Inter Vivos Pykälä ry:n jäsenlehti 4/2013 Suuri työnumero
J O S S I N U S S A O N J O T A K I N P O I K K E U K S E L L I S T A, S A A T A T L U O D A U R A N P O I K K E U K S E L L I S E S S A T O I M I S T O S S A. VA R M A A N J O A R VA AT, M I L L A I S I A H E N K I LÖ I TÄ H A E M M E. R E K RY TO I M M E V U O D E S SA 5 0 O P I N TOJ E N SA E R I VA I H E I S SA O L E VA A O P I S K E L I JA A. J O S S I N U L L A O N Ä LYÄ, A LT T I U T TA JA S O S I A A L I S I A TA I TOJA, K L I K K A A W W W. C AST R E N. F I. J O K A I N E N H A K E M U S K ÄS I T E L L Ä Ä N. J O N OT U S O N M A K S U TO N. TAHTO & TA JU
Pääkirjoitus Työuria on pidennettävä. Molemmista päistä. Alusta, keskeltä ja lopusta. Siitä jostain väliltä. Mutta etenkin siitä alusta. Tämä koskee siis sinua. Tervetuloa tiedekuntaan, tervetuloa töihin! Oikeustieteen ylioppilas on opiskeluaikaisen työssäkäynnin ahkera mallioppilas. Syystä tai toisesta lähes poikkeuksetta kaikki Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijat ovat töissä opiskeluaikanaan. Oman alansa töissä tai jonkin aivan muun alan töissä. Usein molemmissa. Yleensä ensin ollaan muun alan töissä, jonka jälkeen yksi niistä sadasta lähetetystä työhakemuksesta tärppää. Elleivät sitten aloita oikeudellisen alan uraputkeaan jo ennen Punssikahveja. Näinkin on käynyt. Kirje tuli, samoin ilmoitus Oikkaripörssissä. Tervetuloa oikkari + hyvä tyyppi. Täällä bingo. Nyt töihin, nyt minusta tulee juristi. Lähetti, Courier, Toimistoapulainen, Legal Assistant Trainee, Oikeustieteen ylioppilas, Office Support Trainee, Junior Trainee, Info Trainee, KM Trainee, Trainee, Associate Trainee, Senior Trainee, Pro Gradu Trainee. Tässä on urasi. Keskimäärin 6,5 vuotta opintoja siinä sivussa. Sitten valmistut. Vasta sitten työurasi alkaa oikeasti. Näin sanovat valtio ja tilastot. Vasta sitten aletaan kerätä riittävää perehtyneisyyttä osoittavaa työkokemusta, jotta sinustakin voi tulla luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Näin sanoo uusi laki. Onnea valmistumisesta, mutta maistereinakaan ei oikeasti olla vielä valmiita juristeja. Associate, Senior Associate, Managing Associate, Counsel, Senior Counsel, Senior Advisor, Specialist Partner, Partner, Managing Partner, Of Counsel. Kaikki tämä autuus odottaa sinua kulman takana. Ainakin jos maksat opiskeluaikaisella työlläsi 1500 euron asianajajatutkinnon. Tai saat auskultointipaikan. Sitten pääset oikeisiin töihin. Juristiksi. Ainakin jos olet kirjoittanut gradusi oikeasta aiheesta. Ainakin jos sinulla on jonkin toisenkin alan koulutus. Tai vähintäänkin kiiltävä CV, jossa listaat kaikki erinomaisesti hoidetut työsi lähetistä alkaen. Riittääkö sekään? Tuleeko minusta ikinä juristia? Mikko Rudanko Päätoimittaja 2013 Oikeustieteen ylioppilas, älä stressaa liikaa. Nauti vapaudesta. Rentoudu välillä. Tutustu uusiin ihmisiin. Tule mukaan yhdistystoimintaan. Lähde työharjoitteluun vaikka Pakistaniin. Harrasta jotain. Opiskele kieliä. Osallistu oikeustapauskilpailuun. Kokeile välillä jotain aivan erilaista. Yhtäkkiä voitkin löytää itsesi ja sinulle oikean uran. Ehkä se onkin jotain aivan muuta kuin yllälueteltuja titteleitä. Tai ehkä se onkin juuri niitä, mutta nimenomaan jokin yllättävä tekemäsi asia auttaa sinut tälle tielle. Kenenkään polku ei ole kiviin kirjoitettu, vaikka kivinen se polku voikin usein olla. Keep Calm and Carry On. Muista aina välillä myös miettiä liikenteessä, miksi halusitkaan juristiksi. Sillä syitä on niin monta kuin on juristejakin. Ahkeraa ja avaramielistä syksyä kaikille! 3
Sisältö VAKIOT 3 Pääkirjoitus 6 IV tenttaa 7 Bona mater familiae 8 Heikin palsta 9 TOP IV 11 IV Ajankohtaiset 15 HELP-palsta 17 Experto Credite 51 Osavuosikatsaus 52 Julkinen runosuoli 56 Onnea valmistumisesta! 58 Perhonen 12 Aarteeni eriparisukka - minne sä sen viet? 18 Spex 2013 20 Työttömät oikkarit 22 Oikkaripörssi - myytti vai mahdollisuus? 24 Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista, eli lupalakimiesjärjestelmä 28 Palkattomat harjoittelut 30 Esimerkkejä Euroopasta palkattomista harjoitteluista 31 STEP-harjoittelijana Pakistanissa 34 IV tutkii... Ihastuttavat ja vihastuttavat juristit 36 Lyhyt oodi yhdistystoiminnalle 38 Helsingin yliopiston paluu Teldersin kärkisijoille 40 ELSA Finlandin kansallinen oikeustapauskilpailu 2013 41 Non-performerit pisti paalulle! 43 Oikeustapauskilpailun keskiössä kansainvälinen vero-oikeus ja siirtohinnoittelu 46 IV testaa... Paljumelonta 48 Oikeus harrastaa: Savityöt 4
tähän tulee kuva Inter Vivos 4/2013 YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Taittaja Kirjoittajat Mikko Rudanko mikko.rudanko@pykala.fi +358 45 114 9915 Tuomas Haavikko & Eero Rapola Samuli Huttula Annika Juvonen Niina Karjunen Tero Kivinen Kristina Kotro Anette Laulajainen Mikko Leinola Laura Päivinen Mikko Rudanko Matti Sillanmäki Verna Syrjänen Suvi Syvänen Laura Timonen Tiia Vuoristo Tiimi Legally Blondes Annika Solehmainen annika.solehmainen@pykala.fi +358 45 256 5905 Sähköpostiosoite: iv-toimitus@pykala.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi Charlotta Bonsdorff +358 40 715 2255 Riku Saarinen +358 50 500 3533 Mikke Vepsäläinen +358 50 534 9014 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@pykala.fi Painopaikka: Forssa Print Oy Painos: 1900 kpl Inter Vivos saa HYYn tukea. 5
