European Green City Index Merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutukset

European Green City Index Merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutukset Economist Inteligence Unitin tutkimus tilaajana Siemens

European Green City Index Kaupungit Sisältö 4 Esipuhe 8 Tulokset 10 Tulosten analysointi 20 Tutkimusmenetelmä 24 Helsinki Dublin, Irlanti European Green City -indeksi vertailee 30 merkittävän eurooppalaisen kaupungin ympäristöystävällisyyttä. Se huomioi 30 eri ympäristöön vaikuttavaa osa-aluetta ympäristöpolitiikasta veden kulutukseen ja jätteiden kierrätyksestä hiilidioksidipäästöihin. Lontoo, Iso-Britannia Pariisi, Ranska Lissabon, Portugali Madrid, Espanja 2

Oslo, Norja Tukholma, Ruotsi Helsinki, Suomi Tallinna, Viro Riika, Latvia Kööpenhamina, Tanska Vilna, Liettua Amsterdam, Alankomaat Berliini, Saksa Varsova, Puola Bryssel, Belgia Kiova, Ukraina Praha, Tsekin tasavalta Zürich, Sveitsi Bratislava, Slovakia Wien, Itävalta Budapest, Unkari Ljubljana, Slovenia Zagreb, Kroatia Belgrad, Serbia Bukarest, Romania Sofia, Bulgaria Rooma, Italia Istanbul, Turkki Ateena, Kreikka 3

European Green City Index Esipuhe Esipuhe Kaupungeilla suuri ympäristövaikutus: Kaupunkialueilla asuu tällä hetkellä yli puolet maapallon väestöstä, ja niiden arvioidaan tuottavan jopa 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Jatkuvasti kiihtyvällä kaupungistumisella on monia haittavaikutuksia, esimerkiksi viljeltävä maaala sekä elintärkeät viheralueet vähenevät ja juomaveden saatavuus heikkenee. Tiheä asutus lisää kaupunkien ympäristövaikutuksia. Kaupungit ovat merkittävässä osassa, kun etsitään kestäviä ratkaisuja ympäristöhaasteisiin kuten ilmastonmuutokseen. Tiiviillä kaupunkialueilla saavutetaan ympäristöllisiä mittakaavaetuja, joilla kaupunkilaisten ympäristövaikutuksia voidaan pienentää. Tällainen kehitys on jo käynnissä Euroopassa. YK:n väestöjaoston mukaan 72 prosenttia maanosan väestöstä asuu kaupungeissa, mutta Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) mukaan kaupunkien osuus energiankulutuksesta on ainoastaan 69 prosenttia. Tämä johtuu esimerkiksi julkisen liikenteen kasvaneesta suosiosta ja asuntojen pienemmästä koosta. Pienempien asuntojen lämmitykseen ja valaistukseen kuluu muita asumismuotoja vähemmän energiaa. Useat eurooppalaiset kaupungit ovat osoittaneet sitoutuvansa ympäristöpäästöjen vähentämiseen allekirjoittamalla EU:n pormestareiden ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors), joka on Euroopan komission tammikuussa 2008 käynnistämä aloite. Pormestarit sitoutuvat pienentämään kaupunkien hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksella kaupunkeja halutaan esimerkiksi kannustaa tekemään yleensä ensimmäinen suunnitelma hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelun taso vaihtelee eri kaupungeissa, mutta rohkaisevaa kehitystä on jo nähtävissä. European Green City Index -tutkimuksen 30 kaupungista lähes jokaisen hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ovat pienemmät kuin EU27-maiden keskiarvo, 8,46 tonnia 1). Osa myönteisestä kehityksestä johtuu pitkään jatkuneista, suotuisista olosuhteista. Euroopassa on vallinnut poliittinen tasapaino ja rauha, jota viime vuosi- 4 1) Perustuu uusimpiin saatavissa oleviin tietoihin, joista suurin osa on vuosilta 2006 2007.

kymmeninä ovat rikkoneet ainoastaan Balkanin niemimaan sodat. Lisäksi kansalaisten tietoisuus ympäristön suojelusta ja ympäristötavoitteista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tätä kehitystä tukee osaltaan myös EU:n jatkuvasti kehittyvä ympäristölainsäädäntö. Ongelmia kuitenkin riittää ympäristötietoisessakin Euroopassa. Raportissa kuvatuissa kaupungeissa keskimäärin yksi asukas kolmesta kulkee työmatkansa autolla, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä ja heikentää ilmanlaatua. Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on vain 7,3 prosenttia. Se on kaukana EU:n tavoitteesta nostaa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkien käyttövedestä lähes yksi litra neljästä hukkuu putkistovuotojen vuoksi. Jätteestä kierrätetään nykyisin vain alle viidennes. Kaupungeilla on usein liian vähän voimavaroja ympäristöystävällisen käyttäytymismallin juurruttamiseen asukkaiden, yritysten tai edes hallinnon keskuudessa. Erityisesti kasvaviin kuluihin ja veroihin suhtaudutaan kielteisesti. Nykyinen taloudellinen tilanne saattaa vaikeuttaa muutosta entisestään. Vaikka monet ympäristöystävällisistä teknologioista auttaisivat pienentämään kuluja pitkällä aikavälillä, ne edellyttävät usein tavallista suurempia alkuinvestointeja ja jäävät välittömien taloudellisten tarpeiden varjoon. Tutkimusmenetelmä: European Green City -indeksin tarkoituksena on auttaa kaupunkeja ympäristötavoitteiden toteuttamisessa. Indeksi mittaa ja pisteyttää 30 Euroopan kaupungin ympäristöystävällisyyden yleisellä tasolla sekä yksityiskohtaisilla arvioilla. Se on työkalu, jonka avulla niin yksityiset kansalaiset kuin kaupungin johtavat päättäjätkin voivat syventää ympäristötietämystään ja tehostaa siten päätöksentekoaan. Mittarin laati Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitos (EIU) yhdessä Siemensin kanssa. Menetelmää arvioi ja tutkimukselle antoi tärkeää palautetta kaupunkiympäristön kestävän kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Tutkimus ei ole ensimmäinen vertailu Euroopan kaupunkien ympäristövaikutuksista. Sen ei ole tarkoitus kilpailla muiden tärkeiden aloitteiden tai tutkimusten kanssa, kuten European Urban Ecosystem Survey -tutkimuksen tai European Green Capital Award -palkinnon kanssa. Tutkimuksen arvo muodostuu tietojen laajuudesta sekä muodosta, jossa tutkimus esitetään. Indeksi ottaa huomioon jokaisesta kaupungista 30 erillistä indikaattoria, jotka mittaavat laajasti ympäristönsuojelun osa-alueita ympäristöhallinnosta ja vedenkulutuksesta aina jätehuoltoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Pisteytysmenetelmä on läpinäkyvä, yhtenäinen ja toistettavissa. Indeksi on ainutlaatuinen, koska kaupunkeja voidaan verrata keskenään. Yksittäisille kaupungeille on annettu suhteelliset pistemäärät yleisellä tasolla sekä erillisissä kategorioissa. Indeksin tulokset kertovat vain osan totuudesta. Raportti täydentää indeksiä kuvaamalla kaupunkeja ja niitä syitä, jotka vaikuttavat arvosanoihin. Lisäksi luettavana on kaupunkiprofiili, jossa selitetään Helsingin haasteita, vahvuuksia 5

