KOMISSION TIEDONANTO VUOTTA 2015 KOSKEVIEN ALUSTAVIEN TALOUSARVIOSUUNNITELMIEN KOKONAISARVIOINTI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 COM(2014) 907 final KOMISSION TIEDONANTO VUOTTA 2015 KOSKEVIEN ALUSTAVIEN TALOUSARVIOSUUNNITELMIEN KOKONAISARVIOINTI FI FI

Tiivistelmä Tässä tiedonannossa esitetään yhteenveto arviosta, jonka komissio on laatinut niiden 16:n euroalueeseen kuuluvan jäsenvaltion (EA-16) vuotta 2015 koskevista alustavista talousarviosuunnitelmista (ATS), jotka eivät ole makrotalouden sopeutusohjelman kohteena. Kyseiset jäsenvaltiot toimittivat nämä suunnitelmat 15. lokakuuta mennessä. Komissio on asetuksen (EU) N:o 473/2013 mukaisesti arvioinut nämä suunnitelmat sekä euroalueen julkisen talouden kokonaistilanteen ja finanssipolitiikan kokonaisvirityksen euroalueella aikana, jolloin käynnissä on merkittäviä rakenneuudistuksia. Seuraavassa esitetään yhteenveto vuotta 2015 koskevien alustavien talousarviosuunnitelmien ja finanssipolitiikan kokonaisvirityksen arvioinnin tuloksista. 1. Jäsenvaltioiden esittämien suunnitelmien perusteella euroalueen julkisen talouden kokonaisalijäämän supistuminen jatkuu. Vuonna 2013 julkisen talouden kokonaisalijäämä supistui ensimmäisen kerran vuoden 2008 jälkeen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ja sen odotetaan supistuvan edelleen 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Kokonaisvelkasuhde säilyy alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella käytännössä vuonna 2015 samana kuin kuluvaa vuotta koskeva arvio, joka on noin 92,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. 2. Alijäämän suunniteltu supistuminen jää huomattavasti vähäisemmäksi kuin mitä kevään 2014 vakausohjelmiin sisältyneissä keskipitkän aikavälin suunnitelmissa kaavailtiin. Tämä johtuu sekä hitaammasta kasvusta että julkisen talouden vakauttamistoimien vähenemisestä. Julkisen talouden vakauttaminen pysähtyi vuonna 2014, eikä vakauttamista suunnitella aloitettavan uudelleen vuonna 2015, kun tilannetta tarkastellaan EA-16-alueen alustavien talousarviosuunnitelmien antaman kokonaiskuvan perusteella. 3. Komission syksyn 2014 talousennuste pitkälti vahvistaa alustavien talousarviosuunnitelmien tilanteesta antaman kuvan. Vaikka komission lähtökohtana oleva vuoden 2014 alijäämää koskeva arvio on täsmälleen sama kuin jäsenvaltioilla (2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen), komission ennusteen mukaan alijäämä supistuu vuonna 2015 vähemmän (vain 0,2 prosenttiyksikköä) kuin jäsenvaltioiden ennusteiden mukaan (0,4 prosenttiyksikköä). Tämä on osoitus siitä, että julkisen talouden toimia toteutetaan odotettua vähemmän vuonna 2015. Komissio ennustaa, että kokonaisvelkasuhde kasvaa suurempien alijäämien ja hitaamman kasvun seurauksena vuoden 2013 velkasuhteesta, joka oli 91,7 prosentista suhteessa BKT:hen, 93,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 93,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015, kun taas alustavissa talousarviosuunnitelmissa kokonaisvelkasuhteen ennustetaan säilyvän vakaana. 4. Komission ennusteen mukaan finanssipolitiikan viritys euroalueella on vuonna 2015 pitkälti neutraali (finanssipolitiikkaa ei siis kiristetä eikä kevennetä) vuonna 2014 pysähtyneen julkisen talouden vakauttamisen seurauksena. Tällä näytettäisiin saavutettavan tilanne, jossa julkisen talouden kestävyyteen liittyvät tarpeet, joiden taustalla ovat suuret ja kasvavat valtioiden velkasuhteet, sekä suhdannevakautukseen liittyvät tarpeet ovat asianmukaisessa tasapainossa. Viimeksi mainituista tarpeista ovat osoituksena etenkin merkittävät pitkäaikaiset negatiiviset tuotantokuilut, joiden ennustetaan kaventuvan tulevina vuosina vain hitaasti. Samaan aikaan suunnitelmien arviointi vahvistaa sen, että useiden jäsenvaltioiden ei tällä hetkellä odoteta täyttävän vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia velvoitteitaan. 2

5. Euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritystä olisi seurattava tarkkaan samoin kuin sen perustana olevia jäsenvaltiokohtaisia virityksiä ja sitä, millaisessa suhteessa nämä viritykset ovat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiseen liikkumavaraan. Erityisesti olisi todettava, että neutraalin kokonaisvirityksen säilyttäminen tilanteessa, jossa joitakin jäsenvaltioita kehotetaan tehostamaan toimiaan vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen varmistamiseksi, edellyttää jonkinasteista finanssipoliittista tukea, joka saadaan hyödyntämällä muualla olevaa finanssipoliittista liikkumavaraa. Tämä osoittaa myös selvästi sen, että komission 26. marraskuuta esittämää kauaskantoista Euroopan investointiohjelmaa tarvitaan. 6. Tällä euroalueen kasvua tukevalla ohjelmalla on merkitystä, kun tarkastellaan julkisen talouden rakennetta. Viimeaikaiset toimet työhön kohdistuvan verorasitteen vähentämiseksi ovat oikeansuuntaisia, mutta menopuolen koostumus näyttää kehittyneen kasvua tukevaan suuntaan hyvin vähän tai ei lainkaan. Tämän vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että jäsenvaltioiden politiikka sovitetaan paremmin yhteen komission esittämän työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin painopisteiden kanssa. 7. Seuraavassa esitetään yhteenveto yksittäisiä jäsenvaltioita koskevista komission arvioinnin tuloksista. Yhdenkään vuotta 2015 koskevan alustavan talousarviosuunnitelman ei ole todettu olevan sellainen, että siinä olisi jätetty erityisen vakavalla tavalla noudattamatta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Komissio on kuitenkin katsonut useissa tapauksissa, että suunnitellut julkisen talouden sopeutustoimet eivät ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten kannalta riittäviä tai että riski tästä on olemassa. Erityisesti voidaan todeta seuraavaa: Viiden jäsenvaltion (Saksa, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat ja Slovakia) alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisia. Neljän maan (Viro, Latvia, Slovenia ja Suomi) alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisia. Viron, Latvian ja Suomen suunnitelmat saattavat johtaa jonkinasteiseen poikkeamiseen jäsenvaltion keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä sopeutusurasta. Slovenian tapauksessa julkisen sektorin alijäämä saatetaan saada alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaiseen määräaikaan mennessä, mutta julkisen talouden toimien riittämättömyys vaarantaa liiallisen alijäämän kestävän korjaamisen määräajassa. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan kansallisessa talousarvioprosessissaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2015 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Seitsemän jäsenvaltion (Belgia, Espanja, Ranska, Italia, Malta, Itävalta ja Portugali) alustavaan talousarviosuunnitelmaan liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä. Itävallan tapauksessa suunnitelma saattaa johtaa merkittävään poikkeamiseen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta. Näin on myös Maltan tapauksessa, jos se siirtyy vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevään osioon. Espanjan, Ranskan, Maltan ja Portugalin alustavat talousarviosuunnitelmat sisältävät riskejä, jotka liittyvät liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vaatimusten noudattamiseen. Erityisesti Ranskan tapauksessa saatavilla olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei maa ole tähän mennessä vuonna 2014 toteuttanut tuloksellisia toimia ja että on olemassa vaara siitä, että se ei täytä vaatimuksia vuonna 2015. Tällä 3

hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevään osion piiriin kuuluvien Belgian ja Italian osalta on olemassa vaara velkasäännön rikkomisesta. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan kansallisessa talousarvioprosessissaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2015 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. 8. Joissakin tapauksissa vaatimusten noudattamatta jättämisellä saattaa olla vaikutusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen kannalta. Ranskan, Italian ja Belgian tapauksessa komissio tarkastelee maaliskuun 2015 alkupuolella kantaansa siihen, ovatko kyseiset jäsenvaltiot täyttäneet vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiset velvoitteensa, lopullisen talousarviolainsäädännön ja viranomaisten 21. marraskuuta päivätyissä kirjeissään ilmoittamien rakenneuudistusohjelmien odotetun täsmentämisen perusteella. Nämä kolme jäsenvaltiota ovat sitoutuneet korkeimmalla hallitustasolla hyväksymään ja toteuttamaan vuoden 2015 alkuun mennessä kasvua lisääviä rakenneuudistuksia, joiden odotetaan vaikuttavan julkisen talouden kestävyyteen keskipitkällä aikavälillä. 4

Sisällysluettelo 1. Johdanto...6 2. Euroaluetta koskevat keskeiset havainnot...7 3. Yleiskatsaus yksittäisiin alustaviin talousarviosuunnitelmiin...14 LIITE 1: Alustavien talousarviosuunnitelmien maakohtainen arviointi...23 LIITE 2: Syksyn 2014 komission talousennusteen laadintamenetelmä ja taustaoletukset...28 LIITE 3: Herkkyysanalyysi...30 LIITE 4: Rakenneuudistusten toteuttaminen: makrotalouden epätasapainon korjaaminen ja verokiilan kaventaminen...33 LIITE 5: Kuviot ja taulukot...37 5

1. Johdanto Jotta talouspolitiikan koordinointia talous- ja rahaliitossa voidaan parantaa, EU:n lainsäädännössä edellytetään, että euroalueen jäsenvaltiot toimittavat seuraavan vuoden alustavat talousarviosuunnitelmansa (ATS) komissiolle viimeistään 15. lokakuuta 1. Näissä suunnitelmissa esitetään yhteenveto kansalliselle parlamentille annetusta talousarvioesityksestä. Komissio antaa kustakin suunnitelmasta lausunnon, jossa se arvioi, onko suunnitelma maan vakaus- ja kasvusopimukseen perustuvien velvoitteiden mukainen. Komissio myös laatii kokonaisarvion julkisen talouden tilanteesta ja näkymistä koko euroalueella. Kuusitoista 2 euroalueeseen kuuluvaa jäsenvaltiota toimitti alustavat talousarviosuunnitelmansa komissiolle 15. lokakuuta mennessä budjettikuripaketin säännösten mukaisesti. Belgia ja Latvia toimittivat ensimmäisessä vaiheessa sellaiset alustavat talousarviosuunnitelmat, joihin ei sisälly politiikkamuutoksia. Tämä johtuu siitä, että kyseisissä jäsenvaltioissa on hiljattain pidetty kansalliset vaalit, minkä vuoksi hallitus ei ole vielä päässyt sopimukseen talousarviopolitiikasta. Belgia toimitti täyden ohjelman viikkoa myöhemmin 3. Komission lausunnot tarjoavat riippumatonta politiikan ohjausta etenkin kansallisille hallituksille ja parlamenteille ilman, että niillä puututaan jäsenvaltioiden budjettiautonomiaan. Tavoitteena on helpottaa sen arviointia, ovatko talousarvioesitykset EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaisia. Budjettikuripaketin myötä käytettävissä on nyt kattava välineistö, jonka avulla talous- ja finanssipolitiikkaa voidaan käsitellä yhteistä etua koskevana asiana perussopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi neuvosto kehotti heinäkuussa 2014 euroryhmää seuraamaan ja koordinoimaan euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa ja koko euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritystä sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikka on eriytettyä ja edistää kasvua. 4 Neuvosto kehotti, että euroalueen jäsenvaltiot toteuttavat vuosina 2014 ja 2015 toimia sekä erikseen että yhdessä ja että ne koordinoivat euroalueen jäsenvaltioiden julkisen talouden toimia tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, erityisesti alustavien talousarviosuunnitelmien arvioinnin yhteydessä, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen ja kasvua edistävä finanssipolitiikan kokonaisviritys koko euroalueella, ja parantavat julkisen talouden laatua ja kestävyyttä asettamalla etusijalle aineelliset ja aineettomat investoinnit kansallisella ja EU:n tasolla sekä huolehtivat siitä, että kansalliset julkisen talouden kehykset, muun muassa kansalliset finanssipoliittiset neuvostot, ovat vahvat. Tämä suositus on lähtökohtana komission arvioinnille. 1 2 3 4 Kuten alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä annetussa asetuksessa (EU) N:o 473/2013 säädetään. Kyseinen asetus on toinen budjettikurin tiukentamista koskevaan, toukokuussa 2013 voimaan tulleeseen lainsäädäntöpakettiin (ns. budjettikuripaketti) kuuluvista kahdesta asetuksesta. Jäljelle jäävät kaksi euroalueen jäsenvaltiota, eli Kreikka ja Kypros, ovat makrotalouden sopeutusohjelman kohteena. Niiden ei tämän vuoksi tarvitse toimittaa erikseen talousarviosuunnitelmaa, sillä niiden finanssipolitiikkaa seurataan jo tiiviisti osana sopeutusohjelmia. Latviaa kehotetaan toimittamaan päivitetty alustava talousarviosuunnitelma niin ajoissa, että komissio ehtii antaa siitä perustellun lausunnon ja euroryhmä ehtii keskustella suunnitelmasta asianmukaisesti ennen kuin talousarviolainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä kansallisessa parlamentissa. Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2014, euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta (EUVL C 247, 29.7.2014, s. 143). 6