IV tenttaa Teksti ja kuvat: Verna Syrjänen Tällä kertaa IV suuntasi Kalleen legendaarisiin Syyskauden avajaisiin ja tiedusteli juhlijoilta, mikä on kuuminta tässä syksyssä. Henri S Minun veistoksellinen miesvartalo öljyttynä (kahdeksan vatsalihasta). Aino P Öljytyt pykälistimiesvartalot. Markus R Pykälän tanssilattia! Nicklas S Kv-viikot tietenkin! 6
Hallitus:Bona Mater Familiae Erilaisten ryhmätöiden ja vuorovaikutteisemman opetuksen kautta me opiskelijat pääsisimme oppimaan myös kaikissa juristiammateissa tarvittavia työelämätaitoja. Näitä ovat esimerkiksi neuvottelu- ja argumentaatiotaidot, tiimityöskentelytaidot sekä esiintymistaidot. Haastavaa näiden taitojen oppimisessa kuitenkin on, ettei niitä opi kirjoista lukemalla. Massaluennon kuunteleminen esiintymistaidoista tuskin helpottaa pulssin uhkaavaa kohoamista itse esiintymistilanteessa. Näitä taitoja oppii ainoastaan tekemällä menemällä omalle epämukavuusalueelle. Omalta osaltani keskityin miettimään, olemmeko todella valmistuessamme valmiita työelämään. Vaikka tutkintomme onkin arvostettu sellaisenaan, voisiko se valmistaa meitä vielä paremmin? Ja mitä me itse voimme tehdä asialle? Juristiksi kasvamisessa olennainen merkitys on oikeudellisen ajattelun kehittymisellä. Juuri kokonaiskuvan ymmärtäminen ja yleisten oppien hallitseminen onkin elintärkeää nykyisin oikeudelliset ongelmat ovat niin laajaalaisia, että on välttämätöntä pystyä hahmottamaan eri oppiaineiden välisiä yhteyksiä. Jos keskitytään opettelemaan ainoastaan tarkkoja sääntöjä ja nippelitietoja eri oikeudenaloilta, tieto vanhenee nopeasti ja juuri kokonaiskuvan luominen hankaloituu. Uuden tutkintorakenteen kautta on onneksi tiedekunnassakin pyritty hakemaan ratkaisua näihin ongelmiin toivotaan siis, että uudistuksen myötä myös oppiaineiden väliset rajat hieman hämärtyisivät! Omasta mielestäni opiskeltavien asioiden syvällisempi ymmärtäminen ja oikeudellisen ajattelun kehittyminen vaativat myös keskustelevampaa ympäristöä ja mielipiteiden vaihtoa, jota ei nykyisenlaisilla massaluennoilla valitettavasti pääse juurikaan harjoittamaan. Uskallankin väittää, etteivät laadukas, opiskelijoita aktivoiva opetus ja tutkimukseen perustuva opetus suinkaan ole toisiaan poissulkevia tekijöitä päinvastoin! Vaikka vuorovaikutteisempi opetus toki vaatii enemmän sekä professorilta että opiskelijalta, ja voi kestää aikansa, että me opiskelijat totumme hieman sokraattisempiin metodeihin (= emme hivuttaudu hitaasti pöydän alle), olen varma että täten päästäisiin myös parempiin oppimistuloksiin! Itse olen kokenut ainejärjestötoiminnan äärimmäisen hyödylliseksi mainitsemieni työelämätaitojen kehittämisessä. Vaikka alkuperäinen syy, miksi opiskelijatoimintaan hakeuduin ei varmasti lainkaan liittynyt niinkään taitojen kehittämiseen, vaan ennemminkin kavereihin, joita olin Pykälässä oppinut tuntemaan, olen itsekin huomannut kuin varkain kehittyneeni siinä sivussa mitä erikoisimmissakin asioissa. Paitsi että erilaisissa valiokunnissa toimimalla oppii ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja, pääsee samalla myös opettelemaan, miten asioihin todella vaikutetaan ja kehittämään juristin ammatissa tärkeitä argumentaatio- ja neuvottelutaitoja. Neuvottelipa sitten yritysten yhteistyösopimuksista tai oppiaineiden seuraavan vuoden opetuksesta, on kokemus arvokasta. Erityisesti haluan nostaa esiin uuden toimintamuodon Pykälässä: opintopiirit. Opintopiirejä järjestetään yhdessä alamme yritysten kanssa ja niissä pääsee samaan aikaan verkostoitumaan alan ammattilaisten että muiden opiskelijoiden kanssa, keskustelemaan, esiintymään että oppimaan erilaisia ajattelutapoja. Alaa paremmin tuntevien asiantuntijoiden avulla asioita on myös helpompi ymmärtää, kun he liittävät opeteltavat asiat erilaisiin käytännön tilanteisiin. Kannustankin lähtemään erityisesti mukaan näihin opintopiireihin, vaikka muuten järjestötoiminta ei kiinnostaisikaan opiskelu ainakin on mukavampaa porukalla! Vielä yksi syksyinen vinkki esiintymistaitojen kehittämiseen: kilistä lasiasi sitseillä ja pidä puhe! Ehkä seuraavana syksynä olet jo johtamassa laulua. Syksyisen raikkain terveisin, Suvi Syvänen, hallituksen puheenjohtaja 2013 7
Heikin palsta Lähetä omat kysymyksesi Heikille osoitteessa www.pykala.fi/julkaisut/kysy-heikilta Oikeuden ratio ja voluntas Rakas Heikki! Miksi pitää olla oikeusteoriaa? Ihan aikuisten oikeesti, miksi? (eikä pliis mitään koska pitää oppia ajattelemaan kuin plaaplaaplaa... ). Yli hilseen menevää ihme läpätystä sanon minä. Nimim. Ännännes HEIKKI: Hyvä Ännännes, pelkäänpä pahoin, että vastaukseni on kammoamaasi tyyppiä. Kyllä oikeusteoriaa (samoin kuin oikeushistoriaa, teoreettista lainoppia yms.) opiskellaan siksi, että opiskelijat oppisivat ajattelemaan omilla aivoillaan ja näkisivät oikeuden ilmiönä, joka ei ole itsestäänselvyys vaan joka syntyy ja kasvaa yhteiskunnallisissa yhteyksissään. Hyvä juristi erottuu huonosta (puhumattakaan Ruotsissa koulutettavista ammattikorkeajuristeista) juuri siinä, että hän ymmärtää juridiikkaa syvällisemmin kuin pelkästään pykälätasolla. Varmasti ilman teoreettisia aineita voi viettää suhteellisen tasapainoista elämää, ei siinä mitään, mutta erinomaiseksi juristiksi tarvitaan kyllä vähän enemmän kuin voimassaolevien pykälien ulkolukua. Tämän vahvistaa myös jokainen vähänkin merkittävämpi käytännön juristi. Yleisen oikeustieteen eli oikeusteorian tarve käy erityisen havainnollisesti ilmi uudehkoilla oikeudenaloilla, joilla oikeustiede ei vielä ole ehtinyt hioa apparaattia yhtä pitkälle kuin perinteisemmillä aloilla. Esimerkkejä tällaisista uusista aloista