European Green City Index Esipuhe sekä heikkouksia. Tutkimus nostaa myös esiin eri kaupunkien hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia keksintöjä, joita muut kaupungit voisivat soveltaa. Tämä indeksi poikkeaa muista tutkimuksista, koska sen on toteuttanut itsenäinen tutkimuslaitos. Tutkimukseen ei ole vaikuttanut eri kaupunginhallitusten myöntämä vapaaehtoinen rahoitus. Näin tutkimukseen on voitu ottaa 30 Euroopan maan 30 tärkeintä kaupunkia, jotka ovat joko poliittisia tai liike-elämän keskuksia. Paikallishallinto, poliittiset päättäjät, palveluntarjoajat, ympäristöjärjestöt, kestävän kaupunkiympäristön asiantuntijat sekä kaupunkilaiset voivat indeksin avulla vertailla omaa kaupunkia muihin kaupunkeihin yleisesti sekä jokaisen arviointiluokan sisällä. Indeksin avulla voidaan myös vertailla kaupunkeja ryhminä yksittäisten kriteerien, esimerkiksi maantieteellisen alueen tai ansiotulojen, perusteella. Indeksistä on haluttu luoda työkalu, jonka avulla Euroopan kaupunkeja kannustetaan ottamaan entistä suurempi vastuu ilmastomuutoksen hillitsemisestä ja muista ympäristöhaasteista. Tärkeimmät havainnot Vuoden 2009 European Green City -indeksissä nousivat esille seuraavat asiat: Kaikki Pohjoismaiset kaupungit sijoittuvat indeksin kärkeen. Kööpenhamina on indeksissä ensimmäisellä sijalla, pienellä erolla toiseksi tulleeseen Tukholmaan. Kolmannella sijalla oleva Oslo täydentää Skandinavian kaupunkien kärkikolmikon. Helsinki on seitsemännellä sijalla. Wien, Amsterdam ja Zürich ovat järjestyksessä indeksin neljäs, viides ja kuudes kaupunki. Indeksissä menestyivät vauraat kaupungit. Kymmenessä parhaassa kaupungissa bruttokansantuote asukasta kohti on yli 31 000 euroa (ostovoimapariteettina mitattuna). Varakkailla kaupungeilla on mahdollisuus investoida enemmän varoja esimerkiksi energiatehokkaaseen infrastruktuuriin ja ympäristöasiantuntijoiden palkkaukseen. Vauraus ei kuitenkaan aina määrää kaikkea, koska yksittäiset kaupungit pärjäävät erillisissä alaluokissa huomattavasti taloudellista painoarvoaan paremmin. Esimerkiksi Vilna, jossa tulotaso on alhainen, on ilmanlaatukategoriassa indeksin paras kaupunki. Toisaalta kokonaisindeksissä kahdeksantena oleva Berliini sijoittuu rakennuskategoriassa ensimmäiseksi, vaikka sen BKT asukasta kohti on melko pieni. Itäisen Euroopan kaupungeissa tulotaso on indeksin alhaisin, BKT asukasta kohti alle 21 000 euroa. Vilna suoriutuu Itä-Euroopan kaupungeista parhaiten ja sijoittuu 13. sijalle. Seuraavaksi tulee Riika, joka on indeksissä 15. sijalla. 6

Muut itäisen Euroopan kaupungit ovat indeksissä viimeisinä. Kaupungit kärsivät edelleen myös kommunistisen hallinnon vuosikymmeniä jatkuneesta ympäristöasioiden laiminlyönnistä. Tämä on nähtävissä joka puolelle itäistä Eurooppaa rakennetuissa, huonosti eristetyissä, betonielementeistä kootuissa asuinrakennuksissa ja voimakkaasti saastuttavassa raskaassa teollisuudessa. Monilla kaupungeilla on tosin innovatiivisia ympäristöaloitteita, kuten Ljubljanan "arvonta", jonka avulla kannustetaan kierrätettävän jätteen lajitteluun. Itäisen Euroopan kaupungit tasapainottelevat muiden vaikeiden kysymysten kuten työttömyyden, taloudellisen kasvun ja laittoman asuntokannan kanssa. Indeksi osoittaa, että kaupungin koon ja indeksin sijan välillä on vain vähäinen yhteys. Kuitenkin sekä itäisen että läntisen Euroopan parhaiten sijoittuvat kaupungit ovat yleisesti ottaen pienehköjä, alle miljoonan asukkaan kaupunkeja. Tämä on tietyllä tavalla loogista, koska pintaalaltaan pienessä kaupungissa on esimerkiksi helpompaa pyöräillä tai kävellä töihin. Vastaavasti indeksin suurimmat kaupungit, joiden asukasluku on vähintään kolme miljoonaa, pärjäävät melko hyvin ja tulevat pisteytyksessä 15 parhaan joukkoon. Berliinin kokonaistulos on paras (8. sija), jonka jälkeen tulee Pariisi (10.), Lontoo (11.) ja Madrid (12.). Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin kaupunkeihin. Ateena (22.) ja Istanbul (25.) sijoittuvat molemmat melko huonosti. Parhaiten menestyneet suurkaupungit ovat voittaneet kokoonsa liittyvät ongelmat yleensä siksi, että ne ovat vauraita. Niillä on myös kokemusta, jonka avulla on ollut mahdollista kehittää ympäristöpolitiikkaa. Suurkaupungit ovat myös voineet käyttää resurssejaan ottamalla käyttöön esimerkiksi kaukolämpöverkon tai laajan julkisen liikenteen verkoston. Kaupungit, joiden asukkaat toimivat aktiivisesti omissa yhteisöissään, saavat indeksissä hyvät pisteet. Tässä tutkimuksessa ei voitu mitata kansalaisten sitoutumista ympäristökysymyksiin, mutta indeksissä parhaiten menestyvien kaupunkien ja Euroopan maiden kansalaisyhteiskunnista tehtyjen muiden tutkimusten välillä on selkeä yhteys. Jos kansalaisten osallistumisprosentti vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöihin (uskonnollisiin, ammatillisiin ja hyväntekeväisyysjärjestöihin) oli korkea, maan tärkein kaupunki menestyi todennäköisesti hyvin European Green City -indeksissä. Tutkituista kaupungeista Kööpenhamina, Tukholma ja Amsterdam sijoittuivat molempien luetteloiden kärkeen, kun taas Bukarest ja Sofia pärjäsivät huonosti kummassakin. Seuraavassa ovat indeksin täydelliset tulokset, jotka sisältävät sekä yhteispistemäärät että erilliset kahdeksasta alakategoriasta saadut pisteet. Tarkempi arviointi Helsingin vahvuuksista ja heikkouksista on sivulla 24. Lisää tietoa tutkimuksen tuloksista: www.siemens.fi/greencity 7

