Ekologiset elinkeinot 2015 kalastajana sisävesillä sivu 5 ekokampaamossa sivu 7 itusarjis sivu 7 kuva: Seppo Hinkula, vastavalo.fi
2 Ekologiset Elinkeinot 2015 Pääkirjoitus Mitä on kestävä yrittäjyys? Pohdimme lehdentekijäjoukon voimin, mistä löydämme maailmaa parantavia yrittäjiä haastateltavaksi. Lopulta ideoista tuli runsaudenpula. Tässä lehdessä haastatellut yrittäjät auttavat meitä valitsemaan parempia rakennusmateriaaleja, syömään ympäristöystävällisemmin, muuttamaan liikkumistapojamme kestävämmiksi tai välttämään kemikaaleja. Parhaimmillaan ekoyrityksen tuote korvaa vahingollisemman tuotteen tai palvelun. Ympäristöongelmat mietityttävät myös perinteisiä yrityksiä. Olen monesti keskustellut ilmastonkriisin ratkaisemisesta yrityspomojen kanssa. Saan kuulla tuskastelua poliitikkojen toiminnan hitaudesta ja ratkaisumallien tehottomuudesta. Yrityksissä on totuttu ratkaisemaan vastaantulevat ongelmat nopeasti ja tehokkaasti. Oma kestävän yritystoiminnan lajinsa ovat yhteiskunnalliset yritykset. Ne pyrkivät olemaan menestyviä, voittoa tuottavia yrityksiä. Voitto käytetään kuitenkin yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseen joko investoimalla se takaisin yritykseen tai yrityksen lähiyhteisöön. Pitkään toiminut esimerkki on Lumituuli Oy, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvaa energiaa. Sen voitto käytetään uusiin investointeihin. Poliitikon tehtävä on miettiä, miten kestävän yritystoiminnan mahdollisuuksia voisi parantaa. Lehdessä tutustutaan myös monenlaisten ekoyritysten arkeen. Takakannessa esittelemme Kestävän yrittäjyyden teesit - parannuksia, jotka tasoittaisivat yritysten tietä paremman maailman luomisessa. Piia J. Häkkinen, Ekovihreiden puheenjohtaja Ps. Vihreiden ympäristöyhdistys, Ekovihreät ry, täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaisemme tämän lehden kaikille Vihreän Langan lukijoille. Mukavaa retkeä ekologisten elinkeinojen maailmaan! Mikä Ekovihreät? Ekovihreät ry on ympäristöasioita painottavien vihreiden oma järjestö. Pyrimme vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon siten, että päätökset ovat kestäviä myös pitkällä aikavälillä: luonnon monimuotoisuus turvataan, luonnonvaroja ei käytetä yli niiden uusiutumisvauhdin ja eikä ympäristöä kuormiteta yli sen kestokyvyn. Tänä vuonna Ekovihreät juhlii 20-vuotisjuhlavuottaan. Yhdistys on rekisteröity vuonna 1995, ja samana vuonna se esiteltiin puoluekokousväelle. Ekovihreät ry on Vihreän liiton vanhin valtakunnallinen jäsenyhdistys. Valtakunnallisen yhdistyksen perustaminen ennen sähköisen viestinnän valtakautta oli kovin erilaista kuin nykyään. Kokoontumisista sovittiin puhelinsoittorinkien ja paperisten kirjeiden välityksellä. Vuoden 1994 helatorstaina kokoonnuttiin Tampereella. Mukaan kutsuttiin kiinnostavia puheenvuoroja pitäneitä vihreitä sekä Ekologisen puolueen aiempi puheenjohtaja Taito Mikkonen. Perustajajäsen Martti Lundén muistelee, kuinka paikalletulleet istuivat yhtäjaksoisesti 7 tuntia hotelli Tampereen kabinetissa. Keskustelua ei keskeytetty edes lounaan ajaksi, joka Yrityksissä on totuttu ratkaisemaan vastaantulevat ongelmat nopeasti ja tehokkaasti. sinne jälkiruokineen tarjoiltiin. Paikalla olivat Lundénin lisäksi Ulla Klötzer, Marketta Horn, Göran Ekström, Kauko Savolainen ja Taito Mikkonen. Seuraavaksi kolmen miehen palaverissa Kangasalla Taito Mikkosen ekotalossa kirjoitettiin yhdistykselle säännöt. Virallinen perustava kokous pidettiin ravintola Tillikan terassilla Tammerkosken rannalla 16.6.1995. Marketta Hornin ehdottama Ekovihreät hyväksyttiin yhdistyksen nimeksi. Toinen paljon kannatusta saanut ehdotus, Kestävä Elämänmuoto, jäi historian hämärään. Martti Lundén ja Piia J. Häkkinen Pienyrittäjän arkeen turvaa Pienyrittäjyyden tukeminen on olennaista, sillä uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet lähinnä pienyrityksiin. Tapasin hiljan naisyrittäjiä, jotka kertoivat yrittäjän arjesta. Taloushaasteet ovat suuret ja pienyrittäjä tukahtuu byrokratiaan. Naisten alusasuliikkeen omistaja huolehti, kuinka kauppa käy, kun