Maakunnan kehittämisennäkökulmia vuonna 2009 MITEN VARSINAIS-SUOMI MAKAA
MITEN VARSINAIS-SUOMI MAKAA Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2009 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku p. (02) 2100 900 fax. (02) 2100 901 ISBN 952-5599-44-2 2 Miten Varsinais-Suomi makaa
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 SAMMANDRAG 6 1. ALUKSI 8 2. MAAKUNNAN TILA 8 2.1 Maakunnan viimeaikainen kehitys taloudessa, työllisyydessä ja väestökehityksessä 8 2.2 Elinkeinoelämän odotukset vuoden päähän paljon heikommat 8 2.3 Työttömien määrä kasvaa lähes pystysuoraan, erityisesti nuorilla ja miehillä 9 2.4 Väestönkehitys tasaantuu 11 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN 14 3.1 Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky 14 3.2 Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen 14 3.3 Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus 15 3.4 Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi 17 3.5 Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä 19 4. MAAKUNTAOHJELMAN 2005-2008 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISTILANNE 20 TL 1 Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Jatkotyötä vaativat toimenpiteet: 20 TL 2 Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen 21 TL 3 Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus 23 TL 4 Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi 24 TL 5 Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä 26 Miten Varsinais-Suomi makaa 3
TIIVISTELMÄ Taantuma on toistaiseksi pyyhkäissyt yli Varsinais-Suomen muuta maata helläkätisemmin, eikä se ole iskenyt kaikkialle maakuntaan yhtä voimakkaana. Parhaiten on selvinnyt Vakka-Suomi ja huolestuttavin tilanne on Salon ja Loimaan seutukunnissa. Työttömyyden kasvu on näkynyt etenkin miesten työttömyyden kasvuna, koska esim. rakennusala sekä kone- ja metallisteollisuus ovat edelleenkin hyvin miesvaltaisia aloja. Huolestuttavin piirre työttömyyden kehityksessä on ollut nuorisotyöttömyyden raju kasvu. Väestökehitys on tasaantunut, sillä kuntien väestönkasvu- sekä vähenemisprosentit ovat aiempia vuosia pienempiä. Muutto Turun seudun kehyskuntiin on pienentymässä, kun taas Turun kaupungin väkiluku kasvaa. Valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa Turku Science Parkilla on valtakunnallinen vetovastuu Meri- sekä HealthBio -klustereissa. Lisäksi maakunnasta ollaan mukana matkailu- ja elämystuotanto, elintarvike-, metsä- sekä JokaPaikan tietotekniikkaklustereissa. Turun Uusi yliopisto aloittaa 1.1.2010, jolloin myös päättyy Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio. Uuden yliopistolain mukainen rahoituksen kerääminen on jo aloitettu. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on edelleen kasvanut. Koulutuksen järjestäjistä Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Paimion Aikuiskoulutuskeskus yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Maakunnan oma aikuiskoulutusstrategia valmistuu kesällä 2009. Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeessa on tavoitteena käynnistää 150-200 hanketta. Sopimukset ensimmäisten toimijoiden kanssa tehdään keväällä 2009 ja koko ohjelma julkistetaan 2010. Varsinais-Suomen kulttuuristrategia on päivitetty tammssa 2009. Varsinais-Suomen elinkeinostrategia valmistuu keväällä 2009. Maakunnan markkinoinnissa on tehty suunnitelma yhteismarkkinoinnin toteutuksesta. Siitä käydään vielä neuvotteluja Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin kesken. Tammssa 2009 julkaistiin Annual markkinointijulkaisu kolmella kielellä. Maakunnan matkailusta vastaavan organisaatio Turku Touring tullaan yhtiöittämään vuoden 2010 alussa. Kuntien jäsenmaksuista luovutaan ja kaikki palvelut hinnoitellaan erikseen. Suurimmat saariston matkailuyritykset ovat onnistuneet laajentamaan toimintansa ympärivuotiseksi liikematkailun avulla. Kansainvälisessä yhteistyössä on mm. Puolan Pommerin kanssa päivitetty marrassa 2008 vireillä olevia yhteistyöhankkeita sekä allekirjoitettu yhteinen työsuunnitelma vuosille 2009-2010. Pohjoismaisen ministerineuvoston saaristoyhteistyö jatkuu hallinnollisista ja taloudellisista epävarmuustekijöistä huolimatta. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman lähivuosien käytännön edistämistä koskeva aiesopimus allekirjoitettiin huhtn 2009 lopussa. E18-moottoritien Muurla-Lahnajärvi -osuus avattiin liikenteelle marrassa 2008 ja Lahnajärvi- Lohja -osuus tammn 2009 lopussa. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen toteutussuunnittelu on käynnissä. Valtatie 9 kehittämisen edistämiseen perustettiin Pro Ysitie -yhdistys tammssa 2009. 4 Miten Varsinais-Suomi makaa
Turun lentoaseman henkilöliikenteessä operaattorit kilpailevat markkinaosuuksista. Rahtiliikenteessä TNT Suomi Oy keskitti syysta 2008 alkaen Suomen lentonsa Turkuun, minne toimitetaan kaikki Suomeen tuotavat pikalähetykset. DHL Express käynnisti syyssa 2008 päivittäiset rahtilennot Turun ja Leipzigin välillä. Ratahallintokeskus on käynnistänyt Espoo-Lohja-Salo-ratalinjauksen alustavan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Paikallisjunaliikenteen osalta on menossa selvitys liikenteen toteuttamisesta kolmella ratasuunnalla Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Maakuntaohjelman vuoden 2009 teeman Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen toteuttamiseksi on allekirjoitettu aiesopimus ja esikuntayksikkönä toimii VALONIA. Työhön sisältyy mm. maakunnallisen ilmastostrategian laatiminen. Vuoden 2009 alussa Varsinais-Suomen kuntarakenne muuttui varsin radikaalisti, kun kuntien määrä supistui 53:sta 28:aan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisten sosiaali- ja terveystoimen 20.000 asukkaan ja ammatillisen koulutuksen 50.000 asukkaan yhteistoiminta-alueiden muodostaminen on vieläkin kesken. Ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys on saatu järjestettyä Loimaan, Salon, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Myös Turun seutukunnassa on suunnitteilla seutukunnan käsittävä päivystys. Pro Saaristomeri ohjelmaa toteuttavista hankkeista merkittävimpiä on vuoden 2008 alussa käynnistynyt Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle kohdistuva maatalouden vesiensuojelun tehostamista koskeva TEHO yhteistyöhanke. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen tulee pääsääntöisesti valmistumaan vuonna 2009. Turun seudun tekopohjavesihankkeen rakennustyöt ovat käynnissä ja nykyisen arvion mukaan hanke valmistuu vuonna 2011. Yhdyskuntien jätevesien käsittelyyn liittyen Turun Kakolan puhdistamo on valmis. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Turun seudun uuden jätteenpolttolaitoksen toteuttamisaikataulu ja sijoituspaikka ovat vielä ratkaisematta. Miten Varsinais-Suomi makaa 5