European Green City Index Tulokset Tulokset Kokonaisarvosana CO 2 Energia Rakennukset Indeksin kokonaisarvosanat ja kahdeksan osakategorian arvosanat. Kaupunki Arvosana 1 Kööpenhamina 87,31 2 Tukholma 86,65 3 Oslo 83,98 4 Wien 83,34 5 Amsterdam 83,03 6 Zürich 82,31 7 Helsinki 79,29 8 Berliini 79,01 9 Bryssel 78,01 10 Pariisi 73,21 11 Lontoo 71,56 12 Madrid 67,08 13 Vilna 62,77 14 Rooma 62,58 15 Riika 59,57 16 Varsova 59,04 17 Budapest 57,55 18 Lissabon 57,25 19 Ljubljana 56,39 20 Bratislava 56,09 21 Dublin 53,98 22 Ateena 53,09 23 Tallinna 52,98 24 Praha 49,78 25 Istanbul 45,20 26 Zagreb 42,36 27 Belgrad 40,03 28 Bukarest 39,14 29 Sofia 36,85 30 Kiova 32,33 Kaupunki Arvosana 1 Oslo 9,58 2 Tukholma 8,99 3 Zürich 8,48 4 Kööpenhamina 8,35 5 Bryssel 8,32 6 Pariisi 7,81 7 Rooma 7,57 8 Wien 7,53 9 Madrid 7,51 10 Lontoo 7,34 11 Helsinki 7,30 12 Amsterdam 7,10 13 Berliini 6,75 14 Ljubljana 6,67 15 Riika 5,55 16 Istanbul 4,86 =17 Ateena 4,85 =17 Budapest 4,85 19 Dublin 4,77 20 Varsova 4,65 21 Bratislava 4,54 22 Lissabon 4,05 23 Vilna 3,91 24 Bukarest 3,65 25 Praha 3,44 26 Tallinna 3,40 27 Zagreb 3,20 28 Belgrad 3,15 29 Sofia 2,95 30 Kiova 2,49 Kaupunki Arvosana 1 Oslo 8,71 2 Kööpenhamina 8,69 3 Wien 7,76 4 Tukholma 7,61 5 Amsterdam 7,08 6 Zürich 6,92 7 Rooma 6,40 8 Bryssel 6,19 9 Lissabon 5,77 10 Lontoo 5,64 11 Istanbul 5,55 12 Madrid 5,52 13 Berliini 5,48 14 Varsova 5,29 15 Ateena 4,94 16 Pariisi 4,66 17 Belgrad 4,65 18 Dublin 4,55 19 Helsinki 4,49 20 Zagreb 4,34 21 Bratislava 4,19 22 Riika 3,53 23 Bukarest 3,42 24 Praha 3,26 25 Budapest 2,43 26 Vilna 2,39 27 Ljubljana 2,23 28 Sofia 2,16 29 Tallinna 1,70 30 Kiova 1,50 Kaupunki Arvosana =1 Berliini 9,44 =1 Tukholma 9,44 3 Oslo 9,22 4 Kööpenhamina 9,17 5 Helsinki 9,11 6 Amsterdam 9,01 7 Pariisi 8,96 8 Wien 8,62 9 Zürich 8,43 10 Lontoo 7,96 11 Lissabon 7,34 12 Bryssel 7,14 13 Vilna 6,91 14 Sofia 6,25 15 Rooma 6,16 16 Varsova 5,99 17 Madrid 5,68 18 Riika 5,43 19 Ljubljana 5,20 20 Budapest 5,01 21 Bukarest 4,79 22 Ateena 4,36 23 Bratislava 3,54 24 Dublin 3,39 25 Zagreb 3,29 26 Praha 3,14 27 Belgrad 2,89 28 Istanbul 1,51 29 Tallinna 1,06 30 Kiova 0,00 8

Liikenne Vesi Jätteet ja maankäyttö Ilman laatu Ympäristöhallinto Kaupunki Arvosana 1 Tukholma 8,81 2 Amsterdam 8,44 3 Kööpenhamina 8,29 4 Wien 8,00 5 Oslo 7,92 6 Zürich 7,83 7 Bryssel 7,49 8 Bratislava 7,16 9 Helsinki 7,08 =10 Budapest 6,64 =10 Tallinna 6,64 12 Berliini 6,60 13 Ljubljana 6,17 14 Riika 6,16 15 Madrid 6,01 16 Lontoo 5,55 17 Ateena 5,48 18 Rooma 5,31 =19 Kiova 5,29 =19 Pariisi 5,29 =19 Vilna 5,29 =19 Zagreb 5,29 23 Istanbul 5,12 24 Varsova 5,11 25 Lissabon 4,73 26 Praha 4,71 27 Sofia 4,62 28 Bukarest 4,55 29 Belgrad 3,98 30 Dublin 2,89 Kaupunki Arvosana 1 Amsterdam 9,21 2 Wien 9,13 3 Berliini 9,12 4 Bryssel 9,05 =5 Kööpenhamina 8,88 =5 Zürich 8,88 7 Madrid 8,59 8 Lontoo 8,58 9 Pariisi 8,55 10 Praha 8,39 11 Helsinki 7,92 12 Tallinna 7,90 13 Vilna 7,71 14 Bratislava 7,65 15 Ateena 7,26 =16 Dublin 7,14 =16 Tukholma 7,14 18 Budapest 6,97 19 Rooma 6,88 20 Oslo 6,85 21 Riika 6,43 22 Kiova 5,96 23 Istanbul 5,59 24 Lissabon 5,42 25 Varsova 4,90 26 Zagreb 4,43 27 Ljubljana 4,19 28 Bukarest 4,07 29 Belgrad 3,90 30 Sofia 1,83 Kaupunki Arvosana 1 Amsterdam 8,98 2 Zürich 8,82 3 Helsinki 8,69 4 Berliini 8,63 5 Wien 8,60 6 Oslo 8,23 7 Kööpenhamina 8,05 8 Tukholma 7,99 9 Vilna 7,31 10 Bryssel 7,26 11 Lontoo 7,16 12 Pariisi 6,72 13 Dublin 6,38 14 Praha 6,30 15 Budapest 6,27 16 Tallinna 6,15 17 Rooma 5,96 18 Ljubljana 5,95 19 Madrid 5,85 20 Riika 5,72 21 Bratislava 5,60 22 Lissabon 5,34 23 Ateena 5,33 24 Varsova 5,17 25 Istanbul 4,86 26 Belgrad 4,30 27 Zagreb 4,04 28 Bukarest 3,62 29 Sofia 3,32 30 Kiova 1,43 Kaupunki Arvosana 1 Vilna 9,37 2 Tukholma 9,35 3 Helsinki 8,84 4 Dublin 8,62 5 Kööpenhamina 8,43 6 Tallinna 8,30 7 Riika 8,28 8 Berliini 7,86 9 Zürich 7,70 10 Wien 7,59 11 Amsterdam 7,48 12 Lontoo 7,34 13 Pariisi 7,14 14 Ljubljana 7,03 15 Oslo 7,00 16 Bryssel 6,95 17 Rooma 6,56 18 Madrid 6,52 19 Varsova 6,45 20 Praha 6,37 21 Bratislava 5,96 22 Budapest 5,85 23 Istanbul 5,56 24 Lissabon 4,93 25 Ateena 4,82 26 Zagreb 4,74 27 Bukarest 4,54 28 Belgrad 4,48 29 Sofia 4,45 30 Kiova 3,97 Kaupunki Arvosana =1 Bryssel 10,00 =1 Kööpenhamina 10,00 =1 Helsinki 10,00 =1 Tukholma 10,00 =5 Oslo 9,67 =5 Varsova 9,67 =7 Pariisi 9,44 =7 Wien 9,44 9 Berliini 9,33 10 Amsterdam 9,11 11 Zürich 8,78 12 Lissabon 8,22 =13 Budapest 8,00 =13 Madrid 8,00 =15 Ljubljana 7,67 =15 Lontoo 7,67 17 Vilna 7,33 18 Tallinna 7,22 19 Riika 6,56 20 Bratislava 6,22 =21 Ateena 5,44 =21 Dublin 5,44 =23 Kiova 5,22 =23 Rooma 5,22 25 Belgrad 4,67 26 Zagreb 4,56 27 Praha 4,22 28 Sofia 3,89 29 Istanbul 3,11 30 Bukarest 2,67 9

