PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto Opinnäytetyö Opiskelijan nimi/nimet ja ryhmätunnus työn valmistumiskuukausi / 2008

SISÄLLYS 1. MIKSI OPINNÄYTETYÖ? 2 2. OPINNÄYTETYÖN VAIHTOEHDOT 2 2.1. Tutkielmatyyppinen opinnäytetyö 4 2.2. Toiminnallinen opinnäytetyö 4 3. ETENEMISTAPA 5 3.2 Työsuunnitelma 5 3.2 Väliohjaus 6 4. KIRJALLINEN TYÖ 7 4.1. Kirjallisen työn rakenne 7 4.1.1. Kansilehti 7 4.1.2. Tiivistelmä 7 4.1.3. Sisällysluettelo 8 4.1.4. Johdanto 8 4.1.5. Käsittelyluvut 9 4.1.6. Arviointi ja pohdinta 12 4.1.7. Lähdeluettelo 13 4.1.8. Liitteet 15 4.2. Kirjallisen työn ulkoasu 16 5. OPINNÄYTETYÖN ESITYSTILAISUUS 17 5.1. Puheenjohtajan tehtävät 18 5.2. Opponentin tehtävät 18 6. OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI 20 Liite 1. Tiivistelmälomake 21

1. MIKSI OPINNÄYTETYÖ? Opinnäytetyö sisältyy kaikkiin toisen asteen tutkintoihin. Se voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus. Työn laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Opinnäytetyön tekeminen tukee opiskelijan omatoimisuutta, syventää ammatin hallintaa ja kehittää elinikäisen oppimisen valmiuksia; opiskelija hankkii työtä tehdessään sekä tiedonhankinnan perustaidot että ammattialansa erityistaitoja. Opinnäytetyön aihe ja tekotapa valitaan siten, että se palvelee työelämän tarpeita, antaa mahdollisuuden osallistua työ-elämään ja helpottaa työhön siirtymistä. 2. OPINNÄYTETYÖN VAIHTOEHDOT Opinnäytetyö voidaan suunnitella ja rakentaa monella tavalla ja monista eri osioista. Periaatteessa opinnäytetyövaihtoehtoja on kahdenlaisia: tutkielmatyyppinen ja toiminnallinen. Yksinkertaistaen voi sanoa, että tutkielmatyyppisessä työssä korostuu kirjallinen esitys ja toiminnallisessa muu ammattitaitoa osoittava taidon näyttö. Opinnäytetyö voidaan tehdä yksin tai parityönä, ja se voi sisältää muutakin kuin kirjallista tuotosta, esim. työnäytöksen, äänitteen, videotyön tai muun tuotteen. Aineistona käytetään omia selvityksiä ja itse tehtyjä havaintoja sekä tarpeen mukaan suullisia, kuvallisia ja kirjallisia lähteitä. Jokaiseen opinnäytetyön toteutusmuotoon liittyy - aiheesta ja toteuttamistavasta riippumatta - muutaman sivun kirjallinen osuus. Työn laadinta voi alkaa jo opiskelun alkuvaiheessa tai esimerkiksi työharjoittelun yhteydessä, mutta työ valmistuu opiskelun loppuvaiheessa.