julkisivuremontti peittää näyteikkunan. Vastaavasti jatkuvat muutokset verotusympäristössä luovat epävarmuutta. Vakautta tarvitaan. Yksi iso huoli yrittäjillä on verottajan joskus mielivaltaisetkin tulkinnat. Tähän tarvitaan kansallisesti yhtenäinen ohjeistus, miten toimitaan. Vihreät ovat esittäneet yrittäjien tulorekisteriä, jossa kaikki oleellinen tieto siirtyy viranomaisten välillä. Että lippujen ja lappujen pyörittäminen vähenee. Sosiaaliturvan tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Myös yrittäjän pitää voida jäädä vanhempainvapaalle. Eikä yrittäjä saa jäädä konkurssissa tyhjän päälle. Oma koti on jokaiselle tärkeä, sen pitää olla turvassa konkurssilta ja toisaalta jokaisella pitää olla mahdollisuus yrittää uudestaan. Vihreiden perustulomalli palvelee yrittäjyyttä usealla tavalla. Se muodostaa perusturvan yrittäjälle ja hänen työntekijöilleen, kannustaa vastaanottamaan työtä. Starttirahan kasvattaminen ja sen saamisajan pidentäminen madaltaisi aloittavan yrityksen riskiä. Voi mennä parikin vuotta, että liiketoiminta asiakaskuntineen vakiintuu. Toisaalta yrityksen toiminnan laajentamisessa ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys. Pienyrityksissä koeaika voisi olla pidempi, ja tarvitaan myös tukea ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Ekologiselle yritystoiminnalle on yhä enemmän kysyntää, kun ihmiset haluavat omistamisen sijaan vuokrata tavaroita tai haluavat asennuttaa uusiutuvan energian järjestelmiä. Helpotetaan kestävän yritystoiminnan rahoitusta. Julkisissa hankinnoissa on hyvä huomioida paikallisuus ja hiilijalanjälki, jotta ympäristönsuojelua edistävä liiketoiminta saa yhä enemmän jalansijaa. Johanna Karimäki Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja Ekovihreiden teemalehti Päätoimittaja: Piia J. Häkkinen Toimittajat ja avustajat: Kirsi Haapamatti Marketta Horn Johanna Karimäki Kaisa Leka Martti Lundén Päivi Mattila Esa Mäkinen Heidi Paalatie Markus Peura Annika Rantala Sirpa Rautiainen Tuomas Vanhanen Sofia Virtanen Taitto: Piia J. Häkkinen Julkaisija: Ekovihreät ry. http://www.ekovihreat.fi/
Ekologiset Elinkeinot 2015 3 Aina joku etsii vanhaa lavuaaria Erikoisrautakauppiaan elanto syntyy perinnetuotteiden ja kierrätystarvikkeiden myynnistä. Rakennusmestarina työskennellyt Anne Louhimo perusti kaupan, joka myy kaikkea sitä, mitä hän itse aina haki omille työmailleen. kuva: Päivi Mattila Kerrostalo kierrätysmateriaalista? Puutalojen teollisen rakentamisen buumia odotetaan vuodesta toiseen, mutta onko muita vaihtoehtoja? Voiko betonikin olla kierrätettävä materiaali? Näyttää siltä, että Rudus Oy, joka toimittaa rakennusmateriaaleja, betonia ja kiveä, on kokenut ekoherätyksen. Yritys aloitti 90-luvun lopulla laajamittaisen rakennusmassojen ja betonin kierrätyksen. Se käyttää myös teollisuuden lentotuhkia betonin täyteaineena. Ympäristöpäällikkö Hanna Luukkosen mukaan kierrättämällä voidaan kasvihuonekaasupäästöjä leikata 20 93 % riippuen sovelluksesta ja betonilaadusta. Muutama vuosi sitten kierrätyksen rinnalle on tullut myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Toimitusjohtaja haluaa strategiallaan lunastaa sosiaalisen toimiluvan yritykselle. Voiko siis loppuun käytetyn maanottoalueen paikalle saada jotain arvokasta? Luukkonen kertoo jälkihoidon muutoksista: Ei enää vain istuteta puita, vaan myös jätetään avoimia alueita. Avoimet alueet, kosteikot ja niityt ovat koti monelle uhanalaiselle lajille, joiden elinympäristöt ovat jo harvinaisia Suomessa. On hienoa, että toiminnalle on johdon tuki. Silloin on helppo saada asenteita muuttumaan ja tehdään oikeasti hyvää. Kierrätysmateriaalien haasteena Luukkonen näkee kuluttajien asenteen. Vieläkin on asiakkaita, joille kierrätetyt rakennusmateriaalit eivät kelpaa. Markkinoilla myös liikkuu tuotteita, joissa laatuun ei ole panostettu, jolloin käyttäjillä voi olla niistä huonoja kokemuksia. Mitä yritys sitten hyötyy kestävistä valinnoistaan? Hyvä yhteiselo viitasammakoiden ja muiden naapurien kanssa edistää tuotteen hyväksyttävyyttä omille työntekijöille sekä