European Green City Index Tulosten analyysi Tulosten analyysi European Green City -indeksi keskittyy kaupunkien ympäristöystävällisyyden vertailuun. Tuloksia analysoitaessa perusteellisemmin voidaan selvittää, miksi tietyt kaupungit menestyvät ympäristöasioissa toisia paremmin. Indeksin avulla on saatu selville syy-seuraussuhteita. Vauraudella on merkitystä: European Green City -indeksi osoittaa, miten läheinen suhde vaurauden ja ympäristöasioiden hoidon välillä on. Vauraudella ja ympäristötehokkuudella on selvä yhteys. Vaikuttaa siltä, että vauraammat kaupungit asettavat myös muita kunnianhimoisempia tavoitteita. Yksi selkeistä tutkimuksessa havaituista yhteyksistä on asukasta kohden lasketun BKT:n ja kaupungin kokonaispistemäärän välillä. Kokonaispistemäärä on yhteenlaskettu pistemäärä nollasta sataan. Se kuvastaa kaikkien mitattujen indikaattorien perusteella laskettua ympäristöystävällisyyttä. Vaikka lisääntyvän saastumisen ja taloudellisen kehityksen välillä nähdään yleensä selkeä yhteys ainakin kehityksen varhaisessa vaiheessa, päinvastainen kehitys on toteutunut kaupungistuneessa Euroopassa. Maanosassa taloudellinen kasvu keskittyykin palveluihin. Kun tuotanto henkeä kohti kasvaa keskimäärin 1 000 euroa, kaupungin yhteispistemäärä kasvaa 2/3 pistettä. Tämä riippuvuussuhde selittää jopa 2/3 kaupunkien välisistä eroista. Infrastruktuuria tarkasteltaessa yhteys on selvä. Korkealaatuinen ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri edellyttää investointeja, jotka varakkaiden kaupunkien hallinto pystyy paremmin rahoittamaan. Köyhempien kaupunkien täytyy samanaikaisesti kamppailla useiden kehitykseen liittyvien ongelmien, esimerkiksi työttömyyden tai lisääntyvän laittoman rakentamisen kanssa. Nämä vievät helposti huomion pois kestävän kehityksen edistämisestä. Korkea BKT johtaa myös indeksissä hyvään sijoitukseen ympäristöhallinnossa. Toisin sanoen varakkaammat kaupungit pystyvät sekä tarjoamaan ympäristöystävällisemmän infrastruktuurin että asettamaan kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita kuin köyhemmät kaupungit. Esimerkiksi kaksi kolmesta kaupungista, joilla ei ole edes perustason ympäristösuunnitelmaa, ovat tutkimukseen osallistuneista kaupungeista köyhimpiä. "Raha on erittäin tärkeää", sanoo Pedro Ballesteros Torres, Euroopan komission energian ja liikenteen pääosaston johtava hallintovirkamies, joka vastaa Covenant of Mayors -sopimuksesta. "Yleensä ympäristökysymyksissä kehittyneimmät kaupungit ovat myös Euroopan rikkaimpia kaupunkeja. Kun infrastruktuuri on kunnossa, on helpompaa toteuttaa erilaisia suunnitelmia. Asiat voisivat kuitenkin olla myös toisin. Esimerkiksi Berliini, jonka BKT asukasta kohden on ainoastaan keskitasoa, on saanut hyvän pistemäärän useissa eri kategorioissa edistyksellisen ympäristöpolitiikan ansiosta. Varsova, joka on varallisuustaulukossa heikomman 50 prosentin joukossa, on puolestaan ympäristöhallinnon kategoriassa jaetulla viidennellä sijalla. Vaikka kustannukset voivat rajoittaa joitain toimenpidevaihtoehtoja, ne eivät ole yleisesti rajoittava tekijä. Raha on tietyllä tavalla erittäin hankala asia, myöntää Outi Väkevä, joka kuuluu Helsingin ilmansuojelutyöryhmään: On kuitenkin mahdollista saada paljon aikaan tarvitsematta silti maksaa ylimääräistä. Hän huomauttaa, että esimerkiksi energiatehokkuus säästää rahaa sekä pie- 10

nentää päästöjä. Oslon kaupungin ympäristö- ja liikennejaoston ympäristökoordinaattori Guttorm Grundt myöntää että Oslon vauraus auttaa myös ympäristökysymyksissä. Hän tosin huomauttaa tiettyjen toimenpiteiden, kuten ympäristösertifikaatin hankkimisen olevan edullista. Hänen mukaansa kaupunki vaikuttaa asukkaisiinsa omalla esimerkillään, toimenpiteillä joiden tavoitteena on parantaa rakennusten ja ajoneuvojen energiatehokkuutta. Se säästää rahaa, pienentää kulutusta ja vähentää jätteen määrää, Grundt sanoo. Hän lisää, että vaurauden ja kestävän ympäristöpolitiikan suhde voi olla epäsuora. Oslon kaltaisen vauraan kaupungin ei tarvitse huolehtia esimerkiksi slummien ongelmista. Köyhempien kaupunkien täytyy uhrata tämän tyyppisiin kysymyksiin aikaa ja voimavaroja, jotka rikkaat kaupungit voivat käyttää muuhun toimintaan. Vaurauden ja ympäristöystävällisyyden välinen suhde näyttää kasvavan tämänhetkisessä taloudellisessa taantumassa. Väkevä huomauttaa, että suhteellisen varakkaalla Helsingilläkin on vain vähän rahaa, jonka se voi ohjata ympäristönsuojeluun. Raporttia tehtäessä selvisi, että niinkin erilaiset kaupungit kuin Dublin, Budapest Vaurauden ja ympäristöystävällisyyden välinen yhteys 100 Yhteispistemäärä EGC-indeksissä 90 80 70 60 50 40 30 20 varsinainen suhteutettu 10,000 Berliini Madrid Vilna Riika Rooma Varsova Budapest Lissabon Bratislava Ljubljana Tallinna Ateena Praha Istanbul Belgrad Zagreb Bukarest Sofia Kiova Wien Pariisi Tukholma Amsterdam Zürich Bryssel Lontoo Dublin Kööpenhamina Helsinki 20,000 30,000 40,000 50,000 60,000 70,000 80,000 Oslo BKT asukasta kohti 11