2.1. Tutkielmatyyppinen opinnäytetyö Tutkielmatyyppinen opinnäytetyö voidaan laatia kirjallisuuden pohjalta. Se ei kuitenkaan saa olla pelkästään valmiiden tietojen siirtämistä paperille, vaan siihen tulee liittyä myös opiskelijan itse tekemää pienimuotoista tutkimusta tai selvitystyötä, joka tehdään esimerkiksi haastattelun tai kyselyn avulla. Tämäntyyppistä työtä luonnehtiikin tutkiva ote. Työelämää tutkielmatyyppinen opinnäytetyö palvelee ottamalla käsittelyyn ajankohtaisia aiheita ja tuomalla niistä esiin jotain uutta ja olennaista. Työn aihe, tavoite ja lähestymistapa on opiskelijan itse ideoitava ammattialaansa mielessään pitäen. Tutkielmatyyppinen opinnäytetyö noudattaa tieteellisen viestinnän perusteita niin sisällöllisesti kuin ulkoisestikin. 2.2. Toiminnallinen opinnäytetyö Toiminnallinen opinnäytetyö on luonteeltaan tutkielmatyyppistä työtä käytännöllisempi. Siinä on keskeistä toiminta ja sen tulos. Tämäntyyppisessä työssä opiskelija voi näyttää ja kehittää erityistaitojaan sekä testata niitä joko oikeissa tai kokeellisissa työelämän tilanteissa. Toiminnallinen opinnäytetyö voi olla työtehtäväkokonaisuus (esim. hakkuun, luontopolun tai elämysretken suunnittelu ja toteutus, metsänviljelyprojekti, riistakolmion laskenta, taimikon inventointi, markkinointitutkimus, mielipidemittaus, koneellinen puunkorjuu) tuotteen suunnitteleminen ja toteuttaminen (esim. monikäyttörakennelma, opetusvideo) tutkivaan työotteeseen perustuva suunnittelu-, selvitys-, analysointi tai tuotekehitystyö

5 portfolio, johon opiskelija kerää esimerkiksi erilaiset työsuorituksensa sarjaksi tai työnäytteensä näyttökansioksi muu ohjaajan kanssa sovittu työ. Kirjallinen esitys ei ole toiminnallisen opinnäytetyön keskeisin osuus mutta silti aina osa työtä. Raportista pitää tarkasti selvitä, miten projekti on edennyt, miten se on onnistunut ja miten se kannattaisi mahdollisesti uudelleen toteuttaa. Myös toiminnallisen opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa käytetään apuna kirjallisia ja muita tietolähteitä. 3. ETENEMISTAPA Työn tekijä valitsee itse aihepiirin ja näkökulman. On tärkeää valita aihe, josta tekijä on itse kiinnostunut, joka on riittävän haastava ja josta todennäköisesti on hyötyä käytännön työelämässä. Aiheen rajaaminen ja työn tavoitteen määritteleminen tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jokaisella opinnäytetyön tekijällä on ohjaava opettaja, joka hyväksyy aiheen, tavoitteet ja toteutussuunnitelman sekä ohjaa työn valmistumisessa. Opiskelijalla on kuitenkin vastuu oman projektinsa tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, ja hänen tulee itse aktiivisesti hakeutua ohjaavan opettajan puheille ohjausta tarvitessaan. 3.2 Työsuunnitelma Kun aihe on hyväksytty, opiskelija laatii kirjallisen työsuunnitelman itselle ja ohjaajalle työvälineeksi ja takeeksi työn etenemisestä. Työsuunnitelmaan tulee kirjata lyhyesti opinnäytetyön aihe aiheen valinnan perustelut

6 työn tarkoitus ja tavoite työn toteuttamistapa työn raportointitapa aikataulu ja mahdollinen työnjako päälähteet avoimet kysymykset, joista haluaa keskustella tai saada palautetta. Työ toteutetaan pääpiirteissään työsuunnitelmassa esitetyssä muodossa. Jos muutoksiin työn edetessä on tarvetta, ne on kyettävä perustelemaan ja niistä on sovittava ennakkoon ammattiaineen opettajan kanssa. 3.2 Väliohjaus Opiskelija saa ohjausta työn edetessä joko henkilökohtaisesti tai ryhmässä. Opiskelijalle nimetään opinnäytetyön ohjaaja. Hän neuvottelee oma-aloitteisesti ohjaavan opettajan kanssa työn etenemisestä ja toimittaa työnsä raakaversion opettajalle luettavaksi. Saatuaan työn takaisin ohjaavalta opettajalta opiskelija muokkaa työtään saamiensa kommenttien pohjalta. Työn puhtaaksi kirjoittamiselle varataan yhteistä aikaa myös äidinkielenopettajan ohjauksessa. Valmiista työstä otetaan kopiot ohjaavalle opettajalle, äidinkielenopettajalle ja opponentille. Mikäli työn esittelyn jälkeen työhön tulee vielä korjauksia ja muutoksia, ne tehdään ennen kuin valmis versio jätetään oppilaitoksen toimistoon arkistoitavaksi. Opinnäytetyön tulee edetä kunkin ryhmän kanssa erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Opinnäytetyön etenemisen viivästyminen vaikuttaa laskevasti työn arviointiin.

