Sisällys. Avainluvut vuodelta 2006. Toimitusjohtajan katsaus. Energiavuosi 2006. Toimitusjohtajan artikkeli. Varatoimitusjohtajan katsaus

Vuosikertomus 2006

Sisällys Avainluvut vuodelta 2006 Toimitusjohtajan katsaus Energiavuosi 2006 Toimitusjohtajan artikkeli Varatoimitusjohtajan katsaus Verkostoliiketoiminta Energiakauppa Tiedonsiirtopalvelut Henkilöstökatsaus Hallinto Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Organisaatio ja yhteystiedot 3 4 6 7 10 14 16 17 18 20 21 24 42

Avainluvut vuodelta 2006 3 AVAINLUVUT VUODELTA 2006 Haminan Energia Oy on alueellinen energia-alan palvelutuotantoon keskittyvä yritys, jonka toimialue on eteläinen Kymenlaakso. Palvelutuotantoon kuuluvat sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- ja tiedonsiirtopalvelut. AVAINLUVUT 2002 2003 2004 2005 2006 Liikevaihto, milj. 15,5 20,0 18,9 18,9 22,1 Liikevoitto, milj. 0,6 0,9 1,0 1,5 1,3 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. 0,5 0,7 0,8 1,1 0,9 Taseen loppusumma 20,5 21,3 25,4 26,9 28,1 Henkilöstö keskimäärin 24 27 27 26 27 LIIKEVAIHTO, milj. LIIKEVAIHDON JAKAUMA 2006, milj. 2002 2003 2004 2005 2006 Hamina tunnetaan historiasta raja- ja linnoituskaupunkina ja on ollut aina sotilaskaupunki. Haminan tähdenmuotoinen maalinnoitus on turvannut rajaa niin Ruotsin kuin Venäjän vallan aikana.

4 Toimitusjohtajan katsaus TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Yhtiön tulos toteutui hieman budjetoitua paremmin. Kaikki liiketoiminnat kasvoivat voimakkaasti ja varsinkin kaukolämpöliiketoiminta, Haminan varuskunnan kaukolämpöverkon siirryttyä yhtiön hallintaan vuoden 2006 alussa. Toimintavuosi oli liiketoiminnallisesti erittäin haasteellinen, sillä energianhinnat alkoivat kohota alkuvuonna ja olivat vuoden 2006 elokuussa kaikkien aikojen huipussaan. Valtakunnan tasolla puhuttiin jopa kuluvaa talvikautta uhkaavasta energiapulasta, olihan alkuvuoden sähkön ja maakaasun Euroopan laajuiset toimitusongelmat hyvin muistissa. Yhtiö varautui energianhankinnassaan ja tuotantolaitoksillaan kireään tilanteeseen. Syksyllä energianhinnat kuitenkin romahtivat markkinoilla ja uhkaava sähköpula väistyi. Haminan Energian vahvuus toiminnassa on alueellinen toiminta ja mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden tarjoaminen asiakkaille. Tällä hetkellä palvelukokonaisuuteemme kuuluvat maakaasu, sähkö, kaukolämpö, vesi, höyry, tiedonsiirtopalvelut sekä käytönvalvonta- ja asiantuntijapalvelut. Tällä laajalla palvelukokonaisuudella sekä useiden rinnakkaisten verkkojen ylläpidosta syntyvällä yhteistyöhyödyillä voimme pitää palvelujemme hintatason kilpailukykyisenä ja panostaa tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Haminan Energia otti jälleen merkittäviä askeleita tuodessaan uusia tuotteita ja palveluita markkinoille. Maakaasuautojen tankkaus on ollut Haminassa mahdollista heinäkuun alusta alkaen. Yhteistyössä St1-huoltamoketjun kanssa toteutettu tankkausasema oli ensimmäinen Suomessa täysin huoltamon yhteydessä toimiva jakelupiste. Näin voivat autoilijat osaltaan vaikuttaa ekologisen jalanjälkensä kokoon ja samalla, mikä on erittäin harvinaista, säästää. Tiedonsiirtopalveluissa laajakaistamarkkinoille tuli syksyllä Wimax-tekniikalla toteutetut laajakaistaliittymät, jotka moninkertaistavat yhteyden kantomatkan ja nopeuden. Näin tulee haja-asutusalueille ja saaristoon mahdollisuus tehokkaampaan tiedonsiirtoon. Tällä hetkellä monet johtavat puhelinvalmistajat ja operaattorit maailmalla ovat nähneet Wimax-tekniikan mahdollisuudet tullen panostamaan tekniikkaan voimakkaasti. Loppuvuodesta yhtiö laajensi laajakaistaliittymissä tarjontaa valokuitutekniikkalla toteutettuihin huippunopeisiin liittymiin. Yhtiön toiminnallisessa päätavoitteessa, luotettavassa ja toimintavarmassa energiassa sekä tiedonsiirtopalveluiden Yhtiömme vahvuustekijä toimintavarmuuden ja saatavuuden kohdalla on eri verkostojen - maakaasu, sähkö, kaukolämpö ja tiedonsiirto - yhteistyön hyödyntäminen ja vahvistaminen.

Toimitusjohtajan katsaus 5 toteuttamisessa onnistuimme erinomaisesti. Sähköverkon keskeytysaika 12 minuuttia on historiallisen hyvä, samoin maakaasuverkon 14 minuuttia ja tiedonsiirtoverkon viankorjausvaste alle tunti ovat laatuluokkaa. Kilpailevilla operaattoreilla on hyvä saavutus, jos asiakaspalvelu vastaa vikailmoitukseen tuon mainitun tunnin sisällä. Strategisessa päätavoitteessa, siirtymisessä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin, saavutimme kaksi merkittävää tavoitetta. Kemiin investoitu 3 megawatin tuulivoimala saatiin tuotantokäyttöön. Laitos on osoittautunut teknisesti erittäin onnistuneeksi. Haminan Energian panostus Suomen tuulivoimakapasiteettiin on merkittävä, sillä vuonna 2006 investoitiin vain 4 megawattia tuulivoimaa. Toinen tavoite oli edellä mainittu maakaasun liikennekäyttö, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää noin 30 %. lähitulevaisuudessa. Yhtiömme vahvuustekijä toimintavarmuuden ja saatavuuden kohdalla on eri verkostojen (maakaasu, sähkö, kaukolämpö ja tiedonsiirto) yhteistyön hyödyntäminen ja vahvistaminen. Verkostojen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen asettaa suuret vaatimukset toiminnalle ja henkilöstölle. Tähän haasteeseen olemme vastanneet kehittämällä toimintajärjestelmäämme, joka on integroitu keväällä käyttöön otettavaan uuteen asiakaspalvelu- ja tuotannonohjausjärjestelmään. Haluan kiittää asiakkaitamme, henkilöstöä ja sidosryhmiämme kuluneesta, onnistuneesta toimintavuodesta! Tulevaisuuden näkymät Muuttuvilla energiamarkkinoilla yhtiömme kehitysnäkymät ovat hyvät. Energia, energian saatavuus ja toimintavarmuus sekä energian ympäristöystävällisyys nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Haminan Energia on määrätietoisesti panostanut näihin tekijöihin. Paikallinen yhteistuotanto yhdistettynä puupohjaisiin tai biojätepohjaisiin raaka-aineisiin joko kaasuttamalla tai mädättämällä on todella merkittävä mahdollisuus Timo Toikka toimitusjohtaja