European Green City Index Tulosten analyysi ja Belgrad tulevat todennäköisesti vähentämään ympäristönsuojeluun käytettäviä varoja nykyisten taloudellisten ongelmiensa vuoksi. Muut kaupungit tulevat epäilemättä tekemään samoin. Nähtäväksi jää, miten kaupungit tasapainoilevat ympäristötekojen ja säästöjen välillä. Historialla on merkitystä: Itäisen Euroopan kaupungit joutuvat vastaamaan läntisiä kaupunkeja kovempiin haasteisiin, koska niiden infrastruktuuri on melko vanhaa ja tehotonta. Perinteisiä asenteita on vaikea muuttaa. Lisäksi on ymmärrettävää, että itäisessä Euroopassa on esimerkiksi aiempaa enemmän auton haluavia ihmisiä alueen omaksuttua kulutuskulttuurin. Berliinin muurin murruttua 20 vuotta sitten Eurooppa ryhtyi korjaamaan myrskyisän vuosisadan jättämiä vaurioita. Politiikan ja talouden aloilla on tapahtunut suurta kehitystä, mutta ympäristövaikutukset ovat edelleen näkyvissä. Indeksin 15 parhaan kaupungin joukosta 13 on länsieurooppalaisia, ja 15 huonoimmin sijoittuneen kaupungin ryhmässä on 11 itäisen Euroopan kaupunkia. Alueet ovat keskenään taloudellisesti eri asemassa, mutta kysymys voi olla myös perinnöstä. Monet itäisen Euroopan kaupungit joutuvat edelleen käsittelemään kymmeniä vuosia kestäneen kommunismin aikaisen ympäristön laiminlyönnin seurauksia. Vaikka esimerkiksi saastuttava teollisuus on suurimmaksi osaksi kadonnut, huonosti eristetyt betonielementtilähiöt ovat edelleen jäljellä. Belgrad oli vuosikausia taloudellisessa saarrossa, ja kaupunkia pommitettiin vuonna 1999. Sen kansainvälisesti eristetty asema on lisännyt vaikeuksia entisestään. Vastaavasti tietyt byrokraattiset käytännöt ovat voineet jäädä elämään, vaikka maa olisikin siirtynyt demokratiaan. Ihmiset ovat valmiita oppimaan ja muuttamaan asioita nopeassa tahdissa, mutta maissa vallitsee varsin suuri hajanaisuus, Torres väittää. Toisaalta pohjoismaiset kaupungit ovat kaikki yhteispistemäärältään indeksin kärjessä. Se kertoo näiden kaupunkien perinnöstä, joka on täysin päinvastainen kuin itäisessä Euroopassa. Esimerkiksi Kööpenhamina on ottanut ympäristökysymykset ja kestävän energiapolitiikan vakavasti vuoden 1970 öljykriisin jälkeen. Myös Tukholmalla on pitkät ympäristön huomioimisen perinteet, ja kaupungilla onkin kuudes peräkkäinen ympäristösuunnitelma käytössä. Historia, kuten vaurauskin, vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen useilla eri tavoilla. Infrastruktuuri muodostuu pitkän ajan kuluessa. Sitä on vaikeaa muuttaa nopeasti, olipa kysymys sitten asuntokannasta, joukkoliikennepalveluista tai vesiputkistosta. Järjestelmien pitkäikäisyys ei ole kuitenkaan käytön kannalta yhtä ratkaisevaa kuin niiden ylläpito. Esimerkiksi sekä Wienin että Ljubljanan vesijohtoverkosto on rakennettu 1800-luvun lopulla, mutta Wien on vesiluokituksessa 2. sijalla, kun taas Ljubljana on 27. sijalla. Infrastruktuurin iällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, olivatpa sen uusimiseen liittyvät vaikeudet käytännön syistä johtuvia tai taloudellisia. Kööpenhaminan rakennukset esimerkiksi ovat mitatusta joukosta energiatehokkaimpia, vaikka niistä vain 7 prosenttia on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana. Berliini johtaa indeksin rakennuskategoriaa. Se on menestynyt erittäin hyvin raken- 12

nuskannan korjauksissa, minkä ansiosta kaupungin itäosan 273 000 betonielementtitalon energiankulutus on lähes puolittunut. Tulevaisuuteen suuntautuneita suunnitelmia ovat Oslon tavoite luoda sähköautojen latausverkosto ja Wienin tukema maakaasuautojen käyttöönotto. Molemmissa tapauksissa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, eli tieverkostoa entistä ympäristöystävällisemmin. Yksilöiden asenteita ja haluja on vaikeampaa muuttaa kuin ympäristöä. Koska kaupungin ympäristönsuojelun taso riippuu suuressa määrin asukkaiden teoista yksilöinä, ryhmissä ja yhteisönä, asukkaat täytyy voittaa ympäristönsuojelun puolelle. Itäisessä Euroopassa uudet vaurastumisen myötä muodostuneet kulutustottumukset ovat yksi huolenaihe. Yhteisöjen vaurastuessa jotkut asukkaat voivat käyttää tuoretta varallisuuttaan valintoihin, jotka ovat haitallisia ympäristölle. Monet itäisen Euroopan kaupunkialueet saivat korkean pistemäärän liikennekategoriassa siksi, että suuri osa asukkaista kulkee työmatkansa joukkoliikennevälineillä. Tämän mittausalueen viisi parasta kaupunkia sijaitsee itäisessä Euroopassa, kun taas Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo kuuluvat vähiten pisteitä saaneisiin kaupunkeihin. Itäisen Euroopan ylivoimainen tulos tällä alueella vaikuttaa kuitenkin johtuvan paremminkin vaihtoehtojen puutteesta kuin tietoisesta ympäristön huomioimisesta. Asetelmien muuttumisesta on jo havaittavissa merkkejä. Bratislava on tästä hyvä esimerkki. Tutkituista kaupungeista Bratislavan asukkaat käyttävät eniten julkisia kulkuneuvoja työmatkoihin, mutta myös autojen ensirekisteröintien määrä nousi jyrkästi edellisellä vuosikymmenellä. Tallinnassa, Zagrebissa, Ljubljanassa ja Prahassa kehitys on samansuuntainen. Myös Vilnan pormestari toteaa jatkuvasti lisääntyvän autoilun olevan kaupungin suurin ympäristöhaaste. Ihmisillä on merkitystä: Kaupunkien asukkaiden yksittäiset päätökset vaikuttavat yhteisötasolla enemmän kuin kaupungin hallinnon tekemät päätökset. Asukkaiden sitoutuneisuuden ja ympäristönsuojelun tason välillä vallitsee riippuvuussuhde. Hyvät tulokset ympäristönsuojelussa eivät yleensä ole sattumaa. Euroopan maiden hallitusten on pitänyt esimerkiksi hiilikaupan avulla säädellä yksityishenkilöiden hiilen käyttöä, koska olemassa olevat taloudelliset markkinat eivät hinnoitelleet hiilidioksidipäästöjen negatiivisia vaikutuksia. Näistä toimenpiteistä huolimatta vihreät, ympäristöystävälliset vaihtoehdot ovat erityisesti lyhyellä aikavälillä edelleen kalliimpia kuin muut vaihtoehdot. Kaupunkien hallintoelimillä on myös suhteellisen vähän valtaa. Kaupunkien asukkaiden yksittäiset päätökset vaikuttavat yhdessä tehokkaammin kuin lukuisat toimintasuunnitelmat. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi asuntojen lämpöeristys tai työmatkojen kulkeminen julkisilla kulkuneuvoilla. Siemensin, McKinsey & Companyn ja Economist Intelligence Unitin 2) yhteistyönä laatima raportti vuodelta 2008 osoittaa, että noin 75 prosenttia teknisistä muutoksista, joiden avulla Lontoo saisi pitkäaikaiset hiilidioksidipäästöarvot laskemaan, riippuu asukkaiden tai yritysten päätöksistä eikä hallituksen toiminnasta. Tämä osoittaa, että yksilöiden sitoutumisella kansalaisyhteiskuntaan on 2) Sustainable Urban Infrastructure: London Edition a view to 2025, Siemens AG, 2008. 13

