Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Etelä-Savon ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 1/2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika 3.3.2011 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen verrattuna parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh.050 040 549 ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, e-mail; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh 040 770 3010 Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN 1799-2664 Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-501-1 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS PB 32 00023 STATSRÅDET Telefon 010 606 000 Telefax (09) 1606 2166 1/2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid 3.3.2011 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn 050 040 549 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn 040 770 3010 Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN 1799-2664 Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-501-1 Pris - Förläggare
Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Etelä-Savon ELY-keskus...13 Mikkelin seutukunta... 18 Pieksämäen seutukunta... 21 Savonlinnan seutukunta... 22 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat... 26 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa 2011. Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua verrattuna nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua verrattuna nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa 21.2.2011 Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen verrattuna parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Etelä-Savo Elinkeinoelämän vire alueella on piristynyt. Taantuman jälkeen on nousu kuitenkin ollut vielä maltillista. Uhkana on edelleen varovaisuus investointien käynnistämisessä ja suunniteltujen investointien lykkääminen, mikä voi viivyttää kasvun reippaampaa liikkeelle lähtöä. Rakennusalan tilanne ja näkymät ovat hyvät, Myös metalli- ja teknologiateollisuuden tilanne on hieman kohentunut. Muovi- ja komposiittialojen näkymät ovat myös kirkastuneet, mutta graafisessa teollisuudessa rakenteellinen muutos jatkuu. Matkailussa tilanne on hyvä. Erityisesti Savonlinnan seudulla on meneillään suuria investointeja. Elintarviketeollisuudessa tilanne on vakaa, ja odotuksia on varsinkin luomutuotantoon. Kaupan alan kasvu on Etelä-Savossa ollut keskimääräistä nopeampaa. Kuluvana vuonna erityisesti Mikkelin alueen kaupan neliöt tulevat lisääntymään uusien kauppakeskusten rakentamisen myötä. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden tilanne on epävarmempi. Puukaupan odotetaan vilkastuvan. Vuoden 2010 työttömyysaste oli hieman vuoden 2009 työttömyysastetta korkeampi, koska työvoiman määrä laski eikä työttömien määräkään alentunut odotetusti. Taantuma on heikentänyt työllisyyttä erityisesti Savonlinnan seudulla, jossa myös nuorisotyöttömyys on vaikea. Vaikka työttömyyden ennakoidaan laskevan, niin työllisten määrän ennakoidaan jäävän selvästi alle 2000-luvun alkuvuosien. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Etelä-Savon ELY-keskus Pieksämäen seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Savonlinnan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Heinävesi Pieksämäki Joroinen Enonkoski Kangasniemi Mikkeli Mikkelin sk Rantasalmi Pieksämäen sk Kerimäki Savonlinna Juva Sulkava Savonlinnan sk Punkaharju Hirvensalmi Pertunmaa Ristiina Puumala Mäntyharju Mikkelin seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Etelä-Savossa asui vuoden 2010 lopussa 154 654 henkilöä. Vuoden aikana väkiluku väheni 914 henkilöllä. Vuonna 2009 maakunnassa oli 10 670 yritysten toimipaikkaa. Joulukuussa 2010 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,7 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 8 376. Etelä-Savo Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 0 Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