Tällä tiedonannolla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin sillä on tarkoitus antaa kokonaiskuva finanssipolitiikasta euroalueen tasolla. Tämä kokonaiskuva perustuu alustavien talousarviosuunnitelmien horisontaaliseen arviointiin, joka vastaa vakausohjelmista keväällä tehtävää horisontaalista arviointia. Tässä tarkasteltava arviointi kuitenkin poikkeaa kevään arvioinnista siinä, että tässä keskitytään keskipitkän aikavälin finanssipoliittisten suunnitelmien sijaan tulevan vuoden suunnitelmiin. Tiedonannon toisena tarkoituksena on antaa kokonaiskuva maakohtaisista alustavista talousarviosuunnitelmista ja selittää komission näiden suunnitelmien arvioinnissa noudattamaa lähestymistapaa. Tämän arvioinnin tarkoituksena on selvittää, vastaavatko maakohtaiset suunnitelmat vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettuja vaatimuksia. 2. Euroaluetta koskevat keskeiset havainnot Yleiset havainnot Tänä vuonna arvioidut alustavat talousarviosuunnitelmat vahvistavat sen, että BKT:n kasvu on hidastunut verrattuna toukokuussa julkaistuun komissio kevään 2014 talousennusteen. Suunnitelmissa esitettyjen makrotaloudellisten oletusten perusteella BKT:n odotetaan nyt kasvavan 16 euroalueen jäsenvaltion alueella (EA-16) 1,0 prosenttia vuonna 2014. Kasvu jää näin alle vakausohjelmien laatimisajankohtana huhtikuussa 2014 odotetun 1,3 prosentin kasvun (ks. taulukko 1). Vuodeksi 2015 ennustettu EA-16-alueen BKT:n kasvun nopeutuminen 1,5 prosenttiin jää alle vakausohjelmissa ennustetun 1,7 prosentin. Kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin useissa jäsenvaltioissa. Ainoastaan Espanja, Irlanti, Malta ja Slovenia ovat tarkistaneet kasvuennusteitaan ylöspäin, kun taas suurin osa muista jäsenvaltioista on tehnyt ennusteisiinsa merkittäviä vähennyksiä. Myös inflaationäkymiä on tarkistettu alaspäin paitsi energian ja elintarvikkeiden hintojen laskun myös merkittävällä vajaateholla toimivan talouden vuoksi. Alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella tämän vuoden 0,8 prosentin inflaatio EA-16-alueella muodostaa aallonpohjan, minkä jälkeen inflaatio kiihtyy hieman vuonna 2015 (1,2 prosenttiin). Vuonna 2013 julkisen talouden kokonaisalijäämä EA-16-alueella supistui ensimmäisen kerran vuoden 2008 jälkeen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ja sen odotetaan alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella supistuvan edelleen 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Se on silti suurempi kuin vakausohjelmissa ennustettu 2,4 prosentin alijäämä. Alijäämän supistumisen hidastuminen on havaittavissa myös vuonna 2015, jolloin kokonaisalijäämä supistuu 0,4 prosenttiyksikköä 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä on vähemmän kuin keväällä ennustettu 0,6 prosenttiyksikön vähennys. Tämä suurempi alijäämäennuste johtuu paitsi vuosien 2014 2015 kasvunäkymien heikkenemisestä myös julkisen talouden vakauttamistoimien vähentymisestä (ks. jäljempänä). Kokonaisvelkasuhteen ennustetaan olevan 92,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, joten se säilyy käytännössä kuluvan vuoden tasolla. Tämä ei vastaa vakausohjelmien ennusteita, joiden mukaan velkasuhde alkaa supistua ensi vuonna. Kokonaisvelkasuhde on tulosta hyvin erilaisista kansallisista velkasuhteista. Esimerkiksi Italialla velkasuhde on 133 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun taas Virolla se on hieman alle 10 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelmissa esitettyihin velkasuhteisiin tehdyt tarkistukset alaspäin ovat seurausta uuden kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) käyttöönotosta, jonka vaikutukset enemmän kuin kompensoivat kasvu- ja inflaationäkymien heikkenemisen ja julkisen talouden vakauttamisen vähentämisen vaikutukset. 7

Kun toteutettaviksi suunniteltuja julkisen talouden toimia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, alustavista talousarviosuunnitelmista ei saada kokonaistasolla näyttöä vakauttamisesta vuosina 2014 ja 2015. Vakauttamista mitataan tässä rakenteellisen rahoitusaseman positiivisella muutoksella. Jäsenvaltioiden vakausohjelmissaan esittämien odotusten mukaan rakenteellinen rahoitusasema paranee 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen molempina vuosina. Kuusi EA-16-alueen jäsenvaltioista on kuitenkin edelleen liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä vuonna 2014 5. Vain kahden ennaltaehkäisevän osion piiriin kuuluvan jäsenvaltion odotetaan saavuttavan tai ylittävän keskipitkän aikavälin tavoitteensa vuosina 2014 ja 2015. Tämän perusteella näyttää siltä, ettei vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettuja vaatimuksia ole noudatettu. Rakenteellista kokonaissopeutusta voidaan kuitenkin pitää tässä yhteydessä ainoastaan suuntaa antavana indikaattorina, koska se ei anna tietoa jäsenvaltioiden välillä olevista merkittävistä eroista, jotka liittyvät vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten täyttämiseen. Näiden vaatimusten täyttymistä tarkastellaan komission maakohtaisissa arvioinneissa. Lisäksi kaikkiin vakauttamispyrkimysten kokonaismäärää koskeviin päätelmiin, jotka perustuvat rakenteellisen rahoitusaseman muutokseen, olisi suhtauduttava varauksin, koska rakenteellinen rahoitusasema ei aina anna tarkkaa kuvaa sen taustalla olevista vakauttamistoimista. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että tulot reagoivat talouden kasvuun epätavallisella tavalla. Julkisen talouden vakauttamistoimien puute kokonaistasolla vahvistuu kuitenkin, jos käytetään julkisen talouden toimia kuvaavaa vaihtoehtoista indikaattoria. Sen mukaan sopeuttamistoimet ovat sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 vain 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen 6. Taulukko 1: Yhteenveto talouden ja julkisen talouden aggregaateista (EA-16, 2014 ja 2015) Reaalisen BKT:n kasvu (%-muutos) YKHI-inflaatio (%-muutos) Alijäämä (% suhteessa BKT:hen) Rakenteellisen rahoitusaseman muutos Vakausohjelmat 2014 (huhtikuu) 2014 2015 Alustavat talousarviosuunnitelmat (lokakuu) Komission syksyn 2014 ennuste (marraskuu) Vakausohjelmat 2014 (huhtikuu) Alustavat talousarviosuunnitelmat (lokakuu) Komission syksyn 2014 ennuste (marraskuu) 1,3 1,0 0,8 1,7 1,5 1,1 1,1 0,8 0,6 1,4 1,2 0,9-2,4-2,6-2,6-1,8-2,2-2,4 0,3 0,0 0,1 0,3 0,1 0,0 5 6 Ranska, Irlanti, Malta, Portugali, Slovenia ja Espanja. Alustavien talousarviosuunnitelmien sisältämiä julkisen talouden toimia voidaan arvioida vaihtoehtoisesti tarkastelemalla päätösperäisten tulopuolen toimenpiteiden määrää, josta on vähennetty suhdannekorjatun menosuhteen muutos (taulukko A5.7). Sopeuttamistoimet ovat tällä menetelmällä arvioituna EA-16-alueella 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2014 että vuonna 2015. Nämä arviot ovat hieman suuremmat kuin rakenteellisen rahoitusaseman muutokset (0,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015). Sen sijaan kevään ennusteisiin tehdyt tarkistukset alaspäin ovat molemmilla menetelmillä arvioituina samaa suuruusluokkaa. Tämä vahvistaa sen, että alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvien julkisen talouden toimien kokonaismäärä on vähäisempi kuin mitä kevään vakausohjelmissa ennustettiin. 8

