämää kohdetta, on kirjelmässä yksityiskohtaisesti esitetyn selvityksen mukaan kaikissa seuraavissa osahankkeissa: Hakemussuunnitelma, joka koskee kairauksia, havaintoputkien asentamista ja virtaamamittauksia tutkimusalueella 3. Hakemussuunnitelma, joka koskee tutkimuslupaa, imeytys ja merkkiainekokeiden suorittamista varten imeytysalueella 4. Keiniänrannan Natura alueen kasvillisuusseuranta. Alueen pintaalaakaan ei ole toistuvista huomautuksista huolimatta korjattu. Pinta
13 alaksi mainitaan 84,2 ha, vaikka pinta ala virallisissa papereissa on 27 ha. Hakemussuunnitelma, joka koskee kaivopaikkatutkimuksia tutkimusalueella 3. Hakemussuunnitelma, joka koskee tutkimuslupaa Keiniänrannan stabiliteettitarkasteluja varten. 11) JJ ja KK (Toukola RN:o 1:24 ja Sompio RN:o 1:220, Syrjänalusta, Pälkäne) ovat vastustaneet tutkimusten ja vedenhankinnan jatkamista niistä heidän tonteilleen aiheutuvasta vettymisestä ja muista haitoista johtuen. 12) LL ym. ( Mällinoja RN:o 1:3, Mällinoja, Pälkäne ja Peltola RN:o 1:356, Onkkaala, Pälkäne), ( Eerola RN:o 1:87, Tausti, Pälkäne), (Kukko Mattila RN:o 2:18, Tausti, Pälkäne), (Tuomaala RN:o 7:12, Mälkilä, Pälkäne), (Urjanranta RN:o 1:139, Urjanpelto RN:o 1:23 ja Jaappani RN:o 1:22, Onkkaala, Pälkäne) sekä Pälkäneen Metsästysseura ry. (Kankaanlukko RN:o 1:78, Kuuliala, Pälkäne) ovat vaatineet, että ympäristölupavirasto tutkii ensin pääasian eli onko tekopohjavesilaitoksen sijoittamiselle oikeudellisia edellytyksiä Pälkäneen kunnan alueella. Vasta pääasiaratkaisun jälkeen tulee tutkia tutkimuslupien oikeudellisuus ja ne tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Tutkimuslupia ei tule myöntää sillä hanke on useiden lakien, ennen kaikkea Suomen perustuslain, ja kansainvälisten lakien ja sopimusten vastainen. Tavase Oy:n pyyntöön aloittaa tutkimusten toteuttamiseen liittyvät työt muutoksen hausta huolimatta ei tule antaa lupaa. 13) MM (Mäkisompio RN:o 1:219) on todennut, että Pälkäneen soraharjut on merkitty radonkarttaan yli keskitason radonin esiintymisalueena. Radonin käyttäytymistä ei tule kokeilla kyseisellä harjualueella, koska silloin vahinko jo tapahtuisi. Muistuttaja ei tule hyväksymään luvatonta liikkumista tontillaan ja kokeiden ottamista luvatta. Muistuttajan mukaan 35 000 kuutiometrin vesimassan imeyttäminen harjuun päivittäin tulee tuhoamaan harjun. 14) Saarioisten Taimistot Oy (Saarioinen RN:o 1:29, Kinnala, Pälkäne) on yhtynyt Kalle Hakalehdon laatimaan muistutukseen (16) asiassa. Muistuttaja on huolissaan pohjaveden pinnan noususta alueellaan ja on vaatinut, että Tavase Oy:n tutkimussuunnitelmia ei tule hyväksyä. Tulee vaatia perusteelliset suunnitelmat, joissa otetaan huomioon viranomaisten esittämät kannanotot ja vaatimukset sekä muu asiasta oleva tieto. 15) NN ym:t (Vuorela, Onkkaala, Pälkäne), (Salola, Onkkaala, Pälkäne), (Urhonranta, Onkkaala, Pälkäne), (Maunula, Onkkaala, Pälkäne), (Ollinkulma, Onkkaala, Pälkäne), (Päivärinta RN:o 2:18 ja 2:16, Onkkaala, Pälkäne), (Visala RN:o 1:273, Onkkaala, Pälkäne), (Nummi RN:o 1:146, Onkkaala, Pälkäne), (Rantaseppälä, Onkkaala, Pälkäne), (Jukkala, Onkkaala, Pälkäne), (Hietaranta, Onkkaala, Päl