Yleinen tunnelma alueella Syksyn katsauksen parempaa tilannetta ennakoineet arviot ovat toteutuneet ja elinkeinoelämän vire alueella on piristynyt. Suuren pudotuksen ja taantuman jälkeen on nousu kuitenkin ollut vielä maltillista. Uhkana on edelleen varovaisuus investointien käynnistämisessä ja suunniteltujen investointien lykkääminen, mikä voi viivyttää kasvun reippaampaa liikkeelle lähtöä. Maakunnan kehitystä on leimannut väestön väheneminen, mikä suurimmaksi osaksi johtuu vinoutuneesta väestörakenteesta alueella syntyneiden lasten määrä jää paljon vähäisemmäksi kuin kuolleiden määrä. Muuttoliike on myös ollut pitkään tappiollista - vuonna 2010 se kehittyi kuitenkin edelleen positiivisempaan suuntaan ja tappio jäi vain vähäiseksi. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Etelä-Savon ELY-keskus myönsi yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin tukia vuonna 2010 hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kysyntä on ollut piristymään päin. Myös Finnveran myöntämän rahoituksen (lainat, takaukset ja takuut) määrä laski vuonna 2010. Alkuvuonna rahoituksen kysyntä on ollut hieman aiempaa hiljaisempaa. Rahoituksen määrän arvioidaan kuitenkin pysyvän vähintään viime vuoden tasolla. Talouden kohentumisesta kertoo se, että palkkaturvaa ELY-keskuksesta maksettiin vuonna 2010 yli puolet edellisvuotta vähemmän. Myös palkkaturvahakemusten määrä puolittui vuoden 2009 määrästä. Maataloudessa nautakarjatalouden laajennusinvestointien määrä on ollut alhaisella tasolla. Vuodenvaihteen hakukierros oli tuotannon laajennusten osalta hiljainen, mutta kevään myötä investointien odotetaan käynnistyvän laajemmin. Maidontuotannossa, jolla on Etelä-Savossa keskeinen merkitys, kannattavuus on pysynyt vakaana, mutta nousuun kääntyneet rehu-, lannoite- ja energiakustannukset uhkaavat syödä syksyn 2010 maidon tuottajahinnan nousun vaikutuksen. Naudanlihan tuotannon kannattavuus on alentunut viime vuosikymmenellä. Kotieläintuotannosta luopuminen on lisännyt viljatilojen suhteellista osuutta. Viljantuotannossa kannattavuus on kuitenkin painunut pohjalukemiin varsinkin pienillä tiloilla. Puutarhapuolella on yleisesti ennakoitu kannattavuuden paranemista. Luomuviljelyn ala ja luomueläinten määrä on Etelä-Savossa hitaasti lisääntynyt, ja luomutuotannon tilat ovat alueella keskimääräistä suurempia ja kannattavampia. Luomutuotanto saanee jatkossa uutta vauhtia kuluttajien ja alueen elintarvikejalostajien lisääntyvästä kiinnostuksesta ekologiseen tuotantoon ja paikallisruokaan. Puukaupassa Etelä-Savossa yllettiin viime vuonna myrskytuhojen vaikutuksesta lähes ennätyksellisiin puukauppamääriin, joskin myyntitulojen arvioidaan jääneen vielä noin 30 % huippuvuoden 2007 lukuja pienemmiksi. Puukauppa hiljeni vuoden viimeisinä viikkoina ja 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
ostajien vahvat varannot jarruttavat puukauppaa edelleen. Puukaupan odotetaan kuitenkin vilkastuvan kesään mennessä, sillä teollisuuden puuntarpeen ennakoidaan edelleen vahvistuvan viime vuoteen verrattuna. Etelä-Savon mekaanisen puunjalostusteollisuuden käyntiasteet olivat vuoden jälkipuoliskolla hyviä sahatavaramarkkinoilla loppuvuodesta ilmenneestä epävarmuudesta huolimatta. Nyt tuotantoa joudutaan osalla laitoksia rajoittamaan kysynnän heikennyttyä. Pääasiallisena syynä tähän pidetään Euroopan rakennustoiminnan hidastumista talven takia, joten parempaa lienee luvassa. Kokonaisuudessaan alkaneen vuoden ennakoidaan olevan Etelä- Savon puunjalostuksen kannalta jopa viime vuotta parempi, mikäli tiettyjen euromaiden velkaongelmat eivät aiheuta uusia kriisejä. Sahojen osalta epävarmuutta aiheuttaa sahatavaran tärkeiden vientimaiden Egyptin ja muiden arabimaiden tilanteen kehittyminen. Säädösmuutoksista ja niiden notifioinnista aiheutuvan puusähkön tuotantotuen katkoksen ei oleteta olennaisesti vaikuttavan energiapuun käyttöön Etelä-Savossa. Rakennusalan tilanne ja näkymät ovat hyvät, joskin kuluva talvikausi hiljentää hieman rakentamisvauhtia. Mikkelin ja Savonlinnan seudulla on