voin mainita eurooppaoikeuden ja ympäristöoikeuden. Tällä saarnalla en tarkoita, ettei joskus voisi tai olisi jopa syytä suhtautua kriittisesti siihen, mitä opetetaan. Ännännen vuoden opiskelijan luulisi jo oppineen rakentavan kriittisen asenteen. Rakentavaa kritiikkiä ei sen sijaan ole vikinä, että menee yli hilseen. Huomenna on paremmin? Parahin Heikki, Milloin nousukausi oikein alkaa? Nimim. Odotan sitä HEIKKI: Arvoisa Odotan sitä, nousukausi alkaa laskukauden tai sitä mahdollisesti seuraavan suvantovaiheen jälkeen, jollei tule uutta laskukautta. Pitäiskö munkin jo valmistua? Rakas Heikki, Olen seurannut palstaasi niin kauan, että suuri osa kurssikavereistani on jo ehtinyt poistua keskuudestamme tiedekunnasta. Kuulen päivittäin hyvin ristiriitaisia neuvoja siitä, kuuluisiko minun olla vielä täällä vai ei. Toiset sanovat, että valmistua pitää heti kun se on ajankohtaista eli opinnot ovat edenneet tarpeeksi, kun taas monet painottavat sitä, ettei valmistumisella oikeastaan ole mikään kiire. Olen hämmentynyt milloin siis pitäisi oikeasti valmistua? Nyt, heti, kohta vai jo viime vuonna? Onko olemassa täydellisen valmistumisajan tarkkaa määritelmää, jos tiedekunnan suosituksia ei oteta huomioon? 8 Nimim. NNN HEIKKI: Rakas NNN, kiitokset palstani seuraamisesta! Uskollisia lukijoita neuvon aina erityisen mielelläni. Niin kuin arvaat, yhtä ainoata ratkaisua ei tässä(kään) asiassa ole. Oikea vastaus riippuu omasta kontekstistasi. Kädettömäksi en tässä aio kuitenkaan jäädä vaan lanseeraan apukysymysapparaatin, jolla ohjaan sinua oikeaan ratkaisuun. Pohdi siis seuraavia seikkoja: Pidätkö opiskelijaelämästä? Onko opiskelijaelämän puolella jotain kesken (paitsi itse opinnot): vaihto kokematta, uusi kieli opettelematta, tärkeä kurssi käymättä, opiskelijajärjestön kivassa luottamustoimessa kautta jäljellä, kapakoita kiertämättä? Onko perhe elätettävänä? Onko kiinnostava työpaikka tiedossa? Mitä sydän sanoo? Jos nämä eivät auttaneet, keksi itse lisää kysymyksiä, kunnes päädyt ratkaisuun. Kavereita ei kannata kauheasti kuunnella, koska heillä voi olla aivan eri vastaukset, mahdollisesti myös kysymykset! Ei huudella vieraisiin taloihin Hyvä Heikki, Milloin ylitetään raja? Eli siis jos oman kodin vieressä olevalla kadulla nuorisojoukko meluaa ja häiriköi. Milloin voi soittaa poliisille? Nimim. Erilainen nuori HEIKKI: Arvoisa Erilainen nuori, oivaa osviittaa antaa järjestyslaki (612/2003) ja eritoten sen 2 luku. Yleisellä paikalla, kuten kotisi vieressä sijaitsevalla kadulla, ei saa yleistä järjestystä häiritä tai turvallisuutta vaarantaa esimerkiksi metelöimällä tai toistuvilla uhkaavilla eleillä, hyökkäävillä liikkeillä, suullisesti esitetyillä uhkailuilla ja muulla vastaavalla, pelkoa herättävällä uhkaavalla käyttäytymisellä. Tulkinnanvaraista on, milloin raja ylitetään. Siihen voisi ajatella vaikuttavan desibelimäärän, häiritsevän porukan suuruuden, liittyykö häiriköintiin väkivaltaista käyttäytymistä tai paikkojen särkemistä, onko kysymyksessä yö vai päivä yms. Sinun ei tätä rajaa kuitenkaan tarvitse käydä vaan voit soittaa poliisit, jos melskaaminen ylittää normaalin siedättävyyden rajat. Viranomaisella on hyvä tuntuma siihen, millainen remakointi käy laatuun ja milloin on menty liian pitkälle. Joku raja!? Eräs tuntemani poliisimies lähestyi minua kysymyksen kanssa. En osannut vastata. Käännyn siis itseäni viisaamman puoleen. Poliisiammattikorkeakoulussa oli käsitelty tapausta, jossa mies oli yhtynyt isokokoiseen eläimeen (mm. lehmä tai hevonen). Asiasta nostettu syyte hylättiin sillä perusteella, että em. toiminnan ei voitu katsoa aiheuttavan kärsimystä eläimelle. Naudathan esimerkiksi siemennetään ihmiskäsin, ja ihmisen elinhän on selvästi ihmiskättä pienempi. Asiaa käsittelevällä luennolla poliisiopiskelijat olivat huolestuneet. Tämä käytäntöhän mahdollistaisi periaatteessa isokokoisista eläimistä koostuvan eläinbordellin pyörittämisen. Onko asia todella näin? Onko olemassa laki, joka
kyseisenlaisen toiminnan kuitenkin kieltäisi tilanteessa, jossa eläimelle ei voida katsoa kärsimystä aiheutuvan? Nimim. Huolestunut HEIKKI: Arvoisa Huolestunut, eläinsuojelulaki mahdollistaa ko. toiminnan kieltämisen, jos voitaisiin näyttää siitä aiheutuvan fyysistä haittaa tai kärsimystä eläimelle. Näyttöä voi olla vaikea saada, mistä syystä Ruotsissa suunnitellaan tiettävästi eläimeen sekaantumisen kieltämistä kokonaan. Jälleen, täytyy lisätä, sillä kysymyksessä oli ennen modernin rikosoikeuden syntyä valistuksen jälkimainingeissa uudistuksia kuolemalla rangaistava teko monessa osassa Eurooppaa, myös Ruotsissa. Suomessa eläimeen sekaantuminen poistettiin lopullisesti rikoslaista vasta vuonna 1971. Dekriminalisaation taustalla oli sinänsä terve ajatus, että rikoslain ei tarvitse kattaa kaikkea moraalisesti paheksuttavaa menettelyä vaan osa paheksuttavista teoista voidaan jättää eettisen säännöstön kautta tapahtuvan kontrollin varaan. Nyttemmin tilanne on siinä mielessä muuttunut, että kaikkien jakaman yhteisen moraalikoodiston sisällöstä on yhä vaikeampi päästä yksimielisyyteen. Ehkä lainsäädäntötoimia olisi syytä harkita myös meillä tässä asiassa. Itse kukin voi tässä yhteydessä tykönään pohtia, mitä kaikkea nimenomaan oikeuden keinoin pitää kontrolloida. Top IV Teksti: Mikko Rudanko Täällä sinä olet tänä syksynä! 