asiakkaille. Jos yhteiskunnan säädökset muuttuvat vaativammiksi, edelläkävijäyrityksen kilpailuasema paranee. Uutta luovalla yrityksellä on paremmat mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessakin, etenkin kun betonialalla kilpailu on kovaa. Tuomas Vanhanen Tampereen Rakennustorilla on kaikkea, mitä perinnetietoinen ja ekologisuutta arvostava rakentaja kaipaa remonttiinsa. On pellavaeristettä, kasviöljypohjaisia maaleja ja valurautaisia leivinuunin luukkuja. Osa erikoisrautakaupan tarvikkeista kiiltää uutuuttaan, mutta myytävänä on paljon myös kierrätystavaraa. Myymälän toimitusjohtaja Anne Louhimo kertoo, että toisin kuin monia muita rakennusalan kierrätysprojekteja, tätä putiikkia ei ole tuettu yhteiskunnan varoilla. Toimimme yksityisenä. Käytännössä kaikki rahat ovat tulleet meidän ja asiakkaiden omasta pussista. Vaikka käytetyt tarvikkeet tulevat myymälään ilmaiseksi, lämmitetyt neliöt ja työvoima maksavat. Siksi liikkeessä seurataan tarkasti varastoja ja pidetään tarjolla vain sellaista kierrätystavaraa, mille riittää menekkiä. Tällä reseptillä liike on ollut pystyssä jo yli 15 vuotta. Louhimo kritisoi verottajan suhtautumista kierrätykseen. Käytetyn tavaran myynnin tuotosta pitää maksaa täysi 24 prosentin arvonlisävero, vaikka tavaraa ei voi myydä sarjoissa ja ne vaativat paljon käsittelyä ennen myyntiin laittoa. Oikeampi veroaste olisi 10 prosenttia. Yritys työllistää neljä henkeä, joista puolet on osa-aikaisia. Kerrostaloissakin tarvitaan varaosia Uusiokäyttö on olennainen osa perinne- ja korjausrakentamista. Vanhan talon henkeen sopivat vanhat ovenkahvat ja pistorasian kannet. Kierrätystarvikkeita hakevat Louhimon mukaan myös kerrostalojen asukkaat. Tarvetta voi olla esimerkiksi kylppärissä, kun hajuvesipullo kopsahtaa pahasti posliiniseen lavuaariin tai pyttyyn: Tilalle pitää sitten löytää samaa kokoa oleva malli. Jos pytty ei sopisi vanhalle paikalle, pienestä korjauksesta tuleekin iso lattialaatoituksen remontti. Louhimo kritisoi verottajan suhtautumista kierrätykseen Louhimo sanoo, että myymälän asiakaskunta koostuu pienistä rakennusfirmoista ja yksityisistä ihmisistä. Kierrätys sopii parhaiten omaa kotiaan laittaville. Jos esimerkiksi taloyhtiö tilaa urakoitsijalta kaikkien pyttyjen vaihdon, niin silloin ei voida käyttää vanhaa. Käytetyillä kalusteilla ei ole samanlaista takuuta kuin uusilla. kuva: Timo, Flickr/CC Perinnemaalien valintaan on syynsä Monia Tampereen Rakennustorin myymiä tuotteita on koeteltu käytössä jo sukupolvien ajan. Ekologisen rakentamisen ystävät puolustavat painokkaasti muun muassa perinnemaaleja. 1900-luvulla kehitellyt maaöljypohjaiset maalit saattavat olla oikein hyviä ensi alkuun, mutta miten pinta mahtaa käyttäytyä vuosikymmenten saatossa? Louhimo suosittaa, että perinteisiä pellavaöljymaaleja käytettäisiin ainakin taloissa, joiden ulkovuoressa ei ole tuuletusrakoa. Sellaisia ovat esimerkiksi rintamiestalot ja niitä vanhemmat rakennukset. Jos näitä taloja maalataan alkydija lateksimaaleilla, se tapahtuu talon rakenteiden terveyden kustannuksella. Louhimo kertoo, että pellavaöljymaali hengittää vanhetessaan. Kun tulee aika uusia maali, seinien uudelleenkäsittely on helppoa. Alkydi- ja lateksimaalikerrosten poistamiseen tarvitaan lämmitystä tai kemiallisia maalinpoistoaineita. Työtä on hirveästi, eikä se ole kovin terveellistä tai ekologista. Päivi Mattila
4 Ekologiset Elinkeinot 2015 Mehiläisten hoitoa kesällä, roskakalan jalostusta talvella Luonnon resurssien kestävä käyttö kiehtoo luomutilallista. Marja Komppa ja puolisonsa Ari Seppälä pyörittävät luomutilaansa Korpilahdella Keski-Suomessa. Tilan päätuote on hunaja. Viime vuonna tila teki lisäksi todellisen lähiruokateon saattamalla roskakalaksikin parjatun särjen Jyväskylän koululaisten lautasille. Sitran käynnistämä Lähiruokaa resurssiviisaasti -hankkeen myötä pyritään parantamaan ympäristön tilaa ja vähentämään ilmastopäästöjä. Maukkaan särjen toivotaan korvaavan esimerkiksi tuontitonnikalan. "Särki maistui koululaisille, ja nyt näyttää siltä, että myymme jatkossakin särkeä