14 käne), (Saarioinen RN:o 1:29, Kinnala, Pälkäne), (Urjanranta RN:o 1:139, Urjanpelto RN:o 1:23 ja Jaappani RN:o 1:22, Onkkaala, Pälkäne) ja (Mällinoja RN:o 1:3 ja Peltola RN:o 1:356, Mällinoja, Pälkäne) ovat vaatineet, että imeytys ja merkkiainekokeille ja niihin liittyville muille tutkimussuunnitelmille ei tule myöntää tutkimuslupia, koska hankkeelta puuttuvat oikeudelliset edellytykset. Tutkimussuunnitelmat ovat erittäin puutteelliset, kun otetaan huomioon hankkeen suunniteltu koko ja vaativa toteutuspaikka Naturaalueen lähellä. Tulee vaatia perusteellisemmat suunnitelmat, joissa otetaan huomioon viranomaisten lausunnoissaan esittämät kannanotot ja käytettävissä oleva tutkimustieto. Muutoksenhakijoiden oikeuksia loukkaamatta ei ole mahdollista antaa Tavase Oy:lle töidenaloittamislupaa. 16) OO, PP ja QQ ovat katsoneet, että tutkimussuunnitelmat ovat erittäin puutteelliset, kun otetaan huomioon hankkeen suunniteltu koko ja vaativa toteutuspaikka asutuksen lähellä, Natura ja luonnonsuojeluympäristössä sekä teollisuuden vieressä. Tavase Oy ei ole ottanut huomioon kokeiden vaikutuksia ympäristöön ja alueen asukkaisiin sekä elinkeinotoimintaan eikä se tutkimuksillaan pyri selvittämään voidaanko tekopohjavesilaitos toteuttaa, vaan lähtee siitä, että se toteutetaan. Ympäristölupaviraston ei tule hyväksyä tutkimussuunnitelmia. Tulee vaatia perusteellisemmat suunnitelmat, joissa otetaan huomioon viranomaisten esittämät kannanotot ja jo käytettävissä oleva tutkimustieto. Tavase Oy:n hakemia tutkimuslupia ei tule myöntää ellei siinä yhteydessä oteta vakavasti huomioon asukkaisiin kohdistuvia ja jo kohdistuneita merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Töidenaloittamislupaa ei voida myöntää muutoksenhakijoiden oikeuksia loukkaamatta. Muistutuskirjelmään on liitetty lähes 1 200 henkilön allekirjoitukset, joilla he ovat ilmoittaneet yhtyvänsä Tavase Oy:n tekopohjavesilaitosta koskeviin Pälkäneläisen kansanliikkeen muistutuksiin. 17) RR (Saviahde RN:o 6:22, Onkkaala, Pälkäne) on vaatinut, että mikäli veden suodatus aiheuttaa vahinkoa hänen maa alueelleen tai kiinteistölleen, on se korvattava kokonaisuudessaan. 18) SS ja TT (Alanko RN:o 1:37, Onkkaala, Pälkäne) ovat ilmoittaneet, että he eivät hyväksy tekopohjavesihanketta. Kiinteistölleen aiheutuvan haitan vuoksi he eivät myöskään anna lupaa tutkimuksiin eivätkä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, vaan vaativat hakemuksen hylkäämistä.