7 4. KIRJALLINEN TYÖ 4.1. Kirjallisen työn rakenne Opinnäytetyöhön kuuluu kansilehti tiivistelmä sisällysluettelo johdanto käsittelyosa arviointi ja pohdinta lähteet mahdolliset liitteet. 4.1.1. Kansilehti Kansilehden mallina voi käyttää tämän ohjeen kansilehteä. Yläreunaan tulee oppilaitoksen logo. Opinnäytetyön nimi tulee sivun keskelle suuraakkosin, ja tarvittaessa pääotsikkoa voi tarkentaa alaotsikolla. Jos nimilehdelle laittaa kuvan, se voi tulla otsikon yläpuolelle sivun keskelle. Kansilehden alareunaan kirjoitetaan mallin mukaiset tiedot: opintoala, tutkinto, opiskelijan nimi ja työn valmistumisaika. 4.1.2. Tiivistelmä Tiivistelmä on mahdollisimman tiivis ja objektiivinen yhteenveto, jossa muutamalla virkkeellä todetaan opinnäytetyön ydinsisältö. Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävä kokonaisuus ilman, että lukija perehtyy kokonaiseen opinnäytetyöhön. Tiivistelmästä lukija voi päätellä, kannattaako hänen tutustua laajemmin itse opinnäytetyöhön.

8 Tiivistelmän sisältö riippuu työn luonteesta, mutta tavallisesti siinä kerrotaan lyhyesti työn aihe ja tavoitteet tutkimuskohde ja -menetelmät tärkeimmät tulokset sekä niiden luotettavuus ja käyttökelpoisuus päätelmät. Tiivistelmä laaditaan valmiille tiivistelmälomakkeelle, jonka malli on liitteenä 1. Se kirjoitetaan täydellisin lausein, ei siis pelkkien luetelmien tai otsikoiden muodossa. Tiivistelmä sijoitetaan kansilehden jälkeen omalle sivulleen. 4.1.3. Sisällysluettelo Sisällysluettelo sijoitetaan ennen varsinaista tekstiä tiivistelmäsivun jälkeen. Sen otsikoksi kirjoitetaan sana SISÄLLYS. Sisällysluettelossa esitetään kaikki sisällysluettelon jälkeisten lukujen otsikot ja alaotsikot tarkalleen siinä muodossa kuin ne ovat tekstisivuillakin. Myös lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet otsikoineen tulee mainita, esim. Liite 1. Hakkuualueen kartta. Sisällysluettelon otsikoiden muodot ja varsinkin sivunumerot tulee tarkistaa aivan lopuksi ennen työn tulostamista. Tekstinkäsittelyohjelman kykyä laatia ja päivittää sisällysluettelo automaattisesti kannattaa ilman muuta opetella käyttämään hyväksi. 4.1.4. Johdanto Johdannon tulee herättää lukijan mielenkiinto. Siinä kerrotaan lukijalle tarpeellisia taustatietoja: mihin laajempaan kokonaisuuteen asia kuuluu ja mitä tietoja asiasta

9 on jo olemassa. Myös aiheen valinnan perusteet on syytä kertoa: miksi valitsit juuri tämän aiheen. Johdannossa on myös määriteltävä se asia tai ongelma, joka työssä pyritään selvittämään. Usein on paikallaan selvittää myös tietojen keruutapa. Johdannossa siis esitellään lukijalle työn kokonaisuus: o esitellään työn aihe o perustellaan aiheen valinta o esitetään tavoitteet o kerrotaan, miten toimitaan/työskennellään o esitellään mahdollinen yritys, asiakas tai työpaikka. Johdannossa ei kerrota työn tuloksia eikä johtopäätöksiä eikä siinä myöskään arvioida työn onnistumista. 4.1.5. Käsittelyluvut Työssä voi olla useita asiaa käsitteleviä päälukuja ja niillä tarvittaessa alalukuja. Jos ala-lukuja on, niitä on aina oltava useampi kuin yksi. Päälukujen otsikot kirjoitetaan isoin ja alalukujen otsikot pienin kirjaimin. Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivivälillä, eikä uuden kappaleen alkua sisennetä. Jokaisessa luvussa ja alaluvussa tulisi olla useampi kuin yksi kappale, ja jokaisessa kappaleessa tulisi olla useita virkkeitä. Sivut pyritään kirjoittamaan täyteen. Uusi pää- ja alaluku tulee kuitenkin aloittaa uudelta sivulta, jos varsinaista lukuun kuuluvaa tekstiä tulisi sivun alareunaan vain pari riviä.