(prosenttiyksikkö ä suhteessa BKT:hen) Velka (% suhteessa BKT:hen) Suhdannekorjat tu menosuhde (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) Suhdannekorjat tu tulosuhde (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) 94,3 92,7 93,1 93,1 92,5 93,6 47,8 47,9 48,0 47,5 47,7 48,0 46,9 46,7 46,8 46,7 46,5 46,8 Julkisen talouden rakenne Kun tarkastellaan euroaluetta kokonaisuutena, julkisen talouden rakenne muuttuu alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella vuosina 2014 ja 2015 vain vähän (taulukko A5.5). Suhdannekorjatun menosuhteen odotetaan supistuvan hyvin vähän vuonna 2015 (0,2 prosenttiyksikköä). Tämä supistuminen kompensoi vastaavan vähäisen kasvun vuonna 2014 7. Odotuksena on, että sosiaalisia tulonsiirtoja lukuun ottamatta suurin osa menoluokista, etenkin julkisen sektorin palkat ja korkomenot, supistuu (kuvio A5.2). Alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitetyt verotusta koskevat toimenpiteet ovat kehittyneet kasvua tukevaan suuntaan, mutta niiden vaikutus verojen koostumukseen jäisi melko vähäiseksi vuonna 2015. Sosiaaliturvamaksutulojen 0,1 prosenttiyksikön supistumisen vaikutus kompensoituu välittömien verotulojen 0,1 prosenttiyksikön kasvulla (kuvio A5.3). Välillisten verojen odotetaan säilyvän ennallaan suhteessa BKT:hen. Useissa alustavissa talousarviosuunnitelmissa mainitaan toimenpiteitä, joilla on tarkoitus puuttua työhön kohdistuvaan verorasitteeseen eli nk. verokiilaan. Alustavista talousarviosuunnitelmista annettuihin komission lausuntoihin liitetyissä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoissa on verokiilaan puuttumista käsittelevä erityinen osuus sellaisten jäsenvaltioiden tapauksessa, joille on annettu maakohtainen suositus asiasta 8 ja/tai jotka ovat ilmoittaneet asiaan liittyvistä uudistuksista alustavissa talousarviosuunnitelmissaan. Lisätietoja on tämän tiedonannon liitteessä IV. Kaikista alustavista talousarviosuunnitelmista käy ilmi, että euroalueen jäsenvaltiot ovat hyvin tietoisia hyödyistä, joita työn korkeaan verotukseen puuttumisella voidaan saavuttaa. Ensinnäkin voidaan todeta, että verokiila on viimeksi kuluneiden vuosien aikana jatkuvasti kasvanut useimmissa euroalueen jäsenvaltioissa. Alustavat talousarviosuunnitelmat kuitenkin sisältävät vain vähän sellaisia toimenpiteitä, jotka kasvattaisivat verokiilaa entisestään. Sen sijaan monet jäsenvaltiot suunnittelevat tai toteuttavat toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on kaventaa verokiilaa. Toiseksi toimenpiteitä verokiilan kaventamiseksi ei ole suunnitteilla ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, joissa verokiila on 7 8 Suhdannekorjaamaton menosuhde supistuu vuonna 2015 tätä enemmän, noin 0,6 prosenttiyksikköä, tuotantokuilun kaventumiseen liittyvien positiivisten nimittäjävaikutusten ansiosta. EUVL C 247, 29.7.2014, s. 1 140. 9