HAKIJAN SELITYS 15 Hakija on antanut selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Selitykseen on liitetty kartta muistuttajien kiinteistöjen sijainnista. Hakija on selityksessään todennut, että Keski Suomen ympäristökeskus on 9.7.2003 antanut lausunnon Vehoniemen Isokankaan tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Keskeiset huomiot lausunnossa ovat seuraavat: Käytettävä tekopohjaveden virtausmallinnus on hankkeen avainkysymys. Imeytettävän pintaveden sisältämän orgaanisen aineen vaikutukseen tulee kiinnittää huomiota. Imeytyksen vaikutukset hankealueen yksityisiin kaivoihin tulee selvittää. Keiniänrannan alueelle purkautuvan luonnontilaisen pohjaveden määrän ja laadun lyhyt ja pitkäkestoinen vaihtelu tulee selvittää. Ennen virtausmallin tarkistamista ei ole syytä ryhtyä imeytykseen tai pumppaukseen laitoksen toimintaa vastaavalla vesimäärällä, vaikka hankkeen vaikutusten tarkimpaan arviointiin päästään vasta toimintaa vastaavalla vesimäärällä. Nyt puheena olevan tutkimushankekokonaisuuden tarkoitus on edellä esitettyjen asioiden selvittäminen ja lisätietojen hankkiminen. YVA menettelyn yhteydessä useissa lausunnoissa todettiin lisätutkimukset tarpeellisiksi. Samat tahot vastustavat nyt tekemissään muistutuksissa lisätutkimusten tekemistä. Tutkimuslupahankkeista tehdään ensin kaikki muut osakokonaisuudet ja vasta viimeisenä toteutetaan imeytys ja merkkiainekoetta koskeva osakokonaisuus. Tällä järjestyksellä varmistetaan se, että imeytys ja merkkiainekoe voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaalla ja vähäisiä vaikutuksia aiheuttavalla tavalla. Imeytys ja merkkiainekokeen tutkimussuunnitelmaa tullaan tarvittaessa muuttamaan ja päivittämään muista tutkimuksista saatavien tulosten perusteella. Selityksessään hakija on käynyt tehdyt muistutukset ja vaatimukset yksityiskohtaisesti läpi ja esittänyt niistä kannanottonaan muun muassa seuraavaa: Tässä yhteydessä ei haeta lupaa itse tekopohjavesihankkeelle, joten sitä koskevia asioita ei voida nyt käsitellä. Nyt kyseessä oleva lupaasia koskee ainoastaan tekopohjavesihankkeen jatkosuunnittelun ja toteuttamisen kannalta tarpeellisten jatkotutkimusten tekemistä. Tutkimusluvat ovat tarpeellisia, jotta hankkeen edellytykset ja vaikutukset voidaan selvittää.
16 Tutkimushankkeessa kierrätetään harjun omaa pohjavettä, joten vettä ei alueella nettomääräisesti lisätä. Lisäksi imeytyskoe käynnistetään asteittain, jolloin imeytettävää määrää lisätään vähitellen. Mikäli vedenpinnoissa havaitaan muutoksia, muutetaan imeytysmääriä tarvittavalla tavalla. Täten on epätodennäköistä, että imeyttäminen aiheuttaisi kirjelmissä kuvattuja haittoja. Keiniänrannan alueen stabiliteetti on luontaisesti alhainen. Aikaisempien koepumppausten ja SCC Viatek Oy:n tekemän stabiliteettitutkimuksen perusteella ei tutkimusten tekemisen odoteta vaikuttavan Keiniänrannan alueeseen sen stabiliteettia heikentävästi. Mikäli nyt tehtävissä tutkimuksissa ilmenee lisäselvitystarvetta, tehdään alueella stabiliteettia koskevia lisätutkimuksia. Eräät muistutusten tekijät ovat raportoineet edellisten tutkimusten yhteydessä syntyneiksi väitetyistä haitoista vasta nyt, eikä asioita ole voitu ottaa huomioon tutkimusten toteutuksessa. Ennen tutkimusten toteuttamista voidaan asianomaisten kanssa sopia niin, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Varsinaisella tekopohjavesihankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Keiniänrannan Natura alueen suojeltaville luontotyypeille. Tutkimuslupahankkeiden vaikutukset ovat olennaisesti vähäisempiä tai niitä ei ole lainkaan, joten niiden toteuttamisesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Natura alueen suojelluille luontotyypeille. Muistutuksissa tarkoitettu KHO:n ennakkopäätös koski Turun Seudun Vesi Oy:n Oripään alueella suorittamia tutkimuksia. Koeimeytyksen aikaraja perustui luonnonsuojelulain 65 :n mukaiseen arvioon, josta ei voitu lupa asian yhteydessä poiketa ilman uutta arviota. Vastaavaa rajoitusta ei ole Tavase Oy:n hanketta koskevassa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa arviossa. Mikäli Keiniänrannan alueelta on tarpeen kaataa tervaleppiä, tulee Tavase Oy