6 Energiavuosi 2006Lorem ipsum dolor ENERGIAVUOSI 2006 Sähkökatsaus Maakaasukatsaus Kaukolämpökatsaus Sähkön käyttö vahvassa kasvussa Vuoden 2006 sähkön käyttö oli noin 90 TWh. Kasvua edellisvuoteen oli 6,5 %, josta valtaosa johtui edellisvuotisesta, sähkön käyttöä leikanneesta paperiteollisuuden kuuden viikon työselkkauksesta. Nyt sähkön käyttö otti kiinni vuoden 2005 supistuksen ja palasi pidemmän ajan kasvukäyrälle. Teollisuuden sähkön tarve kasvoi 9,5 %. Koti- ja maatalousasiakkaiden sähkön käyttö kasvoi 2,3 %. Palvelut ja julkinen kulutus tarvitsivat sähköä 3,1 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin Lauhdutustuotanto kasvoi kolminkertaiseksi Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi 5 % vuodesta ta 2005. Kasvu johtui edellisvuoden paperiteollisuuden työselkkauksesta. Länsinaapureiden tapaan kuivuus vähensi vesivoiman tuotantoa Suomessa; vesivoiman tuotanto supistui lähes 16 %. Ydinvoiman tuotanto väheni vajaat 2 %. Lauhdutustuotanto kasvoi yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta. Tuulivoiman tuotanto supistui 12 %. Nettotuonti väheni noin 7 % keskimääräistä kuivemmasta vuodesta johtuen, jolloin Suomesta tuli nettoviejä länteen. Maakaasun käyttö nousuun Vuonna 2006 Suomessa käytettiin maakaasua yhteensä 45,2 TWh (4,5 miljardia kuutiota). Kasvua edellisvuoteen oli noin 8 %. Maakaasun käytön kasvu johtui alkuvuoden kylmästä säästä ja pitkään korkealla pysytelleestä sähkön hinnasta. Maakaasulla tuotettiin 33 % sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Yhteistuotanto kasvoi 5 % edellisvuodesta, mutta maakaasulla tuotettava osuus laski 6 %. Sähköstä tuotettiin maakaasulla 10,9 %. Maakaasun liikennekäyttö on tulevaisuuden kehittyvä markkina-alue maakaasun käytölle. Vuoden aikana on avattu kolme maakaasutankkausasemaa Kymenlaakson alueella. Suomen ensimmäinen maakaasutankkausasema avattiin vuonna 2005 Helsinkiin. Kaukolämmön myynti edellisvuoden tasolla. Vuonna 2006 kaukolämpöä myytiin 29,4 TWh. Kasvua edellisvuoteen oli vain noin 1 %, vaikka useilla paikkakunnilla kaukolämpöön liittyi ennätysmäärä uusia asiakkaita. Myynnin vähäiseen kasvuun vaikuttivat varsinkin syys-lämmityskauden lämpimät säät. Myynnin rahallinen arvo oli 1,3 mrd.. Kivihiili kasvatti osuuttaan tuotannossa Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,8 TWh. Määrä oli prosentin edellisvuotta enemmän. Valtaosa kaukolämmöstä, 74 %, saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa maakaasulla tuotettava osuus laski 6 % edellisvuodesta. Kivihiilellä tuotettava osuus kasvoi 4 % ja turpeella tuotettava osuus kasvoi yli 1 %. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Öljyllä tuotettava osuus kasvoi noin 1 %. SUOMEN SÄHKÖN HANKINTA ENERGIA- LÄHTEITTÄIN 2006 (90,0 TWh) 9. 10. 1. 2. 3. 8. 4. 7. 5. 6. 1. Vesivoima 12,6 % 2. Tuulivoima 0,2 % 3. Turve 6,9 % 4. Biopolttoaineet 11,3 % 5. Jätepolttoaineet 1,1 % 6. Ydinvoima 24,4 % 7. Maakaasu 10,9 % 8. Kivihiili 17,9 % 9. Öljy 2,0 % 10. Nettotuonti 12,7 % SUOMEN SÄHKÖN KOKONAIS- KULUTUS 2006 (90,0 TWh) 6. 5. 4. 1. 3. 2. 1. Teollisuus 54 % 2. Kotitalous 21 % 3. Maatalous 3 % 4. Palvelu 12 % 5. Julkinen 6 % 6. Häviöt 4 % SUOMEN SÄHKÖN HANKINTA Nettotuonti Tav. lauhdutusvoima Vesivoima Yhteistuotanto Ydinvoima LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNOS- SA KÄYTETYT POLTTOAINEET 2006 Polttoaine-energia yhteensä v. 2006 53,5 TWh 1. Kivihiili 29 % 2. Maakaasu 33 % 3. Turve 18 % 4. Öljy 5 % 5. Puu 11 % 6. Muut 4 %

Toimitusjohtajan artikkeli 7 ENERGIAPOLITIIKASSA RATKAISUJEN JA VAIKUTTAMISEN AIKA Energiapolitiikan ristiriitaiset tavoitteet ovat iso haaste Euroopan unionille. EU tulee käsittelemään energiastrategian kuluvan kesän aikana. Suomen tulee olla vaikuttamassa strategian luomiseen ja Suomessa noudatettaviin pelisääntöihin niin, että kolme vaativinta kysymystä; ilmastonmuutos, omavaraisuus ja tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta ja kilpailukyky tulee ratkaistuksi Suomen kannalta mahdollisimman hyvin. Energiapolitiikka nousee yhdeksi EU:n ja Suomen tärkeimmistä kysymyksistä lähiaikoina. Energia-alalla on ratkaistava kolme laajaa kysymystä, jotka osin ovat ristiriidassa toistensa kanssa; ilmastonmuutos, toimitusvarmuus ja tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta ja kilpailukyky. Välittömät toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on löydettävä, energian saatavuus ja tuontiriippuvuus on noussut kuluneen vuoden aikana todella vakavaksi kysymykseksi ja energian hintojen hallitsematon poukkoilu yhdistettynä markkinoiden toimimattomuuteen uhkaa Euroopan kilpailukykyä. Nämä asiat tulee ratkaista ja ratkaisu tulee vaikuttamaan yksittäisen kansalaisen talouteen ja elämäntapaan. EU:n komissio on vuoden 2007 alussa esittämässään energiapaketissa tarkastellut eri vaihtoehtoja talouden, ympäristön ja turvallisuuden kannalta. Tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen, kilpaillut energiamarkkinat ja ilmastonmuutoksen hillintä. Komission tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 20 % energian kulutuksesta olisi uusiutuvia energiamuotoja. Nyt päättäjät on valitettavasti vallannut populistinen bio-huuma. Halutaan tukea ja edistää kaikkia bio-pohjaisia energiamuotoja riippumatta siitä, miten kustannustehokkaita ne ovat tai millainen elinkaari niillä on. Päästöjen vähentämisessä ja energiahuollon rakentamisessa toimitusvarmaksi, omavaraiseksi ja hintavakaaksi tulisi ottaa kaikki käytettävissä olevat keinot käyttöön ja suunnata tuki- ja toimintamahdollisuudet myös muille tuotantomuodoille. Kuten ydinvoiman ja maakaasupohjaisen tuotannon rakentamiselle, jolle olisi saatava riittävä poliittinen ja taloudellinen tuki. Yksi hyvä askel on pienimuotoisen tuotannon verkkoonpääsyn helpottamista ja edistämistä tukeva lakimuutos, jonka eduskunta hyväksyi helmikuussa 2007. Tämä laki ei ota kantaa, millä polttoaineella tuotantoa tehdään, tuki kohdistuu kaikkeen tuotantoon. EU haluaa energiapaketissaan vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2020 vuoden 1990 tasosta ja 50 % vuoteen 2050 mennessä. Tässä haasteellisessa tehtävässä kaikki tuotantomuodot, kaikki mahdollisuudet energiatehokkuudessa ja energiansäästössä sekä kaikki päästöjä Haminan kaupungilla on komeat puitteet. Haminan kaupunki on saanut omalaatuisen ilmeensä linnoitustöiden tuloksena. Linnoituksen muurien sisälle syntyi rakennuksia niin sotilaskuin siviilikäyttöön. Tunnetuin lienee nykyisen Reserviupseerikoulun päärakennus.

