1 Rovaniemen omaisuusrikollisuuden tilanne 1. Johdanto Esityksen tavoitteena on kuvata Rovaniemen alueella tapahtuvaa omaisuusrikollisuutta. Kuvaajina käytämme omaisuusrikosten kokonaismäärää, omaisuusrikosten määrää suhteutettuna asukaslukuun, rikoksesta epäiltyjen ja asianomistajien ikäjakaumaa sekä vertailemme Rovaniemen omaisuusrikollisuutta muihin väkiluvultaan samansuuruisiin kaupunkeihin. Esityksessä keskitytään massarikoksiin ja ns. marginaalirikokset on jätetty pois. Olemme käyneet kokouksissa läpi tilastoja ja keskustelleet omaisuusrikollisuudesta sekä sen rakenteesta Rovaniemellä. Kokouksissa on pohdittu myös rikoksiin myötävaikuttavia seikkoja sekä mahdollisia toimia, joilla rikollisuutta voitaisiin estää. Toimenpide ehdotukset tulevat ajankohtaiseksi turvallisuustyön seuraavassa vaiheessa vuoden 2008 alkupuolella. 1.1 Tilastot Tilastot on saatu poliisin tilasto ohjelman avulla ja tilastot kattavat poliisille ilmoitetut rikokset. Esityksestä ei käy ilmi piilorikollisuus, josta ei voi saada todellista kuvaa tutkimuksen avulla. Tilastoja luettaessa on otettava huomioon, etteivät ne ole aivan tarkkoja, vaan tilastoihin liittyy aina jonkinlainen virhemarginaali. Kaupunkivertailussa on otettava huomioon kaupungin sijoittuminen Suomessa, koska jokaisen kaupungin rikollisuuden rakenne poikkeaa jonkin verran toisesta kaupungista. Poikkeavuuteen vaikuttaa esimerkiksi suurten kaupunkien läheisyys/välimatka vertailukaupungista. Tästä syystä vertailu on vain suuntaa antava ja huomiota kannattaa kiinnittää onko rikosten määrä nousussa vai laskussa. Vertailu on rajattu koskemaan vain rikosmääriä ajan rajallisuuden vuoksi. 1.2 Rikokset Omaisuusrikollisuus on pääasiassa massarikollisuutta, mutta tähän kategoriaan kuuluu myös sellaisia rikoksia joiden määrä on vuositasolla hyvin pieni. Esityksessä keskitymme pelkästään massarikospuoleen, koska niiden vaikuttavuus on kansataloudellisesti merkittävä ja niihin puuttuminen on ennaltaestävästi mahdollista. Esityksen rakenne: 1. Varkausrikokset 2. Näpistykset 3. Petosrikokset 4. Vahingonteot Näpistykset ovat erotettu varkausrikoksista niiden suuren määrän sekä kansantaloudellisen vaikuttavuuden vuoksi (s. 4). Esitys on pyritty rakentamaan samalla tavalla jokaisen rikoksen osalta, jotta esitys olisi mahdollisimman looginen.
2 2. Varkausrikokset Tähän ryhmään kuuluvat varkaus, törkeä varkaus, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet (lievä, törkeä) sekä tekojen yritysmuodot. Teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Varkauden käsite tarkoittaa irtaimen omaisuuden anastamista toisen hallusta. Törkeä tekomuoto täyttyy, jos kohteena on erittäin arvokas omaisuus (raja n. 8 9000 euroa, raja noussut viime aikoina), rikoksella aiheutetaan uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa (vanhukset, vammaiset), käytetään hyväksi uhrin hädänalaista tai avutonta tilaa, tekijä varustautuu tekoon ampuma aseella tai muulla sen kaltaisella välineellä tai tekijä murtautuu asuttuun asuntoon ja teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus poikkeaa varkaudesta siten, että tekijän tarkoituksena ei ole pitää ajoneuvoa itsellään. Käyttövarkaudesta on kyse silloin, kun kulkuväline on otettu haltuun luvattomasti. Esimerkiksi vuokrattuna käyttöön saadun auton palauttamatta jättäminen ei siis ole käyttövarkaus vaan luvaton käyttö. Säännökset moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta koskevat kaikkia moottorikäyttöisiä kulkuvälineitä. Autojen lisäksi säännöksiä voidaan soveltaa muun muassa moottoripyöriin, mopoihin, traktoreihin ja moottorityökoneisiin. Soveltamisalaan kuuluu myös esimerkiksi moottorivene, vesiskootteri, lentokone, helikopteri ja raitiovaunu. Sen sijaan moottorittomiin kulkuvälineisiin, kuten purjelentokoneeseen tai moottorittomaan purjeveneeseen, säännöksiä ei sovelleta. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauden törkeä tekomuoto täyttyy, jos teolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä (arvoautot) tai aiheutetaan uhrille olot huomioon ottaen erityisen suurta vahinkoa ja teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rovaniemen alueella varkauksien määrä on vähentynyt ja törkeiden varkauksien määrä pysynyt hyvin pitkälti samalla tasolla. Varkauksia kirjattiin vuonna 1997 1445 kun niitä vuonna 2006 kirjattiin 537. Törkeitä varkauksia kirjattiin vuonna 1997 19 kuten myös vuonna 2006, eikä kyseisellä aikavälillä ole tapahtunut suuria muutoksia määrien välillä. Varkausrikosten määrä on ollut laskussa ja sitä voidaan tuoda esille myös vertaamalla tapahtuneita rikoksia asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 1997 ilmoitettuja rikoksia oli 295 / 10000 asukasta, 2005 158 / 10000 as. ja 2006 123 / 10000 as. Vuoden 2002 lakimuutoksen johdosta moottorikulkuneuvoihin kohdistuviin ns. luvattomiin käyttöihin sovelletaan moottorikulkuneuvon käyttövarkautta kohdistuvia säännöksiä. Tämä lakimuutos johtui osaksi siitä, että luvattoman käytön rangaistusmaksimia 6 kk vankeutta, ei pidetty tarpeeksi ankarana ja luvattomista käytöistä saadut rangaistukset olivat lieviä suhteessa tekoon. Nykyisin moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta tuomitaan sakkoon taikka vankeuteen maksimissaan 1 v 6 kk. Luvattomien käyttöjen määrä vaihteli Rovaniemellä vuosien 1997 ja 2002 välillä 150 aina 319 kappaleeseen. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia (mkv) osuutta näistä ei ole tiedossa. Vuodesta 2003 vertailutietoja on saatavilla uuden lain myötä. Rovaniemellä kirjattiin vuonna 2003 136 mkv:ta, kun taas vuonna 2006 määrä oli 84. Koko ryhmän osalta yritysten osuus on pudonnut samassa suhteessa kuin täytetyt teot.
3 Alueet: Tässä esityksessä käytetään aluejakona poliisin tietojärjestelmään perustuvaa aluejakoa. Rovaniemen top 5 aluetta / varkaudet Alue 2004 2005 2006 Keskusta 206 195 152 Rantavitikka, Viirinkangas, Veitikanharju 89 92 98 Korkalovaara, Länsikangas 65 66 91 Ratantaus, Etelärinne, Sahanperä 97 85 61 Ounasrinne 76 46 47 Epäiltyjen ikäjakauma: Ikä 2004 2005 2006 alle 15 0 2 0 15 17 9 9 2 18 20 8 7 7 yli 20 40 36 41 Asianomistajien ikäjakauma: Ikä 2005 2006 Alle 15 14 11 15 17 28 23 18 20 60 56 yli 20 651 543 Yli 20 vuotiaiden asiaomistajien ryhmän sisällä asianomistajien määrä pysyy hyvin tasaisena aina 51 ikävuoteen saakka (noin 10 20 asianomistajaa / ikä / vuosi). Tämän jälkeen asianomistajien määrä laskee huomattavasti ja yli 60 vuotisia asianomistajia on keskimäärin alle 5 / ikä / vuosi. Vertailu muihin kuntiin: Kaupunki 2003 2004 2005 2006 Rovaniemi 1026 1048 906 713 Vaasa 1969 1652 1454 1242 Kokkola 555 476 300 266 Raisio 2131 1671 1615 1391 Kemi 686 780 945 606 Koko maa 132264 116780 103221 94430 Varkauksien osalta voidaan sanoa, että Rovaniemen kehitys vastaa muiden vertailukaupunkien kehitystä.