melko suuri, vaan myös sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa verokiila on melko pieni. Kolmanneksi monet toimenpiteistä kohdistuvat alempiin tuloluokkiin kasvattamalla verohuojennuksia tai pienentämällä alhaisten tuloluokkien veroja tai pienituloisten työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja. Useimmat verokiilaa koskevat uudistukset ovat kuitenkin melko maltillisia haasteisiin verrattuna. Tämä johtuu paitsi siitä, että monilla mailla ei ole julkisessa taloudessaan tarvittavaa liikkumavaraa, myös siitä, että kompensoivien toimenpiteiden löytäminen on ongelmallista, koska tällöin tulevat kyseeseen julkisten menojen supistaminen tai vähemmän kasvua vahingoittavien verojen, kuten kulutus-, kiinteistö- tai ympäristöverojen, korotukset. Ennusteiden erot Budjettikuripakettia on uudistettu, jotta voitaisiin vähentää mahdollisuutta siihen, että jäsenvaltioiden ja komission ennusteet poikkeavat toisistaan. Uudistuksessa otettiin käyttöön vaatimus, jonka mukaan finanssipoliittisten neuvostojen on valvottava ennusteiden laatimisprosessia nykyistä tarkemmin. Sivulla 12 olevassa kehyksessä 1 esitetään, miten jäsenvaltiot ovat täyttäneet vaatimuksen, jonka mukaan talousarvioesitysten on perustuttava riippumattomiin makrotalouden ennusteisiin. Kun tarkastellaan julkisen talouden kokonaisnäkymiä, EA-16-alueen julkisen talouden kokonaisalijäämä vuonna 2015 on alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen pienempi kuin komission ennusteessa. Ensinnäkin alustavissa talousarviosuunnitelmissa oletetaan, että julkisen talouden toimien määrä on suurempi (0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna komission ennusteen mukaiseen, edellä mainittua vaihtoehtoista indikaattoria käyttämällä arvioituun 0,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen; ks. taulukko A5.7). Toiseksi suunnitelmissa ennustetaan vuodeksi 2015 suurempaa BKT:n kasvua (1,5 prosenttia verrattuna komission ennusteen mukaiseen 1,1 prosenttiin; erosta merkittävä osuus liittyy Saksaan 9 ). Makrotaloudelliset oletukset eivät kuitenkaan ole pääasiallinen syy vuotta 2015 koskevien alijäämäennusteiden väliseen eroon. Tämä johtuu siitä, että vaikka jäsenvaltiot kokonaisuutena tarkasteltuna ennustavat BKT:n kasvavan enemmän kuin komission ennusteessa, ne myös ennustavat, että tulot reagoivat kasvuun vaimeammin kuin komission ennusteessa 10. Tämä ennustettu vähäisempi jousto pitkälti kumoaa ennustetun BKT:n suuremman kasvun vaikutuksen. Suurin osa komission ja alustavien talousarviosuunnitelmien alijäämäennusteiden välisestä erosta johtuu itse asiassa siitä, että menopuolen toimenpiteitä koskevat arviot poikkeavat toisistaan. Erot yksittäisten alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission alijäämäennusteiden välillä voivat kuitenkin olla melko suuria. Syyt eroihin vaihtelevat maittain. Komissio ennustaa alijäämän olevan alustavassa talousarviosuunnitelmassa arvioitua suurempi Belgiassa, Espanjassa, Maltassa, Portugalissa ja Slovakiassa. Suurin ennusteiden välinen ero on Maltan tapauksessa (taulukko A5.1 ja kuvio A5.4). Kaikissa muissa tapauksissa komission ja jäsenvaltioiden ennusteiden väliset erot ovat 9 10 Saksan alustavan talousarviosuunnitelman taustalla oleva makrotalouden skenaario perustuu Saksan liittohallituksen huhtikuussa julkaisemaan kevään ennusteeseen. Ennusteen julkaisemisen jälkeen saatiin kuitenkin käyttöön lisää virallisia tilastoja ja heikompia tuloksia osoittavia suhdanneindikaattoreita. Vuosia 2014 ja 2015 koskevat talousnäkymät ovat tämän vuoksi kyseisessä ennusteessa huomattavasti optimistisemmat kuin komission syksyn ennusteessa. Saksan hallitus on tarkistanut omaa ennustettaan alustavan talousarviosuunnitelman toimittamisen jälkeen. Niin kutsuttu tulojen nettojousto eli tulojen prosentuaalinen muutos ilman päätösperäisten toimenpiteiden vaikutusta BKT:n yhden prosentin muutosta kohti. Tulojen kokonaisjousto vuonna 2015 (0,8) on alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella pienempi kuin komission ennusteen perustana oleva luku (1,0) (ks. taulukko A5.6). 10

enintään 0,2 prosenttiyksikköä. Alankomaiden ja Itävallan tapauksessa komission ennusteen mukainen alijäämä on jäsenvaltion ennustamaa alijäämää pienempi. Komission ennusteiden mukaan kokonaisvelka on kokonaisalijäämän tapaan suurempi kuin mitä jäsenvaltiot ennustavat. Komission ennusteiden mukaan velka kasvaa maltillisesti myös vuonna 2015 siten, että kokonaisvelkasuhde on yli 93 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan velkasuhde säilyy lähes ennallaan. Tämä ero johtuu pääasiassa siitä, että alijäämä on komission ennusteen mukaan suurempi ja nimellisen BKT:n kasvu vähäisempää kuin jäsenvaltioiden ennusteissa. Myös tässä tapauksessa erot alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission ennusteiden välillä voivat kuitenkin olla suurempia, kun tilannetta tarkastellaan jäsenvaltiokohtaisesti. Syyt eroihin vaihtelevat maittain. Suurimmat erot koskevat Belgiaa, Saksaa, Latviaa ja Maltaa, joiden alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitetyt velkasuhdetta koskevat ennusteet ovat noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen pienempiä kuin komission ennuste (taulukko A5.3 ja kuvio A5.5). Useimmissa tapauksissa ennusteiden erot ovat 0 1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission ennusteen mukainen alijäämä on jäsenvaltion ennustamaa pienempi vain Slovenialla. Koostumuksen osalta voidaan todeta, että komission ennusteiden perusteella on olemassa vaara siitä, että alustavissa talousarviosuunnitelmissa ennustettu suhdannekorjatun menosuhteen vähäinenkin supistuminen jää toteutumatta (taulukko A5.5). Komission ennuste vahvistaa menorakenteesta sen, että julkisen sektorin palkkojen, korkomenojen ja mahdollisesti myös julkisten investointien osuudet supistuvat, kun taas sosiaalietuuksien osuus saattaa kasvaa nykyisestä (kuvio A5.2). Tulopuolen osalta komission ennusteet vastaavat alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyviä ennusteita (kuvio A5.3). Sopeutuksen määrä ja koostumus Kun tarkastellaan julkisen talouden rakenteellisen sopeutuksen määrää, komission ennusteet vastaavat alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitettyjä ennusteita. Kolme vuotta kestäneen julkisen talouden jatkuvan vakauttamisen jälkeen finanssipolitiikan kokonaisviritys euroalueella on vuonna 2014 neutraali, ja sen odotetaan säilyvän neutraalina myös vuonna 2015. Kokonaistasolla tarkasteltuna lähestymistavalla, jossa finanssipolitiikkaa ei kiristetä, näytettäisiin saavutettavan tilanne, jossa julkisen talouden kestävyyteen liittyvät tarpeet, joiden taustalla ovat suuret ja kasvavat velkasuhteet, ja suhdannetilanne ovat pitkälti asianmukaisessa tasapainossa. Suhdannetilanteelle ovat tyypillisiä merkittävät pitkäaikaiset negatiiviset tuotantokuilut, joiden ennustetaan kaventuvan tulevina vuosina vain hitaasti. Samaan aikaan suunnitelmien arviointi vahvistaa sen, että useiden jäsenvaltioiden ei tällä hetkellä odoteta täyttävän vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia nykyisiä velvoitteitaan. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritystä olisi seurattava tarkkaan samoin kuin sen perustana olevia jäsenvaltiokohtaisia virityksiä ja sitä, millaisessa suhteessa nämä viritykset ovat vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaiseen liikkumavaraan. Jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa olisi periaatteessa mahdollista lähentää uudelleen tavalla, jolla varmistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen noudattaminen kaikissa jäsenvaltioissa ilman, että finanssipolitiikkaa kiristetään perusteettomasti. Tämä merkitsisi joissakin jäsenvaltioissa sääntöjen mukaisesti käytettävissä olevan julkisen talouden liikkumavaran hyödyntämistä. Edellä mainitut seikat osoittavat myös selkeästi sen, että EU:n tasolla tarvitaan kauaskantoista investointiohjelmaa, jolla lisätään kokonaiskysyntää ja vähennetään tarjontapuolen rajoitteita ja jolla edistetään näin samalla elvyttävän rahapolitiikan vaikutuksen hyödyntämistä. 11