1 Kaverisitsit 11.10. Pykälässä järjestettiin 23.11.2007 ensimmäistä kertaa Kaverisitzit. Sen jälkeen tapahtuneesta hienoisesta nimenmuutoksesta huolimatta konsepti on muodostunut jo vuosittaiseksi perinteeksi ja luonteeltaan pysynyt samansisältöisenä: tuo paitsi itsesi, myös vapaavalintainen kaverisi ihmettelemään Pykälän sitsien menoa ja meininkiä. Enää ns. siviilikaverisi ei tarvitse ihmetellä, missä ja miten käytät aikaasi, jota opiskelijaelämäksikin kutsutaan. Mikä ihmeen Pykälä? 2 Vaalipaneeli 5.11. Mikä on Pykälä ry:n tärkein tulonlähde? Entä suurin kuluerä? Mitä valmennuskurssit merkitsevät Pykälälle? Kenen kanssa Pykälän tulisi leikkiä? Mikä on HELP? Entä Paragraaffi? Mitä Pykälän kerhotilalle pitäisi mielestäsi tehdä? Miten kestät stressiä? Mikä on huonoin puolesi? Mitä tekisit paremmin kuin edeltäjäsi? Kuinka suuren osan elämästäsi käyttäisit hallitustyöskentelyyn? Miten saisit kaikki halukkaat osallistumaan Pykälässä? Mitä tarjottavaa sinulla on phukseille? Mikä on hallituksen tärkein tehtävä? Mikä on Pykälä ry:n tärkein tehtävä? Miksi haet hallitukseen? Kuka sä oot? 3 ~~*~~~*~~~~*~~~*~~~*~~~ GLAMOUR-SITSIT 6.11. ~~*~~*~~~~*~~~*~~~~~*~~ OVK huolehtii tärkeimmistä asioistasi, opiskelusta ja glamourista... Nämä ovat sitsit, joista järjestettiin Varjoversio vuonna 2006. Sitsit, joissa Perhosen mukaan liekitettiin kukkia ja laukkuja. Sitsit, joiden jatkot on pidetty Luxissa, Milliklubilla ja Cuba!ssa. Sitsit, joissa skriinille peilattiin mustavalkoleffoja pöytäosuuden ajan. Sitsit, joissa koristeluihin on käytetty satoja euroja! Syksyn Akateeminen Pöytäjuhla Numero 1. 4 Pikkujoulut 27.11. 2000: Suurlähettiläät; 2002: Don Huonot; 2003: Maija Vilkkumaa; 2004: Tiktak; 2005: PMMP; 2006: Zen Café; 2007: Sturm und Drang; 2008: Scandinavian Music Group; 2009: Anna Puu; 2010: Pariisin Kevät; 2011: Aikakone; 2012: Haloo Helsinki! ja Tiktakin Petra; 2013:??? Tavastia-klubi on nähnyt monet huikeat Pykälä ry:n Pikkujoulut. Mitä on tällä kertaa luvassa? Suosituimmat päivät artistin julkistamiselle ovat olleet 1.11. ja 2.11. Seuraa siis sähköpostiasi! 9
Unelmista totta Kokeneiden asiantuntijoidemme tuki ja ohjaus. Sinun myönteinen latauksesi ja tuoreet ajatuksesi. Yhdessä teemme tulevaisuutta. Tutustu ja hae: kpmg.fi/rekry kpmg.fi 10
IV Ajankohtaiset Se sietämätön syksy Teksti: Heidi Elo Syksy on kerrassaan kummastusta herättävä vuodenaika. Puolet väestöstä inhoaa sitä sateineen, kuralammikoineen ja hämärine myrskyineen, jotka saavat ylikierroksilla käyvän tuulen läimäisemään ohikulkijaa paljailla, kuivuneilla risuilla. Toiselle puolelle ihmisistä syksy on lämmin teemuki, kirkas ilma ja väriloisto, jolle edes kesän kukat eivät vedä vertoja. Nämä ihmiset eivät sure kesän loppua, sillä heille lehtien putoaminen on kuin tentin läpäisy huokaus, joka tarkoittaa: Vihdoin. Lepo. Paljas puu ei ole ennuste kovista ajoista, se on matkahuuto seikkailuun! Ne, jotka kokevat asiakseen tuhahtaa syksyn sateille, käyttävät (tiedostaen tai tiedostamatta) koko elokuun noiden sateiden pelkäämiseen. Ei kesää saa viedä pois! Onpa kesä mennyt (liian) nopeasti! Olkoon kesä ainainen! He tarttuvat kesäunelmansa voimakkaasti kuin se ei tulisi enää koskaan takaisin, ja päästävät irti vasta huomatessaan hämmentyneinä muuttuneen ympäristönsä muillahan on jo toppatakit! Siis mitäh? Talviko tulee? Syysihastelijat tiedostavat sen karun loogisen tosiasian, että ainaista ei ole kesä, vaan syksyn tulo. He vaihtavat ajoissa kesävaatteet tuulitakkeihin ja saappaisiin, sillä miksi ei? Miksi pitäisi provosoitua jotakin sellaista vastaan, jonka kulkua ei voi estää? Vaikka provokaationi osoitukseksi istuisin kuralätäkköön ja murjottaisin siinä joulukuuhun saakka, ei lammikko voisi antaa minulle kuin kylmyyttä ja märkyyttä siis juuri sitä, mitä alun perin vastustin. Miksi en siis stoalaisella rohkeudella tarttuisi siihen, mitä on annettu ja iloitsisi siitä? Pimeys, joka kätkee sisälleen vesilammikot ja kuivat maa-alueet, voi eksyttää minut, pakottaa minut kastelemaan hienot kenkäni tai jopa astumaan kastemadon päälle Voin siis (niin inhottavaa kuin onkin) astua vahingossa kastemadon päälle, mutta tulipahan koettua. Hauskaa ei tosin ollut, myönnettävä on. Syysvihaajat, jotka tässä vaiheessa huomattuaan uuden tunteen: paniikki, suuntaavat talvitakkiostoksille vain toivoakseen mahdollisimman pikaista kevättä. He eivät astu kastemadon päälle, koska pelkäävät. He surevat edelleen menetettyä kesää ja tekevät jo suunnitelmia seuraavalle siihenhän on enää puoli vuotta! Syksyn he kulkevat katse alhaalla eivätkä edes näe, kuinka euforiset juoksijat lähes lentävät heidän ohitsensa ja lapset keksivät kymmenen tapaa hypätä yhteen niistä vesilätäköistä, joita syysvihaajat suorastaan pakonomaisesti varovat. Muuan helsinkiläinen syysihastelija sai juuri työpaikan! Toinen haali itselleen kursseja kuin ne voisivat hetkenä minä hyvänsä kadota WebOodista, ja silti muiden huolestuessa burn outista, vain hymyilee kuin rakastunut. Kolmas, Joensuussa, päätti kunnostautua opiskelutoiminnassa ja ryhtyä aivan uuden paikallisyhdistyksen perustajajäseneksi! Neljäs aloitti juuri innoissaan kaksoistutkintonsa ja on jälleen fuksi, kuten eräs P1:n suurisilmäinen ihmettelijä, jolle jokainen professorin OAP:ssa sanoma sana on laki. Samaan aikaan syysvihaajat, nuo kesän onnettomat rakastajat, piiloutuvat koloihinsa. He eivät saa työpaikkoja, menettävät tenttimotivaationsa ja kietoutuvat uusiin takkeihinsa. Kiinnittäessään huomionsa vain kastematojen kulkureitteihin syysvihaajat eivät pessimismissään edes huomaa, että vain nostamalla katseensa he voisivat elää kesänsä uudestaan.