4 3. Näpistys Näpistys on varkausrikosten lievä tekomuoto. Kun anastetun omaisuuden arvon (alle 350 450 euroa) tai muut rikokseen liittyvät seikat huomioon ottaen rikos on vähäinen, on kysymys näpistyksestä. Näpistys tapahtuu yleensä hetken mielijohteesta ja voidaankin sanoa, että tässä tapauksessa tilaisuus tekee varkaan. Esimerkkinä voidaan mainita CD levyn anastaminen kaupasta. Jos henkilö varustautuu anastukseen jollakin tekovälineellä, voidaan tekoa pitää suunnitelmallisena eikä se ole siten enää vähäinen. Tällöin kysymys on varkaudesta eikä näpistyksestä, vaikka omaisuuden arvo olisi vähäinen. Viimeisimpien tilastotietojen valossa Suomi on kärkipäässä eurooppalaisessa vertailussa myymälävarkauksien osalta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 rekisteröitiin yli 43 000 myymälävarkautta määrän ollessa 1990 luvun alussa alle 30 000. Myymälävarkauksien arvioitiin tuottaneen vähittäiskaupalle vuonna 2003 lähes 500 miljoonan euron tappiot. Suomen kauppojen hävikki suhteessa liikevaihtoon on Euroopan toiseksi korkein. Näpistykseksi kirjaan rikos jossa anastetun omaisuuden arvo on alle 400 euroa. Rovaniemellä on kirjattu vuosien 1997 ja 2006 välillä 8994 näpistystä. Viimeisien vuosien aikana näpistysten määrä on tehnyt ns. aaltoliikettä. Vuonna 2004 näpistyksiä kirjattiin 993, vuonna 2005 874 ja vuonna 2006 1007 kpl. Vertailun vuoksi myymälävarkauksia niistä oli 2005 272 ja vuonna 2006 442 kpl (määrät eivät ole aivan tarkkoja). Näpistysten määrää voidaan tuoda esille myös vertaamalla tapahtuneita rikoksia asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 1997 ilmoitettuja rikoksia oli 120 / 10000 asukasta, 2005 160 / 10000 as. ja 2006 176 / 10000 as. Näpistyksen yritys on myös rangaistavaa, mutta tilastollisesti se on marginaalinen. Alueet: Tässä esityksessä käytetään aluejakona poliisin tietojärjestelmään perustuvaa aluejakoa. Rovaniemen top 5 aluetta / näpistykset Alue 2004 2005 2006 Keskusta 313 312 342 Teollisuusalue / etelä ja pohjoinen 74 80 127 Saarenkylä, Nivavaara, Syväsenv. 43 65 99 Ounasrinne 28 32 63 Katajaranta, Kiiruna, Ounasmetsä 38 41 62 Kuten tilastosta näkyy, on näpistysten määrä ollut kasvussa jo pari vuotta. Epäiltyjen ikäjakauma: Ikä 2004 2005 2006 Alle 15 7 3 3 15 17 12 10 23 18 20 15 12 23 yli 20 102 87 88
5 Asianomistajien ikäjakauma: Ikä 2005 2006 Alle 15 26 32 15 17 43 50 18 20 61 53 yli 20 358 395 Yli 20 vuotiaiden asiaomistajien ryhmän sisällä asianomistajien määrä pysyy aika korkealla 25 ikävuoteen saakka (noin 20 25 asianomistajaa / ikä / vuosi). Tämän jälkeen asianomistajien määrä laskee tasaisesti ja yli 60 vuotisia asianomistajia on keskimäärin 2 / ikä / vuosi. Vertailu muihin kuntiin: Kaupunki 2003 2004 2005 2006 Rovaniemi 875 993 922 1021 Vaasa 1220 1656 1532 1376 Kokkola 690 701 665 692 Raisio 470 527 746 648 Kemi 813 738 723 549 Koko maa 68173 67876 68021 66858
6 4. Petosrikokset Petos tarkoittaa oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelemista itselleen tai toiselle, josta esimerkkinä voidaan mainita hotellilaskun maksamatta jättäminen. Petos täyttyy myös silloin, jos joku henkilö toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle. Lievän petoksen raja on samansuuruinen kuin näpistyksessä (alle 350 450 euroa). Törkeä petos täyttyy jos tavoitellaan huomattavaa hyötyä, aiheutetaan erityisen tuntuvaa vahinkoa, rikos tehdään vastuullisessa asemassa tai käytetään hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai turvatonta tilaa. Petosrikosten kentässä on viimeisin vuosien aikana tapahtunut merkittävä muutos. Suuri osa petoksista tehdään nykyisin internetin välityksellä. Varsinkin erilaisten tavaroiden osto / myynti toiminta on erityisen altis tälle rikollisuudelle. Tyyppitilanteeksi voidaan kutsua tapausta, jossa myyjä ei toimita oikeaa tavaraa ostajalle tai jättää toimituksen kokonaan tekemättä. Näillä nettipetoksiin syyllistyneillä on yleensä useita kymmeniä