Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto
Helsingin ja muiden isojen kaupunkien hankala ongelma: Mistä löytää uusia puulajeja ja alkuperiä korvaamaan tautien, tuholaisten ja ilmastonmuutoksen vuoksi heikenneitä vanhoja taksoneita?
Taimitilaamisen organisaatio Helsingissä Kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelun yleislinjaukset Rakennusvirasto viherrakentamistöiden tilaaja Arkkitehtuuritoimisto Investointitoimisto ulkopuoliset suunnittelijat Ylläpitotoimisto STARA - toteuttaja Rakentaminen Ylläpito Yksityiset urakka-alueet - toteuttaja Viherurakoitsijat Hankintojen koordinoin ja ohjaus haasteellista!
Hankintalaki ohjaa hankintoja Yli 30 000 euroa kansallinen hankintaraja Yli 200 000 euroa EU-hankintaraja Puitesopimus taimista joidenkin kotimaisten taimitarhojen kanssa Taimien hankinta haasteellista nykylainsäädännön puitteissa
Muu kaupungin sisäinen ohjeistus: Kasvien käytön linjaus mm. Helsinki-lajit Puustrategia kaupunkipuita koskevat linjaukset - tulossa Taimikoordinaattori eri toimijoiden yhteistyö
Paljon puita, mutta vähän lajeja 23 000 katupuuta 150 000 puistopuuta 3 500 000 metsäpuuta Puiden vähälajisuus ongelma monella tavoin Helsingin paikallisilmasto vastaa ehkä Gävleä Ruotsissa (= 150 km Tukholmasta pohjoiseen)
Katupuiden inventointi Tilia europaea, T. platyphyllos 10155 Acer platanoides 2809 Betula pendula, B. pubescens 2419 Ulmus glabra 1964 Sorbus intermedia, S. aucuparia 1676 Quercus robur 755 Populus sp. 501
Vähän käytettyjä sukuja ja lajeja Crataegus 475 Alnus 387 Malus 248 Salix 199 Prunus 148 Aesculus 90
Katupuina harvinaisia lajeja: Abies, Amelanchier, Caragana, Cercidiphyllum, Corylus, Fagus, Fraxinus, Juglans, Larix, Magnolia, Picea, Pinus, Pseudotsuga, Syringa
Hyvät alkuperät ja siemenlähteet avain menestykseen
Puiden uusiminen, esimerkki 1 Drottningholm Tukholma
Alun perin kujanteissa oli n. 800 vanhaa, 1600-luvulla istutettua lehmusta. Uusimistyö kesti suunnitteluvaiheineen lähes 20 vuotta. Emopuiksi valittiin noin 10 geneettisesti testattua kloonia
Taimet kasvatettiin Lappenin taimitarhalla Hamburgin lähellä. Taimilaatu oli istutettaessa erinomainen
Myös lehmusten kasvuun lähtö sujui mallikkaasti. Kuvan lehmusrivit 2-3 vuotta istutuksen jälkeen.
Lopulta barokkipuutarhuri iski ja puut leikattiin takaisin 1600-luvun malliin.
Taimien kasvatus barokkipuiksi voi viedä 15-20 vuotta. Näiden lehmusten kasvatus ja ylläpito tulee olemaan erikoisosaamista ja runsaasti työtä kysyvää.
Lopputulos 30-40 vuoden kuluttua tulee näyttämään suunnilleen tältä. Lehmukset joudutaan leikkaamaan vähintään 2-3 vuoden välein. Loistava työmaa jollekin barokkipuutarhafirmalle seuraavaksi 400 vuodeksi!
Ilmastonmuutoksesta uhka kaupunkivihreälle Miten ilmasto muuttuu? Puulajien geneettinen monimuotoisuus? Mitä uusia lajeja pitäisi kokeilla? Myös eri alkuperien testaaminen otettava ohjelmaan Uusia kasvitauteja ja tuholaisia tulossa? Jalavatauti on jo Suomen lähialueilla!
Kungsträdgårdenin jalavat ovat vielä jäljellä Tukholmassa. Muualla kaupungissa on kaadettu satoja tai ehkä jo jopa tuhansia jalavapuita
Vuorijalava (Ulmus glabra) Kaupunkipuulaji, jonka habituksessa on tyyliä
Jalavanpakuri (Inonotus ulmicola) Tauti, joka riittää tekemään selvän suurimmasta osasta vanhoista jalavista
Jalavan kaarnakuoriaisten käytäviä syyskuulta Pietarista Scolytus triarmatus, Scolytus scolytus? Kuva: Sami Kiema
Esimerkki monimuotoisuudesta? Lehmuskujanne, jossa kasvaa 6-7 eri lehmuskloonia
Pohjolankatu, Käpylä Ilmakuva 1943
Berliininlehmus (Tilia moltkei) Harvinainen, vähän käytetty lehmusklooni, joka näyttää menestyvän meillä.
Berliininlehmuksen lehdet säilyvät pitkään terveinä ja kauniinvihreinä ja niissä on vain vähän mesikastetta.