Aarteeni eriparisukka minne viet sä sen? Teksti: Laura Päivinen Kuva: Tiia Öhman/HESY Suomalainen tuottaa vuosittain keskimäärin yhdeksän kiloa kaatopaikoille päätyvää tekstiilijätettä. Samaan aikaan maailman tekstiilituotanto on joka vuosi yhdeksän kertaa suurempi kuin tekstiilien kulutus. Vuonna 2016 asiat lienevät toisin. Silloin Suomessa aletaan soveltaa valtioneuvoston 2.5.2013 antamien asetusten (331 332/2013) rajoituksia, jotka kieltävät biohajoavan materiaalin viennin kaatopaikalle. Mihin sitten loppusijoitat pesukoneen mystisesti kadottaman sukan parin, eriparisukan? IV listasi kuusi paikkaa, jotka ottavat mielellään vastaan tekstiililahjoituksesi: 1. Erityispäiväkeskus Stoori & Salli Puotinharjun ostoskeskus, Kastelholmantie 2, 00900 Helsinki Erityispäiväkeskus Stoori & Salli on tuen tarpeessa oleville ihmisille tarkoitettu Helsingin Diakonissalaitoksen erityispäiväkeskus, jossa on mahdollista ruokailla edullisesti, peseytyä sekä saada puhdasta päällepantavaa ja terveydenhuoltopalveluita. Suuri osa keskuksen asiakkaista asuu kadulla. Kun itse teen suursiivouksen ja tyhjennän vaatekaappini, suuntaan aina Stooriin. Suurin pula on miesten vaatteista, erityisesti alusasuista, kengistä ja repuista. Naisten vaatteita tarvitaan toki myös. Viime kerralla keskukseen sisään astuessani minut otti vastaan lempeä mieshenkilö suuri hymy huulillaan. Hän oli nähnyt, että kassini oli täynnä miesten kenkiä. Valitettavasti hänelle sopivaa kokoa ei minulta löytynyt. Mies kertoi, että kadulla asuessa kengät ovat suuressa arvossa. Toisinaan käy jopa niin ikävästi, että taivasalla nukuttujen päiväunien jälkeen kengät on jaloista varastettu. Silloin on suru suuri. Kenkien ulkomuodolla ei ole juuri väliä, kunhan ne suojaavat kiviltä ja roskilta tehden askelluksen keveämmäksi. Itselle tarpeettomien vaatteiden kierrätysmahdollisuuksia pohdiskellessa harvoin tulee ajatelleeksi, että joku voisi haluta esimerkiksi eriparisukkia. Stoori vastaanottaa nämäkin varsin mielellään. Se, että sukat sattuvat olemaan eriparia ei juurikaan talvipakkasella haittaa, vaihtoehtona kun saattaa olla sukaton meno. Vaatelahjoituksissa tulee kuitenkin huomioida käytännöllisyys. Näin ollen esimerkiksi juhlavaatteille ei ole Stoorissa juuri käyttöä. Iltojen pimetessä ja pakkasen kiristyessä kaipaa myös erityispäiväkeskuksen talvivaatevarasto täytettä. Erityisesti pipoista, kaulaliinoista ja käsineistä on pulaa. Lahjoitukset voi tehdä aukioloaikojen puitteissa. 2. Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskus VEPA Vaasankatu 5, 00500 Helsinki Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön keskus VEPA palvelee pääasiassa asunnottomia tarjoten heille päivittäisen aterian saamiensa ruokatavaralahjoitusten pohjalta. Lisäksi VEPAssa on mahdollisuus suihkuun sekä vaatteiden pesuun ja -vaihtoon. Myös VEPAssa on suurin pula kaikenlaisista miesten vaatteista, mutta myös naisten vaatteille ja kengille on kysyntää. Mikäli VEPAlle haluaa vaatteita lahjoittaa, on heille syytä ensin soittaa ja varmistaa jonkun olevan vastaanottamassa lahjoitusta. 3. Pieneläinsairaala Koetilantie 2, 00790 Helsinki Yliopistollinen eläinsairaala on auki 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä ja myös he ottavat mieluusti vastaan tekstiililahjoituksia. Lahjoituksina otetaan vastaan täkkejä, päiväpeittoja, ohuita pieniä mattoja, pyyhkeitä ynnä muita sellaista, mitä voidaan käyttää eläinpotilaiden alusina. Pienet lahjoituserät voi toimittaa suoraan pieneläinsairaalan potilastoimistoon, isommista eristä on hyvä sopia henkilökunnan kanssa erikseen. Tarvittaessa vahtimestarit voivat myös noutaa suurempia lahjoitusmääriä esimerkiksi hotelleista. 12
4. Hevossairaala Koetilankuja 1, 00790 Helsinki Yliopistollisen eläinsairaalan Hevossairaala tarjoaa parhaat mahdollisuudet hevosten laadukkaaseen tutkimukseen ja hoitoon. Hevossairaalassa käytetään erityisen paljon pyyhkeitä, joten niitä otetaan mielihyvin vastaan. Peitot, lakanat ja muut peitteet ovat käytössä lähinnä kesäisin varsakaudella. Lahjoitukset voi tuoda Hevossairaalan potilastoimistoon, mutta yli kahden jätesäkin lahjoituksista olisi hyvä sopia etukäteen henkilökunnan kanssa. Yliopistollisen eläinsairaalan väki kertoi minulle myös eläinten veripankista. En ollut siitä itse aiemmin kuullut. Verenluovuttajiksi voidaan ilmoittaa koirat, kissat ja hevoset. Luovutettua verta tarvitaan jatkuvasti lajitoverien auttamiseksi. 5. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki HESYn tarkoituksena on suojella kaikkia eläimiä resurssiensa mukaan. Yhdistyksen päätoiminta-alueena on kodittomien eläinten auttaminen. Parhaiten HESY tunnetaankin Itä-Pakilassa sijaitsevasta Eläinsuojelukeskuksesta. Yhdistys ottaa mielellään vastaan liina- ja vuodevaatteita sekä pyyhkeitä, peittoja ja tyynyjä eläinten alusiksi. Hyväkuntoisimmat niistä pyritään kuitenkin myymään yhdistyksen omalla kirpputorilla. Näin saatu tuotto käytetään eläinten hyväksi. Tilanpuutteen vuoksi minkäänlaisia patjoja ei voida ottaa vastaan. Tekstiilit otetaan mieluiten vastaan pestyinä, mutta ehjiä niiden ei välttämättä tarvitse olla. Rikkinäisiä ja puhkikuluneita liinavaatteita käytetään eläintilojen siivoukseen. Myös matot toivotetaan tervetulleeksi. Niitä käytetään kanien alustoina. Mattojen tarve tosin vaihtelee kanien lukumäärän mukaan. Tavara- ja tekstiililahjoitukset voi tuoda Eläinsuojelukeskukseen sen aukioloaikoina. Kysyin HESYltä myös muita keinoja osallistua heidän toimintaansa. Tarjolla on vapaaehtoisille hyvin paljon erilaisia töitä, joista voi tarkemmin lukea yhdistyksen nettisivuilta. Mainitsen kuitenkin sen, että oikeusoppinut opiskelija voi tarjota yhdistyksen käyttöön myös juridista asiantuntemustaan. Sille on tarvetta muun muassa erilaisissa ongelmallisissa eläinsuojelullisissa kysymyksissä ja lausuntojen laatimisessa. 6. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry Helsinginkatu 19, 00500 Helsinki (jakelupiste) Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry lienee monelle jo entuudestaan tuttu. Järjestö toimii lähinnä jakamalla vaate- ja ruoka-avustuksia niitä tarvitseville. Tällä hetkellä heidän vaatevarastonsa on kuitenkin täynnä, joten he pitävät pientä taukoa vaatelahjoitusten vastaanotossa. Opiskelijat toivotettiin kuitenkin tervetulleiksi auttamaan itse jakotilaisuuksiin, joihin on ilmoittauduttava etukäteen. 13