neuvottelemaan asiasta erikseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Yhtiö on myös valmis toteuttamaan kasvillisuusseurannan ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla, mikäli ympäristölupavirasto katsoo tämän tarkoituksenmukaiseksi. Asennettavilla havaintoputkilla on tarkoitus varmentaa, että Kinnalan vedenottamon ja tutkimushankkeen välillä on vedenjakaja. Mikäli ympäristölupavirasto katsoo sen tarpeelliseksi, Tavase Oy voi seurata myös Kinnalan pohjavedenottamon tilannetta. Tutkimukset edellyttävät laitoksen omistajan suostumusta. Mikäli koekaivojen rakentamisesta tulee aiheutumaan häiritsevää melua, tehdään työstä meluilmoitus, jonka käsittelyn yhteydessä voidaan asettaa tarvittavat melurajat ja seurantavelvoitteet. Natriumjodidia käytetään yleisesti merkkiaineena, eikä sen käytössä ole todettu haitallisia vaikutuksia. Ennen kokeen tekemistä merkkiaineesta tullaan pyytämään sosiaali ja terveysministeriön lausunto,
17 jolla varmistetaan, että merkkiaine on haitaton ihmisille ja luonnolle. Kokeella ei siten pilata alueen pohjavettä eikä pohjaveden laatu muutu talousvedeksi kelpaamattomaksi. Missään olosuhteissa merkkiainekoe ei aiheuta pitkäaikaisia vaikutuksia pohjaveteen. Imeytysalue on suunniteltu siten, että alueella voidaan imeyttää vettä 35 000 m 3 /d. Imeytyskokeen aikana imeytetään vain noin 6 000 m 3 /d, joten imeytysalueen pinta ala on täysin riittävä kokeen toteuttamiseksi. Edellisen tutkimuskokonaisuuden yhteydessä ei havaittu veden purkautumista pintaan, joten on erittäin epätodennäköistä, että toteutettavat tutkimukset aiheuttaisivat tällaisia vaikutuksia. Tavase Oy on selityksensä lopuksi katsonut, ettei muistutuksissa ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella tutkimuslupia ei voitaisi myöntää hakemuksen mukaisesti. Tutkimushankkeen mahdollisesti aiheuttamat vahingot korvataan ja hakija on selitykseensä liittänyt taulukon, jossa on arviot haitan suuruudesta esitettynä haitan vaihteluvälinä. Aikaisempien tutkimushankkeiden aiheuttamat vahingot on korvattu sen mukaisesti, kuin niitä on aiheutunut ja niistä on esitetty selvitystä tai esitetty korvausvaatimuksia. Mikäli hankkeesta aiheutuu ennalta arvaamatonta vahinkoa, korvataan ne ensisijaisesti sopimusteitse ja mikäli asiasta ei päästä sovintoon, on vahingonkärsijällä oikeus saattaa asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. VASTASELITYKSET OO, PP ja QQ ovat hakijan selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittäneet muun muassa seuraavaa: Muistuttajat eivät ole edellyttäneet, että ympäristölupavirasto käsittelisi varsinaista tekopohjavesilaitosta koskevat asiat tässä yhteydessä. Varsinaista tekopohjavesihanketta koskevat asiat on esitetty taustatiedoiksi. Tavase Oy on jättänyt asukkaiden kokemukset ja tiedot huomiotta toteamalla, että ne olisi pitänyt esittää oikeaan aikaan ja virallisesti. Asukkailta tulevan tiedon pitäisi olla kuitenkin yhtiölle tärkeää tuli se mihin aikaan tahansa. Tavase Oy on vedonnut siihen, että tutkimuksissa kierrätetään harjun omaa pohjavettä. Vuorokausittain pumpattava vesimäärä on kuitenkin huomattavan suuri ja pumppausaika pitkä. Koska vesi ei kierrä harjussa kuin putkessa, harjussa ei vallitse Tavase Oy:n olettama vesitasapaino. Yhtiölle tulee määrätä ehto lopettaa välittömästi pumppaus, jos todetaan poikkeama viranomaisten määräämistä säätelyrajoista. Tavase Oy:n Natura arviointi on yksi kriittisimmistä asioista, minkä takia on tehtävä uusia tutkimuksia ja anottava tutkimuslupia. On hyvin erikoista, että Tavase Oy omaan arviointiinsa nojautuen väittää, että täysimittakaavaista sadetusta vähäisemmällä vesimäärällä ja lyhytaikaisella kokeella ei ole vaikutusta Keiniänrannan Naturaalueeseen. Mikäli tutkimuslupahakemuksessa suunnitellut sadetuk