Jyväskylän kaupungin ruokapalveluihin" Marja Komppa iloitsee. "Särjen pyynti sopii meille hunajatilallisille hyvin, sillä kalaa pyydetään katiskoilla talviaikaan. Kesällä on hunajasesonki ja muut kiireet." Särkikaupan uskotaan käyvän niin hyvin, että Komppa-Seppälän tilalla on investoinassa uusiin kalankäsittelytiloihin. Laitoskeittiöt haluavat raaka-aineet mahdollisimman valmiina, joten särki perataan, pakastetaan ja kypsennetään tilalla. Tilan Voi hyvin -hunaja on luomua. Marja Komppa ja Ari Seppälä tietävät, että suomalaista hunajaa arvostetaan etenkin, kun otsikoissa on ollut ulkomaisten hunajien väärentämisiä niitä jatketaan siirapeilla. Suomalainen luomulaatu on kysyttyä ulkomaillakin. Suurena hunajan viejämaana tunnettu Kiina on kiinnostunut korpilahtelaisten tuotteista: "Olemme juuri neuvotelleet hunajamme viennistä Kiinaan. Siellä on asukkailla mennyt luotto oman maan elintarvikkeisiin, onhan siellä paljon saastuneita alueita ja ruokakohuja muutenkin. Sikäläisten edustaja sanoi, että hunajapurkissa ei saa olla sanaakaan kiinaksi, vaan kaikki suomeksi. Haluavat, että jo purkista näkee, että kyseessä ei ole kotimainen tuote. On mahdollista, että kiinalaisissa kaupoissa saa pian Voi hyvin -hunajaa." Komppa sanoo luomun, luomuhunajan ja nyt lähikalan sopivan hyvin pariskunnan ajatusmaailmaan. suomalaista hunajaa arvostetaan etenkin, kun otsikoissa on ollut ulkomaisten hunajien väärentämisiä "On kiehtova ajatus, että pystymme hyödyntämään sellaisia luonnon resursseja, jotka muutoin jäisivät käyttämättä. Ja joiden käytöstä ei luonto kärsi." Yritystoiminnassa vaativinta on ollut kasvu ja sen vaatimat järjestelyt. Kasvaessa on muutettava toimintatapoja. Työntekijöiden palkkaaminen on iso askel, samoin oman roolin muuttuminen työnantajan rooliksi. Kalankäsittelyyn liittyvät tarkastukset ja näytteenotot oli Kompan mukaan helpompi ottaa haltuun, kun hunajantuotantoon liittyvä viranomaisasiointi oli ennestään tuttua. Uudelle yrittäjälle niissäkin olisi tekemistä. Mitä terveisiä pienyrittäjä haluaisi lähettää päättäjille? Yhden luukun järjestely olisi hyödyllinen. Olisi alempi kynnys palkata ihmisiä, jos erilaisia työnantajamaksuja ei tarvitsisi maksaa neljään viiteen paikkaan muun paperityön päälle. Kirsi Haapamatti Pikkunälkään heinäsirkka-wrap? Hyönteisravinto saattaa olla lähitulevaisuuden juttu. Maailmassa hyönteisten syöminen on tälläkin hetkellä miljardien ihmisten arkipäivää. Hyönteisravinnon tuottaminen on myös ekologista, sillä hyönteiset tuottavat selkärankaisia tehokkaamminen vastaavat energia- ja valkuaisainemäärät. Euroopassa ruokakulttuurin muutosta jumittavat lähinnä tottumukset ja -säädökset. Akuutein pullonkaula Suomessa on Evira:n tulkinta uuselintarvikeasetuksesta, kertoo Santtu Vekkeli, hyönteistuotannon mahdollisuuksia tutkiva yrittäjä. Belgia, Hollanti ja UK tulkitsevat asetusta siten, ettei se kiellä hyönteisten elintarvikekäyttöä. Ne saavat hyönteiset ovat todennäköisesti suuri kaupankäynnin kohde viiden vuoden päästä tällä etumatkaa muihin maihin verrattuna. Politiikassa on hyvä muistaa, että hyönteiset ovat todennäköisesti suuri kaupankäynnin kohde noin viiden vuoden päästä. Niiden sääntelyllä on siten huomattavaa taloudellista merkitystä! No, kannattaako muutosta odotellessa lähteä omin toimin pyydystämään hyönteisiä lähimmältä niityltä? kuva: Komppa-Seppälän tila Hyönteisiä kannattaa nimenomaan viljellä. Se on ainoa tapa tuottaa niitä paljon. Mikä mahtaa olla asiantuntijan lempiruokaa? Lempihyönteisruokaani ovat kotisirkkajauhosta tehdyt proteiinipatukat kuten Chapul. Pidän ylipäätään jauhopohjaisista, prosessoiduista hyönteiselintarvikkeista. Markus Peura kuva: Topi Kairenius