Kokkaa ja nauti! Kaijus Ervasti Juristi liemessä - Lakimiehen keittokirja Hauska ja herkullinen lakimiehen keittokirja näkee päivänvalon! Kirjassa esitellään lukuisia maukkaita ruokalajeja ja reseptejä yhdisteltyinä oikeuteen liittyviin tarinoihin ja kuviin. Jokaisesta ruokalajista on ensin kirjoitettu lyhyt johdanto, jonka jälkeen kerrotaan raaka-aineet ja valmistusohjeet sekä ruokalajiin liittyvä oikeudellinen tietoisku tai tarina. Kirja on luotu jokaisen laista ja ruuanlaitosta innostuneen kotikokin kirjahyllyyn. Se sopii vaikkapa oikeustieteellisiä opintoja aloittelevan nuoren juristinalun keittokirjaksi, mutta myös mm. liiketai vuosipäivälahjaksi. Tilaa, kokkaa ja nauti! Jäsenetuhinta 35 Normaalihinta 45 (+alv 10 %) Lakimiesliiton Kustannus on vuonna 1948 toimintansa aloittanut perinteinen juridinen kustantaja. Vuoden 2009 alusta alkaen Helsingin seudun kauppakamari on vastannut Lakimiesliiton Kustannuksen toiminnasta yhteistyössä Lakimiesliiton kanssa. 14 www.lakimiesliitonkustannus.fi kustannus@helsinki.chamber.fi Puh. 09 2286 0360 KauppakamariKauppa: Kalevankatu 12, 2. krs., Helsinki avoinna arkisin klo 9-15
HELP HYY ja Vanha ylioppilastalo otsikoissa Kuluneen kevään ja kesän aikana Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on pitkästä aikaa noussut kunnolla julkisuuteen. Keskustelussa, johon sinäkin todennäköisesti olet mediassa törmännyt, on puhuttu musiikkikorporaatioiden (Akademiska Sångföreningen, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ylioppilaskunnan Soittajat ja Akademiska Damkören Lyran) häätämisestä Vanhalta ylioppilastalolta ja toitotettu kovien taloudellisten arvojen voittoa kulttuurista ja yli satavuotisista perinteistä. Epäilemättä hienoja ja tunteisiin vetoavia sanoja, mutta mistä oikeastaan on kyse? Lyhyesti sanottuna HYYn hallitus päätti keväällä muuttaa Vanhan ylioppilastalon minimikäyttöehtoja. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että musiikkikorporaatiot, jotka ovat tähän saakka harjoitelleet Vanhalla neljänä iltana viikossa, saisivat jatkossa vain yhden harjoitteluvuoron viikossa Vanhalla ja lopuille harjoittelukerroille etsittäisiin korvaavat tilat. Syynä tähän oli se, että runsaat harjoitteluvuorot olivat osaltaan pitkään vaikeuttaneet Vanhan vuokraamista ulospäin. Tehty päätös mahdollisti sen, että voitiin toden teolla ryhtyä etsimään Vanhalle vuokralaista. Elokuussa solmitun sopimuksen myötä Royal Ravintolat Oy ryhtyykin pyörittämään Vanhan ravintolatoimintaa ensi vuoden alusta lähtien. Pienen piirin kulttuuritoimintaa sinun rahoillasi reilua? Mistä tässä kovasti kuohuttaneessa sopassa sitten aivan pohjimmiltaan on kyse? Mielestäni ylioppilaskunnan järkevästä taloudenpidosta sekä HYYn jäsenistön yhdenvertaisuudesta. Ensinnäkin Vanha ylioppilastalo on pitkään ollut taloudellisena riippakivenä HYYn liiketoimintapuolella. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaa upeaa rakennusta ei ole millään saatu tehokkaaseen käyttöön. Näin ollen oli luontevaa vuokrata Vanha osaavalle ja markkinointiresursseiltaan paljon vahvemmalle ravintoloitsijalle, joka todella tietää mihin suuntaan lähteä kehittämään Vanhaa. Ratkaisu parantaa HYY Yhtymän tulosta ja vähentää painetta jäsenmaksun nostamiseen, toivottavasti ennen pitkää jopa mahdollistaa sen alentamisen! Miten jäsenistön yhdenvertaisuus sitten liittyy asiaan? HYY on perinteisesti tukenut rahallisesti musiikkikorporaatioita erittäin merkittävässä määrin, eikä ole jatkossakaan lopettamassa tukemista. Päinvastoin koko ajan on ollut selvää, että korporaatioille etsitään korvaavat harjoittelutilat. Korporaatioiden toiminta on epäilemättä taiteellisesti merkittävää, eikä kulttuuria voikaan mitata rahassa. Toisaalta niiden toiminnassa on mukana vajaa parisataa HYYn 27 000 jäsenestä, siis alle prosentti koko jäsenistöstä, tai vertailun vuoksi noin kymmenesosa Pykälän jäsenmäärästä! On päivänselvää, että muun jäsenistön tehtävä ei voi olla loputtomiin kustantaa tätä toimintaa. On täysin kohtuullista, että tämä pieni ryhmä joustaa omista varsin mittavista eduistaan yhteisen edun hyväksi. Kohti taloudellisesti yhdenvertaisempaa ylioppilaskuntaa HYYn edustajisto käsitteli asiaa kokouksessaan elokuun lopussa ja antoi lähes yksimielisen siunauksensa hallituksen toimille. Päätös on suuri voitto HELPille ja koko ylioppilaskunnalle. Se edistää perimmäisiä tavoitteitamme taloudellisesti järkevämmästä ja oikeudenmukaisemmasta ylioppilaskunnasta merkittävästi. Toisaalta onnistumisten hetkelläkin on hyvä muistaa, ettei työ lopu tähän. Jäsenistön taloudellisen yhdenvertaisuuden osalta HYYssä on vielä paljon parannettavaa. Järjestöjen toiminta-avustusten jakokriteereissä on viime vuosina siirrytty määrällisistä kriteereistä (jäsenmäärä, järjestetyt tapahtumat) yhä enemmän epämääräisten laadullisten kriteerien suuntaan, mikä on kurittanut Pykälän kaltaisia suuria järjestöjä. Järjestöjä ei myöskään kannusteta riittävästi pyrkimään omavaraisuuteen, vaan monet ovat käytännössä täysin HYYn rahallisen tuen varassa tässäkin suhteessa Pykälällä olisi HYYlle ja pienemmille järjestöille valtavasti opetettavaa. Työ jatkukoon! Matti Sillanmäki HELPin puheenjohtaja matti.sillanmaki @helsinki.fi 15