8 Toimitusjohtajan artikkelilorem ipsum dolor tuottavat toimialat on kytkettävä mukaan. Energian tuotannon välineinä tulee käyttää niin uusiutuvia energiamuotoja, ydinvoimaa ja siirtymistä öljystä maakaasuun. Komission raportissa sisämarkkinoiden toiminnan edistäminen on avain asemassa. Komission mielestä sähköja kaasumarkkinoita vaivaavat tehottomuus ja suuret kustannukset, koska markkinat ovat liian keskittyneet. Suuret yhtiöt omistavat sekä verkon että voimalat sekä hallitsevat myös sähkön myyntiä. Ne eivät myöskään halua investoida tarpeeksi, koska tarjonnan lisääntyminen voisi laskea hintoja. Hamina omaa rikkaat sotilasperinteet. Kadettikoulun siirto Haminaan vuonna 1821 antoi kaupungin elämään oman vahvan säväyksensä. Kadettikoulussa koulutettiin upseereja isänmaan tai Venäjän palvelukseen, kuuluisin oppilas oli Carl Gustaf Emil Mannerheim. Selvitysmies Purasjoen raportti sähkömarkkinoista syksyllä 2006 osoitti, että markkinat Suomessa eivät toimi tuotannon keskittyessä harvoille osapuolille. Fortum Oyj:n määräävä asema tuotantomarkkinoilla on selkeä haaste toimiville markkinoille. Tämän tuotantokapasiteetinhan ovat paikalliset sähköyhtiöt maksaneet silloisen Imatran Voiman tukkusähkösopimuksissa. Kuluneen vuoden jopa järjettömältä tuntunut hinnanheilahtelu sähkömarkkinoilla osoittaa hyvin, että markkinat ovat ohuet, pienen joukon säädeltävissä ja hyvin spekulatiiviset. Yksinomaan vesitilanne (vesivoimayhtiöiden halu hinnoitella tuote) heiluttaa markkinahinnan muutamassa kuukaudessa 80 /MWh hintatasosta 25 /MWh tasolle. Herää myös ajatus halutaanko väliaikaisella hintaromahduksella tukahduttaa muiden toimijoiden investointisuunnitelmat omaan tuotantoon. Raportissa on myös asetettu tavoite sähkö- ja kaasumarkkinoiden toiminnan parantamiseen lainsäädäntöä kehittämällä. Valvonnan ja sääntelyn kasvattaminen ei ole Suomessa sinänsä mielekästä, sillä sähkön hinta on ollut Euroopan halvimpia, valtaosa toimijoista alle sadantuhannen asiakkaan yhtiöitä ja tammikuussa 2007 julkaistun Energiamarkkinaviraston vertailun mukaan valtaosa sähköverkonhaltijoista, noin 80 %, oli hinnoittelussaan alle viraston asettaman maksimituoton. Liian pitkälle viety valvonta lisää perusteettomasti verkonhaltijan kustannuksia ja samalla vaarantaa verkon toimintavarmuuden ja kehittämisen, mikäli valvonnan painopiste asetetaan operatiivisten kustannusten alentamiseen unohtaen palvelun ja toimitusvarmuuden laatutekijät. Pelkkä yksittäisen keskeytysajan seuranta ei ole riittävä ohjaus laadukkaaseen toimintaan. Vielä vaarallisempaa on valvonnan ulottaminen maakaasuverkkotoimintaan, sillä maakaasumarkkinat ovat Suomessa todella kehittymättömät. Suomessa on 32 maakaasun jakeluyhtiötä ja vain 8 % Suomessa käytetystä maakaasusta on asiakasmyyntiä. Energiamarkkinaviraston valvontamaksut ovat yli 10 % yhtiöiden henkilökustannuksista! Toivottavasti Suomen maakaasumarkkinoiden kehittymättömyys otetaan huomioon valvontamallia uudistettaessa. Toimitusvarmuudesta ja tuontiriippuvuudesta huolehtiminen on tässä yhtälössä varmaankin vaikeimmin hoidettava muuttuja. EU:n ja Suomen riippuvuus tuontienergiasta on tulevaisuudessa todellinen haaste. Tilanteen vakavuutta ovat korostaneet sähkön ja maakaasun tuontiongelmat sekä hintojen nopea vaihtelu. EU:n tuontiriippuvuuden energiasta on ennustettu kasvavan 65 % vuoteen 2030 mennessä. Suomen puhdas energiaomavaraisuus oli vuonna 2006 vain noin 30 %. Valtaosa tuontienergiasta, 62 %, tuotiin Venäjältä. Kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi suoraselkäisesti joulukuussa merikaapelin rakentamisen Venäjältä Suomeen. Ministeriö asetti aivan oikein etusijalle Suomen keskeiset tavoitteet toimitusvarmuuden ja energianhuollon varmuuden turvaamiseksi. Samoin ministeriö katsoi, että hanke lykkäisi kotimaisia investointeja uuteen sähköntuotantokapasiteettiin ja lisäisi riippuvuutta tuonnista etenkin Venäjältä. Ministeriö ei myöskään katsonut hanketta perustelluksi tuonnin tukeutuessa valtaosin ydinsähköön. Kyseiset seikat painoivat vaakakupissa pal-

9 Toimitusjohtajan artikkeli 9 jon enemmän kuin sinänsä tervetullut kilpailun lisääntyminen ja uusien toimijoiden tulo markkinoille. EU tulee käsittelemään energiastrategian kuluvan kesän aikana. Suomen tulee vaikuttaa tämän strategian luomiseen ja Suomessa noudatettaviin pelisääntöihin niin, että nämä kolme vaativaa kysymystä; ilmastonmuutos, omavaraisuus/tuontiriippuvuus sekä markkinoiden toiminta/kilpailukyky tulee ratkaistuksi Suomen kannalta mahdollisimman hyvin. Suomen tulisi huolehtia, ettei liiallinen sääntelyn kasvattaminen vääristäisi nyt hyvin toimivia sähkö- ja maa-kaasumarkkinoita. Suomen markkinoilla eivät toimi samat pelisäännöt kuin miljoonien asiakkaiden eurooppalaisilla markkinoilla. Markkinahintojen kehitys ei ole johtunut siitä, että verkonhaltijat Suomessa olisivat toimineet tehottomasti vaan siitä, että tuotanto on keskittynyt harvan suuryrityksen käsiin. Tuotannon rakentamista ja rakentamisen mahdollisuuksia pitäisi ohjata paikallisille jakeluyhtiöille, jotka valtaosin ovat kunnallisessa omistuksessa. Myös ydinvoiman lisärakentaminen tämän ryhmän kautta lisäisi markkinoiden toimivuutta. Päästöjen vähentämisessä ei saa keskittyä pelkkään peltoenergiaan, vaan tulisi tukea etenkin syntyvän jätteen hyödyntäviä ratkaisuja sekä siirtymistä vähempipäästöisiin polttoaineisiin. Kierrätys, jätteiden energian hyödyntäminen, energiatehokkuus, vähäpäästöiset polttoaineet ja energiansäästö ovat tärkeimmät elementit päästöjen vähentämisessä. Haminan Energian strategia on tukea edellä mainittuja tavoitteita. Haminan Energian käytännön panos tässä kehityksessä on edistää paikallista yhteistuotantoa käyttämällä puupohjaisia tai biojätepohjaisia raaka-aineita sekä muuttaa öljypohjaista käyttöä maakaasulle. Samoin energiankäytön tehokkuuden ja energiansäästön edistäminen kuuluu tavoitteisiimme. Tavoitteet ovat erittäin vaativat ja niiden toteuttaminen vaatii kaikkien meidän panosta, niin toiminnallista kuin taloudellista. Timo Toikka toimitusjohtaja