Tällaisella euroalueen kasvua tukevalla lähestymistavalla on merkitystä, kun tarkastellaan julkisen talouden sopeutuksen osatekijöitä. Suunnitelmista ilmi käyvä suuntaus työn verotuksen keventämiseen ja työn verorasituksen vähentämiseksi toteutettujen toimien määrä vievät kehitystä oikeaan suuntaan. Sen sijaan menopuolen koostumus näyttää kehittyneen kasvua tukevaan suuntaan hyvin vähän tai ei lainkaan. Tämän vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että jäsenvaltioiden politiikka sovitetaan paremmin yhteen komission esittämän työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin painopisteiden kanssa. Tähän kuuluu myös sääntöjen mukaisesti käytettävissä olevan jouston hyödyntäminen. Kehys 1: Riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden panos vuotta 2015 koskeviin alustaviin talousarviosuunnitelmiin Budjettikuriasetuksen (EU) N:o 473/2013 1, 4 ja 5 artiklassa viitataan riippumattomien elinten käsitteeseen. Kyseisessä asetuksessa tarkennetaan ja laajennetaan sellaisissa EU:n säädöksissä ja hallitustenvälisissä sopimuksissa asetettuja aikaisempia vaatimuksia, joissa riippumattomille elimille annetaan valtuuksia hoitaa finanssipoliittisia tehtäviä. Asetuksessa määritellään seuraavat kaksi uutta tehtäväaluetta: i) finanssipolitiikan sääntöjen noudattamisen valvonta ja ii) makrotalouden ennusteet. Budjettikuripaketin menettelysäännöissä annetaan täytäntöönpanosäännöksiä, joiden tarkoituksena on ohjeistaa jäsenvaltiota ennusteiden laatimisessa. Neuvosto täydensi näitä säännöksiä 8. heinäkuuta 2014 kehottamalla euroalueen jäsenvaltioita varmistamaan että kansalliset julkisen talouden kehykset, muun muassa kansalliset finanssipoliittiset neuvostot, ovat vahvat. Budjettikuriasetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaan talousarvioesitysten on perustuttava riippumattomiin makrotalouden ennusteisiin. Tämä tarkoittaa, että ne ovat 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti riippumattomien elinten laatimia tai vahvistamia. Useissa lokakuussa 2014 toimitetuissa alustavissa talousarviosuunnitelmissa viitataan budjettikuriasetuksen vaatimuksiin, ja jäsenvaltioiden käyttämät makrotalouden ennusteet ovat joko riippumattomien elinten laatimia tai vahvistamia. Alustavista talousarviosuunnitelmista käy ilmi, että seuraavissa jäsenvaltioissa ennusteiden laatimisesta on vastannut erillinen elin: Itävalta (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung, WIFO), Belgia (Bureau Fédéral du Plan, FPB), Luxemburg (STATEC), Alankomaat (Centraal Planbureau, CPB) ja Slovenia (Urad Rs Za Makroekonomske Analize in Razvoj, UMAR-IMAD). Saksassa makrotalouden ennusteet laatii edelleen talousministeriö, mutta se käyttää perustana tutkimuslaitosten laatimaa yhteistä talousennustetta. Riippumaton talousneuvonantajien neuvosto arvioi marraskuussa ennusteiden uskottavuuden. Alustavan talousarvioesityksen ennuste perustuu kevään yhteiseen talousennusteeseen ja hallituksen kevään ennusteeseen. Siinä ei ole otettu huomioon syksyn yhteistä talousennustetta eikä hallituksen syksyn makrotalousennustetta. Suomessa makrotalouden ennusteet laaditaan valtiovarainministeriössä, mutta samalla otetaan huomioon tarve varmistaa ennusteiden laatimisesta vastaavan tiimin riippumattomuus. Viro, Espanja, Irlanti, Italia ja Slovakia viittasivat alustavissa talousarviosuunnitelmissaan erillisten elinten (Virossa Eelarvenõukogu, Espanjassa Autoridad Independiente de Responsabilidad Fiscal (AIReF), Irlannissa Irish Fiscal Advisory Council (IFAC), Italiassa Ufficio Parlamentare di Bilancio (UPB) ja Slovakiassa makrotalousennustekomitea) antamiin lausuntoihin laadituista makrotalouden ennusteista. Ranskan, Maltan ja Portugalin alustavissa talousarviosuunnitelmissa ei viitata erillisen 12

elimen antamaan lausuntoon, vaikka sellainen on annettu (Ranskassa HCFP (Haut Conseil des Finances Publiques), Maltassa National Audit Office of Malta ja Portugalissa CFP (Conselho das Finanças Públicas). Ranskan ja Portugalin tapauksessa lausunto kuitenkin liitettiin talousarvioasiakirjoihin. Latvian toimittamaa talousarvioasiakirjaa, joka perustuu muuttumattomana säilyvään politiikkaan, ei voida katsoa alustavaksi talousarviosuunnitelmaksi, joten sen osalta ei edellytetä erillisen elimen antamaa lausuntoa. Viron, Espanjan, Irlannin, Maltan, Portugalin ja Slovakian tapauksessa edellä mainitut elimet hyväksyivät pitkälti ennusteet, joskin ne toivat esiin joitakin riskejä. Ranskan tapauksessa HCFP piti vuotta 2015 koskevaa makrotalouden skenaariota optimistisena. Lisäksi Viron, Espanjan, Ranskan, Irlannin, Maltan ja Portugalin tapauksessa lausunnoissa viitattiin ulkomaantalouden kehityksestä aiheutuviin heikkenemisriskeihin, jotka näkyvät mahdollisesti viennin odotettua heikompana kasvuna. Lausunnoissa viitattiin myös kotimaankysyntään (Ranska), kulutukseen (Espanja) ja investointeihin (Malta) liittyviin epävarmuustekijöihin. 13