SAMMANDRAG Recessionen har tills vidare svept mer varsamt över Egentliga Finland än det övriga landet, och den har inte slagit till överallt i landskapet lika kraftigt. Bäst har Vakka-Suomi klarat sig och mest oroväckande är situationen i Salo och Loimaa regionkommuner. Den ökade arbetslösheten har kommit mest till synes som en tilltagande arbetslöshet i synnerhet för männen, eftersom t.ex. byggssektorn samt maskin- och metallindustrin alltjämt är mycket mansdominerade branscher. Det mest oroväckande draget har varit arbetslöshetens våldsamma tillväxt bland ungdomar. Befolkningsutvecklingen har jämnat ut sig, ty procenttalen för ökningen och minskningen av kommunernas befolkning är mindre än tidigare år. Flyttningen till Åboregionens kranskommuner håller på att avta, medan åter Åbo stads invånarantal ökar. I det riksomfattande kompetenscentralprogrammet har Turku Science Park ansvaret på riksplanet för ledningen inom Marin- samt HealthBIO-klustren. Vidare är man från landskapet med i klustret för turism- och upplevelseproduktion, livsmedels-, skogs- samt datateknik överallt-klustren. Åbo Nya universitet inleder verksamheten 1.1.2010, då även konsortiet för Åbo universitet och Åbo handelshögskola upphör. Insamlandet av finansiering enligt den nya universitetslagen har redan inletts. Attraktionen hos yrkesutbildningen har alltjämt ökat. Bland utbildningsarrangörerna gick Turun Aikuiskoulutuskeskus (Åbo Vuxenutbildningscentral) och Paimion Aikuiskoulutuskeskus (Pemar Vuxenutbildningscentral) samman i början av år 2009. Landskapets egen vuxenutbildningsstrategi blir färdig på sommaren 2009. Inom projektet Åbo Europas kulturhuvudstad är målet att starta 150-200 projekt. Avtalen med de första aktörerna ingås på våren 2009 och hela programmet offentliggörs 2010. Egentliga Finlands kulturstrategi har uppdaterats i januari 2009. Egentliga Finlands näringsstrategi färdigställs på våren 2009. En plan för att genomföra en samfälld marknadsföring har utarbetats inom marknadsföringen av landskapet. Om den förs ännu förhandlingar mellan Egentliga Finlands förbund och Åbo stad. I januari 2009 gavs marknadsföringspublikationen Annual ut på tre språk. Organisationen Turku Touring som svarar för landskapets turism kommer att bolagiseras i början av år 2010. Man avstår från kommunernas medlemsavgifter och alla tjänster prissätts skilt för sig. De största av skärgårdens turismföretag har lyckats utvidga sin verksamhet med hjälp av affärsturismen till en året om-verksamhet. Inom det internationella samarbetet har de aktuella samarbetsprojekten bl.a. med Pommern i Polen uppdaterats i november 2008 och en gemensam arbetsplan för åren 2009-2010 har undertecknats. Nordiska ministerrådets skärgårdssamarbete fortsätter trots administrativa och ekonomiska osäkerhetsfaktorer. Intentionsavtalet om främjandet av Egentliga Finlands trafiksystemplan i praktiken de närmaste åren undertecknades i slutet av april 2009. Avsnittet Muurla-Lahnajärvi av E18 motorvägen öppnades för trafik i november 2008 och avsnittet Lahnajärvi-Lojo i slutet av januari 2009. Planeringen för att genomföra förbindleseprojektet för riksväg 8 Åbo-Björneborg pågår. För att främja utvecklingen av riksväg 9 grundades föreningen Pro Ysitie i januari 2009. 6 Miten Varsinais-Suomi makaa
Operatörerna inom persontrafiken för Åbo flygstation konkurrerar om marknadsandelarna. Inom frakttrafiken centraliserade TNT Suomi Oy fr.o.m. september 2008 sina finlandsflygningar till Åbo, dit alla expressförsändelser som förs till Finland levereras. DHL Express inledde i september 2008 dagliga fraktflyg mellan Åbo och Leipzig. Banförvaltningscentralen har inlett den preliminära utredningsplaneringen och miljökonsekvensbedömningen av bansträckningen Esbo-Lojo-Salo. Vad lokaltågtrafiken anbelangar, så pågår en utredning om att genomföra trafiken i tre banriktningar från Åbo till Salo, Loimaa och Nystad. För temat i landskapsprogrammet år 2009 om att dämpa klimatförändringen och anpassa sig till den har ett intentionsavtal undertecknats och VALONIA verkar som stabsenhet. I arbetet ingår bl.a. att göra upp en klimatstrategi för landskapet. I början av år 2009 förändrades kommunstrukturen för Egentliga Finland ganska radikalt, då antalet kommuner minskade från 53 till 28. Bildandet av samarbetsområdena för social- och hälsovårdsväsendet med 20.000 invånare och för yrkesutbildningen med 50.000 invånare i enlighet med kommun- och servicestrukturreformen är ännu på hälft. Socialjouren dygnet runt har kunnat ordnas i regionkommunerna Loimaa, Salo, Åboland och Vakka-Suomi. Även i Åbo regionkommun planeras en jour som omfattar regionkommunen. Ett av de mest betydande projekten som genomför Pro Skärgårdshavet-programmet är det TEHO-samarbetsprogram som startades i början av år 2008 med inriktning på området för Egentliga Finland och Satakunta för att intensifiera lantbrukets vattenskydd. Genomförandet av naturskyddsprogrammen kommer i huvudsak att bli färdigt år 2009. Byggnadsarbetena på projektet för konstgjort grundvatten för Åboregionen pågår och enligt uppskattningen i dag blir projektet färdigt år 2011. I anslutning till behandlingen av samhällenas avloppsvatten är Kakola-reningsverket i Åbo färdigt. Avfallsplanen för Södra och Västra Finland blir färdig före utgången av år 2009. Tidtabellen och förläggningsplatsen för det nya avfallsförbränningsverket för Åboregionen är ännu olösta. Miten Varsinais-Suomi makaa 7
1. ALUKSI Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2005 2008 sisältää viisi toimintalinjaa, jotka liittyvät osaamiseen, elinkeinoelämään, maakunnan asemaan, hyvinvointiin ja ympäristöön. Maakunnan kehittämisen pidemmän tähtäyksen suuntaviivat on tuotu esiin Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa 2025. Maakuntaohjelmaa toteutetaan yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Keskeisessä asemassa ovat maakunnan yhteistyöryhmässä edustettuina olevat tahot. Rahoitus koostuu valtion budjettirahoituksesta, kuntien ja yksityisen sektorin panostuksesta sekä eri ohjelmien kautta tulevasta hankerahoituksesta. Ohjelman seurantaa varten on jokaiselle ohjelman toimenpiteelle Varsinais-Suomen liitosta määrätty yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on toimenpiteen etenemisen seuraaminen ja tarvittaessa myös hankkeen edistäminen. Seurannasta on myös erillinen raportti Miten maakunta makaa, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman seuranta toimenpiteittäin vuonna 2009, jossa on käyty läpi jokaisen toimenpiteen toteutumistilanne. Ohjelman seurantaa on käyty läpi keväällä 2009 maakunnan yhteistyöryhmässä. 