10 Varatoimitusjohtajan katsauslorem ipsum dolor UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Biokaasua ei pidä laskea samaan kastiin kuuluvaksi kuin ohraetanoli ja biodiesel. Biokaasu on bioenergian muoto, jonka energiatase ja ympäristöedut ovat selvästi positiivisia ja sen hyödyntämisvaihtoehdot ovat monipuoliset, päästöt ovat vähäiset ja jäännösmassaa voidaan hyödyntää lannoitteena. Lisäksi sen tuotanto on integroitu kestävän kehityksen mukaiseen jätehuoltoon Energian kulutus kasvussa Energian kulutus Suomessa on edelleen vahvassa kasvussa. Suomessa vuonna 2006 sähkön käyttö vuoteen 2005 verrattuna kasvoi reilut 6 % ja vastaavasti vuoden 2006 maakaasun käyttö oli noin 8 % suurempi kuin vuonna 2005. Haminan Energia Oy:n verkoissa vuonna 2006 sähkön käyttö kasvoi noin 2 % ja maakaasun käyttö noin 5 % verrattuna vuoteen 2005. Sähkön käyttö Suomessa vuonna 1985 oli vain 50 terawattituntia (TWh), vuonna 2006 vastaava luku oli jo 90 TWh ja ennusteiden mukaan 100 TWh tulee menemään rikki seuraavan kuudesta kahdeksaan vuoden kuluessa. Sähkön käyttö tulee siis kaksinkertaistumaan neljännesvuosisadan aikana. Jatkuva energiankäytön kasvu vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisääntymiseen ja niiden aiheuttama ilmastonmuutos on merkittävä uhka ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnille, todetaan kauppa- ja teollisuusministeriön internetsivustolla. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Kotimaisten energialähtei- Biokaasun arvo korostuu energian hinnan noustessa ja sen poltto vähentää voimakkaasti kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään.

Varatoimitusjohtajan katsaus 11 den määrä ja osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa vuosien 2005 2025 aikana nykytasoon verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa selvästi ja myös bioenergian osuus kokonaisuudessaan on kasvussa. Niiden uusiutuvien energialähteiden käyttö, joihin energia- ja ilmastostrategian mukaisilla toimilla voidaan vaikuttaa, kasvaa hyvin nopeasti. Tällaisiin uusiutuviin energialähteisiin kuuluvat metsähake, tuulivoima, peltobiomassat, kierrätyspolttoaineet, biokaasut sekä maaperän lämmön hyödyntäminen. Tuontienergian osuus sen sijaan alenee, mikä johtuu pääasiassa kivihiilen ja öljyn osuuden selvästä laskusta. Maakaasun osuus sen sijaan kasvaa. Primäärienergian ja sähkön kulutus alenee. Energian käytön lasku johtuu päästökaupan aiheuttamista sähkön ja lämmön hintojen noususta. EU:n päästökauppa alkoi vuoden 2005 alussa. Vuonna 2006 päästöoikeuksien hinnat EU:n sisäisessä päästökaupassa olivat nousussa loppukevääseen asti ja olivat kalleimmillaan yli 30 /hiilidioksiditonni. Sen jälkeen hinnat lähes puolittuivat runsaan tarjonnan vuoksi. Päästöoikeuksien hinnat jatkoivat laskua vuoden loppua kohti ja ovat olleet alimmillaan alle 4 /hiilidioksiditonni. Päästöoikeuksien futuurihinnat vuodelle 2008 ovat runsaat 15 /hiilidioksiditonni. Suomen sähkön tuotannon päästöt vaihtelevat huomattavasti pohjoismaisen vesitilanteen mukaan. Vuonna 2006 sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat 21 milj. tonnia. Se on keskimääräistä enemmän, mikä johtui sähkön viennistä muihin pohjoismaihin. Nousua edellisvuoteen oli peräti 11 milj. tonnia. Päästöoikeuden hinnalla ja kotimaisilla toimenpiteillä tulee olemaan merkittävä vaikutus Suomen energiataseen rakenteeseen. Maantieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt Suo- Suomessa ovat yli 11 milj. tonnia vuodessa, josta henkilöautoliikenteen osuus yksin on jo yli 6 milj. tonnia. Liikenteen aiheuttamien päästöjen osalta Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, jolla biopolttoaineiden osuus tieliikenteen polttoaineiden kulutuksesta tulee olla 5,75 % vuonna 2010. Edelleen valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Biopolttoaineiden liikennekäyttöä hankaloittavat korkeat kustannukset ja jakelujärjestelmiin sekä käyttöön liittyvät vaatimukset. Tästä huolimatta biopolttoaineiden markkinoiden syntymistä EU:ssa edistetään aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Valtio pyrkii omissa hankinnoissaan edistämään energiatehokkaampien ja biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen hankintaa. Lisäksi valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 24. päivänä marraskuuta 2005 todetaan: Voimakkaalla ja pitkäjänteisellä tutkimus- ja kehityspanoksella luodaan ja saatetaan markkinoille erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, teollisuuden energiantuotantoon, hajautettuun energiantuotantoon ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyviä uusia ratkaisuja. Nämä perustuisivat esimerkiksi erilaisten biopolttoaineiden tehokkaaseen ja kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen joko nykyisillä tai uusilla tekniikoilla tai uusiin tuotekonsepteihin, mukaan lukien biopolttonesteiden tuotanto liikenteen polttoaineeksi. Merkillepantavaa valtioneuvoston selonteossa on, että siinä unohdetaan kaasumaiset biopolttoaineet ja käsitellään ainoastaan biopolttonesteitä. Biokaasujen tuottaminen ja kerääminen on kuitenkin jo pitkään käytössä ollutta tekniikkaa niin Suomessa kuin muuallakin. Biokaasut Biokaasun arvo korostuu energian hinnan noustessa ja biokaasun poltto vähentää voimakkaasti kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Silloin kun biokaasun polttamisessa syntynyt energia käytetään hyödyksi lämmityksessä, yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannossa tai biokaasu käytetään liikennepolttoaineena, vähennetään myös fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Suomessa kuten muuallakin maailmassa mädätystä on käytetty jätteen käsittelymenetelmänä lopputuotteen osalta saatujen hyvien tuloksien vuoksi. Normaali biokaasun tuotto yhdyskuntien