18 set ja pohjaveden kierrätykset aloitetaan, ei luonnontilaisia mittauksia voida enää Keiniänrannassa suorittaa. Tutkimuksilla on todennäköisesti sellaisia lyhyt ja pitkäaikaisia vaikutuksia ympäristöön, joiden jälkeen ympäristöä ei voida palauttaa ennalleen. Töidenaloittamislupaa ei täten tule myöntää. LL on vastaselityksessään hakijan selityksen johdosta todennut muun ohella seuraavaa: Vaatimus, että itse pääasia eli varsinainen tekopohjavesihanke tutkitaan ensin, perustuu lakiin. Muistuttaja on tältä osin viitannut maankäyttö ja rakennuslain, luonnonsuojelulain sekä vesilain säännöksiin. LL on myös todennut, että hankkeesta tehty ympäristövaikutusten arviointi ei ole saanut yhteysviranomaisen hyväksyntää ja että Tavase Oy:n hanke yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon sisällytettyjen alueiden luontoarvoja. Haettavana olevat tutkimusluvat ja tekopohjavesilaitos aiheuttavat pohjaveden kelpaamattomaksi talousvedeksi ja heikentää sen laatua. Alueella mm. pohjavedenpinta nousisi useita metrejä, eniten imeytysalueen läheisyydessä. Tekopohjavesilaitoksen rakentamisesta saatava hyöty ei ole siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Tavase Oy:lle ei tule myöntää tutkimuslupia. Muistuttaja on myös katsonut, ettei Tavase Oy:lle ole perusteltua syytä myöntää töidenaloittamislupaa. Saarioisten Taimistot Oy on vastaselityksessään vaatinut, että Tavase Oy:lle ei tule myöntää lupaa aloittaa tutkimusten toteuttamiseen liittyviä töitä ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Mikäli lupa myönnetään, tulee siihen sisältyä velvoitteet siitä, että Tavase Oy korvaa täysimääräisenä kaikki vahingot mitä siitä maan ja kiinteistön omistajille kokonaisuudessaan aiheutuu. Ympäristölupaviraston tulee myös vaatia vaihtoehtoisten vedenhankintatapojen tarkempaa tutkimista. II on ympäristölupavirastoon 10.1.2006 saapuneessa täydennykseksi nimeämässään kirjelmässä esittänyt muun ohella seuraavaa: Tässä asiassa tulee ensin ratkaista pääasia eli se soveltuuko tekopohjavesilaitos sille suunnitellulle alueelle. Suunniteltu tekopohjavesilaitos on täysin valtioneuvoston ohjeiden vastainen ja rikkoo Pälkäneen itsemääräämisoikeutta. Hakijan tutkimussuunnitelmat ovat jo periaatteeltaan virheelliset, koska ei käytetä täysiä vesimääriä eikä Roineen vettä. Hankkeessa käytetty kartta on vanha ja puutteellinen.
19 II on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että Tavase Oy:n selityksessä on ristiriitoja eikä se ole vastannut kaikkiin kohtiin. Esittämänsä perusteella Saario on vaatinut, että tutkimuslupia ei Tavase Oy:lle tule myöntää. MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on vireillä Tavase Oy:n tekemä virastoon 22.9.2003 toimitettu hakemus (LSY 2003 Y 282) Vehoniemen Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi Kangasalan ja Pälkäneen kunnissa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Tavase Oy:lle luvat suunniteltua tekopohjavesihanketta varten Isokankaalla ja Syrjänharjussa Pälkäneen kunnassa suoritettaviin 9.5. 2005 päivätyssä hakemuksessa ja sen liitteissä tarkoitettuihin seuraaviin tutkimuksiin: 1. Kaivonpaikkatutkimuksiin tutkimusalueella 3, 2. Kairauksiin, havaintoputkien asentamiseen ja pitämiseen sekä virtaamamittauksiin tutkimusalueella 3, 3. Imeytys ja merkkiainekokeisiin imeytysalueella 4, 4. Keiniänrannan stabiliteettitarkasteluun ja 5. Keiniänrannan Natura alueen kasvillisuusseurantaan. Tutkimuksia suorittaessaan on luvan saajalla oikeus liikkua toisen alueella siltä osin kuin se on tutkimusten suorittamiseksi välttämätöntä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Toimenpiteet on pyrittävä suorittamaan siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuvat vahingot ja haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Toimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen kyseisen kohteen omistajille ja haltijoille sekä pyrittävä sopimaan näiden kanssa kokeen yksityiskohtaisesta suorittamisesta. 2) Keiniänrannan kasvillisuusseurannassa seurantakoealojen koon on oltava 20 x 20 m ja niillä on määriteltävä kasvillisuustyyppien lisäksi myös luontotyyppien edustavuus, rakenne ja toiminta sekä arvioitava puuston pohjapinta ala ja latvuspeittävyys. Alueelta saa kaataa tervaleppiä vain, jos asiasta on etukäteen sovittu Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Luvan saajalla on oikeus vähäisessä määrin poiketa hakemuksessa esitetyistä tutkimussuunnitelmista edellyttäen, ettei kenellekään ai