2. MAAKUNNAN TILA 2.1 Maakunnan viimeaikainen kehitys taloudessa, työllisyydessä ja väestökehityksessä Vuosi 2008 merkitsi Varsinais-Suomelle neljä vuotta kestäneen nousukauden loppua. Edellisen kerran nousukausi päättyi vuoteen 2002. Kummassakin tilanteessa nousukauden päättymisen ja taantuman alun syyt löytyvät maan rajojen ulkopuolelta: ensimmäisellä kerralla Aasian maista (globalisaatio) ja nyt Yhdysvalloista (rahoituskriisi). Muuta yhteistä nimittäjää onkin vaikeampi löytää. Se, mitä maailmalla tapahtuu, heijastuu ennen pitkää Varsinais-Suomeenkin. Edellinen taantuma kosketti lähinnä elektroniikan tuotantoa sekä sähköisiä palveluita, nyt taantuma koskettaa lähes jokaista toimialaa. Kansainvälisen rahoituskriisin takia maakunnan vientivetoisen teollisuuden tilauskannat ovat lyhentyneet, kun uusia tilauksia ei ole saatu entiseen malliin. Tahdin hiljentyminen näkyy kuljetus-, elektroniikka sekä metallialoilla mutta kaikista voimakkaimmin aina niin suhdanneherkällä rakennusalalla. Maakunnasta löytyy onneksi myös tasapainottavia aloja kuten lääke- ja diagnostiikka- sekä elintarviketeollisuus, joiden lähiajan näkyvät ovat vielä edelleen hyvät. Odotukset myös kaupan alan kasvulle ovat edelleen melko hyvät, mutta näin on perintätoimistojenkin kohdalla. Kaikki uudet työpaikat eivät enteile hyvää. 2.2 Elinkeinoelämän odotukset vuoden päähän paljon heikommat Taantuma on pyyhkäissyt yli Varsinais-Suomen muuta maata helläkätisemmin, toistaiseksi. Seutukuntien taloustilannetta on analysoitu enemmän TEM:n maalissa julkaisemassa Alueelliset talousnäkymät keväällä 2009 -katsauksessa. Sen mukaan taantuma ei ole iskenyt kaikkialle maakuntaa yhtä voimakkaana: Vakka-Suomi on tässä mittelössä voittaja. Alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ei ole heikentynyt vuoden takaisesta eikä tulevan vuoden odotukset ole niin synkät kuin muilla seuduilla. Salossa ja Loimaalla tilanne on huolestuttavin. Seutukuntien elinkeinoelämän tilanteen voisi katsauksen perusteella tiivistää seuraavasti: 8 Miten Varsinais-Suomi makaa
Vakka-Suomen teollisuus on pystynyt uudistumaan, erikoistumaan ja asiakaspohjaa on laajennettu. Suhdanneherkkyys on vähentynyt. Rakentamisessa on kesään saakka jatkuvia kaupan alan investointeja, jotka muualla maakunnassa ovat jo päättymässä. Alueen elintarvike- ja kemianteollisuus ovat myös vähemmän herkkiä taantumalle. Alueen lasiteollisuus on lisännyt palvelutoiminnan osuutta, mikä vähentää suhdanneherkkyyttä. Autoteollisuudessa on ollut lomautuksia, mutta uutta hybridi- ja sähkökulkuneuvotuotantoa investoineen on käynnistymässä jo kuluvan vuoden aikana. Turunmaalla elinkeinoelämän ja yritystoiminnan odotukset vuoden päähän ovat heikommat nykytilaan verrattuna. Alueen merkittävään rakennustuotteiden valmistukseen rakennusalan laskusuhdanne (myös Venäjällä) vaikuttaa nopeasti. Lyhyellä aikajänteellä matkailun odotetaan supistuvan, mutta pidemmällä aikajänteellä kasvavan kotimaisen kysynnän ansiosta. Turun seutua uhkaa vientilama. Optiot laivatilauksista uhkaavat jäädä toteutumatta. Lomautukset ovat alkaneet laivanrakennuksen teräsrakentamisessa ja uhkaavat laajeta syksyyn mennessä. Myös talo- ja toimitilarakentaminen on vähentymässä. Kaupanalan suurinvestoinnit ovat jo valmistuneet ja maa- sekä merikuljetukset ovat vähentyneet. Tuleva kesäkausi tulee olemaan vaikeaa erityisesti viennistä ja rakennusalasta riippuvaisilla yrityksillä. Lääke ja diagnostiikka- sekä elintarvikealalla on kuitenkin vielä edessään valoisat näkymät. Loimaan seudun kärkitoimialoja ovat koneiden ja laitteiden, rakennusmateriaalien, sahatavaroiden ja metallituotteiden valmistus. Odotukset vuoden päähän ovat paljon heikommat nykytilaan verrattuna, mutta hieman paremmat kuin Salon ja Turun seuduilla. Pk-yritysvaltaisuus on suojannut suuremmilta suhdannevaihteluilta, koska yrityksillä on hajautettu asiakaspohja ja ne toimivat lähempänä loppuasiakasta. Osalla yrityksistä on edelleen vankka tilauskanta, mutta rakennusalan suhdannetilanne näkyy myös täällä. Salon seudun tilanne on viime vuoteen verrattuna heikentynyt rajusti ja elinkeinoelämän ja yritystoiminnan odotukset vuoden päähän ovat paljon heikommat. Alueella on paljon alihankintatyötä tekevää teollisuutta. Pelkän alihankinnan varassa olevien yritysten riskit ovat suuret, jos päähankkijat vetävät toimintoja takaisin itselleen. Metalliteollisuuden asiakkaat ovat enemmälti rakennus-, metsä- ja laivanrakennusaloilla. Matkapuhelinalalla alkavat lomautukset, mutta pieniä merkkejä kysynnän elpymisestä on jo saatu. Muu elektroniikkateollisuus on leikannut toimintoja ja vähentänyt henkilöstöä. kuussa 2009 julkaistun EK:n suhdannebarometrin mukaan odotukset Lounais-Suomessa ovat edelleen samansuuntaiset kuin miten TEM asian näkee. Suhdanteen käännöstä ei ole vielä nähtävissä, vaikkakin teollisuuden ja rakentamisen odotukset eivät ole enää niin synkkiä kuin kolme kuukautta aiemmin. 2.3 Työttömien määrä kasvaa lähes pystysuoraan, erityisesti nuorilla ja miehillä Maakunnan työttömien lukumäärä ei ole lähtenyt niin nopealla vauhdilla nousuun kuin esimerkiksi koko maassa tai vertailumaakunta Pirkanmaalla. Syynä tähän on mm. puskurin roolissa oleva ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö, josta luovutaan ensimmäisenä taloustilanteen heikentyessä. Rajuimmin työttömien määrä on noussut Salon seudulla. Turun seudulla työttömien määrä on lähtenyt heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta hitaammin nousuun. Syitä tähän ovat mm. ulkomainen puskurityövoima, muita seutuja monipuolisempi elinkeinorakenne sekä valtion työpaikkojen keskittyminen alueelle. TEM työnvälitystilastojen työttömien lukumäärä on kuitenkin todellista tilannetta korkeampi, sillä ryhmälomautukset eivät näy työnvälitystilastoissa. Tällä hetkellä työttömyyskäyrien kehitys muistuttaa vaarallisen paljon 90-luvun alun kehitystä. Työttömyyden kasvulle on kovat paineet, sillä jos suhdanne ei muutu paremmaksi, lomautukset realisoituvat myöhemmin irtisanomisiksi. Miten Varsinais-Suomi makaa 9
Kaikilla aloilla ei kuitenkaan ole vielä ylitarjontaa työvoimasta. Tuoreimman Varsinais-Suomen ammattibarometrin mukaan pulaa on edelleen sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisista sekä ravintola-alan ihmisistä. Korkeasti koulutetuista ja perinteisten käsityöammattien harjoittajista on sen sijaan ylitarjontaa. 