Ekologiset Elinkeinot 2015 5 kuva: Tuomo Lindfors, Flickr/CC Ala ei ole helppo, mutta SISÄVESIKALASTUS KANNATTAA! Kalastaja elää lukemalla luontoa. Pyynti parantaa järvien tilaa ja tervehdyttää kalakantoja. Sisävesikalastaja Kai Pääkkösellä tavallinen päivän kierros kestää noin 10 12 tuntia. Siitä 5 6 tuntia kuluu vesillä, loppu menee kalojen perkaamiseen, pakkaamiseen ja kuljettamiseen asiakkaille. Varhainen herääminen kuluttaa, mutta aamut ovat usein hienoja, Pääkkönen toteaa. Työtä tehdään luonnon armoilla. Jään taju, kalojen lukeminen ja koko luonnon ymmärrys on välttämätöntä. Pääkkönen kuitenkin vierastaa ammatilleen heitettyä ekologista viittaa. Pisimmillään kotoa rantaan on 75 km, se on kuljettava autolla. Veneitä on oltava käytännössä useita, sillä kalavedet ovat kaukana toisistaan. Välillä on vaihdettava nopeastikin järveä kalan tulon mukaan. Parhaimmillaan kalat myydään jo etukäteen, joten ne on saatava myös pyydettyä. Saanko luvan? Kalastaja tarvitsee lupia eri järville eri osakaskunnilta. Vesistöjen osakaskunnat myyvät kalastusoikeuksia vain vuodeksi kerrallaan. Kalastus on siis riippuvaista osakaskuntien lupapolitiikasta. Pyyntirajoituksiin ja kalastukseen laajemmin vaikuttavat Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), vasta perustettu Luonnonvarakeskus ja Kalatalouden keskusliitto, joka on myös osakaskuntien edunvalvoja. Suomalaiset sisävesikalat ovat harvoja lajeja maailmassa, joita ei ryöstökalasteta Tiskillä tavataan Pääkkösen kala menee suurin piirtein puoliksi jalostajille ja lähialueen liikkeisiin. Toisaalta, kun vien liikkeeseen 30 kg muikkua, niin kauempaa tulee varmaan 500 kg lohta, Pääkkönen kuvailee kotimaisen kalan menekkiä. Paikallisilla keittiöillä olisi tahtoa lähikalan käyttöön, mutta hankintasäädösten takia toteutus tuntuu vaikealta. Lähikalalle on kuitenkin syntymässä uutta kysyntää. Suomalaiset sisävesikalalajit ovat niitä harvoja kalalajeja maailmassa, joita ei tällä hetkellä ryöstökalasteta. Itsenäisyyttä Pääkkönen on vuodesta 2001 lähtien kalastanut päätoimisesti ja samalla varsin itsenäisesti, kirjanpidon tekoa myöten. Lisäksi hän on kausiluontoisesti työllistänyt veneenkuljettajan ja aputyövoimaa myös talviverkoilla. Perattuun kalaan kannattaa panostaa, siitä saa paremman hinnan. Perkaus myös pidentää myyntiaikaa asiakkaalle. Viime vuosina Suomeen on perustettu isojakin käsittelylaitoksia kotimaiselle kalalle. Myös talven verkkopyynnissä saatavaa haukea on mahdollista jauhaa. Kalasatamat ja yhteiset kalankäsittelypaikat olisivat kalastajille hyviä paikkoja asiakkaiden kohtaamiseen, mutta näiden kehittely Jyväskylän seudulla kariutui lopulta taloudellisiin syihin. Nyt kalastajat joutuvat investoimaan ja kehittämään toimintaansa jokainen yksinään. Kun kysyn kalastajanuran vaikeinta hetkeä, Pääkkönen tuumii, ettei sellaista oikeastaan ole. Kaikki menee koko ajan parempaan suuntaan, kun koko ajan oppii eri asioista lisää. Aloittaminen sivutoimisesti oli jälkeen päin ajatellen paras mahdollinen ratkaisu. Sinä aikana pystyi harjoittelemaan uutta ammattia. Kestävä kalastus tukee vesistöjen ekologiaa Pääkkösen tärkein kalastusalue on puhdas Konnevesi muikkuineen, joita hän kalastaa troolaamalla. Muikkuja tulee Keiteleestäkin. Keiteleeltä, Päijänteeltä ja Laukaan pienemmiltä järviltä Pääkkönen pyytää verkoilla ja rysillä myös kuhaa, madetta ja siikaa. Toisin Tutustu kuin kalanviljely, kalastus poistaa vedestä ravinteita esimerkiksi typpeä ja fosforia. Suomessa rehevöityneitä järviä kunnostetaan hoitokalastuksella, jossa poistetaan etupäässä särjensukuisia kaloja. Pääkkönen on toimittanut särkeä sekä rehuksi että jalostajalle. Muikkukantakin paranee pyynnin vaikutuksesta, Pääkkönen painottaa. Hänen aloittaessaan Konneveden muikku oli kääpiöitynyttä, saalistuksen myötä muikun keskikoko on kasvanut ja kaupallinen arvo kohonnut. Kannat ovat pysyneet vakaina. Millaista reseptiä kalastaja muuten suosittelee muikuille? Laita muikut pellille, päälle oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Parikymmentä minuuttia uunissa 200 asteessa riittää. Sirpa Rautiainen Suomen Ekoyrittäjiin ja uuteen ekokarttaan! www.ekoyrittajat.fi kuva: Kai Pääkkösen kotialbumi