käynnissä merkittäviä uudisrakentamishankkeita, jotka pitävät yllä hyvää toimeliaisuutta. Rakentamisen kokonaismäärä näyttäisi jäävän vuoden 2010 hyvälle tasolle. Työllisyys alalla on kehittynyt myönteisesti. Käynnissä olevalla Savonlinnan ohitustiehankkeella näyttäisi olevan myönteinen vaikutus rakentamisen kehittymiseen Savonlinnan seutukunnalla. Myös metalli- ja teknologiateollisuuden tilanne on syksyyn verrattuna hieman kohentunut. Yritysten tilauskannassa on nähtävissä lievää kasvua ja monet aikaisemmin investointipäätöksen saaneet ja niitä lykänneet toimijat ovat hakeneet hankkeilleen jatkoaikaa. Muovi- ja komposiittialojen näkymät ovat myös kirkastuneet. Etenkin veneteollisuus on kasvussa ja kesää kohti kysynnän odotetaan kasvavan entisestään. Graafisessa teollisuudessa rakenteellinen muutos jatkuu, mm. sähköisen median vallatessa alaa perinteisiltä painotuotteilta. Alaa vaivaa myös ylikapasiteettitilanne, ja alan keskeisissä yrityksissä on ollut irtisanomisia. Matkailussa tilanne on hyvä. Erityisesti Savonlinnan seudulla on meneillään suuria investointeja. Esim. Punkaharjun Tuunaansaareen lomakeskus laajentaa majoitustilaansa ja avaa juhannukseen mennessä uuden, 400-paikaisen ravintolan. Myös Kruunupuisto remontoi hyvinvointikeskukseensa lisää majoitustilaa. Herttuan Riviera Kerimäellä Puruveden rannalla on myös laajentumassa virkistyskeskukseksi. Kylpylähotelli Casinolla on tulossa merkittäviä investointi- ja laajennushanke. Mikkelissä kartano- ja kuntoutuskeskus Kyyhkylä on investoinut mm. majoitustiloihin ja uuteen rakennukseen. Vuoden vaihteessa ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
erityisesti venäläisten matkailijoiden määrä maakunnassa on lisääntynyt, mikä vilkastutti mm. vuokramökkien kysyntää. Elintarviketeollisuudessa tilanne on vakaa ja alalla on tehty/vireillä monia kehittämistoimenpiteitä. Mm. puutarha- ja vihannestarhoilla on tehty isoja tilalaajennuksia ja laiteinvestointeja. Myös leipomoalalla on haettu kasvua uusilta markkinoilta ja tuotteista. Etelä-Savon profiloituminen luomumaakuntana on edennyt kun maabrändivaltuuskunnan loppuvuonna 2010 tekemään luomuinstituutti-esitykseen on tartuttu. Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin selvitään alkuvuonna erillisen selvityshankkeen avulla. Kaupan alan kasvu on ollut Etelä-Savossa keskimääräistä nopeampaa. Kuluvana vuonna erityisesti Mikkelin alueen kaupan neliöt tulevat lisääntymään uusien kauppakeskusten rakentamisen myötä. Etelä-Savossa tax free kauppa kasvoi yli kolmanneksella vuonna 2010. Myyntiä kertyi runsaan kolmen miljoonan euron arvosta. Ostosmatkailijat ovat lähes kaikki Venäjältä. Uusia yrityksiä on perustettu edellisvuoteen nähden vilkkaasti. Uusyrityskeskusten kautta perustettujen yritysten määrä kasvoi vuonna 2010 edellisvuodesta noin 10 %. Lisäys on tullut pääosin rakennuspuolelta. Vuodesta 2011 odotetaan kutakuinkin edellisen vuoden kaltaista uusyritysperustannassa. Etelä-Savossa starttirahalla yritystoiminnan aloittaneiden määrä vuonna 2010 oli 292, mikä on noin neljänneksen edellisvuotta suurempi. Voimakkainta kasvu oli Juvan sekä (+58 %) sekä Pieksämäen (+47 %) TE-toimistojen alueilla. Mikkelissä starteissa ollaan normaalilla tasolla. Työttömyyden määrä ja rakenne Taantuman taittuminen ei vielä näy ainakaan merkittävänä työttömyyden alenemisena. Vuoden 2010 työttömyysaste oli hieman vuoden 2009 työttömyysastetta korkeampi, koska työvoiman määrä laski eikä työttömien määräkään alentunut odotetusti. Työttömyysaste oli Etelä-Savossa joulukuun lopussa 12,7 %, kun koko maan työttömyysaste oli 10,3 %. Seuduittaiset erot ovat suuria: Savonlinnan TE -toimiston työttömyysaste oli joulukuussa 14,6 %, Mikkelin TE-toimiston 10,6 % sekä Juvan ja Pieksämäen TEtoimistoalueiden 10,3 %. Taantuman aikana heikentynyt miesten työllisyys tarvitsee kohentuakseen erityistoimia. Etelä-Savossa naisten työttömyysaste oli vuoden 2010 joulukuussa 10 % ja miesten työttömyysaste 14 %. Suurin ero sukupuolten välillä oli alle 25-vuotiaissa, joissa naisten työttömyysaste on 12 % ja miesten 21 %. Taantuma vei miesten työt: vuoden 2007 joulukuuhun verrattuna työttömiä miehiä oli vuoden 2010 joulukuussa 900 enemmän ja naisia 200 vähemmän. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Nuorten työttömien määrä ei ole taantumassa lisääntynyt yhtä paljon kuin koko maassa. Nuorten työttömyysaste on kuitenkin Etelä-Savossa maan keskimääräistä suurempi - joulukuussa se oli 17 %, kun vastaava luku koko maassa oli 13 %. Ero on kasvanut edellisvuoden kolmesta prosenttiyksiköstä neljään prosenttiyksikköön. Nuorten työttömyys ilmenee edelleenkin pahiten ammatillisen koulutuksen saaneiden miesten heikkona työllisyytenä. Savonlinnan tilanne on erityisen vaikea. Nuorten työttömyyden helpottaminen on Etelä-Savolle erityisen tärkeää, sillä kun tuotanto elpyy muualla maassa Etelä-Savoa aiemmin, on suuri vaara, että nuoria lähtee työn perässä Etelä-Savosta pois. Etelä-Savossa taantuma on heikentänyt työllisyyttä erityisesti Savonlinnan seudulla, jossa työllisyysasteet kaikissa ikäryhmissä ja molempien sukupuolten osalta ovat Etelä- Savon keskiarvoja heikommat. Pieksämäen seudulla erityisesti taantuman aiheuttamat metalliteollisuuden vaikeudet näkyvät edelleenkin miesten työllisyydessä. Varkauden teollisen tuotannon rakennemuutosten heijastusvaikutukset erityisesti Joroisissa ovat merkittäviä. Vuosina 2009 ja 2010 Etelä-Savossa tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuista noin 2 000 henkilöstä noin puolet oli vuoden 2010 lopussa edelleen työttömänä ja yli 500:lla heistä työttömyys on kestänyt yli vuoden. Työttömyyden pitkittymisessä ei ole merkittävää eroa sukupuolten välillä. Työttömyyden rakenne ilmentää tuotannollisen työn kriisiä. On selvää, että tarvitaan työntekijöiden aiempaa selvästi mittavampaa liikkumista supistuvilta tuotannollisilta toimialoilta ja ammateista uusille aloille. Työttömien määrä pysyi vuonna 2010 keskiarvona tarkastellen lähes vuoden 2009 tasolla. Myös työttömiä on eläköitynyt, mutta tästä huolimatta työttömien määrä on laskenut vain hieman. Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä on talven mittaan jälleen selvästi kasvanut, vaikka ryhmälomautettuja olikin joulukuussa Etelä-Savossa vain noin sata. Yhtäjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys on vuoden 2010 aikana noussut huolestuttavasti, lähes 20 %. Kasvu kohdistui ikääntyneempään työvoimaan (kasvusta 40 % kohdistui 50-59-vuotiaisiin ja 60 % yli 60-vuotiaisiin). Vuoden 2011 työllisyydenhoitoa Etelä-Savossa vaikeuttaa työllisyysmäärärahojen huomattava väheneminen edellisvuodesta. Kansalliset määrärahat laskevat 3 miljoonalla 19,5 miljoonasta 16,5 miljoonaan, ellei lisäbudjettia tule. Kun lisäksi ESR-rahoituksen niukkeneminen vähentää työllistämisen resursseja, tulee tukirahojen puute väistämättä vaikeuttamaan rakenteellisen työttömyyden ehkäisyä ja välityömarkkinoiden kehittämistä. Nuorten palkkatukityöllistämisessä hyväksi välineeksi osoittautunutta Sanssikorttia markkinoidaan jälleen erityisesti koulujen päättyessä ja myös siihen tarvitaan työllistämismäärärahoja. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Vaikka työttömyyden ennakoidaan laskevan, niin työllisten määrän ennakoidaan jäävän selvästi alle 2000-luvun alkuvuosien. (Työllisten määrä laski Etelä-Savossa vuonna 2009 yli 2000 hengellä edellisvuoden 61 700:sta 59 400:aan.) Rekrytointivaikeuksia ja työvoimapulaa tulee olemaan erikoisammattilaisista, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Mikkelin seutukunta Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Puumala Mikkelin seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 72 904 asukasta. Vuoden aikana väkiluku väheni 189 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 4 985 yritysten toimipaikkaa. Joulukuussa 2010 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,1 % ja työttömiä työnhakijoita oli 3 706. Mikkelin seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 0 Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Tunnelmat ovat ihan hyvät. Taantumasta on selvitty, mutta nousu kuitenkin ollut vielä maltillista. Kaupan ala on Mikkelin keskustan suurin investointien myötä vahvassa kasvussa, mutta teollisuuden osalta tunnelmat ovat vielä odottavat. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Työvoiman kysynnän näkökulmasta vuoden 2010 aikana on tapahtunut käänne parempaan. Mikkelin TE-toimistossa oli vuonna 2010 avoinna 4 800 uutta avointa työpaikkaa, mikä on 400 paikkaa enemmän kuin vuonna 2009. Paikkoja oli avoinna enemmän kuin vuonna 2007 ja 2008, jolloin elettiin normaalia aikaa työmarkkinoilla. Poikkeuksena on kuitenkin teollisuustyöpaikkojen määrä, nyt 334 paikkaa. Luku on puolittunut vuoden 2008 tasosta, jolloin työnvälityksessä oli teollisia työpaikkoja avoinna 683. Teollisuuden osalta tilanne näyttää melko hyvältä, sillä lomautetut on kutsuttu takaisin töihin, eikä suuria yksittäisiä lomautuksia ole tällä hetkellä. Erityisesti elintarviketeollisuuden työpaikkojen säilymisen osalta vaikuttaa hyvältä. Vasta toimintansa aloittanut, aurinkokeräimiä 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
valmistava yritys rekrytoi kevään aikana noin 15 työntekijää ja tuo mukanaan uudenlaista yritystoimintaa. Turva-alan innovaatiokeskuksen rakentamista käynnistellään Jääkärinkadun ja Sammonkadun risteyksessä Mikkelissä. Rakennuksen tiloihin asettuu ympäristöturvallisuuden, bioenergian ja materiaaliteknologian alojen huippututkijoita sekä alan yritystoimintaa. Kauppa ja palvelut työllistävät alueella hyvin ja lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että työpaikkojen määrä tulee entisestään kasvamaan Mikkelin keskustan alueen investointien ansiosta. Toriparkki valmistui alkuvuodesta ja uusi kauppakeskus aloittaa toimintansa loppuvuodesta 2011. Mikkelin keskustan positiiviseen vireeseen liittyy myös vanhojen viljasiilojen kylkeen suunnitteilla oleva 120-paikkainen hotelli. Hankkeen alkaminen vaatii vielä kaupungin valmisteleman kaavamuutoksen toteutumisen. Matkailun osalta Mikkeli on onnistunut pitämään aseman yöpyvien matkailijoiden määrässä, vaikka muualla maakunnassa yöpyjien määrät ovat olleet laskussa. Mäntyharjulla pidetään lomaasuntomessut vuonna 2011. Uusia yrityksiä perustettiin uusyrityskeskuksen kautta vuonna 2010 kaikkiaan 135 kpl (lisäystä edellisvuodesta 10 %). Suurin osa lisäyksestä tuli rakentamisen alalta. Viime vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa on uusperustannassa oltu viime vuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisemmalla tasolla. Kevättä kohden tahdin uskotaan vilkastuvan. Starttirahalla aloittaneita yrityksiä on ollut edellisvuosien tasolla. Vuonna 2010 Mikkelin seudulla starttirahalla aloittaneita yrittäjiä oli 114. Seudun yritykset saavat jatkossa entistä parempaa palvelua yhden luukun periaatteella, sillä seudulliset yrityspalvelut ovat aloittaneet toimintansa Mikkelin TE-toimiston katutasossa YritysSuomi Mikkelin seutu brändin alla. Konkurssien määrä on ollut vähäinen. Yksittäisiä suuria irtisanomisiakaan ei ole ollut, tosin poikkeuksena on rakennemuutoksen kohteena oleva graafinen ala. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys väheni tasaisesti syksyn ja alkutalven 2010 aikana. Vuoden 2010 lopusssa Mikkelin seudulla oli 3700 työtöntä, joka on lähes 300 työtöntä vähemmän kuin vuonna 2009 vastaavana ajankohtana. Mikkelin seudun vuoden 2010 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,6 %. Työttömyyden lasku on johtunut pääosin lomautusten päättymisestä. Myös työttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille on lisääntynyt työmarkkinoiden vilkastumisen myötä. Lomautusten määrä, niin henkilökohtaisesti kuin ryhmälomautettujen osalta, on viimevuotista selvästi pienempi. Vielä joulukuussa 2009 ryhmälomautettuja oli yli 800, kun heitä on nyt selvästi alle 100. Henkilökohtaisesti lomautettuja on runsaat 300, kun vuosi sitten oli 500. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19