35 000 30 000 25 000 Tampere Turku Pori 5 500 5 000 4 500 4 000 Salo Loimaa Vakka-Suomi Turunmaa 20 000 3 500 3 000 15 000 2 500 2 000 10 000 1 500 5 000 0 Tamm Kesä äkuu Marras Huht t Helm Heinä äkuu Joulu ukuu Loka akuu Maalis Elo Tamm Kesä äkuu Marras Huht t Helm Heinä äkuu Joulu ukuu Loka akuu Maalis Elo Tamm Kesä äkuu Marras Huht t Helm Heinä äkuu Joulu ukuu Loka akuu Maalis Elo Tamm Kesä äkuu Marras Huht t Helm Heinä äkuu Joulu ukuu 1 000 500 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Työttömien lukumäärän kehitys Tampereen, Turun ja Porin seuduilla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työttömien lukumäärän kehitys Varsinais-Suomen seuduilla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Taantuma näkyy erityisesti miesten työttömyyden jyrkkänä kasvuna, kuten taantumissa/lamoissa on aina tapana. Nousukaudella vastaavasti miesten työttömyys laskee nopeammin kuin naisten. Rakennusala, kone- ja metalliteollisuus ovat edelleen hyvin miesvaltaisia aloja. Naiset työskentelevät usein vähemmän suhdanneherkillä aloilla julkisella sektorilla (sosiaali- ja terveys, opetussektori). Naisten työttömyys lähtee nousuun viiveellä. Naisten työttömyys kuitenkin nousee harvemmin miesten työttömyyttä korkeammalle, sillä naiset siirtyvät heikon työllisyystilanteen edessä pois työvoimasta (perhesyyt, opiskelu). Vakka-Suomi on siinä mielessä harvinaislaatuinen alue, että siellä naisten työttömyys (lukumäärä) on ollut miesten työttömyyttä suurempi jo lähes 10 vuotta. Vasta nyt miesten työttömyys on noussut naisten työttömyyttä korkeammalle tasolle sitten 90-luvun alun laman. 27 000 24 000 21 000 Varsinais-Suomi Miehet Varsinais-Suomi Naiset Satakunta Miehet Satakunta Naiset Pirkanmaa Miehet Pirkanmaa Naiset 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Työttömien lukumäärän kehitys naisilla ja miehillä Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto 10 Miten Varsinais-Suomi makaa
3 200 3 000 Miehet 2 800 Naiset 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 3 200 3 000 Miehet 2 800 Naiset 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Työttömien lukumäärän kehitys naisilla ja miehillä Salon seudulla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työttömien lukumäärän kehitys naisilla ja miehillä Vakka-Suomessa, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Huolestuttavin piirre työttömyyden kehityksessä on nuorisotyöttömyyden raju kasvu, erityisesti Salon seudulla. Viime lamasta kärsivät erityisesti 60-luvulla syntyneet. Nyt saman ovat kokemassa 80-luvulla syntyneet. 8 000 7 000 6 000 Tampere Turku Pori 1 100 1 000 900 800 Salo Loimaa Vakka-Suomi Turunmaa 5 000 700 4 000 600 500 3 000 400 2 000 300 200 1 000 100 0 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaat) lukumäärän kehitys Tampereen, Turun ja Porin seuduilla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto Nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaat) lukumäärän kehitys Varsinais-Suomen seuduilla, huht 2009, Lähde: TEM, työnvälitystilasto 2.4 Väestönkehitys tasaantuu Väestökehitys tasaantuu eli kuntien väestönkasvu- sekä vähenemisprosentit ovat nyt aiempia vuosia pienempinä. Muutto Turun seudun kehyskuntiin on hiljentymässä, kun taas samaan aikaan Turun väkiluku kasvaa. Ilmiö on samansuuntainen myös muillakin Suomen kasvukeskusalueilla. Vakka-Suomi pääsi miltei nollatilanteeseen vuoden vaihteessa. Sekä uuden kuntarakenteen omaavat Salon seutu että Turunmaa ovat hyvin kahtiajakoisia: Toinen kunnista kasvaa ja toinen vähenee. Loimaan seudun väestökehitys on kääntynyt negatiiviseksi alkuvuonna. Maakuntatasolla muuttovoitto kasvoi vuonna 2008. Muuttovoiton kasvu johtui lähinnä siitä, että alueelta muutettiin ulkomaille aiempaa vähemmän. Maan sisäinen muuttoliike on pysähtynyt. Miten Varsinais-Suomi makaa 11
Alue Vuodet Muutos % 2007 2008 Muutos 07 08 2009.3 08 09 07 08 06 07 05 06 04 05 03 04 Aura 3 823 3 852 29 3 853 0,1 0,8 2,0 1,4 2,2 3,0 Koski Tl 2 485 2 470 15 2 464 1,3 0,6 1,0 0,7 0,7 0,6 Loimaa 17 177 17 102 75 17 065 0,6 0,4 0,5 0,3 0,4 0,0 Marttila 2 035 2 030 5 2 034 0,3 0,3 1,8 0,4 1,6 0,8 Oripää 1 362 1 393 31 1 398 2,5 2,3 2,3 0,2 0,6 0,2 Pöytyä 8 405 8 397 8 8 370 0,2 0,1 0,7 0,2 0,4 0,0 Tarvasjoki 1 942 1 941 1 1 939 0,2 0,1 0,5 0,4 1,0 0,4 Loimaan seutu yhteensä 37 229 37 185 44 37 123 0,3 0,0 0,0 0,1 0,0 0,3 2007 2008 Muutos 07 08 2009.3 08 09 07 08 06 07 05 06 04 05 03 04 Salo 54 469 54 777 308 54 749 0,4 0,6 0,7 0,8 0,8 0,4 Somero 9 491 9 465 26 9 462 0,2 0,3 0,4 0,9 0,8 0,0 Salon seutu yhteensä 63 960 64 242 282 64 211 0,3 0,4 0,6 0,5 0,6 0,3 2007 2008 Muutos 07 08 2009.3 08 09 07 08 06 07 05 06 04 05 03 04 Kaarina 29 928 30 347 419 30 416 1,4 1,4 1,6 1,7 2,0 2,0 Lieto 15 607 15 772 165 15 768 1,0 1,1 1,3 2,1 0,7 1,5 Masku 9 093 9 383 290 9 402 2,9 3,2 3,6 2,0 2,3 1,8 Mynämäki 8 031 8 026 5 8 053 0,0 0,1 0,3 0,6 0,2 0,5 Naantali 18 117 18 391 274 18 428 1,5 1,5 0,7 1,1 1,3 0,7 Nousiainen 4 763 4 809 46 4 813 0,6 1,0 2,8 2,6 2,1 2,1 Paimio 10 010 10 145 135 10 224 1,8 1,4 0,1 1,3 0,7 0,2 Raisio 24 077 24 147 70 24 105 0,1 0,3 0,5 0,7 0,9 0,7 Rusko 5 724 5 758 34 5 785 1,0 0,6 0,3 1,0 1,0 2,0 Sauvo 2 950 3 027 77 3 027 2,2 2,6 1,2 0,6 1,2 0,3 Turku 175 286 175 582 296 175 738 0,2 0,2 0,0 0,3 0,0 0,1 Turun seutu yhteensä 303 586 305 387 1 801 305 759 0,6 0,6 0,5 0,7 0,5 0,4 2007 2008 Muutos 07 08 2009.3 08 09 07 08 06 07 05 06 04 05 03 04 Kemiönsaari 7 383 7 303 80 7 273 1,0 1,1 0,6 0,5 0,4 0,5 Länsi Turunmaa 15 373 15 405 32 15 424 0,5 0,2 0,0 0,5 0,1 0,0 Turunmaa yhteensä 22 756 22 708 48 22 697 0,0 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 2007 2008 Muutos 07 08 2009.3 08 09 07 08 06 07 05 06 04 05 03 04 Kustavi 901 910 9 898 0,0 1,0 1,2 1,9 1,2 1,3 Laitila 8 484 8 470 14 8 460 0,6 0,2 0,5 0,5 0,0 0,1 Pyhäranta 2 215 2 236 21 2 244 1,0 1,0 0,4 0,2 1,5 1,1 Taivassalo 1 730 1 708 22 1 703 1,7 1,3 1,0 0,3 1,1 0,2 Uusikaupunki 15 926 15 886 40 15 837 0,4 0,3 0,8 0,9 0,4 0,9 Vehmaa 2 448 2 445 3 2 440 0,9 0,1 0,8 0,2 0,7 0,9 Vakka Suomi yhteensä 31 704 31 655 49 31 582 0,4 0,2 0,7 0,6 0,3 0,7 Varsinais Suomi yhteensä 459 235 461 177 1 942 461 372 0,38 0,42 0,32 0,48 0,41 0,29 Varsinais-Suomen kuntien väestömuutokset vuosina 2003 2009. Vuosien 2008 2009 muutos on laskettu vastaavien vuosien maalin arvoista. Lähde: Väestörekisterikeskus, Tilastokeskus 12 Miten Varsinais-Suomi makaa
Varsinais-Suomi numeroina Väestö - Befolkning 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Väkiluku - Folkmängd 449 293 450 968 452 444 453 745 455 584 457 789 459 235 461 177 Ruotsinkielisiä - Svenskspråkiga 26 279 26 292 26 329 26 383 26 394 26 440 26 392 26 377 Vieraskielisiä - Främmandespråkiga 11 271 12 181 12 903 13 548 14 378 15 411 16 608 17 885 Ulkomaalaisia - Utlänningar 10 352 10 941 11 192 10 942 11 131 11 701 12 292 12 748 Syntyneet - Födda 4 632 4 564 4 577 4 761 4 649 4 708 4 775 4 858 Syntyneiden enemmyys - Födelseöverskott 169 60 209 459 249 354 313 4 483 Maassamuutto (netto) - Omflyttning (netto) 1 302 1 103 784 259 960 967 179 570 Maahanmuutto (netto) - Inflyttning (netto) 714 552 480 565 643 903 938 930 Kokonaisnettomuutto - Total nettoflyttning 2 016 1 655 1 264 824 1 603 1 870 1 117 1 500 Työllisyys ja toimeentulo Sysselsättning och utkomst 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työttömyysaste - Arbetslöshetsgrad (%) työvoimatutkimus - arbetskraftundersökning 8,4 7,7 8,4 8,3 7,0 6,5 6,2 5,7 Työttömyysaste - Arbetslöshetsgrad (%) työssäkäyntitilasto 10,9 10,4 10,9 10,4 9,0 7,9 6,9 * Työttömyysaste - Arbetslöshetsgrad (%) työministeriö - arbetsministeriet 10,3 10,3 10,1 10,3 9,2 7,9 6,9 