6 Ekologiset Elinkeinot 2015 Biokaasuautoilu halpaa ja hyvää? Biokaasu voisi olla suomalaisen autoilijan unelmien täyttymys. Se on täysin kotimainen ja ilmastopäästötön liikennepolttoaine. kuva: wambad, Flickr/CC Alkaako suomalaisen autoilun vallankumous Tuusulasta? Ainakin sitä on ruvettu rakentamaan pienessä verstaassa paikallisen pienyritysalueen perukalla. Verstaasta löytyy Terra Gas Finlandin yrittäjä Mikko Ravi huoltamassa tehdasasenteista kaasulla toimivaa Volkswagen Passatia. Tämä Passat on hyvä esimerkki kaasuautosta. Siinä on kolme kaasusäiliötä ja hieman tavallista pienempi bensiinitankki myös. Toimintasäde on noin 900 km, kertoo Ravi. Ravin mukaan pari, kolme tonnia auton biokaasumuunnokseen ovat valmiita investoimaan paljon työnsä vuoksi ajavat. He hakevat säästöä autonsa käyttökuluihin. Ympäristökulma edellä tulevia on vähemmän, mutta se on kasvava joukko. Isohkot sedanit tai farmariautot sopivat parhaiten Rohkeita naisia & feminististä toimintaa! www.vihreatnaiset.fi kaasuautoiksi, koska niihin jää riittävästi tavaratilaa vielä kaasusäiliöiden asentamisen jälkeenkin. Ennen biokaasumuunnosta täytyy varmistaa, että auto on teknisesti hyvässä kunnossa, Ravi painottaa. Kaikki viat, jopa piilevät, tulevat kaasukäytössä helposti esiin. Sytytyksen ja happitunnistimen on pelattava hyvin ja ohivuotoja sylintereistä ei saa olla, korostaa Ravi. Jos nämä asiat ovat kunnossa ja auton polttoaineensyöttötapa on sähköisesti ohjattu monipisteruisku, niin muunnos on yksinkertainen ja teknisesti luotettava. Suorasuihkutusmoottoreihin on omat sarjansa moottorikoodin mukaan. Muunnossarjan elektroniikka on Ä Ä NESTÄ NAISTA! Muunnossarja tulee Italiasta, jossa on vahva osaaminen kaasuautoilussa K mahdollista integroida auton omaan tietojärjestelmään autosta riippuen. Muunnossarjan ohjauselektroniikka ottaa signaalin bensiini-injektoreilta, se seuraa niiden aukioloaikoja ja saa ne suljettua. Muunnossarjan oma elektroniikka laskee kaiken tarvittavan ja auton lambda-tunnistin hoitaa loput. Puolalta otetaan vielä kierroslukusignaali, selittää Ravi. Lisäksi letkulla otetaan imusarjasta paine ja tarvitaan myös jäähdytysnesteen kierto estämään jäätymistä paineensäätimessä. Kojelautaan asennan merkkivalon kaasun määrälle ja pienen äänimerkillä varustetun kytkimen. Se ilmoittaa, kun auto on vaihtanut bensalle kaasun loppuessa. Muunnossarja tulee Italiasta, jossa on vahva osaaminen kaasuautoilussa, Ravi kertoo. Biokaasulla on ajeltu siellä jo ainakin 1970-luvulta saakka. Monet laskeskelevat kuoletushintaa ja käytetyn auton vääjäämätöntä arvon alenemista. Tätä pohtivia penninvenyttäjiä Ravi rauhoittelee: Asennussarja ja kaasusäiliöt voidaan siirtää autosta toiseen, jos moottori on samantyyppinen. Esimerkiksi nelisylinteriseen monipisteruiskuun asennettu sarja käy samanlaiseen koneeseen. Kuoletettavaksi jää siis vain työn hinta, joka on reilu tuhat euroa. Vaikka dieselitkin voi muuttaa biokaasukäyttöisiksi, tuo se järkevää säästöä lähinnä busseissa, työkoneissa ja hyötyautoissa, Ravi arvioi. Kuljetusyrittäjien kiinnostus kaasumuunnoksiin lisääntyy koko ajan. Biokaasubussien määrä tulee varmasti kasvamaan lähivuosina. Muutaman vuoden ikäinen Terra Gas on laajentumassa ja kaasuautoilun suosio kasvaa vähitellen. Sitkeällä pioneerihengellä edetään läpimurron toivossa tietenkin. Asennuspisteitä on tulossa muutamiin autokorjaamoihin eri puolille Suomea. Uudet biokaasun tankkausasemat laajentavat kaasuautoilun piiriä myös muualle kuin Etelä-Suomen Gasumin verkon alueelle. Biokaasua voi tankata autoonsa 24 kaasuasemalta. Eteläisimmässä Suomessa asemia on varsin kattavasti Lappeenrannasta Lohjalle. Ruuhka-Suomen ulkopuolella toimivat Forssan, Laukaan, Joutsan, Jepuan ja Tampereen asemat. Biokaasun tuotanto on lähivuosina lisääntymässä huomattavasti. Esa Mäkinen kuva: Esa Mäkinen