European Green City Index Tulosten analyysi voimakas yhteys kaupungin ympäristönsuojelun tasoon. Tämä suhde on entistä selvemmin nähtävissä kun verrataan European Green City -indeksin tuloksia Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, EFILWC) 3) laatimaan riippumatomaan raporttiin. Säätiön vuonna 2006 tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti osallistumista kansalaisyhteiskunnan toimintaan, ja se perustui EU-maiden kansalaisista tehtyyn laaja-alaiseen kartoitukseen. Rahasto laati tutkimuksessa kaksi indeksiä. Toinen indeksi koski ihmisten vapaaehtoista osallistumista järjestötoimintaan, esimerkiksi uskonnollisten ryhmien, ammattiliittojen, ammatillisten tai hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan. Osallistuminen on hyödyllinen väline tutkittaessa kansalaisyhteiskunnan laatua. Toinen indeksi mittasi osallistumista politiikkaan, eli kansalaisten aktiivista osallistumista poliittiseen toimintaan esimerkiksi äänestämällä, kokouksiin osallistumalla tai ottamalla yhteyttä viranomaisiin. Indekseissä tutkittiin 23 maa- Sijoitusten vertailu, EFILWC Voluntary Participation -indeksi ja European Green City -indeksi Maiden/kaupunkien sijoitus European Green City -indeksissä varsinainen suhteutettu Bukarest Sofia Vilna Riika Varsova Budapest Lissabon Ateena Madrid Praha Rooma Tallinna Kaaviosta näkyvät ainoastaan maat, jotka sisältyvät molempiin tutkimuksiin Pariisi Berliini Ljubljana Lontoo Dublin Wien Bryssel Kööpenhamina Tukholma Amsterdam Helsinki Maiden sijoitus Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön vapaaehtoisen osallistumisen indeksissä. 14 3) First European Quality of Life Survey: Participation in civil society, European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, Dublin, 2006.

ta, joiden kaupunkeja myös European Green City -indeksi tutkii. Kun indeksejä verrataan keskenään, päädytään kahteen mielenkiintoiseen tulokseen. Ensimmäiseksi havaittiin, että politiikkaan osallistumisen ja kaupungin ympäristönsuojelun tason välinen vastaavuus on suhteellisen pieni. Toinen havainto oli, että vapaaehtoiseen järjestötoimintaan osallistumisen ja kaupungin ympäristönsuojelun tason välillä on suuri vastaavuus. Toisin sanoen poliittinen sitoutuneisuus ei näy vahvana ympäristötietoisuutena, mutta aktiivinen kansalaisyhteiskunta on sen kannalta erittäin tärkeää. Kaupunginhallintoon kuuluvien päättäjien kannattaa tutkia, miten he voisivat sitouttaa asukkaat kansalaistoimintaan, jos he haluavat parantaa kaupungin yleistä toimivuutta. Koolla on merkitystä aluksi: Vaikka kaupungin koon ja indeksissä saadun yleisarvosanan välillä ei ollut suurta riippuvuutta, sekä itäisessä että läntisessä Euroopassa pienemmät kaupungit pärjäsivät yleensä suuria paremmin. Itäisen Euroopan kaupungeissa on kuitenkin havaittavissa voimakas riippuvuus suuren väkiluvun ja alhaisen ympäristönsuojelun tason välillä. Yhteispistemäärä laski noin yhdellä pisteellä jokaista 120 000 lisäasukasta kohti. Kaupungin suuren koon voi tulkita Green City -indeksin perusteella olevan joko haitta tai etu. Jos muiden tekijöiden vaikutus poistetaan, tietyssä ympäristössä pystytään käsittelemään miljoonan ihmisen päästöt helpommin kuin kymmenen miljoonan ihmisen. Tuuli voi pienemmässä kaupungissa esimerkiksi puhaltaa muodostuvat ilmansaasteet pois nopeammin tai jätettä voi kertyä hitaammin. Toisaalta suuret kaupungit myös hyötyvät koostaan, koska niillä on enemmän julkisia varoja ekologisesti kestävän infrastruktuurin rakentamiseen. Kaupunkien väkiluvun ja indeksissä sijoittumisen välillä ei näyttäisi olevan ilmeistä vastaavuutta. Pienemmät kaupungit ovat hajaantuneet ensimmäisellä sijalla olevan Kööpenhaminan (jonka väkiluku on suunnilleen puoli miljoonaa) ja 26. sijalla olevan Zagrebin (väkiluku on noin 750 000) väliin. Erilliset mittaukset paljastavat, että myös kaupungin koon ja osakategorioiden välillä on vain vähäinen riippuvuus. Poikkeuksena tästä ovat asukasluvultaan pienemmät kaupungit, joissa yleensä kävellään tai pyöräillään töihin, koska pienillä paikkakunnilla välimatkatkin ovat keskimäärin lyhyempiä. Tällöinkin vastaavuus on kuitenkin pieni. Itäisen ja läntisen Euroopan kaupunkeja erikseen tarkasteltaessa havaitaan kuitenkin selvästi, että pienemmillä kaupunkialueilla on tiettyjä etuja. Pienemmät Länsi-Euroopan kaupungit (Kööpenhamina, Tukholma ja Oslo) saavuttivat tutkimuksessa korkeimmat yhteispistemäärät, ja entisen Itä-Euroopan parhaiten sijoittuneet kaupungit Vilna ja Riika ovat myös pieniä kaupunkeja. Kaikkien edellä mainittujen kaupunkien väkiluku on alle miljoonan. Indeksin perusteella on havaittavissa vastaavuus huonon sijoituksen ja suuren koon välillä itäisen Euroopan kaupungeissa. Jokaista noin 120 000 asukasta kohti pistemäärä laskee karkeasti arvioituna yhdellä. Erityisesti suurempi väkiluku vaikuttaa negatiivisesti ilmansaasteja hiilidioksidipäästökategorioihin. Itäisessä Eu- 15