Talentum tukee opiskeluasi Talentum on Suomen suurin juridiikan kustantaja. Tuotteemme on tarkoitettu vaativaan ammatti käyttöön, oikeustieteen opiskelijoille ja eri alojen käytännön ammatti laisille. Kirjoittajamme ovat maan parhaita omien alojensa asiantuntijoita. 40 % Alennukset kirjoista Tutustu nyt uudistuneeseen verkkokauppaamme, saat oikeustieteen opiskelijana vuoden loppuun saakka kaikista Talentumin kirjoista 40 %:n alennuksen alennuskoodilla OTY1302A. Tutustu ja tilaa: www.talentumshop.fi. Suomen Laki -hakupalvelu Hae oikeutta sieltä mistä se helpoimmin löytyy. Opiskelijoille Suomen Laki hakupalvelun käyttö on maksutonta yliopiston tietokoneilta tai mistä tahansa Nelliportaalin kautta.» Tilaa kirjatilaus@talentum.fi 020 442 4100 Talentumshop.fi 16
Hallitus:Experto Credite Tällä kertaa luvassa on opintovastaavan seikkailuja tiedekunnan kesäpurjehdukselta kohti syksyn sateisia kirjastopäiviä. Voin tunnustaa, että omat kirjastopäiväni ovat tänä vuonna olleet enemmän opintovastaavapäiviä kuin opiskelupäiviä. Opintovastaavana on parasta! Eläköön teknologia! Osallistuin elokuussa tiedekunnan johdon purjehdukselle kahden muun tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajan kanssa. Muuten purjehdukselle osallistui tiedekunnan henkilökuntaa. Kävimme merellä palautekeskustelua edellisestä lukuvuodesta ja suunnittelimme tulevaa. Olen ollut erittäin tyytyväinen siitä innovatiivisuudesta, jota nykyinen dekaanimme Kimmo Nuotio on tiedekuntaan tuonut. Kimmon kanssa on voinut myös keskustella erittäin avoimesti ongelmallisimmistakin aiheista. Yksi puheenaiheemme oli tekniikka ja internet ja kuinka niitä voitaisiin hyödyntää vielä paremmin tiedekunnassamme. Suuri osa opiskelijoiden ongelmallisia tilanteita johtuu suoraan siitä, että tietoa opetuksesta ei löydy tai se on väärää tai tiedon etsiminen on vaikeaa. Meidän tutkintomme on rakennettu sen verran monimutkaiseksi, syystäkin, että opintoneuvojan palveluille on runsaasti käyttöä. Internetsivujen, WebOodin, Alman, Flamman, Apumatin ja muiden verkossa toimivien tiedekunnan palveluiden organisoinnilla, suunnittelulla ja johdonmukaisuudella olisi mahdollista ratkaista monia opiskelijoiden ongelmia. Opiskelijat myös kyselevät vähemmän yksittäisiä kysymyksiä, kun tieto on helposti saatavilla. Olen kuullut usein tiedekunnassa lauseen ei, WebOodissa ei pysty tekemään sellaista. Miksi ei? Eletään vuotta 2013 ja tekniikan osalta laadukkaiden johdonmukaisten internetsivujen pitäisi olla täysin toteutettavissa. Jään odottamaan kiinnostuneena mitä seuraavat vuodet tuovat teknologian osalta tiedekuntaan. Syksy kirjastolla En usko, että vanhemmilta opiskelijoilta on jäänyt huomaamatta tämän syksyn poikkeuksellisen myöhäinen opinto-oppaan julkaisu ja WebOodin opetustietojen päivittyminen. Nyt syksyn käynnistyttyä olen kuitenkin siirtynyt tämän syksyn ongelmien selvittämisestä kohti tulevaa. Seuraava projekti yhdessä opintovaliokuntalaisten ja hallopedien kanssa onkin lukuvuoden 2014 2015 opetuksensuunnitteluun osallistuminen. Kyllä, tällä hetkellä ollaan jo starttaamassa ensi lukuvuoden opetuksen suunnittelua. Silloin käynnistyy uuden tutkintorakenteen mukainen toinen lukuvuosi. Jälleen on edessä uusi kartoitus siitä, kuinka tämä vaikuttaa vanhoihin opiskelijoihin ja mitä kaikkea olisi hyvä huomioida opetusta suunniteltaessa. Tulemme olemaan aktiivisesti mukana suunnittelussa ja edelleen minuun voi olla yhteydessä erityisten kysymysten osalta. Tiedekunnassa vaihtuu johto neljän vuoden välein. Ensi vuodeksi valitaan uusi dekaani. Nykyinen dekaanimme Kimmo Nuotio hakee parhaillaan yhdeksäntoista muun hakijan kanssa yliopiston vararehtorin paikkaa. Toivottavasti me opiskelijat kuulisimme myös ajoissa, ketkä ovat hakemassa dekaaniksi. Dekaanista äänestetään tiedekuntaneuvoston kokouksessa ja myös opiskelijat pääsevät siten vaikuttamaan tiedekunnan johdon valintaan. Summa summarum Pykälä ry:n hallituksen opintovastaavana ja ylipäätään hallituksen jäsenenä mielestäni on tärkeää kertoa mitä asioita on tehty valmiiksi, mitä on vielä kesken ja mitä ei sittenkään saada valmiiksi tämän Pykälä-vuoden aikana. Pohdinkin välillä, pitäisikö Pykälän nettisivuille päivittää taulukkoa, josta voisi tarkastella erilaisten projektien etenemistä. Minun listaltani voisin todeta opintopiiritoiminnan, hallopeditoiminnan ja opintovaliokunnan iloisen ja ahkeran tekemisen olevan jonkinlaisia vielä kesken olevia onnistumisia. Vuosikalenteri sen sijaan on vielä täysin tekemättä. Sen osalta aikatauluihin tulee vielä syksylläkin muutoksia eikä vuosikalenteria oikein kannata sitä ennen rakentaa valmiiksi. Pykälän kirjaston kirjatilaus on vielä tekemättä, teemme sen kirjastovastaavien ja toimiston Sannan kanssa muutaman viikon sisällä. Joka vuosi Pykälän kirjastoon tilataan uusia kirjoja. Syksyn aikana Pykälässä järjestetään paljon asiatapahtumia, niistä kiinnostuneille kalenteri näyttääkin mielestäni erinomaiselta. Voin myös paljastaa, että suunnittelemme jo tammikuulle uudenlaista asiatapahtumaa. Hallopedivaalivalmistelut ovat kesken enkä ole vielä lukenut ihan joka kohtaa opinto-oppaasta läpi punakynäni kanssa. Tänä viikonloppuna siihen on juuri sopivasti aikaa! Ehkä edellisestä kävikin jo ilmi, että aika ei riitä kaikkeen. Mutta onneksi se on riittänyt johonkin. Opintovastaava kiittää iloisesti palautteista ja tutkinnonuudistukseen liittyneistä kysymyksistä. On ollut kiva olla yhteyksissä monien kanssa. Niina Karjunen, opintovastaava 2013 17