Ekologiset Elinkeinot 2015 7 sarjakuva: Kaisa Leka Tieto sysäsi kampaamoyrittäjät uutta päin kuva: Kirsi Haapamatti Tuolla on varmasti kasviväri, on niin upea sävy, Marjo Perttula tuumii vilkaistessaan asiakkaan selailemaa naistenlehteä. Julkkislaulajatar kertoo pyrkivänsä puhdistamaan elimistöään myrkyistä, joten arvaus leiskuvanpunaisen tukan kasvivärjäyksestä lienee osunut oikeaan. Luonnonkosmetiikka ja hiusten kasvivärjäys synteettisten aineiden sijaan on koko ajan suositumpaa. Siitä innostuivat myös Perttula ja sisarensa Mervi Ala-Mattinen, ja avasivat Seinäjoelle, Etelä-Pohjanmaalle, peräti kaksi ekokampaamoa lyhyen ajan sisällä. Palvelulle on kysyntää. Siitä kertoo sekin, että osa asiakkaistamme matkustaa meille kaukaakin, Ala-Mattinen sanoo. Emmekä usko, että luonnollisen kauneudenhoidon suosio on hiipumassa. Sitä mukaa kun tietoisuus kosmetiikasta lisääntyy, kasvaa myös asiakkaiden virta. Perttula ja Ala-Mattinen olivat työskennelleet parturi-kampaajina vuosikaudet, eivätkä olleet juuri kyseenalaistaneet hiusten värjäyksessä käytettävien aineiden turvallisuutta. Kunnes asiakkaiden allergisoituminen ja herkistyminen aineille herätti miettimään, voisiko jotain tehdä toisin. Rita Stiensin kirja Totuus kosmetiikasta (2008, Tammi ja Pro Luonnonkosmetiikka ry), televisiodokumentit ja luennot aiheesta avasivat siskosten silmät. Ajatus luonnonkosmetiikkaan ja kasviväreihin siirtymisestä alkoi kyteä. Kampaamoyrittäjät heräsivät kemikaalien haittoihin ja perustivat ekokampaamon. Laulaja Kirsi Ranto matkustaa Seinäjoelle ekokampaamoon kaukaakin. Minulla on ollut jo useamman vuoden ajan prosessi, jossa pyrin poistamaan kehostani kaikki kemikaalit.tämä näkyy paitsi kosmetiikassa, myös ruokavaliossani. Ranto sai Mervi Ala-Mattisen käsissä energialeikkauksen ja hiuksia ja päänahkaa elvyttävän merilevähoidon. Asiakkaiden herkistyminen aineille herätti Nyt Parturi-Ekokampaamo Meko ja Parturi-Kampaamo Hiuspuoti tarjoavat ekokampaamopalveluita Seinäjoella ja Peräseinäjoella. Ennen uuden palvelun avaamista yrittäjät opiskelivat vielä ekokampaajakoulutuksen. Koulutuksen aikana he saivat paljon tietoa synteettisten hiusvärien vaikuttavista aineista. Erityisesti parafenyleenidiamiinin ja paratolueenidiamiinin tiedetään aiheuttavan yliherkkyys- ja allergiareaktioita. Motiivimme siirtyä luonnonkosmetiikkaan ovat kahtalaiset. Toisaalta haluamme vaalia asiakkaidemme terveyttä käyttämällä luonnosta saatavia raaka-aineita. Taustalla on myös halu säästää ympäristöä kemikaalikuormalta. Käytämme myös kampaamotilojen puhdistusaineina luonnontuotteita. Kirsi Haapamatti Kolumni Miten tehdään hyvää tuulivoimabisnestä? Suomen tuulivoima-ala kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Hankekehittäjät ovat perinteisiä energia-alan toimijoita, muilta aloilta tuttuja yrityksiä ja uusia tulokkaita. Joillakin on taustalla ulkomaalainen yritys, mutta leijonanosa toimijoista on kotimaisia. Lähes kaikilla on suomalainen tytäryhtiö ja paikallisia työntekijöitä. Osa yrityksistä kehittää rakentaakseen ja omistaakseen hankkeen, osa myydäkseen sen luvitusvaiheen jälkeen. Yhteistä menestyville tuulivoimahankkeille on, että taustatyöt ja selvitykset on hoidettu huolellisesti alusta alkaen. Taidokkainkaan työskentely ei riitä, jos viestintä Tuulivoimalat ja niiden omistaja ovat osa paikallisyhteisöä hoidettu riittämättömästi. Tuulivoimalat ja niiden omistaja ovat osa paikallisyhteisöä, joten suhteen rakentaminen on aloitettava varhain. Hankkeista onkin tärkeää viestiä avoimesti, sillä huhut ja väärä tieto alkavat helposti elää omaa elämäänsä. Suomessa on paljon ilahduttavia esimerkkejä paikallisyhteisön huomioimisesta. Eräs hanketoimija on perustanut hankekuntaan paikalliskonttorin, jossa hankkeen edustaja on säännöllisesti tavattavissa. Myös paikallisen yhteisön tukeminen on saanut hyvää palautetta, olipa kyse sitten järven kunnostamisesta tai luontopolun rakentamisesta. Joidenkin projektien yhteydessä paikalliset ovat myös hyötyneet paremmista sähkö- ja tietoliikenneyhteyksistä. Maailmalla on saatu myönteisiä kokemuksia jaetun ja paikallisen omistajuuden malleista. Suomen tuulivoimahankkeissa osuuskuntamalli ei ole vielä saanut suurta jalansijaa. Toivottavasti suomalaista kokemusta aiheesta päästään pian kartuttamaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että taloudellisen hyödyn saaminen tuulivoimaloista vähentää merkittävästi niistä mahdollisesti näkyvän tai kuuluvan vaikutuksen häiritsevyyttä. Heidi Paalatie Kirjoittaja toimii Suomen Tuulivoimayhdistyksessä järjestöpäällikkönä.