12 Varatoimitusjohtajan katsauslorem ipsum dolor jätevesilietteestä on noin 30 kuutiometriä jätelietetonnia kohden. Biokaasu kelpaa sellaisenaan lämmöntuotantoon tai puhdistuksen ja paineistuksen jälkeen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi. Biokaasu sisältää 45 70 % metaania ja 30 55 % hiilidioksidia sen energiasisällön ollessa 5-7 kwh kuutiometriltä. Helpoin tapa hyödyntää biokaasut on lämmön tuotanto polttamalla normaalissa lämmityskattilassa kaasunpolttoon soveltuvalla polttimella. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto voidaan toteuttaa joko kaasumoottorilla tai mikroturbiinilla. Biokaasua käyttävän kaasumoottorin polttoaineteho vaihtelee käytössä olevissa laitoksissa muutamasta sadasta kilowatista kahteen megawattiin ja mikroturbiinit ovat polttoaineteholtaan kymmenistä kilowateista muutamaan sataan kilowattiin. Biokaasuja voidaan myös siirtää paikasta toiseen samoin kuin maakaasunjakelu on toteutettu tänä päivänä ja sitä voidaan myös varastoida. Liikennepolttoaineeksi biokaasua voidaan käyttää samoin kuin maakaasua poistamalla siitä hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet. Hiilidioksidi ei varsinaisesti haittaa moottorin toimintaa, mutta se poistetaan kaasun lämpöarvon nostamiseksi. Muut poistettavat epäpuhtaudet ovat lähinnä vesi, rikkivedyt, mekaaniset hiukkaset sekä siloksaanit. Kaasukäyttöisten autojen saatavuus paranee Suomessa ripeästi ja maakaasuverkkoon on rakennettu useita liikennepolttoaineen jakeluasemia. Ruotsissa kaasukäyttöiset ajoneuvot käyttävät pääosin biokaasua polttoaineena. Biokaasua ei pidä laskea samaan kastiin kuuluvaksi kuin ohraetanoli ja biodiesel. Biokaasu on kuitenkin bioenergian tuotantomenetelmä, jonka energiatase ja ympäristöedut ovat jo selvästi positiivisia. Sen hyötysuhde on huipputasoa, energianhyödyntämisvaihtoehdot ovat monipuoliset, päästöt ovat vähäiset ja jäännösmassaa voidaan hyödyntää lannoitteena sekä sen tuotanto on integroitu kestävän kehityksen mukaiseen jätehuoltoon. Yhdyskuntajäte Jätevesien lietteitä on Suomessa käsitelty anaerobisesti jo vuosikymmeniä. Suomessa toimi vuonna 2004 eri kaupunkien jätevesienpuhdistamoilla viisitoista mädätyslaitosta, joissa käsitellään anaerobisesti yhdyskuntien jätevesilietteitä. Ruotsissa esimerkiksi toimii sataneljäkymmentä vesihuoltolaitoksien yhteyteen rakennettua mädättämölaitosta sekä kymmenkunta suurempaa yhteismädättämöä. Mädätystä käyttävät laitokset tuottavat energiaa omaan käyttöön ja myyntiin, muun muassa liikennepolttoaineeksi useissa Euroopan maissa. Anaerobista käsittelyä käyttävien jätevesilaitoksien on mahdollista ottaa vastaan myös erilaisia yhdyskuntien tuottamia biohajoavia jätteitä, joiden biokaasun tuottopotentiaali on jätevesilietettä korkeampi. Näissä yhteismädättämöissä mädätetään yhdessä tai useammassa eri prosessilinjassa eri lähteistä saapuvia jätteitä. Tyypillisiä jätejakeita ovat erilaiset elintarviketeollisuuden jätteet kuten peruna, ruuan tähteet, teurasjätteet ja maatalouden lietteet. Tällöin jäte kuitenkin täytyy esikäsitellä kuumentamalla ennen mädätysprosessia. Oikein suoritetun mädätyksen jälkeen ei jätteestä enää synny juuri lainkaan metaania ja lähes kaikki ilmakehälle haitallinen kaasu saadaan hyötykäyttöön. Voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrää on vuoteen 2009 mennessä vähennettävä vuoden 1995 tasoon verrattuna 1,1 milj. tonnia vuodessa ja vuoteen 2016 mennessä vähennettävä määrä kasvaa 1,4 milj. tonniin vuodessa. Siis joka tapauksessa yhteiskunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin biohajoavan jätteen keräämiseksi. Samalla syntyy erinomaista raaka-ainetta yhteismädättämöihin. Käsitellyn jätteen hyötykäyttö Anaerobisella käsittelyllä stabiloitua puhdistamolietettä voidaan käyttää pelloilla maanparannusaineena. Maanviljelyskäyttöön sijoitettava liete on kuitenkin hygie-

Varatoimitusjohtajan katsaus 13 nisoitava ennen tai jälkeen mädätyksen. Hygienisointi voidaan tehdä kompostoimalla, kalkkistabiloinnilla, termisellä kuivauksella, termofiilisellä mädätyksellä tai pastoroimalla/hygienisoimalla ja mesofiilisella mädätyksellä. Tällä hetkellä Suomessa useimmilla jätevedenpuhdistamoilla mädätetty liete kompostoidaan. Termofiilinen mädätys korkeammassa lämpötilassa tuhoaa taudinaiheuttajia mesofiilista mädätystä paremmin ja sen käytöstä onkin saatu hyviä kokemuksia. Mädätyksen lopputuote soveltuu erinomaisesti energiakasvien lannoitteeksi, kun kasveja ei käytetä elintarvikkeiksi tai eläinten rehuna. Peltobiomassa sopii erinomaisesti yhteismädättämön raaka-aineeksi ja kasveilla voidaan tuottaa enemmän energiaa kuin esimerkiksi jätevesilietteestä on mahdollista saada. Biokaasun lisäksi mädättämö siis tuottaa viherlannoitetta, joka voidaan käyttää energiakasvien tuotantoon. Osa viljellystä peltoalasta voidaan käyttää energiantuotantoon osana ympäristöystävällistä ja kestävän kehityksen mukaista yhteiskunnan jätteiden käsittelyä. Biokaasun hyödyntäminen vaikuttaisi merkittävästi yhteiskuntaan ja maaseutuun. Maatalouden tuotantorakenne monipuolistuisi ja energiayrittäjyys edistyisi. Biokaasulaitos on ympäristön ja energiatalouden kannalta järkevä ratkaisu orgaanisten jätteiden käsittelyyn ja biokaasua pidetään elinkaarivertailujen nojalla puhtaimpana biopolttoaineena. Kaasutus Kiinteän polttoaineen kaasuttaminen on vanha keksintö, jota on käytetty paljon teollisuudessa ja sota-aikana myös liikennepolttoaineratkaisuna. Ei liene väärin todeta, että ensimmäiset biodieselkokeilut tehtiin Saksassa toisen maailmansodan aikana. VTT on panostanut kaasutuksen tutkimukseen jo kahdeksankymmentäluvulta lähtien ja tulokset ovat hyviä. Kokemäellä toimii tällä hetkellä ensimmäinen pieni hajautetun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, joka perustuu kaasutustekniikkaan ja käyttää polttoaineena puuta. Laitoksen toiminta perustuu kiinteän polttoaineen kaasuttamiseen, tervan poistoon reformoimalla ja kaasujen puhdistamiseen kaasumoottorikäyttöön sopivaksi. Polttonestetuotannon integrointia prosessiteollisuuteen tutkitaan. Tarkoituksena olisi tuottaa teollisessa mittakaavassa esimerkiksi paperiteollisuuden jätemassasta (kuori, metsätähteet) ja muusta biomassasta kaasutuksen ja kaasunpuhdistuksen avulla synteesikaasua, josta voitaisiin edelleen jalostaa synteettistä biodieseliä. Kestävää kehitystä Tämän päivän keskustelussa on pinnalla myös uusiutuvia energialähteitä käyttävän sähköntuotannon ostopakkoon perustuvat syöttötariffit sekä vihreän sähkön sertifikaatit. Vihreät sertifikaatit ovat nykyiselle päästökauppajärjestelmälle päällekkäisiä. Syöttötariffien käyttöönotto tai muu tuotannon tukeminen yhteiskunnan varoilla saattaa olla harhaanjohtavaa pitkällä tähtäimellä. Teknillinen kehitys tuo jatkuvasti uusia vaihtoehtoja uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja oikein integroituna muuhun teollisuuteen tai energiantuotantoon ja energianjakeluun on varmasti löydettävissä ratkaisuja, jotka ovat taloudellisesti kestävällä pohjalla ja tukevat kestävän kehityksen ympäristöpolitiikkaa antaen samalla myös mahdollisuudet parempaan aluepolitiikkaan ja työllisyyteen. Energiansäästöllä on edelleen suora vaikutus myös energiantuotannon päästöihin. Energian säästön ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastopolitiikan lisäksi energiaa on edelleen tärkeää säästää myös perinteisistä syistä kuten esimerkiksi energian saatavuuden turvaaminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristönäkökohdat. Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoisen energiansäästösopimusten kattavuus ja energiakatselmusten järjestelmällinen toteuttaminen ovat hyviä esimerkkejä tuloksellisesta energiansäästöstä. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja

14 VerkostoliiketoimintaLorem ipsum dolor VALVOTTUA VERKKOLIIKETOIMINTAA Energiamarkkinavirasto valvoo sähköja maakaasuverkkotoimintaa ja siirtohinnoittelua Suomessa. Energiayhtiön näkökulmasta Energiamarkkinavirasto on kaksipiippuinen juttu; toisaalta se tuottaa hyödyllistä ja puolueetonta hinta- ym. tietoa kuluttajille, toisaalta taas jatkuvat raportointivaatimukset ja muuttuvat toimintamääräykset vaativat resursseja. Energiamarkkinavirasto on viimeaikaisen julkisen keskustelun pohjalta tullut tutuksi myös monille Matti Meikäläisille. Energiamarkkinavirasto on perustettu 1.8.2000, kun sähkömarkkinoiden vapautuessa Haminan ympyröiltä johtajuuteen. Suomen itsenäistyttyä ensimmäinen reserviupseerikurssi alkoi Reserviupseerikoulussa, Suomen Kadettikoulun entisissä tiloissa, vuonna 1920. Reserviupseerikoulussa on historiansa aikana koulutettu yli 160 000 upseeria puolustusvoimien ja koko yhteiskuntamme johtotehtäviin. 1.6.1995 perustettu Sähkömarkkinakeskus muuttui energiamarkkinavirastoksi (EMV) ja samalla viraston tehtäväkenttä laajeni myös maakaasumarkkinoiden puolelle. Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatus on; Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatuksena on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä luoda edellytykset päästökauppajärjestelmälle. Energiamarkkinavirasto hoitaa sähkö- ja kaasumarkkinalain, päästökauppalain ja lain sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta mukaisia viranomaistehtäviä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Energiamarkkinaviraston toiminta rahoitetaan sähkö- ja maakaasuverkonhaltijoilta perittävillä maksuilla päästökauppalain mukaisia tehtäviä lukuun ottamatta, jotka rahoitetaan valtion budjetista. Energiayhtiön näkökulmasta parasta Energiamarkkinaviraston toiminnassa on puolueettoman tiedon tuottaminen siirtohinnoista ja energiamarkkinoiden toiminnasta kuluttajille. Tälle tiedolle on todellakin tarvetta, koska vähintään viikoittain julkisuudessa esiintyy väärää tietoa mm. sähkön siirtohinnoittelusta. Viraston keräämät tilastot antavat arvokasta tietoa myös verkkoyhtiöille niiden omasta asemasta ja tehokkuudesta. Energiayhtiön näkökulmasta Energiamarkkinavirasto ei ole kuitenkaan pelkästään positiivinen asia. Viranomaisen jatkuvasti kasvavat vaatimukset raportoinnille ja uudet toimintaa muuttavat määräykset vaativat omat resurssinsa. Toisaalta viranomaisen vaatimukset lisäävät verkkoyhtiön tietojärjestelmäinvestointeja. Verkkoyhtiöt rahoittavat vuosimaksuilla myös Energiamarkkinaviraston toiminnan. EMV:n on omassa työssään muistettava, että valvonnasta aiheutuvat kulut maksaa aina kuluttaja. Koska siirtohinnoittelun valvonta ottaa Suomessa vielä ensiaskeleitaan, on ymmärrettävää, että valvonta hakee vielä suuntaansa ja oikeita menettelyjä. Tehokkuusmittauksessa jo useampana vuonna todetut epäkohdat johtavat verkkoyhtiöt eriarvoiseen asemaan. Nykyinen malli suosii suurimpia ja pienimpiä yhtiöitä keskikokoisten verkkoyhtiöiden kustannuksella. Tehokkuusmittauksen tasapuolisuus ja yksinkertaisuus tulisivat olla mallin tärkeimpiä ominaisuuksia, joihin EMV tulee

Verkostoliiketoiminta 15 varmasti kiinnittämään huomiota tehokkuusmittauksen kehitystyössä. Alan esiintuomat epäkohdat on myös korjattava, jotta valvonnassa päästäisiin lähemmäs Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatusta. Siirtoverkkojen kehittämisen tulee aina perustua jakeluverkkoyhtiöiden määrittämiin teknisesti ja taloudellisesti tehokkaimpiin ratkaisuihin, eikä valvontamallin ohjaukseen. Nykyisenkaltainen valvontamalli voi johtaa tulevaisuudessa toimitusvarmuuden heikkenemiseen ja valvontamallin ohjaamiin investointeihin, jotka eivät ole optimaalisia niin jakeluverkon kuin kuluttajankaan kannalta. EU ohjaa Suomen lainsäädäntöä ja tätä kautta myös verkkoliiketoiminnan valvontaa. Energiamarkkinaviraston tulisi nykyistä aktiivisemmin pyrkiä vaikuttamaan EU:n valvontalainsäädäntöön suomalaisen siirtoliiketoiminnan toimivuuden edistämiseksi. Paras esimerkki Suomeen huonosti soveltuvasta EU lainsäädännöstä on maakaasun sisämarkkinadirektiivi 2003/55/EY. Maakaasun jakeluverkonhaltijan näkökulmasta tuntuu kohtuuttomalta, että vajaan 3000 pienkuluttaja-asiakkaan kaasun siirtoa valvotaan samoilla menettelyillä kuin sähköverkoissa. Raskaan valvonnan ja byrokratian ulottaminen muiden energiamuotojen kanssa vapaasti kilpailevaan maakaasun paikallisjakeluun ei ole missään nimessä järkevää, vaan se ehkäisee tehokkaasti uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Samaan aikaan 2,4 miljoonan suomalaisen koti lämpenee kaukolämmöllä, jonka hinnoittelun kohtuullisuutta tai sähköntuotannon subventointia kaukolämmön hinnassa ei valvota millään lailla. Suomen sähkö- ja kaasuverkot ovat pääosin hyvässä ja luotettavassa kunnossa. Pääosa sähköverkoista on kuitenkin rakennettu 1950 1970 luvuilla ja niiden saneeraus on tulossa pian ajankohtaiseksi. Energiamarkkinaviraston on pidettävä verkostoinvestoinneista saatava tuotto riittävällä tasolla, jotta siirtoverkkoja voidaan saneerata ja ylläpitää kuluttajilla nykyinen hyvä sähkön laatutaso. Verkonhaltijoiden toiminta on tehostunut Energiamarkkinaviraston selvityksen perusteella huomattavasti Suomen elinkeinoelämän yleistä tehostumista nopeammin, ilman viranomaisen tehostamisvelvoitettakin. Vuonna 2005 alkaneella sähkönsiirtoverkkojen valvontajaksolla ensimmäistä kertaa asetettu kiinteä tehostamisvelvoite onkin edellä mainitun perusteella tarpeeton. Verkkoyhtiön näkökulmasta katsottuna Energiamarkkinavirasto on suoriutunut alkutaipaleestaan edellä mainituista epäkohdista huolimatta kohtuullisesti. Energiamarkkinaviraston tulee jatkaa aktiivista kanssakäymistä verkkoyhtiöiden kanssa. Valvonnan kehittäminen yhteistyössä on varmasti kaikkien osapuolten yhteinen etu.