Spex on täällä taas! Pykälä ry ylpeänä esittää 17. spexinsä joulukuussa Gloriassa. Kyseessä on täysin opiskelijavoimin toteutettu interaktiivinen musikaalikomediaspektaakkeeli. Mukaan on saatu upea joukko säteileviä pykälistitähtösiä. Erityismaininnan ansaitee spexorkesterimme, jonka vastaavien yhteenlaskettu pituus ja paino ovat suuremmat kuin koskaan aiemmin! Tule seuraamaan upeaa näytelmäämme ja vaikuta sen kulkuun huutamalla Omstart!. Tällöin esiintyjämme keksivät uuden tavan esittää äsken nähdyn kohtauksen osan. Lipunmyynti tapahtuu Tiketin kautta ja aukeaa marraskuussa. Näytökset: Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12 2., 4., 7., 11., ja 12. joulukuuta Tampere, Hällä näyttämö 9.12. Spex 2. 12.12. Se alkoi vuonna 1997. Miehen tuoksu, Spex, interaktiivinen musiikkinäytelmä. Sen jälkeen Pykälän tähdiltä on tullut jo kunnioitettavat 15 spexiä. Itse sain olla lavalla niistä viidessä. Se oli jotain uskomatonta. Syksyn kestänyt valtava produktio huipentuu lavalla näytösten huikeaan show hun. Tanssi, laulu ja musiikki. Massiiviset lavasteet. Hauska ja oivaltava käsikirjoitus. Jäätävät näyttelijäsuoritukset. Ovatko nämä kaikki oikeasti oikkareita? Tätä ei voi jättää näkemättä. Nyt onkin taas uuden Spexin aika. Ensi-illan mittaamaton jännitys, seuraavien näytösten kasvava varmuus (minä oikeasti osaan lentää, yleisö huutaa, tämä on mahtavaa), Tampereen eksotiikka, viimeinen näytös ja kaikki peliin jokainen näytös on erilainen, valitse niistä siis mieleisesi, valitse vaikka ne kaikki! Kunhan tulet mukaan! Mikko Rudanko 18
EY FOR M E R L Y K N O W N A S E R N S T & Y O U N G The world changes, and so does Ernst & Young. We are now EY. When business works better, the world works better. That is why EY is committed to doing our part in building a better working world. Let s start with yours! ey.com/fi/eyexperience Scan the QR Code and read more about joining the EY team and the EY Experience trainee program. 2013 Ernst & Young. Kaikki oikeudet pidätetään. 19
Työttömät oikkarit Teksti: Annika Juvonen, Kuva: Mikko Rudanko Oikeustieteilijöiden työtilannetta pidetään yleisesti loistavana. Työttömyystilastojen mukaan valmistuneista työttömänä on vain noin kolme prosenttia. Kuitenkin viime aikoina on liikkunut huhuja oikeustieteen maistereista, jotka haikailevat kauppojen kassoille tai McDonald sin myyjiksi. Osa jopa peittelee oikkaritaustaansa CV:ssä saadakseen edes jonkinlaisen työn. Akateeminen työttömyys tuntuu iskeneen myös lakimiehiin. Kaksi maisteria Sanna tuskasteli keväällä työttömyyden kanssa. Hän oli juuri suorittanut toisen maisterinsa (LL.M.-tutkinnon) ulkomailta. Kevään aikana Sanna aloitti massiivisen työnhaku-urakan. Työnhaun venyessä Sanna alkoi turhautua. Hän ei saanut minkäänlaista harjoittelu- tai trainee-paikkaa kovista yrityksistään huolimatta. Kutsuja haastatteluihin saapui, mutta mikään niistä ei johtanut työllistymiseen. Sannan tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu, toisin kuin joillakin muilla tarinoilla. Syksyn koittaessa työpaikan ovet vihdoin ja viimein aukesivat, ja Sanna pääsi huokaisemaan helpotuksesta. Työtön OTM Susannalla oli valmistuessaan opiskelijan työpaikka. Luonnollisesti valmistuminen pakotti hänet etsimään toista työtä opiskelijatyöpaikkansa sijaan. Opiskeluajan työpaikalla tuntuu olevan suuri merkitys. Ilman työkokemusta olisi turha kuvitellakaan saavansa töitä työkokemuksellakin paikkoja ei yksinkertaisesti tunnu olevan juuri lainkaan. Voi olla että oikistutkinto ei vaan enää riitä, toteaa Susanna ja pohtii mahdollisuutta jatkaa opintoja kauppakorkeassa. Kaikki eivät vain yksinkertaisesti voi olla suurissa asianajotoimistoissa töissä, ja kuitenkin valmistumisen jälkeen se tuntuu olevan ainoa asia, jolla on merkitystä. Susanna päätyi lopulta muokkaamaan CV:täänkin ja hakemaan esimerkiksi kaupan kassaksi ja McDonald sin myyjäksi ilman suurempaa tulosta. Haastattelun jälkeen Susanna sai kutsun työhaastatteluun. Nyt on syytä keskeyttää vähäksi aikaa seinille hyppiminen ja hiusten repiminen päästä ja epätoivoon vaipuminen, hän toteaa työllistymismahdollisuudestaan. Tosin Susannan mahdollinen seuraava työpaikka sijaitsisi noin 100 kilometrin päässä hänen asunnostaan. Sinänsä Susanna kokee olevansa kaikin puolin tavallinen oikislainen, eikä löydä suurta syytä työttömyydelleen. Jos olisin tiennyt alun perin työllistymisen olevan näin vaikeaa, olisin luultavasti hakenut jollekin toiselle alalle. Tällä hetkellä alan valinta kaduttaa; tosi asiassa Suomessa työtä taitavat saada varmuudella lähinnä lääkärit. Toinen tutkinto Jussi aloitti oikeustieteen opinnot viisi vuotta sitten. Tähän mennessä hänellä on ollut kaksi määräaikaista toimistoduunia vuokratyöfirman kautta, joista kumpikaan ei varsinaisesti liittynyt oikikseen. Tällä hetkellä Jussi tekee opintojen ohella asiakaspalvelutyötä. Yksi syy, jonka takia valitsin oikiksen, oli juristien hyvä työllisyys. Kuitenkin olen opiskeluaikana huomannut, miten vaikea töitä hakiessa on päästä edes haastatteluun. Siitä huolimatta varsinkin ekoina opiskeluvuosina tuntui, että melkein kaikilla muilla on työpaikat hienoissa asianajotoimistoissa. Mietin, että tuleeko musta ikinä mitään, vai olenko aina vain työtön luuseri, toteaa Jussi. Aikaa myöten olen kumminkin huomannut, että ei läheskään kaikilla ole niitä hienoja oman alan työpaikkoja. Ehkä oikiksessa vallitsee sellainen pärjäämisen kulttuuri, että omia onnistumisia nostetaan esille, mutta ne jotka ei ihan sovi siihen täydellisen oikkarin stereotypiaan on hiljaa itsestään. Jussi toteaa, ettei ole ollut varma, onko oikis juuri se hänen juttunsa. Hän uskoo sen sinänsä vaikeuttaneen työllistymistä; tilannetta muuttaakseen Jussilla on nykyään toinen opiskelupaikka, jonka hän kokee tarjoavan hänelle uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia. Varsinkin aiempina vuosina stressasin 20