20 heuteta tarpeetonta vahinkoa ja asiasta ilmoitetaan etukäteen alueen omistajalle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 3) Tutkimusten toteuttamisjärjestys on valittava siten, että kokeista aiheutuvat haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Imeytys ja merkkiainekoe on toteuttava vasta viimeisenä ja käynnistettävä asteittain lisäten imeytettävää vesimäärää vähitellen. Ennen merkkiainekokeen tekemistä on merkkiaineesta pyydettävä sosiaali ja terveysministeriön lausunto, joka on toimitettava tiedoksi Pälkäneen kunnan ympäristön ja terveydensuojeluviranomaisille ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle Mikäli imeytys ja merkkiainekokeesta ilmenee odottamattomia haitallisia vaikutuksia, on koejärjestelyä muutettava haittojen pienentämiseksi esimerkiksi imeytettävää vesimäärää tai syötettävää merkkiainetta vähentämällä sekä ilmoitettava asiasta Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tarvittaessa on koe keskeytettävä kokonaan. 4) Luvan saajan on tarkkailtava tutkimusten vaikutuksia ympäristöön, erityisesti pohjaveden määrään ja laatuun sekä Keiniänrannan Natura alueeseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää myös Kinnalan vedenottamon tarkkailu. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailut on aloitettava ympäristökeskuksen edellyttämästä ajankohdasta lähtien hyvissä ajoin ennen tutkimusten aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille niiden edellyttämällä tavalla sekä pyynnöstä niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 5) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan tutkimuksista mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Luvan saajan on pyrittävä sopimaan tutkimuksista aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista tutkimuksista aiheutuu sellainen vahinko, jonka korvaamisesta ei päästä sopimukseen Tavase Oy:n ja vahingonkärsijän kesken, on yhtiön saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa vahingon ilmenemisestä. Tämän estämättä voi myös edunmenetyksen kärsinyt saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Mikäli tutkimusten suorittamisesta on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen
21 sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty. 6) Tämän päätöksen mukaiset tutkimukset on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että luvat muutoin raukeavat. 7) Tutkimusten päätyttyä on tutkimusalueet siistittävä ja saatettava muutoinkin asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Havaintoputket saadaan pitää maassa siihen saakka kun ympäristölupavirastossa dnro:lla LSY 2003 Y 282 vireillä olevaan Vehoniemen Isokankaan harjualueen tekopohjavesihanketta koskevaan hakemukseen on saatu lainvoimainen päätös. 8) Tutkimusten aloittamisesta on ilmoitettava ennalta kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä paikkakunnalla yleisesti leviävässä lehdessä. Tutkimusten valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Tekopohjavesihankkeen tarkoituksena on turvata Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinta pitkällä aikavälillä. Hankkeen laajuus ja odotettavissa olevien vaikutusten selvittäminen edellyttävät lisätutkimusten tekemistä niin, että niiden avulla voidaan selvittää hankkeen tarkoituksenmukaisinta toteutustapaa. Samalla on mahdollista saada lisäselvitystä koko hankkeen luvan myöntämisen edellytyksiin. Tutkimusten suorittaminen toiselle kuuluvalla alueella on täten tarpeellista eikä alueen omistajien tai haltijoiden suostumusta ole saatu ja Vaasan hallinto oikeus on siirtänyt tämän asian myös vesilain 1 luvun 31 :ssä tarkoitetuilta osin ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Edellä olevien lupamääräysten mukaan toteutettavista hakemuksessa tarkoitetuista tutkimuksista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain 1 luvun 18 :ssä tarkoitettua pohjaveden laadun tai määrän muuttumista niin, että siitä aiheutuisi jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesiesiintymän hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen. Tällaisen seurauksen aiheutumista on kuitenkin pidettävä jossain määrin mahdollisena. Kun otetaan huomioon tutkimusten merkitys alueellisesti merkittävän vedenhankintahankkeen toteuttamisedellytysten harkinnalle, on nii