6,5 Työttömiä, työvoimatutkimus Arbetslösa, arbetskraftundersökning 19 000 18 000 19 000 19 000 16 000 15 000 15 000 14 000 Työttömiä, työssäkäyntitilasto Arbetslösa arbetskraftundersökning 24 311 22 985 24 035 23 153 19 957 17 609 15 419 * Työttömiä työnhakijoita, työministeriö (ml. lomautetut) Arbetslösa arbetsökande,arbetsministeriet (inkl. permitterade) 22 771 22 937 22 538 22 725 20 484 17 704 15 472 14 591 * Pitkäaikaistyöttömiä - Långtidsarbetslösa 5 912 5 761 5 330 5 326 5 375 4 274 3 267 2 678 * Alle 25-vuotiaita - Under 25-åriga arbetslösa 3 001 3 144 2 986 2 950 2 297 1 785 1 472 1 510 * Alle 20-vuotiaita - Under 20-åriga arbetslösa 787 780 689 645 478 379 323 345 Työllisyysaste - Sysselsättningsgrad (%) (työvoimatutkimus) 69,5 70,2 69,5 67,9 70,8 72,3 72,3 72,8 Työllisyysaste - Sysselsättningsgrad (%) (työssäkäyntitilasto) 66,1 66,0 65,4 66,1 66,9 67,5 68,3 * Taloudellinen huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset), työssäkäyntitilasto Ekonomisk försörjnings kvot 1,27 1,27 1,29 1,27 1,23 1,22 1,19 * Työllisiä - Sysselsätta, työvoimatutk. - arbetskraftsundersökn. 209 000 212 000 211 000 207 000 216 000 221 000 222 000 226 000 Työllisiä - Sysselsätta, työssäkäyntitilasto 198 317 198 472 197 332 199 819 202 116 205 836 209 571 * Yritystoiminta ja elinkeinoelämä Företagverksamhet och näringsliv 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työpaikkoja - Arbetsplatser 194 993 195 216 193 432 195 348 197 219 202 205 * * * Alkutuotanto - Primärproduktion (A,B) 9 170 8 858 8 589 8 380 7 938 7 515 * * * Teollisuus - Tillverkning (C,D) 46 171 45 440 42 297 42 129 42 327 43 545 * * * Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 1 148 1 098 997 975 1 014 986 * Rakentaminen - Byggverksamhet (F) 13 057 12 756 12 362 13 071 13 985 14 109 * * * Kauppa, majoitus- ja ravit. toiminta Handel, hotell- och restaurangverksamhet (G-H) 27 138 27 359 27 467 27 692 27 888 28 697 * * * Kuljetus - Transport (I) 14 020 14 242 14 368 14 458 14 249 14 774 * * * Muut - Andra 84 289 85 463 87 352 88 643 89 818 92 579 * * Yrittäjiä ja yksityisen sektorin työpaikat Företagare och arbetsplatser inom den privata sektorn 138 142 138 193 135 749 137 989 139 590 143 459 * * Maatiloja - Jordbrukslägenheter 8 197 7 977 7 834 7 633 7 413 7 347 7 094 * Yrityskanta 24 873 25 270 25 830 26 539 27 256 28 489 29 705 * Toimipaikkoja - Verksamhetställe 23 475 23 746 23 884 24 368 24 979 26 461 33 335 * BKT/asukas markkinahintaan BNP/inv. till löpande priser, 24 481 27 498 26 694 28 156 28 501 30 154 * * BKT/asukas markkinahintaan, koko maa=100 BNP/inv. till löpande priser,, hela landet=100 90,8 99,3 95,4 96,6 95,0 95,1 * * Miten Varsinais-Suomi makaa 13
3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN 3.1 Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa 13 valtakunnallista klusteria, joissa on yhteensä 52 toimijaa. Turku Science Parkilla on valtakunnallinen vetovastuu Meri- sekä HealthBio -klustereissa. Lisäksi maakunnasta ollaan mukana matkailuja elämystuotanto, elintarvike-, metsä- sekä JokaPaikan tietotekniikkaklustereissa. Osaamiskeskustoiminnan maakunnallistamiseen liittyen on yritetty koota ohjelmaan vaadittava alueellinen kuntaraha maakunnan liiton budjetin kautta, mutta tämä ei onnistunut. Kokonaisuudessaan klustereiden painopisteet toimivat globaalisti hyvin eri tavalla, joten valikoima on toisiaan tasapainottava. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio päättyy 1.1.2010, jolloin aloittaa Turun Uusi yliopisto. Yliopistojen rahoitusmalli muuttuu uuden yliopistolain myötä. Tähän liittyen Turun yliopistossa on jo käynnistetty rahankeräys, jonka tavoitteena on koota itse kahden seuraavan vuoden aikana 20 miljoonaa euroa, jolloin saadaan valtiolta 50 miljoonaa euroa. Hammaslääkäriopiskelijoiden sisäänotto Turussa on päätetty lisätä kahdestakymmenestä viidestä neljäänkymmeneen. Raportti koulutustarpeiden ennakoinnista valmistui alkuvuodesta 2008. Raportti sisältää toimialojen ja ammattirakenteen kehitysarviot sekä laskemat tulevasta koulutustarpeesta koulutusasteittain ja opinaloittain. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on edelleen kasvanut. Koulutuksen järjestäjistä Turun Aikuiskoulutuskeskus ja Paimion Aikuiskoulutuskeskus yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Yrittäjäkoulutusta on lisätty kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen rooli osaavan työvoiman saannissa kasvaa. Maakunnassa on valmistelu omaa aikuiskoulutusstrategiaa, joka valmistuu kesällä 2009. Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen avoimeen hankehakuun tuli yli tuhat ehdotusta. Tavoitteena on käynnistää 150-200 hanketta. Sopimukset ensimmäisten toimijoiden kanssa tehdään keväällä 2009 ja koko ohjelma julkistetaan 2010. Yksityisen rahoituksen kerääminen tulee olemaan haasteellista. Yhteistyö Tallinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa toimii hyvin. Varsinais-Suomen kulttuuristrategian päivitys on valmistunut tammssa 2009. Kulttuuriverkosto on yksin ja yhdessä kulttuuripääkaupunkisäätiön kanssa jatkanut kulttuurialan yrittäjien neuvontaa ja koulutusta. Luovien alojen kehittämistä varten on perustettu yhteistoimintaorganisaatio Luovikko. Luovien alojen yrityshautomotoiminta on etenemässä. Maakuntaohjelmaan sisältyi myös esitykset joidenkin keskusten perustamisesta. Näiden osalta voidaan todeta, että Itä- Aasian tutkimuskeskus Centre for East Asian Studies toimii Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen yhteydessä. Keskus koordinoi koko maan ylipistojen Aasian tutkimusta. Piikkiöön suunnitellusta AgriHortiPoli kehittämis- ja tiedepuistosta on toteutunut yksi osa; Tuorlan planetaario avattiin yksityisen rahoituksen turvin lokakuussa 2008. Turkuun esitetyt kansallinen ihmisoikeusinstituutti sekä pohjoismainen tutkimus- ja innovaatiokeskus Nordforsk eivät tule toteutumaan. 3.2 Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen Maakunnan elinkeinopolitiikan yhtenäistämistä on kaivattu jo pitkään. Varsinais-Suomen elinkeinostrategian valmistelu aloitettiin vuoden 2008 alussa ja strategia valmistuu vuoden 2009 keväällä. Strategiatyössä tarkemman tarkastelun kohteena on ollut kahdeksan toimialaa: metalli ja materiaalit, ICT, rakentaminen ja kiinteistöt, hyvinvointipalvelut, läääkediagnostiikka-bio, luonnonvara-ala, matkailu ja kulttuuri sekä logistiikka. Strategian valmistelua on ohjannut maakunnan yhteistyöryhmän elinkeinojaosto. 14 Miten Varsinais-Suomi makaa