European Green City Index Tulosten analyysi roopassa on havaittavissa, että luonto selviytyy paremmin pienempien kaupunkien vähäisemmistä ympäristövaikutuksista. Läntisen Euroopan kaupungeissa merkitys on vähäinen ja häviämässä. Niissä koon ja ympäristövaikutusten tilastollinen merkittävyys on erittäin vähäinen. Kaupungin kokonaispistemäärä laskee yhdellä jokaista miljoonaa asukasta kohti. Itäisen Euroopan kaupungeissa tätä vastaavuutta voidaan jälleen kerran selittää historiallisilla syillä. Näillä kaupungeilla ei ole yhtä pitkää kokemusta ympäristöpolitiikasta kuin lännessä. Suuren koon haittavaikutukset ovat kumottavissa, kun suurimmat kaupungit saavat lisäkokemusta ympäristöasioiden hallinnasta. Jotkut pienet kaupungit menestyvät hyvin, koska aikanaan johtajat ovat päättäneet esimerkillisestä politiikasta, ja kansalaisten keskuudessa vallitsi yksimielisyys asioiden esimerkillisestä hoitamisesta, sanoo Torres: Absoluuttisesti ja tilastollisesti katsoen suurilla kaupungeilla on paremmat resurssit, ja jotkut niistä sijoittuvat erittäin hyvin. Asukasluvun ja ympäristönsuojelun tason välinen vastaavuus itäisen Euroopan kaupungeissa 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 Yhteispistemäärä EGC-indeksissä Vilna Ljubljana Bratislava Tallinna 0.5 Riika Zagreb Praha Sofia Belgrad Varsova Budapest Bukarest varsinainen suhteutettu 1.0 1.5 2.0 2.5 Kiova Väkiluku (1 000 000) 16

EU vaikuttaa rahoituksella ja kulttuurilla: Euroopan unioniin liittyminen on vaikuttanut erittäin positiivisesti ympäristöpolitiikkaan uusimmissa jäsenmaissa sekä niissä maissa, jotka haluavat jättää jäsenhakemuksensa. EU-rahoitus on ratkaisevaa ympäristönsuojelun tehostamisessa alhaisen tulotason kaupungeissa. Eurooppa tukee ympäristönsuojelua rahoituksella. Kuten edellä on todettu, rahan ja investointien sekä onnistuneen ympäristönsuojelun välillä on suuri vastaavuus. EU rahoittaa mm. Budapestin ja Vilnan vesilaitoksia sekä Prahan kehätietä. Euroopan investointipankki (European Investment Bank, EIB) avustaa Tallinnan vedenjakelu- ja viemärijärjestelmien kehittämistä. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development) rahoittaa Zagrebin suurimman täyttömaa-alueen kunnostusta. Koska taantuma iskee voimakkaasti kaupunkien budjetteihin, EU:n tuki on tulevaisuudessa todennäköisesti entistäkin tärkeämpää. Euroopan unionin laajeneminen vaikuttaa ympäristön tilaan. Unionin tavoitteet, kuten hii- lidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä 20 20-20-tavoite, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sekä energiankulutuksen pienentäminen tähtäävät muutokseen. EU:n liittymisvaatimuksien vuoksi uusimmat itäisen Euroopan jäsenmaat ovat säätäneet aiempaa paljon edistyneemmän ympäristölainsäädännön. Vastaava kehitys tapahtui aiemmin eteläisen Euroopan jäsenvaltioissa. Vaatimukset vaikuttavat samalla tavoin myös jäsenyyttä hakevissa maissa. Ei liene sattumaa, että tutkimuksessa huonoimmat pisteet saanut kaupunki sijaitsee maassa, joka ei vielä tavoittele EU:n jäsenyyttä. Modernissa eurooppalaisessa kaupungissa on myös vapaaehtoisia järjestöjä, jotka osaltaan vahvistavat ja lisäävät tietoisuutta ympäristönsuojelusta. Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanja (European Sustainable Cities and Towns campaign) aloitettiin vuonna 1994, ja kestävää kehitystä käsittelevän Ålborgin sopimuksen oli vuoteen 2004 mennessä allekirjoittanut yli 600 eurooppalaisen kunnan edustajat. Vuoden 2008 alussa EU perusti ns. Covenant of Mayors -sopimuksen, joka keskittyy erityisesti ilmastonmuutokseen ja kestävään energiankäyttöön. Tässäkin sopimuksessa on yli 600 allekirjoitusta. Jäseneksi liittyminen on sitouttanut monet kaupungit ensimmäistä kertaa kestävän energiankäytön suunnitelmiin. Vaikka rahalla on suuri merkitys konkreettiselle infrastruktuurille, kestävä kehitys tarvitsee myös vastuullista ja tehokasta ympäristöhallintoa ja sen mukanaan tuomaa jatkuvuutta. Käsitys siitä, että tämän pitäisi olla toimintamallina kaikissa Euroopan valtioissa, saa yhä enemmän kannatusta Sijainti merkitsee: Kestävä kehitys riippuu sekä käytettävien resurssien määrästä että siitä, mihin resurssit käytetään. Jokaisen vertailevan ja ympäristökysymyksiä mittaavan indeksin ongelmana on se, että käytettävissä olevien luonnonvarojen määrä ja paikallinen ekologinen kestävyys vaihtelevat huomattavasti paikkakunnittain. Kestävä kehitys edellyttää YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomission tekemän tutkimuksen perusteella julkaistun ns. Brundtlandin raportin 4) mukaan sitä, että valtiot 4) Brundtland Commission, Our Common Future, Oxford University Press, 1987. 17

European Green City Index Tulosten analyysi sitoutuvat vastaamaan tämän päivän tarpeisiin ilman, että tulevien sukupolvien mahdollisuudet vastata omiin tarpeisiinsa vaarantuvat. Käytännöt, jotka saattaisivat kuluttaa luonnonvarat nopeasti loppuun tietyllä alueella, voivat olla täysin kestävän kehityksen periaatteen mukaisia toisella maantieteellisellä alueella. Tämä tekee vertailun tuloksista vaikeammin tulkittavia. Kaksi esimerkkiä indeksissä hyvin sijoittuneista kaupungeista valaisevat edellistä kohtaa. Tukholman kokonaispistemäärä on indeksin toiseksi korkein, mutta se jää yllättäen 16. sijalle vesikategoriassa. Ongelmana eivät ole jätevedet, koska jäteveden käsittely on toimivaa ja sitä käytetään jopa energianlähteenä. Vesivuotojen määräkin on alle keskiarvon. Huono sijoitus johtuu yksinkertaisesti kaupungin asukkaiden tuhlailevasta vedenkäytöstä, eikä kaupunki ole juurikaan ryhtynyt toimenpiteisiin veden säästämiseksi. Vastaava käytös olisi ongelma kuumalla ja kuivalla alueella sijaitsevissa kaupungeissa kuten Madridissa, tai jopa Lontoossa jossa sademäärä asukasta kohti on pienempi kuin Addis Abebassa. Tukholmassa veden käyttö ei ole ongelma, koska puhdasta vettä on runsaasti käytettävissä. Tämän vuoksi nykyinen veden runsas käyttökin on kestävää. Hiilidioksidipäästöt ja energian käyttö ovat sidoksissa toisiinsa. Maantieteellisellä sijainnilla ei ole yhtä tärkeää merkitystä, koska ilmakehään vapautuva hiilidioksidi vaikuttaa globaaliin ilmastonmuutokseen. Tähän liittyy kuitenkin tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi Oslo on indeksissä jaetulla 24. sijalla käytetyssä energiassa. Tämä on yksi energiakategorian osaindikaattoreista, jotka vaikuttavat kategorian kokonaispistemäärään, jossa Oslo on ykkösenä. Suurin osa kaupungin sähköstä ja kaukolämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla, erityisesti vesivoimalla ja jätteillä. Kaupungissa ei ole energiatehokkuutta edistävää rahastoa, jonka tarkoituksena olisi energiankäytön pienentäminen. Toisaalta voidaan kysyä, kuinka tärkeää sitten on rajoittaa täysin ympäristöystävällisen energian käyttöä, kun sen sijaan voitaisiin paneutua muihin ympäristöasioihin. Grundt myöntää: Koska Norja ei juuri pysty viemään vesivoimalla tuotettua energiaa ulkomaille ja meillä on riittävästi energiaa, tämä ei ole akuutti ongelma. Kun yhdistymme tiiviimmin Euroopan sähköverkkoon, tästä tulee tärkeä kysymys. Käytännössä olosuhteet eivät poikkea kovinkaan paljon toisistaan eri puolilla maanosaa, ja indeksissä koetetaan ottaa mahdollisimman paljon huomioon eri tekijöitä. Tutkimusta täytyisi kuitenkin tulkita se tosiseikka mielessä, että kestävä kehitys tarkoittaa luonnon asettamien rajojen kunnioittamista. Nämä rajat voivat vaihdella suuresti eri puolilla Eurooppaa. Kestävää kehitystä voi edistää: Kaupungit voivat käyttää useita keinoja halutessaan olla ympäristöystävällisempiä. Ensiksi ympäristöpolitiikalla ja hyvällä ympäristöhallinnolla on selkeästi merkitystä. Niiden avulla varmistetaan esimerkiksi se, että uusien rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelussa, tai vanhojen korjaamisessa, sovelletaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Kaupungit voivat rohkaista asukkaitaan joko kannustimien tai rangaistusten avulla muuttamaan toimintatapojaan. Esimerkiksi ruuhkamaksujärjestelmä voi vähentää lii- 18