10 Jos tekstissä on runsaasti numerotietoja, on havainnollista esittää ne taulukon muodossa. Opinnäytetyötä on usein tarpeen havainnollistaa myös erilaisilla kuvioilla, joita ovat mm. pylväs- ja ympyrädiagrammit, piirrokset ja kartat. Myös valokuvat luetaan kuvioihin. Taulukoilla ja kuvioilla tulee olla niiden sisältöä kuvaava otsikko. Jos työhön sisältyy useampi kuin yksi kuvio tai taulukko, ne numeroidaan juoksevasti omiksi sarjoikseen. Taulukon numero ja otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolelle, mutta kuvion numero ja otsikko kuvion alle. On tärkeää, että jokaiseen taulukkoon ja kuvioon viitataan tekstissä ainakin kerran. Jos kuvio tai taulukko ei ole tekijän itsensä laatima vaan muualta kopioitu, alkuperäinen lähde on osoitettava samaan tapaan kuin seuraavissa malleissa. TAULUKKO 1. Vapaa-ajankalastusta harjoittaneiden kotitalouksien ja kalastajien määrä asuinalueittain vuonna 2000. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2002.) Alue Kotitalouksia Kalastajia Etelä-Suomi 412 000 763 000 Länsi-Suomi 338 000 622 000 Itä-Suomi 155 000 305 000 Oulu 96 000 179 000 Lappi 48 000 92 000 Ahvenanmaa 7 000 14 000 Yhteensä 1,1 milj. 2,0 milj. Useita kuvia tai taulukoita ei tule sijoittaa tekstiin peräkkäin, vaan niiden välissä tulee olla selventävää tekstiä.

11 KUVIO 1. Kansallisen metsäohjelman organisaatio. (Metsäntutkimuslaitos 2002.) Opinnäytetyössä tulee yleensä käyttää erilaisia lähteitä, esimerkiksi kirjoja, lehtiartikkeleita, asiantuntijoita, Internetiä jne. Opinnäytetyölle on ansioksi, jos tekijä on löytänyt aiheen kannalta keskeiset ja ajankohtaiset lähteet ja käyttänyt niitä asianmukaisesti. Lähteitä on tarkoituksenmukaisinta referoida omin sanoin. On siis pyrittävä löytämään kustakin lähteestä oman työn kannalta oleellinen asia ja liitettävä se luontevasti omaan tekstiin. Toisen kirjoittajan tekstin suoraa lainausta ja toisen työn rakenteen suoraa kopiointia on ehdottomasti vältettävä. Lähteisiin tulee suhtautua kriittisesti. Tämä on muistettava varsinkin haettaessa tietoa Internetistä, joka on vapaa julkaisukanava. Lähteiden luotettavuus ja niiden sisältämien tietojen ajantasaisuus tulee siis aina tarkastaa huolellisesti. Jokaisen lähteen käyttöön tarvitaan lupa. Jos työn tekijä esittää omissa nimissään lähdettä mainitsematta toisen henkilön ajatuksia tai tekstiä, hän syyllistyy kirjalliseen varkauteen eli plagiointiin. Tieteellisessä tekstissä lupa lähteen käyttöön hankitaan viittaamalla alkuperäiseen lähteeseen tavallisesti tekstiin sijoitetulla lähdeviitteellä eli tekstiviitteellä. Tekstiviite kirjoitetaan heti lainauksen jälkeen. Koska jokainen opinnäytetyön tekstikappale on oma kokonaisuutensa, tekstiviitteen tulee olla jokaisen kappaleen lopussa siinäkin tapauksessa, että samaa lähdettä on käytetty peräkkäisissä kappaleissa.