Yksityiset sijoittajat, Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Veraventure Oy ja Osuuspankit ovat perustaneet osakeyhtiömuotoisen pääomarahaston länsisuomalaisten pk-yritysten tarpeisiin. Rahasto on nimeltään Länsi-Suomen pääomarahasto Oy ja sitä hallinnoi Aboa Venture Management Oy. Rahaston pääoma on alkuun 8 milj. euroa ja se on tarkoitus kasvattaa myöhemmin 12 milj. euroon. Maakunnan markkinointiin liittyen pidettiin marrassa 2008 seminaari Turun ja Varsinais-Suomen päättäjille. Seminaarissa esiteltiin toimenpideohjelma vuosille 2009-2013. Alkuvuodesta 2009 Varsinais-Suomen liitto kilpailutti maakunnan yhteismarkkinoinnin toteuttamisen ja kilpailutuksen perusteella saatiin yksi tarjous mainostoimisto Placelta. Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki käyvät vielä jatkoneuvotteluja yhteismarkkinoinnin toteuttamisesta keskeisenä kysymyksenä on rahoituksen kerääminen julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta. Tammssa 2009 julkaistiin Annual markkinointijulkaisu kolmella kielellä. Maakunnan hyvinvointiklusteri-analyysin tekeminen aloitettiin syksyllä 2008. Hanke on käynnistynyt työpajoilla ja analyysin on määrä olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Bio- ja elintarvikestrategioiden toteuttaminen jatkuu osittain osaamiskeskusohjelman puitteissa. Uudella osaamiskeskusohjelmakaudella yhteistyö alueen veturiyritysten ja korkeakoulujen kanssa on selvästi parantunut. TEKESin Sapuska -ohjelman kautta selvitetään elintarvikealan kehittämismahdollisuuksia pilottialueena on Varsinais-Suomi. Maakunnan matkailusta vastaavan organisaatio Turku Touring tullaan yhtiöittämään vuoden 2010 alussa. Kuntien jäsenmaksuista luovutaan ja kaikki palvelut hinnoitellaan erikseen. Varsinais-Suomen liitto laatii vuoden 2009 aikana katsauksen maakunnan matkailun kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Matkailukauden pidentämiseksi saaristossa suurimmat saariston matkailuyritykset ovat onnistuneet laajentamaan toimintansa ympärivuotiseksi liikematkailun avulla. Myös saariston Rengastien saaminen ympärivuotiseksi tulee osaltaan tukemaan matkailukauden pidentämistä. Korpoströmin uusi hotellitila on valmistunut pääsiäiseksi 2009. Yhteistyön lisäämiseksi Ahvenanmaan kanssa on tehty avauksia mm. polkupyöräreitteihin ja Rengastiehen liittyen. Maaseudun kehittämisessä ns. Leader toimintatapa on vakiintunut normaaliksi pienimuotoiseksi ja verkottuneeksi paikallistason toimintatavaksi. Uuden EU:n maaseutuohjelman toteuttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä ohjelmakauden 2000 2006 maaseutuohjelman varoista saatiin Varsinais-Suomessa käytettyä vain reilut 80 %. 3.3 Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus Turussa toimivan Itämerikeskuksen Centrum Balticum säätiön perustajajäseniä ovat Turun, Uudenkaupungin, Rauman, Porin ja Vaasan kaupungit, Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopiston säätiö, Turun Kauppakorkeakoulun säätiö ja Åbo Akademi. Säätiön alaisuudessa toimii myös Saaristomeren suojelurahasto. Centrum Balticumin toiminta-ajatuksena on toimia tutkimuksen ja päätöksenteon välissä olevana valtakunnallisena think tankinä. Varsinais-Suomessa toimii kansainvälistymisfoorumi, jonka työskentelyn yhteydessä on laadittu Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisen edistämisen ohjelma. Yksi ohjelman teemoista on Varsinais-Suomen kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi ja vetovoimaisemmaksi toimintaympäristöksi ja maakuntaan sijoittumisen edistäminen. Kansainvälisessä yhteistyössä on mm. Puolan Pommerin kanssa päivitetty marrassa 2008 vireillä olevia yhteistyöhankkeita sekä allekirjoitettu yhteinen työsuunnitelma vuosille 2009-2010. Pohjoismaisen ministerineuvoston saaristoyhteistyö jatkuu hallinnollisista ja taloudellisista epävarmuustekijöistä huolimatta. Central Baltic ohjelma Interreg IV A ohjelma Miten Varsinais-Suomi makaa 15
antaa Varsinais-Suomelle lisää mahdollisuuksia mm. ympäristöalan yhteistyöhankkeisiin Tukholman ja Mälarin laakson, Ahvenanmaan sekä Viron ja Latvian alueiden kanssa. Keväällä 2009 on alkanut Itämeren kaupunkien liiton (UBC) koordinoima NEW BRIDGES hanke, jossa Varsinais-Suomen liitto on mukana yhdessä Turun kaupungin ja 11 muun Itämeren alueen toimijan kanssa. Hankkeen avulla edistetään maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen hallintaa paikallis- ja aluetasoilla. Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030, hyväksyttiin vuoden 2007 loppupuolella. Liikennejärjestelmän lähivuosien käytännön edistämistä koskeva aiesopimus allekirjoitettiin huhtn 2009 lopussa. Aiesopimus sisältää vuosina 2009 2012 toteutettavaksi, aloitettavaksi tai muuten edistettäväksi sovitut toimenpiteet ja tehtävät. Pitkään odotetun E18 moottoritien Muurla-Lahnajärvi osuus avattiin liikenteelle marrassa 2008 ja Lahnajärvi-Lohja osuus tammn lopussa 2009. Avaamista viivästyttivät tunnelien turvallisuus- ja liikenteenohjausjärjestelmissä esiintyneet puutteet. Valtatien 8 yhteysvälihanketta Turku-Pori ei onnistuttu saamaan liikennepoliittisessa selonteossa tämän hallituksen aikana aloitettavien hankkeiden hankekoriin. Hankkeen toteutussuunnittelu on kuitenkin käynnissä tiepiirin keskushallinnosta saamalla erillisrahoituksella. Pro Ysitie -yhdistys perustettiin tammssa 2009 edistämään valtatien 9 kehittämistä. Tien kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa (60 milj. ) ensisijaisia ovat liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet. Välitön toteutusvalmius on mm. Lieto- Aura keskikaiteellinen ohituskaistatie -hankkeella. Vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvion liikenteen elvytysohjelma sisälsi Turku-Lieto riista-aidan rakentamisen (0,5 milj. ). Kantatie 40:n osalta Naantalin satamayhteys (Vanton eritasoliittymä) sekä Tuulissuon eritasoliittymä on avattu liikenteelle. Kausela-Kirismäki yleissuunnitelman laadinta käynnistyy huhtssa 2009 ja suunnitelma saanee hyväksymispäätöksen 2010-2011. Turun lentoaseman kiinnostavuutta henkilöliikenteen asemana voidaan pitää hyvänä, koska operaattorit kilpailevat markkinaosuuksistaan. Oy Wingo XPRS Ab aloitti säännölliset lennot reitillä Turku-Tampere-Oulu vuoden 2008 alussa ja lennätti ensimmäisen toimintavuotensa aikana reitillä noin 20 000 matkustajaa. Unkarilainen halpalentoyhtiö Wizz Air lentää kahdesti viikossa reitillä Turku-Gdansk. Rahtiliikenteessä pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy otti käyttöön uuden rahtiterminaalin lentokentän kupeessa, LogiCityn alueella, helmssa 2008. TNT keskitti syyskusta 2008 alkaen Suomen lentonsa Turkuun, minne toimitetaan kaikki Suomeen tuotavat pikakuljetuslähetykset. TNT ilmoitti helmssa 2009 siirtävänsä Venäjän läpikulkuliikenteen käsittelyn Turkuun ja avaavansa samalla uuden lentoreitin Turku-Tallinna. DHL Express käynnisti syyssa 2008 päivittäiset rahtilennot Turun ja Leipzigin välillä. Raideliikenteen osalta ratahallintokeskus on käynnistänyt Espoo-Lohja-Salo ratalinjauksen alustavan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Nopean junaliikenteen tarve on todettu vahvistetuissa Salon seudun ja Uudenmaan maakuntakaavoissa. Rantaradalla käynnistyi joulukuussa 2008 (Kirkkonummi-Karjaa) junaliikenteen täsmällisyyttä parantavat työt. Hankkeen toteutusaikataulu on 2008-2011. Turku-Toijala rataosuuden käyttö on äärimmillään, mistä johtuen rataosan välityskykyä on parannettava. Rataosuuden yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen valmistui vuonna 2007. Paikallisjunaliikenteen osalta on menossa selvitys liikenteen toteuttamisesta kolmella ratasuunnalla Turusta Saloon, Loimaalle ja Uu- 16 Miten Varsinais-Suomi makaa