8 Ekologiset Elinkeinot 2015 1. Minkä ekoyrityksen perustaisit, jos ryhtyisit yrittäjäksi? 2. Mitä pitäisi muuttaa, jotta yrittäminen olisi helpompaa ja houkuttelevampaa? 3. Maailmassa on virhe, sanotaan. Minkä korjaisit ensimmäisenä? Ehdokasgallup 1. Perustaisin luomuruokakaupan. 2. Paperisota vähäisemmäksi, ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiskynnys alemmas. 3. Vähentäisin ahneutta ainakin 50%. 1. Yhteisöllisen kirpputoripuodin, jonne voisi tulla myös hengaamaan ekokuppilaan. Maailmassa on liikaa roinaa ja liian vähän leppoisaa yhdessäoloa. Työllistäisin nuoria, vammaisia ja pitkäaikaistyöttömiä. 2. Pienyrittäjä kuormittuu byrokratiaan ja väsyy työssä, kun ei uskalla palkata apua. Työllistämisen riskiä on alennettava. Yrittäjän palvelut on saatava yhdeltä luukulta ja pienyrittäjän sosiaaliturvaa parannettava. 3. Kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa on huomioitava luonnon kantokyky. Kuudes sukupuuttoaalto on pysäytettävä hillitsemällä ilmastonmuutosta, suojelemalla enemmän metsiä ja soita sekä turvaamalla virtavedet. Timo Juurikkala, 56 v. erityisopettaja, pienyrittäjä, Uudenmaan vaalipiiri Johanna Karimäki, 42 v. diplomi-insinööri, kansanedustaja, Uudenmaan vaalipiiri 1. Puhtaita villiruoka -tuotteita muun muassa järvikalatuotteita edistävän yrityksen. 2. Mikro- ja pienyrityksien alv-verovapauden nosto vähintään 40 000 euroon ja sen rajan yli verohelpotuksia, jos lisätyöllistää ihmisiä. 3. Maailman varallisuuden kertyminen pitäisi olla tasaisempaa. Köyhyyden ja epätasa-arvoisuuden lisääntyminen johtaa vääjäämättä sosiaalisiin ongelmiin. Talouden tulisi olla WTO:n sääntöjä myöten ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. 1. Älykkäämpien sähköverkkojen ja kotien palveluja tarjoavan yrityksen. Tai lapsille suunnatun lautapelikeskuksen. 2. Byrokratiaaargh! Reaaliaikaisen tulorekisterin avulla voitaisiin saada sekä yrittäjän verotus että sosiaaliturva toimimaan reilummin. Perustulo parantaisi yrittäjänkin turvaverkkoa. 3. Ensimmäisenä pitäisi korjata se virhe, että yhteistä ympäristöämme saa pilata ilman, että siitä joutuu maksamaan tai tuomiolle. Päästöille pitää saada hintalappu ja luonnon monimuotoisuutta on suojeltava toimivalla ympäristösääntelyllä. Talous on sovitettava ympäristön rajoihin. Mikä Flöjt, 40 v., yhteiskuntatieteiden maisteri, Oulun vaalipiiri Veli Liikanen, 36 v. nuorisotutkija, biologi. Kaakkois-Suomen vaalipiiri Teesit kestävän yrittäjyyden puolesta 1. Parannetaan yrittäjien sosiaaliturvaa! Yrittäjät ansaitsevat perustulon. 2. Poistetaan ympäristölle haitallisia tukia ja tasoitetaan siten tietä kestävämmille toimintatavoille. 3. Rajoitetaan ympäristölle haitallisimpien tuotteiden mainontaa tai verotetaan sitä enemmän. 4. Helpotetaan kestävän yritystoiminnan rahoitusta. Miksi ydinvoimalan rakentaja saa lainaa halvemmalla korolla kuin tuulivoimalan rakentaja? 5. Suositaan paikallisuutta ja kestävyyttä julkisissa hankinnoissa. 6. Palautetaan korjauspalveluiden ALV-alennus. Kulutustavaroidemme tuotanto on massatuotantoa, korjaus kallista ja yksilöllistä. 7. Kevennetään sääntelyä pienten yritysten osalta. 8. Avataan reittejä järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten tuottamille palveluille. Suomen on muutettava tulkintaansa EU:n kilpailulainsäädännöstä sallivammaksi. 9. Verotetaan entistä selkeämmin kulutusta ja ympäristön kuormitusta kevennetään palkan verotusta ja palkanmaksun sivukuluja. 10. Kannustetaan yrityksiä tuomaan markkinoille kestäviä ja päivitettäviä tuotteita helposti kuluvien ja rikkoutuvien sijaan.