16 Energiakaupparem ipsum dolor RISKIENHALLINALLA VAKAUTTA HINNOITTELUUN Sähkön myyjälle sähkökauppa on jatkuvaa tasapainoilua muuttuvien sähkön markkinahintojen ja sähkön myynnin kannattavuuden välillä. Pohjoismaiden vesivarastojen kuivuminen sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden korkeat hinnat nostivat sähkön markkinahinnan ennätystasolle loppukesän aikana. Korkeampiakin sähkön markkinahintoja on toki nähty tammikuun paukkupakkasilla, mutta ei koskaan kesähelteellä. Korkeimmillaan sähkön arvonlisäveroton tukkuhinta oli elokuussa yli 80 /MWh. Samaan aikaan loppukäyttäjät eli asiakkaat maksoivat sähköstään hintaa, joka oli vain noin puolet tukkuhinnasta. Tästä huolimatta sähkökauppaa käytiin kannattavasti. Miten tämä yhtälö on mahdollinen? Käytännössä sähkön myyjällä on kaksi vaihtoehtoa pitää sähkökauppa kannattavana. Toisessa mallissa myyjän Te ette turhaan taistelleet Te ette turhaan kaatuneet (Yrjö Jylhä: Vaienneet voittajat ) hinta seuraa lyhyen aikavälin muutoksia tukkuhinnassa. Spot-hinnan muutokset ylös- ja alaspäin vaikuttavat asiakkaan maksamaan hintaan, joka voi muuttua jopa kuukausittain. Tämä hinnoittelutapa on käytössä mm. Ruotsissa ja Norjassa, jossa hinnan muutoksista ilmoittamiseen riittää ilmoitus sanomalehdessä ja myyjän internet-sivuilla. Tämä malli toimii myös Suomessa esimerkiksi polttoainekaupassa. Suomessa laki edellyttää, että sähkön myyjän on ilmoitettava hinnan muutoksesta kirjallisesti asiakkaalle kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Tämä suhteellisen kankea ja kustannuksia aiheuttava menettely on johtanut siihen, että suomalaiset sähkön myyjät pyrkivät pitämään hinnoittelun vakaana markkinahinnan hetkellisistä muutoksista huolimatta. Tämä puolestaan edellyttää myyjältä sähkön hankintaan liittyvän hintariskin hallintaa. Riski hallitaan kiinnittämällä sähkön hankintahinta hinnoittelujaksolle etukäteen. Usein tietyn jakson hinta on kiinnitetty osissa, jolloin jakson keskihinnaksi muodostuu tehtyjen kiinnitysten keskiarvo. Tämän jakson aikana spot-hinnan muutokset vaikuttavat myyjän hankintakustannuksiin vain marginaalisesti ja myyjällä ei ole tarvetta muuttaa myyntihintoja. Suojauspolitiikka ja hintariskin hallintamekanismit vaihtelevat myyjien välillä. Haminan Energia Oy:n tavoitteena on ollut pitää asiakkaiden hinnoittelu vakaana. Riskienhallinnan tähtäin on tällä hetkellä vuosien 2008 2010 sähkön hankinnassa. Vuoden 2007 sähkön hankintahinta on jo kiinnitetty kokonaisuudessaan. Jälkiviisaasti voidaan todeta, että ruotsalaisella mallilla voisimme nyt, kun tukkuhinta on alle puolet kesän huippuhinnoista, tarjota asiakkaillemme selvästi edullisempaa sähköä. Pitkällä aikavälillä uskomme nykyisen toimintamallimme olevan kuitenkin edullisin sekä asiakkaillemme että yhtiölle. SUOMEN, RUOTSIN JA NORJAN PIENASIAKASHINTOJEN SUHTEELLINEN KEHITYS VERRATTUNA TUKKUMARKKINAHI- NNAN KEHITYKSEEN 1.1.2000- Lähde: Energiateollisuus/Esko Kytömäki, Energiameklarit Oy

Tiedonsiirtopalvelut 17 LAAJAKAISTAN MONET MAHDOLLISUUDET Haminan Energia Oy panosti vuonna 2006 erityisesti Wimax-laajakaistatekniikan käyttöönottoon sekä FTTH-tekniikan pilotointiin ja tuotteistukseen. Laajakaistatekniikoiden ja palveluiden kehitys jatkui voimakkaana vuonna 2006. Laajakaistatekniikoiden, ohjelmistojen ja laitteiden kehittymisen myötä kodin tietoteknisistä laitteista on tullut melkoisia monitaitureita. Yhden ja saman laajakaistaliittymän avulla voi perinteisen nettisurffailun ja sähköpostin lisäksi katsella TV-ohjelmia, kuunnella nettiradiota, katsella tilausvideoita, keskustella kuvapuhelimella, valvoa kiinteistöautomaatiolaitteita, tehdä ostoksia nettikaupoissa, hoitaa pankkiasiat, olla yhteydessä viranomaisiin, lähettää valokuvat kehitettäväksi, tehdä etätöitä jne Lista mahdollisuuksista on tänä päivänä todella pitkä. Kesäkuussa 2006 Haminan Energia Oy:n tiedonsiirtoverkossa otettiin huolellisen testausjakson jälkeen tuotantokäyttöön langaton Wimax-laajakaistatekniikka. Tekniikka on osoittautunut toimintavarmaksi ja luotettavaksi. Kokemukset ovat olleet siinä määrin positiivisia, että Wimax-verkkoa laajennetaan merkittävästi vuoden 2007 aikana. Wimax-verkon laajennuksilla ulotetaan laajakaistaverkon palveluita Haminan ja Virolahden suosituille kesä- ja haja-asutusalueille ja saaristoon. Harvempaan asutuilla alueilla Wimax-tekniikka kilpailee tulevan Digitan @450-laajakaistan ja matkapuhelinoperaattoreiden 3G-verkon laajakaistapalveluiden kanssa. Wimax-tekniikan etuna on kilpailijoihin verrattuna sen merkittävästi suurempi tiedonsiirtokapasiteetti. Toinen uusi laajakaistatekniikka, johon yhtiö keskittyi vuonna 2006, oli FTTH-tekniikan pilotointi ja tuotteistus. FTTH-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fiber to The Home eli kuitua kotiin. Valokuituyhteydet ovat perinteisesti olleet operaattoreiden runko- ja syöttöverkkojen tekniikkaa, mutta FTTH-tekniikalla valokuitu tuodaan loppuun asti kuluttajalle. Valokuitutekniikan suuren tiedonsiirtokapasiteetin ansiosta FTTH-asiakaslaitteeseen on mahdollista integroida dataliikenteen lisäksi VoIP-puhelinyhteys sekä KTVtai IPTV-tekniikkaa hyödyntäen kodin TV-palvelut. FTTH-verkkojen rakentaminen on hitaampaa ja kalliimpaa kuin radiotekniikalla toimivien verkkojen, mutta ne ovat häiriöttömyytensä ja hyvän kapasiteettinsa ansiosta viisas satsaus tulevaisuuteen kiinteästi asennetuissa yhteyksissä. Haminan Energia Oy:n ensimmäinen FTTH-verkon osa valmistuu vuoden 2007 aikana Vilniemen uudelle asuinalueelle. Mobiilit päätelaitteet, jotka pystyvät hyödyntämään langatonta WLAN-verkkoa yleistyivät vuonna 2006 merkittävästi. Tämä näkyi Haminetti-tilapäisyhteyden käyttäjämäärien radikaalina kasvuna. Haminettitilapäisyhteyden käyttö on helppoa ja vaivatonta tekstiviestillä tilattavien tunnusten ansiosta. Tilapäisyhteyksiä hyödynnettiin muun muassa Haminan alueen hotelleissa ja sataman alueella. Uutena palvelutuotteena vuonna 2006 Haminan Energia Oy toi markkinoille Wimax-laajakaistatuotteen lisäpalveluna IP-pohjaisen valvontakamerajärjestelmän. Järjestelmä on kehitetty mahdollisimman helppokäyttöiseksi, eikä järjestelmän käyttöönotosta aiheudu asiakkaalle investointikuluja kameroihin tai tallennusjärjestelmiin, vaan ne sisältyvät palvelumaksuun. Palveluntarjoajana Haminan Energia Oy huolehti näistä laitteistoista ja tarjoaa asiakkaalle selaimella, ilman erillisiä ohjelmistoja, käytettävän käyttöliittymän tallennusjärjestelmään kytkettyihin valvontakameroihin ja tallenteisiin.