teenkaupunkiin. Junalauttaliikenne on viime vuosina vähentynyt koko ajan. Tällä hetkellä ainoa junalautta on Tukholmaan liikennöivä Tallink-Siljan Sea Wind. Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne 2020 -työ on käynnissä ja valmistuu huhtssa 2009. Selvityksen jälkeen Turun kaupungin on tarkoitus tehdä päätös valittavasta pitkän tähtäimen joukkoliikennejärjestelmästä (runkobusseihin tai pikaraitiotiehen perustuen). Turun matkakeskushanke ei ilmeisesti toteudu toivotussa aikataulussa. Suurista odotuksista huolimatta merten moottoritie -ohjelma koko EU:n tasolla ei ole edennyt odotetusti. Varsinais-Suomen liitto on yhdessä Turun ja Naantalin satamien kanssa osallistunut aktiivisesti Varsinais-Suomen merten moottoritie -hankkeen (MoS) kehittelyyn. Valmistelussa on ollut useita eri käänteitä, mm. saksalaiset partnerit vaihtuivat useamman kerran valmistelun aikana. Valmistelun suurista vaikeuksista johtuen hankkeista on luovuttu eivätkä Varsinais-Suomen satamat ole tällä hetkellä mukana yhdessäkään merten moottoritie -hankkeessa tai hankevalmistelussa. Maakuntaohjelman toteuttamisen vuoden 2009 teemana on Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Teeman toteuttamiseksi on allekirjoitettu aiesopimus ja esikuntayksikkönä toimii VALONIA. Työhön sisältyy mm. maakunnallisen ilmastostrategian laatiminen, johon nivotaan yhteen suunnitelmissa oleva energiapoliittinen ohjelma. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavatyön yhteydessä on selvitetty tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaava-ehdotuksessa on esitettynä tuulivoimatuotannon alueet kohdemerkinnällä; Korppoon Gyltööseen sekä Uudenkaupungin Hangon saaren alueelle, Pyhämaalle, Kirstaan, Iso-Haidukseen sekä Pyhärannan Rihtniemeen. Lisäksi merelle Pyhärannan alueelle Rihtniemen edustalle on merkitty strategisena merkintänä suurempi tuulivoiman selvitysalue. Alue todettiin Länsituuli - West Wind -tuulivoima selvityksessä tuulioloiltaan erinomaiseksi ja alueelle voisi sijoittaa yhteensä useita kymmeniä tuulivoimalayksikköjä. Biokaasulaitokset ovat toiminnassa Salossa, Turussa ja Vehmaalla. Maakaasun toimittamisesta Lounais-Suomeen ei ole tehty päätöstä. Turku Science Parkin valmistelema maakunnallinen tietoyhteiskuntastrategia valmistuu syksyllä 2009. Varsinais-Suomi on mukana osana Etelä-Suomen liittouman aluetta liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä laajakaistayhteyksien toteuttamiseksi ns. kaupallisesti kannattamattomilla alueilla. Valtion hallinnon toimintojen alueellistaminen on kohdistunut heikosti Varsinais-Suomeen. Merivoimien esikunnan siirtyminen Turkuun etenee päätetyllä tavalla. Verohallinnon ja rikosten täytäntöönpanoa koskevan hallinnon kohdalla on päätetty eräiden toimintojen siirtämisestä Turkuun. Ulosoton valtakunnalliseksi keskukseksi muodostetaan valtakunnanvoudin virasto. Vuoteen 2015 mennessä 22 tämän pienen keskushallituksen virkaa siirtyy Turkuun. Alueellistaminen ei ole kohdistunut muiden seutukuntien keskuskaupunkeihin. 3.4 Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi Vuoden 2009 alusta Varsinais-Suomen kuntarakenne muuttui varsin radikaalisti, kuntamäärä 53 supistui 28:ksi. Uudet kunnat ovat: o o o o o o Salo (mukana Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi, Särkisalo) Kemiönsaari (Kemiö, Dragsfjärd, Västanfjärd) Länsi-Turunmaa (Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari, Iniö) Kaarina (Kaarina, Piikkiö) Naantali (Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua) Masku (mukana Masku, Lemu, Askainen) Miten Varsinais-Suomi makaa 17
o o o Rusko (mukana Rusko ja Vahto) Pöytyä (Pöytyä, Yläne) Loimaa (Mellilä, Alastaro, Loimaa). Muutoksia kuntarakenteeseen ei tullut: Turku, Raisio, Lieto, Aura, Tarvasjoki, Mynämäki, Nousiainen, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi, Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Paimio, Sauvo, Marttila, Koski Tl, Oripää, Somero. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisten sosiaali- ja terveystoimen 20.000 asukkaan ja ammatillisen koulutuksen 50.000 asukkaan yhteistoiminta-alueiden muodostaminen on vieläkin kesken. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin syksyllä 2007. Ohjelman toimenpiteiden seurannan ja koordinoinnin vastuu on asetettu maahanmuuttoasiain toimikunnalle, joka perustettiin keväällä 2008. Toimikunta on priorisoinut ohjelman toimenpiteet vuosille 2008 2009 ja lähtenyt edistämään toimenpiteiden toteutumista erityisesti Turun kaupunkiseudulla. Tärkeimmät toimenpiteet/hankkeet ovat kuitenkin vielä toteutumatta/käynnistämättä (suomenkielen opetuksen turvaaminen sekä ohjaus- ja palveluneuvonnan kehittäminen). Turun yliopiston Turun lapsi ja nuorisokeskus toimii alueellisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen yhteistyöfoorumina tekemällä yhteistyötä ja tuottamalla tutkimustietoa alueellisten toimijoiden, kuten kuntien, kehittämisorganisaatioiden, järjestöjen ja palvelutuottajien hyödynnettäväksi. Keskuksen jäsenkorkeakouluja ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Sydvästin yksiköt. Hanketta koordinoi Turun yliopisto. Tutkimuskeskuksella on meneillään useita projekteja erilaisten rahoitusten turvin. Laajin niistä on poikkitieteellinen Hyvän kasvun avaimet hanke, jossa seurataan 3500 lapsen ja nuoren kehitystä raskaudesta aikuisuuteen. Sosiaalialan osaamiskeskukset eivät ole pystyneet vakiinnuttamaan asemaansa odotetulla tavalla. Merkittävimpänä syynä on valtion alhainen perusrahoitus, eikä Sosiaali- ja terveysministeriö tue keskuksia määrätietoisesti. Sosiaalialan osaamista on hajotettu eri pisteisiin. Maahan on perustettu suuri määrä erilaisia aloittaisia kehittämisyksiköitä, jotka hajottavat alan osaamista eri paikkoihin. Vuoden 2008 alusta lähtien on toteutettu kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa KASTEtta. Ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen järjestäminen on Varsinais-Suomessa ollut hankalaa osittain maakunnan pienkuntavaltaisuudesta johtuen. Nyt päivystys on saatu järjestettyä Loimaan, Salon, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Myös Turun seutukunnassa on suunnitteilla seutukunnan käsittävä päivystys. Tällä hetkellä Turun kanssa sopimuksen on tehnyt Naantali. Turussa ja Salossa ovat toimineet työvoiman palvelukeskukset, joissa on yhdistetty työvoimatoimiston (vuoden 2009 alusta työ- ja elinkeinotoimisto), kuntien ja Kelan palveluita. Valtakunnallinen yhteispalvelun laajentamishanke on järjestänyt alueelliset tilaisuudet valtion- ja kuntahallinnon sekä Kelan edustajille keväällä 2009. Hankkeen tavoitteena on turvata julkisen hallinnon asiakaspalvelujen saatavuus eri hallinnonalojen palveluverkkouudistuksissa yhteispalvelun avulla. Nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen kokonaisuudessaan ei ole onnistunut. Työpajat toimivat pääasiassa kuntien rahoituksella, mutta rahoitusta tulee myös kansallisesta kehittämisrahasta (OPM) sekä Euroopan sosiaalirahaston kautta. Viime aikoina Suomeen on nimetty useita uusia äkillisen rakennemuutoksen alueita. Tässä valossa Varsinais-Suomen tilanne on ollut hyvä, sillä Vakka-Suomen seutukunnan rakennemuutosaluemääritys päättyi vuoden 2008 lopussa, eikä vuoden 2009 alkuvaiheessa Varsinais-Suomessa ole valtioneuvoston määrittelemiä äkillisen rakennemuutoksen alueita. 18 Miten Varsinais-Suomi makaa