3. Yleiskatsaus yksittäisiin alustaviin talousarviosuunnitelmiin Alustavia talousarviosuunnitelmia koskevissa komission lausunnoissa tarkastellaan vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten sekä sopimuksen pohjalta annettujen suositusten noudattamista. Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevien jäsenvaltioiden tapauksessa komission lausunnoissa arvioidaan, onko liiallisten alijäämien korjaamisessa edistytty sekä suhdannekorjaamattomalle alijäämälle että rakenteelliselle alijäämälle asetettujen tavoitteiden osalta. Niiden euroalueen jäsenvaltioiden tapauksessa, joihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota (ja jotka siis eivät ole liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä), lausunnossa arvioidaan, etenevätkö jäsenvaltiot kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteitaan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten sekä neuvoston jäsenvaltioille heinäkuussa antamien maakohtaisten suositusten mukaisesti. Arviointi perustuu komission syksyn 2014 talousennusteeseen. Keskusteltuaan eräiden jäsenvaltioiden kanssa ja pyydettyään niiltä lisätietoja tai otettuaan esille niiden alustaviin talousarviosuunnitelmiin liittyviä alustavassa tarkastelussa havaittuja ongelmia komissio on todennut, ettei yhdessäkään lokakuun loppuun mennessä toimitetuista alustavista talousarviosuunnitelmista ole jätetty noudattamatta velvoitteita asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla erityisen vakavalla tavalla. Moni talousarviosuunnitelmista kuitenkin antaa aihetta huoleen, sillä niihin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä. Taulukoissa 2a ja 2b esitetään yhteenveto kunkin jäsenvaltion alustavaa talousarviosuunnitelmaa koskevasta arviosta komission 28. marraskuuta antamien lausuntojen pohjalta sekä finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistusten 11 etenemistä koskevista arvioista. Jotta alustavia talousarviosuunnitelmia olisi helpompi vertailla keskenään, ne on jaoteltu arvioinnissa karkeasti kolmeen ryhmään: Vaatimusten mukainen: Komission ennusteen mukaan talousarviosuunnitelmaa ei ole tarpeen muuttaa kansallisessa talousarviomenettelyssä, sillä se on jo vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Jos alustavaa talousarviosuunnitelmaa koskevaan komission arvioon kuitenkin liittyy erityisiä riskejä, komissio kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet. Pitkälti vaatimusten mukainen: Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2015 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Tämä johtuu seuraavista syistä: Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevien jäsenvaltioiden osalta: Vaikka komission ennusteen mukaan suhdannekorjaamaton alijäämä saadaan alle perussopimuksessa viitearvoksi asetetun 3 prosentin suhteessa BKT:hen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaiseen määräaikaan mennessä, julkisen talouden toimien selkeä riittämättömyys vaarantaa liiallisen alijäämän kestävän korjaamisen määräajassa. Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot: Komission ennusteen mukaan vaadittua keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää rakenteellista 11 Rakenneuudistukset, joilla on suora vaikutus talousarvioon. 14

sopeutusta ei todennäköisesti kyetä toteuttamaan vuonna 2015, mutta riittämättömät sopeutustoimet eivät todennäköisesti poikkea merkittävästi vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta 12. Jos tilanne jatkuu useita vuosia, se saattaa kuitenkin aiheuttaa merkittävän poikkeaman vaaditusta sopeutuksesta. Nämä jäsenvaltiot noudattavat tapauksen mukaan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä: Komission ennusteen mukaan alustava talousarviosuunnitelma ei todennäköisesti ole riittävä sen varmistamiseksi, että vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia noudatetaan. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2015 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Tämä johtuu seuraavista syistä: Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevien jäsenvaltioiden osalta: Jos komission ennuste vuodeksi 2015 osoittautuu jälkikäteen oikeaksi, se saattaa johtaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kiristämiseen, sillä ennusteen mukaan julkisen talouden toimia ei kyetä saattamaan loppuun eikä kokonaistavoitetta saavuteta. Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot: Komission ennusteessa ennakoidaan merkittävää poikkeamaa vaaditulta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta vuonna 2015 ja/tai tapauksen mukaan velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamatta jättämistä (riippuen siitä, kumpi kriteeri on sitovampi). Talousarviosuunnitelmia arvioitaessa on otettu huomioon vaikutus, joka kansantalouden tilinpitoa koskevaan EKT 2010 -standardiin siirtymisellä sekä muilla tilastollisilla tarkistuksilla on ollut alijäämä- ja velkalukuihin (siirtyminen EKT 2010:een on vaikuttanut eniten Ranskaa, Irlantia, Italiaa, Portugalia ja Suomea koskeviin lukuihin). Tilastollisia tarkistuksia on käsitelty kvalitatiivisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös kvantitatiivisesti komission lausuntojen yhteydessä esitetyissä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoissa siinä tapauksessa, että ne ovat vaikuttaneet vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamista koskevissa arvioinneissa käytettyihin tärkeimpiin muuttujiin. Muita tilastollisia muutoksia on mainittu erikseen Viron, Latvian ja Slovenian osalta. Muissa tapauksissa vaikutus ei ollut merkittävä ja/tai ei olisi muuttanut komission arviota. Komissio on lisäksi arvioinut yleisesti vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa esitettyjen finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistusten noudattamista. Alustavia talousarviosuunnitelmia koskevat arviot voidaan jakaa lyhyesti seuraaviin viiteen ryhmään: Ei ole edistynyt: Jäsenvaltio ei ole ilmoittanut eikä hyväksynyt mitään toimenpiteitä kyseisen maakohtaisen suosituksen noudattamiseksi. 12 Jos jäsenvaltio ei ole vielä saavuttanut keskipitkän aikavälin tavoitettaan, poikkeamaa pidetään merkittävänä, jos: i) julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema poikkeaa asianmukaiselta sopeuttamisuralta vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen yhden vuoden aikana tai vuosittain keskimäärin vähintään 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen kahden peräkkäisen vuoden aikana; ja ii) julkisten menojen kasvuvauhti ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ylittää asianmukaisen sopeuttamisuran, joka on määritelty suhteessa viitearvoksi asetettuun keskipitkän aikavälin kasvuvauhtiin, ja tämä ylitys on heikentänyt julkisen talouden rahoitusasemaa vähintään 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen yhden vuoden aikana tai kumulatiivisesti kahtena peräkkäisenä vuonna. Poikkeamaa voidaan pitää merkittävänä myös silloin, jos vain yksi edellä mainituista edellytyksistä i tai ii toteutuu ja kokonaisarvioinnin perusteella näyttää siltä, että tämä edellytys on kaikkein asianmukaisin peruste arvioida julkisen talouden toimia. 15