12 Lähdetieto voidaan merkitä tekstiin kahdella tavalla: tekstiviitteenä sulkeisiin tai juoksevana numerointina. Tekstiviitteeseen merkitään tekijän sukunimi / tekijöiden sukunimet + julkaisun painovuosi / päivitysvuosi + mahdolliset sivut. Tässä on referoitu virke (Meikäläinen 2007, 1). Tässä on referoitu virke (Meikäläinen & Teikäläinen 2007, 1). Tässä on referoitua tekstiä. Tässä on lisää tekstiä. (Muukalainen 2007, 10.) Tässä on referoitu virke (M. Sikäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 3.10.2007). HUOM. ei tarvitse merkitä lähdeluetteloon. Tässä on referoitu virke (Opiskeluapu 2007). Jos sama lähdettä referoidaan peräkkäisissä tekstikappaleissa, voi virkkeen sisälle merkitä (mts. xx) ja kappaleen loppuun (Mts. xx.). Mts. on lyhenne sanoista mainitun teoksen sivulla/sivuilla. Toinen tapa viitata lähteeseen on merkitä hakasulkeisiin lähteen numero. Sama teos saa aina saman numeron. Tässä on referoitu virke [1]. Tässä on referoitua tekstiä. Tässä on lisää tekstiä.[2] Tässä on referoitu virke [3]. Tässä on referoitu virke [4]. 4.1.6. Arviointi ja pohdinta Opinnäytetyön viimeinen luku on työtä kokoava loppuluku: siinä esitetään yhteenveto työstä ja tehdään päätelmiä. Tuloksia tarkastellaan suhteessa työn lähtökohtiin ja tavoitteisiin, jotka kirjattiin johdantoon. Työn tekijä arvioi työprosessinsa onnistumista. Tulosten ja päätelmien merkittävyyttä arvioidaan ja mietitään mahdollisia virhelähteitä.

13 Pohdinnassa voi esittää omia mielipiteitä ja ottaa kantaa käsiteltyyn asiaan. Siihen voi kirjata myös jatkotutkimusideat ja samantapaisia töitä varten huomatut parannusehdotukset. Pohdinta on kokonaan kirjoittajan omaa tekstiä, eikä siinä siis enää käytetä lähteitä. Arviointi ja pohdinta luvussa arvioidaan siis koko opinnäytetyön onnistumista ammatillisesta näkökulmasta: o Tiivistetään vielä, mitä on tehty. o Valitaan joitakin työssä esille nousseita asioita, ongelmia tms. ja pohditaan niitä ammatillisesta näkökulmasta. o Arvioidaan työssä saatujen tulosten hyödynnettävyyttä ja asiakkaan antamaa palautetta. o Arvioidaan omaa oppimista. 4.1.7. Lähdeluettelo Kaikki opinnäytetyössä käytetyt lähteet on aina kirjattava työhön sijoitettavaan lähdeluetteloon, joka otsikoidaan LÄHTEET. Siksi on tärkeää jo heti työn alkuvaiheessa ottaa tavaksi kirjoittaa lähdetiedot sivunumeroineen ylös aina, kun tekee muistiinpanoja. Verkkodokumentteja käytettäessä kannattaa aina merkitä muistiin se päivä, jolloin muistiinpanoja sivuilta teki. Lähdeluetteloon merkitään vain ne lähteet, joihin tekijä on työssään tosiaan viitannut, ei niitä, joihin hän on vain tutustunut. Lähdeluettelo sijoitetaan työn loppuun ennen mahdollisia liitesivuja. Lähdeluettelossa annetaan lukijalle käytetystä lähteestä niin täydelliset tiedot, että se on mahdollista löytää kirjastosta tai esim. Internetistä. Jos käytetyn lähteen kirjoittajan nimi on tiedossa, se on aina mainittava lähdeluettelossa. Esimerkiksi pelkkä verkkoosoite ei riitä, jos Internetissä mainitaan myös käytetyn artikkelin kirjoittajan nimi.