3.5 Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä Pro Saaristomeri ohjelman toteuttamista on pitkäjänteisesti ja sitkeästi jatkettu maakunnassa. Ohjelmaa toteuttavista hankkeista merkittävimpiä on vuoden 2008 alussa käynnistynyt Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle kohdistuva maatalouden vesiensuojelun tehostamista koskeva TEHO yhteistyöhanke. Ohjelman koordinaatiotyö jatkuu edelleen hankerahoituksen turvin. EU:n vesipoliittisen puitedirektiivin mukainen vesienhoitosuunnitelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Suunnittelua on ohjannut Varsinais-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä, jossa on osallisena 33 eri vesiensuojelun kannalta vaikuttavaa tahoa. Vuonna 1971 aloitettu luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen tulee pääsääntöisesti valmistumaan vuonna 2009. Toteutettavaa on kuitenkin vielä sen verran jäljellä, että loppujen alueiden toteuttaminen siirtynee seuraaviin vuosiin. Valtioneuvoston teki periaatepäätöksen maalissa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO -ohjelma) 2008-2016. METSO -ohjelmassa suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja sitä toteutetaan pysyvin ja määräaikaisin keinoin. Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja Lounais-Suomen ympäristöohjelman 2007 2012 ensimmäinen seurantaraportti valmistui joulukuussa 2008. Strategia ja ympäristöohjelma ovat lähteneet toteutumaan kohtalaisesti, joiltakin osin hyvin. Toimenpiteiden käynnistyminen ja niiden vaikutusten näkyminen tapahtuu viiveellä. Turun seudun tekopohjavesihankkeen ympäristöluvista tehdyt valitukset kumottiin Vaasan hallinto-oikeudessa maalissa 2007. Korkein hallinto-oikeus päätti maalissa 2008, että Vaasan hallinto-oikeuden Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihankkeen ympäristölupaa koskeva päätös jää erinäisin ehdoin voimaan. Rakennustyöt ovat käynnissä ja nykyisen arvion mukaan hanke valmistuu vuonna 2011. Yhdyskuntien jätevesien käsittelyyn liittyen Turun Kakolan puhdistamo on valmis. Siirtoviemärit Raisio-Turku sekä Paimio- Piikkiö-Kaarina ovat rakenteilla. Laitilan ja Uudenkaupungin välinen siirtoviemäri on saatu valmiiksi. Valtakunnallinen jätesuunnitelma valmistui vuonna 2007. Sen pohjalta laaditaan myös Varsinais-Suomea koskeva alueellinen Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Turun seudun uuden jätteenpolttolaitoksen toteuttamisaikataulu ja sijoituspaikka ovat vielä ratkaisematta. Nykyisen laitoksen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2010 asti ja sille on haettu jatkoaikaa vuoteen 2018 saakka. Varsinais-Suomen rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema -inventointeja on tehty Turun seudun kehyskunnissa sekä Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Työ on noteerattu valtakunnallisella tasolla ainutlaatuiseksi. Myös kunnista saatu palaute on ollut innostunutta ja aineistoille on löydetty useita käyttömahdollisuuksia. Työn tuloksia ja paikkatietoaineistoja on viety Lounaispaikan karttapalveluun. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on yksi maakuntakaavoituksen keskeisistä tavoitteista. Turun seudulla on sovittu suunnittelun yhteistyön kehittämisestä ja kaupunkiseudun rakennemallin laatimisesta. Syntyneet kuntaliitossopimukset eivät vaikuta Turun seudun yhdyskuntarakenteen hajautumisongelmaan, mutta kehitystä on odotettavissa Salon seudulla. Miten Varsinais-Suomi makaa 19
4. MAAKUNTAOHJELMAN 2005-2008 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISTILANNE Jokaisen yksittäisen toimenpiteen toteutumisastetta on pyritty arvioimaan seuraavalla asteikolla: xxxxx xxxx xxx xx x Toteutunut Edennyt hyvin Edennyt kohtalaisesti Edennyt heikosti Ei ole aloitettu TL 1 Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Jatkotyötä vaativat toimenpiteet: Toteutunut xxxxx Varmistetaan osaamiskeskuksen resurssit ja varaudutaan useampiportaiseen osaamiskeskusjärjestelmään ja tuetaan nykyisten osaamisalojen työn jatkuvuus nykyisen osaamiskeskusohjelman päättyessä sekä Turku Science Parkin jatkuvuus yritystoiminnan kehittäjänä ja edistäjänä valituilla korkean teknologian toimialoilla. Perustetaan Aasian tutkimuksen, tieteen ja koulutuksen keskus Turkuun. Määritellään kulttuuripolitiikan maakunnalliset ja seutukunnittaiset strategiset painopisteet. Tehdään Turusta EU:n kulttuuripääkaupunki v. 2011. Mukaan hankkeeseen otetaan kaikki seutukunnat. Rakennetaan yhteistyötä Viron kulttuuripääkaupungin kanssa. Edennyt hyvin xxxx Turvataan maakunnan korkeakoulujen opetus- ja tutkimusresurssit. Erityisesti tulee turvata alueen korkeakouluopetuksen painopistealueiden: bioalojen, matematiikan, prosessikemian, lääke- ja hammaslääketieteen, farmasian, sosiaali- ja terveysalan, ICT- ja meri- ja metalliteollisuuden, kulttuurialan sekä laaja-alaisen humanistisen koulutuksen resurssit ja riittävät aloituspaikat. Suunnitellaan työelämälähtöisiä, kansainvälisesti kiinnostavia maisteriohjelmia painopistealoille tai niiden kehittymistä tukeville aloille sekä työelämän kehitystä tukevia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Samalla tuetaan korkeakoulujen kansainvälisiä kumppanuushankkeita ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä luodaan ohjelma, jolla edesautetaan kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja tutkimusryhmien sijoittumista korkeakouluihin ja tutkimusyksiköihin. Tehdään kokonaistarkastelu väestörakenteen muutoksista ja ammatillisen koulutuksen tarpeista sekä työnjaosta eri oppilaitosten välillä. Siihen liittyen muodostetaan koulutuksesta vastaava yhteistyöelin ja turvataan sille tarvittavat resurssit. Edennyt kohtalaisesti xxx Käynnistetään maakunnan elinkeinorakennetta tukevia kehityshankkeita (esim. Meritech -keskus) sekä jatketaan nykyisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden kehittämistyötä. 20 Miten Varsinais-Suomi makaa