Edistynyt rajallisesti: Jäsenvaltio on ilmoittanut joistakin toimenpiteistä kyseisen maakohtaisen suosituksen noudattamiseksi, mutta toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä ja/tai niiden hyväksyminen/toteuttaminen ei ole varmaa. Edistynyt jonkin verran: Jäsenvaltio on ilmoittanut tai hyväksynyt toimenpiteitä kyseisen maakohtaisen suosituksen noudattamiseksi. Toimenpiteet ovat lupaavia, mutta kaikkia niistä ei ole vielä toteutettu eikä toteuttaminen ole kaikissa tapauksissa varmaa. Edistynyt merkittävästi: Jäsenvaltio on hyväksynyt toimenpiteitä, joista suurin osa on toteutettu. Toimenpiteillä on kyetty suurelta osin varmistamaan kyseisen maakohtaisen suosituksen noudattaminen. Noudattaa täysin: Jäsenvaltio on hyväksynyt ja toteuttanut toimenpiteitä, joilla kyseisen maakohtaisen suosituksen asianmukainen noudattaminen toteutuu. Taulukko 2a: Yhteenveto alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista komission maakohtaisista lausunnoista jäsenvaltiot, joihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota Yleisarvio siitä, onko alustava talousarviosuunnitelma vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen Yleisarvio finanssipoliittisia ja rakenteellisia uudistuksia koskevien vuoden 2014 maakohtaisten suositusten noudattamisesta Maa BE DE Komission syksyn 2014 talousennusteeseen perustuva yleisarvio Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Vaatimusten mukainen Ennalta ehkäisevän osion vaatimusten noudattaminen vuosina 2014 2015 2014: keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poikettu jonkin verran; velan viitearvon noudattaminen vaarassa 2015: keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poiketaan jonkin verran; velan viitearvon noudattaminen vaarassa 2014: keskipitkän aikavälin tavoite ylitetty; velan viitearvoa noudatettu 2015: keskipitkän aikavälin tavoite ylitetty; velan viitearvoa Yleisarvio finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistusten etenemisestä Edistytty jonkin verran Edistytty rajallisesti Keskeiset alustavassa talousarviosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet verokiilaa koskevien maakohtaisten suositusten noudattamiseksi Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus Ansiotuloveron vähennyksen korottaminen. Työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus Vuodesta 2014 alkaen ansiotuloveron hyvitystä korotettu, ja alun perin suunniteltua 16

EE Pitkälti vaatimusten mukainen noudatetaan 2014: keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poikettu jonkin verran 2015: keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poiketaan jonkin verran Ei edistytty eläkemaksun alentamista, jolla piti rahoittaa lisäeläkeetuuksia, ei ole pantu täytäntöön. Vuodesta 2015 alkaen pitkäaikaishoidon maksua korotetaan ja terveydenhoitovakuutuksen rahoitusta uudistetaan. Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus Ansiotuloveroprosentin sekä työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen. Peruspäivärahan korottaminen 17

Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus IT LV LU MT 13 Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Pitkälti vaatimusten mukainen Vaatimusten mukainen Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä 2014: sallittu poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta epätavallisen vakavan taloustilanteen takia; velan viitearvon noudattaminen vaarassa 2015: merkittävä poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta; velan viitearvon noudattaminen vaarassa 2014: ei poikkeamaa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta 2015: keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poiketaan jonkin verran olettaen, että toimintapolitiikka ei muutu alustavassa talousarviosuunnitelmassa 2014: keskipitkän aikavälin tavoite ylitetty 2015: ei poikkeamaa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta 2014: liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä 2015: merkittävä poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteeseen Edistytty jonkin verran Edistytty rajallisesti Edistytty jonkin verran Edistytty jonkin verran Työvoimakustannusten poistaminen yrityksiltä perittävän alueveron veropohjasta. Pienipalkkaisille myönnetty pysyvä verohyvitys (kirjattu EKT 2010:een sosiaalisena tulonsiirtona), jonka rahoitus tällä hetkellä turvattu vain vuodeksi 2014. Kolmen vuoden vapautus työnantajan sosiaaliturvamaksuista vakinaisella työsopimuksella vuonna 2015 palkattavien uusien työntekijöiden osalta Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus Poistuvan hallituksen toimittamassa alustavassa talousarviosuunnitelmassa ei toimenpiteitä. Vuosia 2015 2017 koskeva veropoliittinen strategia sisältää suunnitelmia minimipalkan ja verottamatta jäävän vähimmäistulon korottamiseksi Ei verokiilaa koskevaa maakohtaista suositusta Ei verokiilaa koskevaa maakohtaista suositusta 13 Maltaan sovelletaan tällä hetkellä sopimuksen korjaavaa osiota, mutta on mahdollista, että vuodesta 2015 siihen sovelletaan ennalta ehkäisevää osiota, jos liiallinen alijäämä korjataan ajoissa ja kestävällä tavalla. 18

NL Vaatimusten mukainen tähtäävältä sopeuttamisuralta; velan viitearvoa noudatetaan 2014: ei poikkeamaa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta; velan viitearvoa noudatettu 2015: ei poikkeamaa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta; velan viitearvoa noudatetaan Edistytty jonkin verran Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus Työntekijän verohyvityksen uudistaminen pieni- ja keskituloisiin kohdistuvan verorasituksen keventämiseksi. Henkilötuloveroprosentin alentaminen alimmassa veroluokassa 19

AT SK FI Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Vaatimusten mukainen Pitkälti vaatimusten mukainen 2014: keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poikettu jonkin verran; velan viitearvoa noudatettu 2015: merkittävä poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta; velan viitearvoa noudatetaan 2014: ei poikkeamaa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta 2015: ei poikkeamaa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta 2014: keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poikettu jonkin verran 2015: keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta poiketaan jonkin verran Edistytty rajallisesti Edistytty rajallisesti Edistytty jonkin verran Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus Yleinen ilmoitus verokiilan alentamista koskevasta uudistuksesta, josta tehdään päätös maaliskuussa 2015 Ei verokiilaa koskevaa maakohtaista suositusta Ei verokiilaa koskevaa maakohtaista suositusta Taulukko 2b: Yhteenveto alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista komission maakohtaisista lausunnoista jäsenvaltiot, joihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota Maa ES Yleisarvio siitä, onko alustava talousarvio vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen Komission syksyn 2014 talousennusteeseen perustuva yleisarvio Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vaatimusten noudattaminen vuosina 2014 2015 2014: kokonaistavoite saavutettu 2015: vaatimusten noudattaminen epävarmaa, ellei lisätoimenpiteitä 20 Yleisarvio finanssipoliittisia ja rakenteellisia uudistuksia koskevien vuoden 2014 maakohtaisten suositusten noudattamisesta Yleisarvio finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistusten etenemisestä Edistytty jonkin verran Keskeiset alustavassa talousarviosuunnitelmassa esitetyt verokiilaa koskevat toimenpiteet Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus Henkilötuloveroprosenttien alentaminen. Vuonna 2014 allekirjoitettuihin uusiin sopimuksiin

toteuteta liittyvien sosiaaliturvamaksujen tilapäinen alentaminen Verokiilaa koskeva maakohtainen suositus FR Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä 2014: riski tuloksellisten toimien toteuttamatta jäämisestä 2015: vaatimusten noudattaminen epävarmaa, ellei lisätoimenpiteitä toteuteta Edistytty rajallisesti Vuodesta 2014 alkaen uusi verohyvitys palkoille, joiden suuruus on enintään 2,5 kertaa vähimmäispalkka. Työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen. Matalapalkkaisten työntekijöiden ansiotuloveron alentaminen 21