14 Kun lähteet on merkitty tekstiin tekstiviitteenä, noudatetaan alla olevaa tapaa laatia lähdeluettelo. Esimerkkeinä ovat tavallisimmat lähdetyypit eli teos (yksi ja useampi tekijä), aikakauslehtiartikkeli ja Internet. Lähdetyyppejä on monia, ja ohjaaja neuvoo, miten muuntyyppiset lähteet merkitään. LÄHTEET Meikäläinen, M. 2007. Kirjoittamisen opas. 2. painos. Kuopio: Savon ammatti- ja aikuisopisto. Meikäläinen, M. & Teikäläinen, T. 2007. Tekstintekijäksi vaivatta. Kuopion Opinnäytetyöntekijöiden Yhdistyksen julkaisuja 12. Kuopio. Muukalainen, M. 2007. Raportteja laatimaan. Kirjoittaja 1, 10 11. Opiskeluapu 2007. Opinnäytetyön raportointi. Tulostettu 3.10.2007. http://www.opiskeluapu.edu/opinnaytetyo/raportointi.html Henkilökohtaista tiedonantoa ei tarvitse merkitä lähdeluetteloon. Jos käytetään juoksevaa numerointia, lähteet merkitään seuraavasti: LÄHTEET 1. Meikäläinen, M. 2007. Kirjoittamisen opas. 2. painos. Kuopio: Savon ammatti- ja aikuisopisto. 2. Muukalainen, M. 2007. Raportteja laatimaan. Kirjoittaja 1, 10 11. 3. M. Sikäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 3.10.2007. 4. Opiskeluapu 2007. Opinnäytetyön raportointi. Tulostettu 3.10.2007. http://www.opiskeluapu.edu/opinnaytetyo/raportointi.html

15 4.1.8. Liitteet Liitteeksi voi sijoittaa sellaista materiaalia, joka suurikokoisena tai hyvin yksityiskohtaisena ei sovi itse tekstiin mutta olennaisesti auttaa asian ymmärtämistä. Liitteenä on usein hyvä esittää esimerkiksi suoritetun haastattelun kysymyslomake ja lähetekirje, hakkuualueen kartta tai rakennuksen työpiirustukset. On kuitenkin aina tarkkaan harkittava, onko liite tarpeellinen opinnäytetyön kannalta. Työn sivumäärän lisääminen epäolennaisilla liitteillä ei nosta työn arvoa. Liitteet otsikoidaan liitteen oikeaan ylänurkkaan, ja ne myös numeroidaan, jos niitä on enemmän kuin yksi. Jokaiseen liitteeseen on viitattava ainakin kerran siinä opinnäytetyön kohdassa, jossa liitteen sisältämästä asiasta kerrotaan. Tekstissä liitteeseen viitataan esimerkiksi seuraavalla tavalla: Tässä selostetaan ja kuvataan toimintaa (Liite 1). Liitteet sijoitetaan lähdeluettelon jälkeen ja sivunumerointi jatkuu liitesivuilla. Liitesivut numeroidaan ja otsikoidaan. Tarvittaessa merkitään lähdeviite. Liite 1: Otsikko (Meikäläinen 2007, 2) Sisällysluettelossa liitteisiin ja alkamissivuun viitataan seuraavasti: Tapa 1: liitteitä ei eritellä Liitteet 10 Tapa 2: liitteet eritellään Liite 1: Otsikko 10 Liite 2: Otsikko 11