18 Henkilöstökatsausrem ipsum dolor HENKILÖSTÖ Haminan Energia Oy:n henkilöstömäärä on ollut vakaa viimeiset vuodet. Vuoden 2006 aikana yhtiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 27 henkilöä. Toiminnan kehittyminen keskittyi ohjeistuksen ja toimintatapojen kehittämiseen Vakinaisia henkilöitä vuoden 2006 lopussa oli 26. Määrä pysyi samana kuin vuonna 2005, vaikka vaihtuvuutta tapahtuikin vuoden aikana. Vuoden 2006 lopussa henkilöstön keski-ikä oli 40,4 vuotta. Koulutus ja toiminnan kehittäminen Vuonna 2006 Haminan Energia Oy:n koulutuksen painopistealue oli ammatillisen osaamisen laajentaminen Haminan sotilaskaupungin historiaan ja katukuvaan kuuluvat sotilaat luonnolisena osana. Varuskunta miljöönä, ohimarssit, maastoharjoitukset, Hamina-tattoo -sotilasmusiikkitapahtumat, historiallinen Varvara myyntikärryineen ovat elävöittäneet ja edelleen elävöittävät Haminan kaupunkikuvaa. Varuskunta on osa Haminaa. ja päivittäminen. Vuoden aikana varallaolo- ja muu tekninen henkilöstö osallistui Työterveyshuollon järjestämään ensiapukoulutukseen, asiakaspalveluhenkilöstö osallistui Adato Oy:n järjestämään energiansäästökoulutukseen. Koko henkilöstölle järjestettiin työturvallisuustoimintaan liittyvänä Työturvallisuuskeskuksen järjestämä työhyvinvointikoulutus. Lisäksi kaksi henkilöä suoritti maakaasun käytönvalvojan tutkinnon. Vuonna 2006 koulutuspäiviä oli yhteensä 151 päivää. Keski-määräinen koulutusaika oli 5,2 päivää koulutettua kohden. Koulutuspäivien määrässä oli selvää lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna, vaikkei koulutuspäivissä yllettykään vuosien 2002-2003 tasolle. Vuosina 2002-2003 koulutettiin runsaasti uusia työntekijöitä. Toiminnan kehittäminen keskittyi vuonna 2006 toimintajärjestelmän mukaisen ohjeistuksen ja toimintatapojen selkiinnyttämiseen sekä uuden asiakaspalvelu- ja tuotannonohjausjärjestelmän sisältämän energiatietojärjestelmän integroimiseen toimintajärjestelmäämme. Tietojärjestelmien integroimisprojekti käynnistyi vuonna 2005 määrittelyillä, jotka jatkuivat koko vuoden 2006. Projektin käyttöönottovaiheeseen ei päästy suunnitellusti. Projekti on vaatinut henkilöstöltä mittavia panostuksia niin henkilö- kuin ajankäyttöresursseissa, mutta jatkaminen nähdään tarpeellisena tulevaisuuden toiminnan kehittämisen kannalta. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla pyritään turvaamaan henkilöstön fyysinen ja henkinen kunto. Haminan Energia Oy tukee lakisääteisen työsuojelutoiminnan lisäksi työhyvinvointia ylläpitävänä toimintana liikuntaharrastuksia sekä muuta virkistystoimintaa yhteisten tapahtumien merkeissä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa koordinoi TYKY-työryhmä. Poissaolot laskussa Sairauspoissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna n. 2 päivää/henkilö. Sairauspoissaoloja kertyi työntekijää kohden vuonna 2006 yhteensä 5,44 päivää, kun vuonna 2005 poissaoloja oli 7,12 päivää. Työtapaturmissa tavoite, tapaturmia nolla, saavutettiin jälleen kerran kuten edellisenäkin vuonna.

19 Henkilöstökatsaus 19 Henkilöstötyytyväisyys Haminan Energia Oy:lle on tärkeää varmistaa osaavan henkilökuntansa motivaatiotaso sekä muutosvalmius. Henkilöstön työmotivaatiota ja työviihtyvyyttä kartoitetaan työtyytyväisyyskyselyllä ja kehityskeskusteluilla. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ (vuoden lopun tilanne) Työtyytyväisyyskyselyssä on noin 40 kysymystä eri osaalueilta: työympäristön sopivuudesta, työyhteisöstä, sisäisestä tiedottamisesta, omista kehittymismahdollisuuksista, työilmapiiristä ja työtyytyväisyydestä. Vuoden 2006 työtyytyväisyyskysely, joka nykyisessä muodossaan suoritettiin toista kertaa, antoi hyvin samantyyppisen tuloksen kuin ensimmäiselläkin kertaa vuonna 2005. Tulokset olivat hyvät; kaikilla eri osa-alueilla oli hienoista parannusta edelliseen vuoteen nähden ja parhain tulos saavutettiin jälleen osa-alueella työn tekemisen puitteet ja organisointi. Haminan Energia Oy:ssä käydään vuosittain kehityskeskustelu työntekijän ja lähimpien esimiesten välillä, organisaation ja yksilön tavoitteiden, toiminnan ja kehittymispyrkimysten yhteensovittamiseksi. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 LIIKEVAIHTO/HENKILÖ, 1000 Miehiä Naisia 41 40,5 40 39,5 39 38,5 38 HENKILÖKUNNAN KESKI-IKÄ 40,4 39,9 38,9 38,6 38,7 0 2002 2003 2004 2005 2006 37,5 2002 2003 2004 2005 2006

20 Hallintorem ipsum dolor HALLINTO Haminan Energia Oy:n liiketoiminnan perustana ovat ammattitaitoinen henkilöstö ja hyvin hallitut toiminnot sekä vastuullinen toiminta hallinnossa. Hallitus Hallituksen tehtävä on ohjata ja valvoa kaupunginvaltuuston yhtiölle asettaman omistajapolitiikan toteutumista, Haminan Energia Oy:n talouden kehittämistä ja seurata toiminnan tulosta. Hallituksen valitsee kaupungin asettamat yhtiökokousedustajat. Haminan Energian hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhtiön henkilöstö nimeää yhden hallituksen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Hallituksen toimintaa ohjaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Johdon edustajat Haminan Energia Oy:n johdon edustajina toimivat toimitusjohtaja Timo Toikka ja varatoimitusjohtaja Pekka Raukko. Johdon edustajat vastaavat toiminnan kehittämisestä, varmentavat pääprosessien ja eri toimintojen tuloksellisuutta ja laatua sekä valvovat yhtiön toimintapolitiikan toteutumista. Ydinliiketoiminnat Haminan Energia Oy:n ydinliiketoiminnat ovat pääomien hallinta, energiakauppa ja palvelutuotanto. Ydinliiketoimintojen prosessit ovat: verkostoliiketoiminta energiakauppa asiakaspalvelu. Toimintajärjestelmä Standardin vaatimukset täyttävä toimintajärjestelmä on työkalu, jonka avulla Haminan Energia Oy:ssä systemaattisesti ja päämäärätietoisesti kehitetään toimintaa asiakkaiden parhaaksi. Toimintajärjestelmä muodostuu standardin vaatimukset täyttävistä laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmistä. Hyvä laatu on yhtiön kaiken toiminnan perusarvo. Tuotteiden ja palvelujen hyvän laadun varmistamiseksi toiminnan perustana on laatujärjestelmä, joka täyttää SFS-EN ISO 9001/2000 standardin vaatimukset. Ympäristöystävällisyys on yksi yhtiön perusarvoista. Ympäristömyönteisyyden varmistamiseksi toiminnan perustana on ympäristöjärjestelmä, joka täyttää SFS-EN ISO 14001 standardin vaatimukset. Tuotteiden ja toiminnan turvallisuus on avainasemassa yhtiön toiminnassa. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän perustana on OHSAS 18001 -standardi. Standardin vaatimukset täyttävä toimintajärjestelmä kattaa kaikki Haminan Energia Oy:n tärkeimmät liiketoiminnot: sähkön, maakaasun ja kaukolämmön myynnin, siirron ja jakelun, sähkön ja kaukolämmön tuotannon sekä tiedonsiirtopalvelut. Haminan Energia Oy:n hallitus 31.12.2006 Juha Klami, puheenjohtaja Jarkko Harjumaaskola, varapuheenjohtaja Arja Filppu Minna Räisänen Mika Kotoluoto, henkilöstön nimeämä jäsen Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa toimii varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.