Kriminlehmus (Tilia euchlora) Hieno, vähän istutettu lehmuslaji
Kriminlehmuksen kiiltävä, hieno lehvästö. Vain vähän mesikastetta ja lehdet säilyvät pitkään terveinä
Isolehtilehmus (Tilia platyphyllos) Varsin yleinen Helsingin vanhoissa puistoissa ja katupuukujanteissa. Hieno latvushabitus, joka ei kaipaa juurikaan leikkaamista puun saavuttaessa keski-iän
Isolehtilehmuksen lehvästö säilyy pitkään vihreänä ja terveenä. Siinä on vain vähän kirvoja ja mesikastetta. Lehtien alapinnan karvoitus tuntuu käsiin miellyttävältä vielä loppukesästä, tahmaisuutta ei havaitse juuri nimeksikään.
Lisää esimerkkejä lajeista, joita voisi käyttää enemmän Täysin uusien lajien ohella kiinnostusta herättää, vanhempien, vähän istutettujen lajien ja lajikkeiden käytön lisääminen Yllä mainittujen lehmuslajien ohella mielenkiintoisia ovat esimerkiksi seuraavat taksonit
Punatammi (Quercus rubra) Punatammi menestyy jo nykyisellään Etelä-Suomessa. Paremmalla alkuperävalinnalla pääsemme nauttimaan myös loistavista syysväreistä, eikä pelkästään kevätkoleuden aiheuttamasta keltaisuudesta.
Pallovaahtera (Acer platanoides Globosum ) Pallomainen klooni, jota ei tarvitse juurikaan leikata sen kasvatuksen aikana
Carpinus Valkopyökki (Carpinus betulus) Jos ilmasto lämpenee, kuten arvioitu, on valkopyökki tärkeimpiä tulokaslajeja kaupunki-istutuksissa kaduilla ja puistoissa.
Millainen on hyvä puuntaimi? Terve, elinvoimainen Kestävä paikallisissa ilmasto-olosuhteissa Taimi on ammattimaisen kasvatustyön tulos Kasvatettu katu-, puisto- tai metsätaimeksi
Miltä hyvä taimi näyttää? Juuripaakussa on myös juuret mukana Runkojohteisuus tärkeä ominaisuus useimmilla puulajeilla Hennot oksat hyvillä oksakulmilla Lajityypilliset ongelmat eliminoitu Ei vaurioita kasvatus-, nosto- tai kuljetusvaiheessa
Vaahteralle tyypillinen rakenneongelma
Tilia cordata Rancho Amerikkalainen, suosiota saavuttanut, latvukseltaan kapeahko lehmusklooni
Mutta ilman rakenneongelmia ei Rancho lajike ole täysin sekään Tällainen oksa on altis repeämään myöhemmin, jos sitä ei leikata ajoissa.
Heikosti kasvuun lähtenyt tammierä Helsingin Viikissä. Kuvassa on ilmiselvä selitys huonoon alkumenestykseen.
Taimikauppa tarjoaa runsaasti uusia kiinnostavia lajikkeita suoraan Keski-Euroopasta. Kaikki eivät vielä täällä menesty. Tautien ja tuholaisten kulkeutumisvaara on ilmeinen.
Katupuuarboretum Vartioharjuntiellä 10 uutta lajia kokeilussa
Otammi (Quercus palustris), menestyy jo Tukholmassa
Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), kasvaa suojaisilla paikoilla Tukholmassa ja Tallinnassa
Alnarp, Ruotsi Vanhimmat havupuiden kääpiömuotolajikkeet ovat peräisin jo 1700-luvulta. Matalakasvuisia metsäkuusen lajikkeita kuvassa etualalla.
Loppi, Suomi Metsäpuiden erikoismuotojen kloonikokoelma, parhaat klooneista on valittu lisäykseen taimitarhoille, uusia kotimaisia lajikkeita on luvassa lähitulevaisuudessa
Puiden uusiminen, esimerkki 2 Kaivopuiston Iso Puistotie, Helsinki Miten saada ostetuksi runsaasti suurikokoisia katulehmuksia suoraan työmaalle?
Loppuvaiheessa kujanteessa oli jäljellä 72 alkuperäisestä 220 lehmuksesta. Suunnittelun alkuvaiheesta valmistumiseen kului yhteensä noin 4-5 vuotta.
Barkholt, Suomi Perinteikäs suomalainen taimisto, jolle suurten puiden tuottaminen on kuitenkin sivutoimista. Täältä puiden kuljettaminen Helsinkiin olisi ollut ehkä helpointa kaikista kiinnostuneista taimistoista.
Nordplant, Ruotsi Pohjoinen taimisto, Gävlessä. Kuljetuksesta ei ongelmia Helsinkiin. Mutta taimia ei riittävästi suoraan saatavilla
Stångby, Ruotsi Hienoja taimia, osa astioissa, mutta ei riittävää määrää heti saatavilla taimistossa. Kuljetus keväällä suoraan työmaalle Helsinkiin haasteellinen tehtävä.
Taimilaatu Kortegaardilla aivan omaa luokkaansa Kuljetuksen järjestäminen ongelmallisinta. Kortegaard, Tanska
Taimet saatiin Helsinkiin maaliskuun lopulla, jolloin Tanskassa alkoi kevät painaa päälle ja meillä yölämpötilat laskivat tuolloin vielä n. -10-15 C. Mutta taimet onnistuttiin saamaan täysin lepotilaisina perille suoraan työmaalle!
Tarinan opetus: Kestävyyttä ei välttämättä aina saa ostettua samasta osoitteesta kuin taimilaatua -mutta vielä kaikki näyttää hyvältä!
Kiitos!