16 4.2. Kirjallisen työn ulkoasu Opinnäytetyö laaditaan arkistointikelpoiseen muotoon ulkoasultaan selkeäksi ja havainnolliseksi. Kirjasinlajiksi suositellaan Arialia (12), Verdanaa (11) tai Times New Romania (12); riviväli on 1,5. Sivun vasempaan reunaan jätetään noin 4 cm:n, oikeaan reunaan 1,5 cm:n sekä paperin ylä- ja alareunaan noin 2,5 cm:n marginaali. Kappaleiden jakamisessa käytetään ns. vasensuora-asettelua kuten tässä ohjeessa. Sivunumerointi aletaan laskea kansilehdestä alkaen, ja se jatkuu läpi työn. Lähteet ja liitteet kuuluvat siis samaan sivunumerointiin. Sivunumeroa ei kuitenkaan merkitä näkyviin kansilehdelle eikä tiivistelmä-, sisällys- tai johdantosivulle vaan vasta johdantosivua seuraavalle sivulle. Sivunumerot kirjoitetaan sivun yläreunaan oikealle. Kirjoita tavallisessa tekstissä piste, kaksoispiste, pilkku, kysymys- ja huutomerkki kiinni edeltävään kirjaimeen mutta irti seuraavasta. Kirjoita lainaus- ja sulkumerkit kiinni niiden välissä oleviin sanoihin. Yhdysmerkin (lyhyt viiva) merkitset kirjoittamalla sen kiinni sitä edeltävään tai seuraavaan sanaan tai numeroon. 20-vuotias Metsät ja metsien hoito -teos Ajatusviiva (yhdysmerkkiä vähän pitempi vaakaviiva) suositellaan kirjoitettavaksi tekstinkäsittelyohjelman erikoiskomennoin: alt 0150 (numerot näppäimistön oikean reunan numeronäppäimistöstä). Ajatusviivaa käytetään sekä välimerkkinä että rajakohtailmauksissa. 20 28 vuosina 1998 2002 Luvut merkitään lopusta lukien kolmen numeron ryhmiin tyhjän välin avulla. Poikkeuksena ovat vuosiluvut. 20 000 1 500 000

17 Kirjoita mittayksiköiden lyhenteet erilleen niitä edeltävistä numeroista. 12 mm 7 % 15 C 6,2 m² 5. OPINNÄYTETYÖN ESITYSTILAISUUS Opinnäytetyön esitystilaisuudessa työn tekijä esittelee työnsä kuulijoille, työstä keskustellaan ja sitä arvioidaan. Suullinen esitys tulee suunnitella kirjallisen esityksen pohjalta puhuttavaksi ja kuultavaksi. Koko kirjallista raporttia ei siis pidä lukea kuulijoille ääneen. Suullisen esityksen tulee olla niin selkeä ja havainnollinen, että kuulijoiden on helppo ymmärtää työn olennaiset kohdat, vaikka kaikki eivät olisi ennalta perehtyneet kirjalliseen työhön. Siksi esitystä tulee havainnollistaa aiheeseen sopivilla tavoilla, esimerkiksi graafisilla esityksillä, kartoilla, piirroksilla, dioilla, videoilla, materiaalinäytteillä tai erilaisilla esineillä. Erikoissanastoa tulee välttää, tai termit on selitettävä. Tekijän suullinen esitys saa kestää 15 20 minuuttia. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja keskustella työstä, ja opponentti arvioi työn. Esitykset pyritään pitämään sellaisessa tilassa, että mukaan mahtuu kuuntelemaan oman luokan, ohjaavan opettajan ja äidinkielen opettajan lisäksi myös muita luokkia ja opettajia.

18 5.1. Puheenjohtajan tehtävät Jokainen opiskelija on vuorollaan päättötyötilaisuuden puheenjohtajana, jonka tehtävänä on toivottaa yleisö tervetulleeksi esitellä opinnäytetyön tekijä ja aihe sekä luovuttaa tekijälle puheenvuoro huolehtia siitä, ettei suullinen esitys ylitä kovin paljon annettua aikaa antaa yleisölle tilaisuus tehdä kysymyksiä ja jakaa puheenvuoroja pyytämisjärjestyksessä antaa seuraavaksi puheenvuoro opponentille antaa puheenvuoro opettajille kiittää esityksen pitäjää ja yleisöä sekä päättää tilaisuus. Puheenjohtajan velvollisuus on myös laatia lista läsnäolevista opiskelijoista ja toimittaa se ohjaavalle opettajalle. 5.2. Opponentin tehtävät Opponentti tutustuu etukäteen opponoitavaan työhön ja arvioi sen esittämistilaisuudessa sekä kirjallisen että suullisen esityksen. Opponentti tarkoittaa vastaväittäjää, mutta opinnäytetyön opponentin tulee pyrkiä löytämään opponoimastaan työstä puutteiden lisäksi myös ansioita. Samoin kuin työn tekijän, opponentin tulee pystyä perustelemaan mielipiteensä. Kirjallisen työn arvioinnissa opponentti kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:

19 Työn merkittävyys: Miten uutta tietoa työ opiskelijalle antaa? Perustuuko työ lähinnä valmiina saatavaan tietoon vai onko tehty riittävästi omia havaintoja, kokeita, haastatteluja jne.? Onko etsitty uusia näkökulmia? Työn rajaus: Onko työlle löydetty selkeä ongelma, joka pyritään ratkaisemaan, tai selkeästi rajattu kokonaisuus, joka pyritään selvittämään? Tarkastellaanko valittua aihetta riittävän laajasti ja monipuolisesti? Jäsentely: Eteneekö työn käsittely johdonmukaisesti ja selkeästi? Onko luvut otsi koitu selkeästi? Onko kappalejako selkeä? Luettavuus: Onko kieli sujuvaa, helposti ymmärrettävää ja virheetöntä? Onko alan erikoistermit selitetty niin, että maallikkokin asian ymmärtää? Visuaalisuus: Näyttääkö työ siistiltä, selkeältä ja mielenkiintoiselta? Onko asioita havainnollistettu kuvilla ja kaavioilla? Lähteet: Onko lähdeluettelo laadittu asianmukaisesti? Voiko lähdeluettelon tietojen perusteella hankkia käytetyt lähdemateriaalit? Suullisen esityksen arvioinnissa opponentin tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Noudatettiinko annettua aikaa? Oliko puhe selkeää ja kuuluvaa? Oliko esiintyjä kiinnostunut yleisöstään? Oliko katsekontakti hyvä? Etenikö esitys johdonmukaisesti? Oliko esitys mielenkiintoinen? Käyttikö esiintyjä tarkoituksenmukaisesti ja sopivasti vaihdellen erilaisia havaintovälineitä? Näkyikö esityksestä huolellinen etukäteissuunnittelu? Arvioinnin lisäksi opponentti voi esittää työhön liittyviä kysymyksiä asioista, jotka jäivät epäselviksi tai joihin hän haluaa lisäselvitystä.

20 6. OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Opinnäytetyö arvioidaan omana kokonaisuutenaan arvosanoilla 1 5. Arvosanaan vaikuttavat tavoitteiden saavuttaminen työtehtävän tai projektin toteuttamisessa sekä kirjallisen ja suullisen esityksen selkeys, johdonmukaisuus ja havainnollisuus. Arvosanaan vaikuttaa myös sovitussa aikataulussa pysyminen. Sekä aihe että arvosana tulevat erikseen näkyviin päättötodistukseen. Opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota: toiminnallisen osuuden laatuun suunnittelutaidot toteutus (esimerkiksi työmenetelmien ja -välineiden hallinta, asiakaslähtöisyys, taloudellisuus) arviointitaidot dokumentointiin asiasisällön ja asioiden käsittely ammattikielen ja asiatyylin osaaminen työn suullinen esittely. Arvioinnissa painotetaan toiminnallista osuutta. Opiskelija täyttää omasta työstään itsearviointilomakkeen. Arvioinnin toteutus: itsearviointi miten pääsin tavoitteisiin? vastaako tuote/prosessi tavoitteita? syvensikö opinnäytetyö ammattitaitoa? miten tästä eteenpäin? opiskelijaryhmän arviointi (opponointi) opettajien suorittama arviointi mahdollisesti työelämän edustajan arviointi.

21 Liite 1. Tiivistelmälomake SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO METSÄOPETUS, TOIVALA Perustutkinto, koulutusohjelma Tekijä(t) Työn nimi Työn laji Päiväys Sivumäärä Työn ohjaaja(t) Toimeksiantaja Tiivistelmä

22