kennettä tai kaupunkipyörillä on mahdollista edistää vaihtoehtoisia ja edullisia tapoja työmatkojen kulkemiseen. Kaupungin päättäjät voivat myös varmistaa, että kaupungin rajojen sisäpuolella olevat luonnonympäristöt säilytetään, viheralueiden alkuperäinen käyttötarkoitus turvataan ja liiallinen rakentaminen vielä rakentamattomille alueille estetään. Toiseksi kaupungit voivat rajoittaa ympäristöhaittojaan teknologian avulla. Kaupungin hallinto voi ohjata asukkaita ympäristönsuojeluun. Asukkaat voivat puolestaan edistää ympäristönsuojelua esimerkiksi aloitteilla tai muuttamalla tapojaan. Sustainable Urban Infrastructure: London Edition -tutkimus osoitti, että Lontoo pystyisi vähentämään hiilidioksidipäästöjä yli neljänneksellä pelkästään rakennusten eristyksiä parantamalla, energiatehokkaita valoja ja muita laitteita käyttämällä sekä asentamalla rakenteisiin edistyneemmät ja ympäristöystävälliset ohjausmekanismit. Näin suurkaupunki ottaisi merkittävän harppauksen tavoitteessaan CO2-päästöjen vähentämiseksi 60 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Teknologioihin tarvittavat investoinnit maksaisivat itsensä takaisin 20 vuodessa pienempinä energialaskuina. Myös erityisosaamisen avulla voidaan tehostaa energiankäyttöä. Amsterdamin ainutlaatuisen jäte-energialaitoksen hyötysuhde on erittäin korkea. Se tuottaa yli 75 prosenttia kaupungin kotitalouksien energiantarpeesta. Laitos pystyy jopa erottelemaan kannattavasti kullan ja muut metallit tuhkasta, ja ainoastaan yksi prosentti alkuperäisestä jätteestä päätyy maantäyttöön. Kaikki teknologiat eivät tietenkään ole kustannustehokkaita. Edellä mainitussa tutkimuksessa osoitettiin, että Lontoossa hybridiautojen ja aurinkopaneelien käyttö on kallista suhteessa siihen, minkä verran niiden avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Osa teknologioista tarvitsee myös yhteiskunnan tukia yleistyäkseen. Niiden avulla kannustetaan useissa maissa esimerkiksi aurinkoenergian käyttöönottoa. Kolmanneksi on tärkeää, että suurkaupunkien asukkaat sitoutetaan ja motivoidaan kestävään luonnonvarojen käyttöön. Koulutus ja julkinen tiedotus ovat tärkeitä tietoväyliä, joiden avulla ihmisille kerrotaan ympäristöystävällisistä valinnoista. Useat indeksissä mukana olevat kaupungit ovat ottaneet käyttöön vesimittareita ja asuntokohtaisia sähkömittareita, joiden avulla asukkaat voivat tarkkailla ja rajoittaa omaa energiankulutustaan. Asukkaat toimivat usein myös edelläkävijöinä, jotka kannustavat kaupungin johtoa ja muita toimihenkilöitä muutoksiin. Esimerkiksi Oslossa ensimmäisten sähköautojen omistajat järjestäytyivät ja suostuttelivat kaupunginhallituksen luopumaan autojensa tietulli- ja pysäköintimaksuista. Sähköautot saivat myös luvan käyttää kaupungin julkiselle liikenteelle varattuja kaistoja. Päättäjien ja asukkaiden sitoutuminen päämääriin on olennaisen tärkeää, tapahtuipa se sitten missä muodossa tahansa. Indeksissä parhaat pisteet saaneen Kööpenhaminan kaupunginjohtaja Ritt Bjerregaard korostaa sitä, että kaupunki voi saavuttaa ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet, jos kaupungin asukkaat muuttavat tottumuksiaan: Elämäntapojen muutokseen motivoivat kampanjat ovat tärkeitä. Työskentelemme lujasti, jotta kaupungin asukkaat tulevat mukaan kehittämään ratkaisuja ongelmiin. 19

European Green City Index Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmä European Green City Index -tutkimus vertailee merkittävien eurooppalaisten kaupunkien ympäristövaikutuksia sekä sitoutumista vaikutusten vähentämiseen. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia jatkuvia aloitteita on tehty ja mitä uusia tavoitteita on asetettu. Economistyhtiön tutkimusosasto EIU (Economist Intelligence Unit) on kehittänyt tutkimusmenetelmän yhteistyössä Siemensin kanssa. Menetelmää on arvioinut ja siitä on antanut palautetta kaupunkiympäristön kestävän kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä. European Green City Index pisteyttää kaupungit kahdeksassa kategoriassa: hiilidioksidipäästöt, energiankäyttö, rakennukset, liikenne, veden laatu, jätteidenkäsittely ja maankäyttö, ilmanlaatu sekä kestävä ympäristöpolitiikka. Lisäksi siinä otetaan huomioon 30 erillistä indikaattoria. Indeksin 30 indikaattorista 16 perustuu määrälliseen aineistoon. Niiden avulla pyritään mittaamaan kaupungin ympäristövaikutuksia, eli mikä on kaupunki-ilman hiilidioksidipitoisuus, miten paljon kaupunki käyttää energiaa, ja miten paljon se tuottaa jätettä sekä ilmansaasteita. Loput 14 indikaattoria ovat laadullisia arvioita siitä, mitä kaupungit pyrkivät tekemään ympäristön eteen. Ne arvioivat myös tavoitteita, kuten onko kaupunki esimerkiksi sitoutunut lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, vähentämään liikenneruuhkia tai parantamaan kierrätysmahdollisuuksia ja jätteiden uudelleenkäyttöä. 20