samanlaisia juttuja. Muita tähän petosryhmään kuuluvia rikoksia ovat vakuutuspetokset, työeläkevakuutusmaksupetos ja maksuvälinepetokset. Rovaniemen petosrikosten määrissä on viimeisien vuosien aikana tapahtunut suuriakin vaihteluita. Vuosien 1997 ja 2006 välillä on kirjattu 1810 petosrikosta. Vuonna 2004 Rovaniemellä kirjattiin tilastojen mukaan 180 petosta, vuonna 2005 peräti 321 ja vuonna 2006 160 petosrikosta. Vuoden 2005 suurta määrää voidaan osin selittää muutamalla laajalla nettipetossarjalla. Petosrikoksia voidaan tuoda esille myös vertaamalla tapahtuneita rikoksia asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 1997 ilmoitettuja rikoksia oli 30 / 10000 asukasta, 2005 55 / 10000 as. ja 2006 28 / 10000 as. Alueet: Tässä esityksessä käytetään aluejakona poliisin tietojärjestelmään perustuvaa aluejakoa. Rovaniemen top 5 aluetta / petokset Alue 2004 2005 2006 Keskusta 50 46 43 Ratantaus, Etelärinne, Sahanperä 5 6 8 Rantavitikka, Viirinkangas, Veitikanharju 1 3 8 Saarenkylä, Nivavaara, Syväsenv. 2 7 5 Korkalovaara, Länsikangas 6 2 5 Epäiltyjen ikäjakauma: Ikä 2004 2005 2006 Alle 15 0 1 1 15 17 2 2 2 18 20 4 11 4 yli 20 61 42 39
7 Asianomistajien ikäjakauma: Ikä 2005 2006 Alle 15 0 1 15 17 3 7 18 20 11 6 yli 20 102 104 Yli 20 vuotiaiden asiaomistajien ryhmän sisällä asianomistajien määrä on noin 5 asianomistajaa / ikä / vuosi aina 60 ikävuoteen saakka. Yli 60 vuotiaita asianomistajia on vuosittain vain muutamia. Vertailu muihin kuntiin: Kaupunki 2003 2004 2005 2006 Rovaniemi 177 180 321 160 Vaasa 247 257 189 197 Kokkola 71 108 115 116 Raisio 102 130 120 111 Kemi 88 127 151 90 Koko maa 15689 15974 16984 16920
8 5. Vahingonteot Tähän ryhmään kuuluvat vahingonteon lievät ja törkeät tekomuodot sekä törkeän vahingonteon yritys. Eri tekomuotojen rajat ovat hyvin pitkälti samat kuin aiemmin käsiteltyjen rikosten. Teko täyttyy jos oikeudettomasti hävitetään tai vahingoitetaan toisen omaisuutta. Törkeä tekomuoto täyttyy jos teolla aiheutetaan suurta taloudellista vahinkoa, rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai historiallisesti taikka sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa. Viime vuosina vahingontekojen määrä on ollut laskussa Rovaniemellä. Vuosien 1997 ja 2006 välillä on Rovaniemellä kirjattu 5805 vahingontekoa. Jos tarkastellaan vuosituhannen vaihdetta (1999 695 kpl ja 2000 671) ja nykyhetkeä (2006 508) on huomattavissa selvä muutos. Viimeisin tilasto kuitenkin heittää pienen varjon kyseisten rikosten osalta, koska elokuun loppuun mennessä Rovaniemellä oli kirjattu yhteensä 472 vahingontekoa. Ennuste on, että viimevuosien laskeva suunta tulee vaihtumaan noususuhdanteeksi. Vahingontekoja voidaan tuoda esille vertaamalla tapahtuneita rikoksia asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 1997 ilmoitettuja rikoksia oli 94 / 10000 asukasta, 2005 91 / 10000 as. ja 2006 88 / 10000 as. Alueet: Tässä esityksessä käytetään aluejakona poliisin tietojärjestelmään perustuvaa aluejakoa. Rovaniemen top 5 aluetta / vahingonteot Alue 2004 2005 2006 Keskusta 139 154 135 Korkalovaara, Länsikangas 58 41 58 Ratantaus, Etelärinne, Sahanperä 42 40 46 Rantavitikka, Viirinkangas, Veitikanharju 39 44 42 Ounasrinne 48 44 41 Epäiltyjen ikäjakauma: Ikä 2004 2005 2006 Alle 15 10 4 3 15 17 7 15 4 18 20 17 21 10 yli 20 46 22 37 Asianomistajien ikäjakauma: Ikä 2005 2006 Alle 15 0 0 15 17 5 6 18 20 30 26 yli 20 306 309 Yli 20 vuotiaiden asiaomistajien ryhmän sisällä asianomistajien määrä on noin 10 vuodessa 29 ikävuoteen asti, jonka jälkeen 30 35 vuotiaita asianomistajia on keskimäärin 5 /ikä/vuosi. 36 55 vuotiaiden ryhmässä asianomistajia on myös 10 / ikä/vuosi. Yli 55 vuotiaiden ryhmässä asianomistajia on vähän.
9 Vertailu muihin kuntiin: Kaupunki 2003 2004 2005 2006 Rovaniemi 539 545 521 508 Vaasa 993 1136 1061 1190 Kokkola 469 427 465 415 Raisio 411 406 498 420 Kemi 474 482 446 429 Koko maa 49047 51008 51159 49298