Tuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina Raportti vesikasvillisuudesta. Ilona Joensuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Tuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina 2004 2009 Raportti vesikasvillisuudesta Ilona Joensuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lokakuu 2009

Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 4 3 Vesikasvillisuuden seuranta... 5 4 Tutkimusalueet... 5 4.1 Tuusulanjärven luusua... 7 4.2 Koskenmäen sillan koski... 8 4.3 Myllykylänkoski... 9 5 Tulokset... 10 5.1 Tuusulanjärven luusuan koski... 10 5.2 Koskenmäen sillan koski... 11 5.3 Myllykylänkoski... 11 5.4 Vesisammalten kasvukunto... 12 6 Tulosten tarkastelua... 14 7 Viitteet... 17 Kannen kuva: Myllykylän koski, Ilona Joensuu, elokuu 2009 2

1 Tiivistelmä Tuusulanjoen jokirakentamisen vaikutusten arvioimiseksi vesisammalyhteisön kehitystä seurattiin toimenpidealueen yläpuolisessa ja alapuolisessa koskessa. Pohjan laatu ja vesisammalten peittävyydet kartoitettiin vuonna 2004 eli ennen hankkeen käynnistymistä. Kartoitus uusittiin kunnostustoimenpiteiden päätyttyä vuonna 2009. Tuusulanjoen kunnostustoimenpiteet eivät ole aiheuttaneet merkittäviä muutoksia Tuusulanjoen koskialueiden vesisammalpeitteisyyteen kunnostusvuosia edeltäneen vuoden 2004 tasosta kunnostusten jälkeiseen, vuoden 2009 tasoon nähden. Näkinsammalten (Fontinalis sp.) esiintyminen on taantunut hieman kunnostusalueen alapuolisessa Myllykylänkoskessa, mutta tapahtuneet muutokset vaikuttaisivat näiden kartoitustulosten perusteella myös lähteneen palautumaan. Nopeampikasvuisten vesisammallajien, kuten purosammalien (Hygrohypnum sp.), esiintyminen on lisääntynyt vuoden 2004 tasosta ainakin Myllykylänkoskessa. Lajistosuhteet palautuvat todennäköisesti ennalleen ajan kuluessa, mikäli vedenlaadussa tai elinympäristössä ei tapahdu huomattavia muutoksia. 3

2 Johdanto Tuusulanjoki saa alkunsa Tuusulanjärvestä Tuusulan kunnasta ja laskee Vantaanjokeen Vantaan kunnan alueella Uudellamaalla. Tämän Vantaanjoen vesistöalueeseen kuuluvan joen pituus on noin 15 km (Lempinen ym. 1999) ja sen valuma-alueen pinta-ala on yhteensä 125 km 2. Tuusulanjärven valuma-alue (92 km 2 ) muodostaa valtaosan valuma-alueesta (Marttila 2008). Järvettömän joen alaosan valuma-alueen pinta-ala on 33 km 2. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti välttävässä tilassa vuosina 2000 2003 (Uudenmaan ympäristökeskus 2005) olleen Tuusulanjoen virkistyskäyttö on ollut vähäistä. Kiinnostusta joen kunnostukseen on kuitenkin ollut jo 1980-luvulta lähtien ja vuonna 1997 Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulan kunta sekä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä solmivat aiesopimuksen kunnostuksen suunnittelusta. Kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 1999 (Uudenmaan ympäristökeskus 1999) ja yhteistyösopimus Tuusulanjoen kunnostamisesta allekirjoitettiin 2005. Jokiuoman ja joen penkkojen perkauksen avulla varmistetaan tulvasuojelullisten tavoitteiden täyttyminen. Rantoja vahvistetaan uoman syöpymisen ja sortumien estämiseksi paikoitellen. Keskimääräisen vedenkorkeuden säilyminen turvataan rakentamalla koskimaisia pohjakynnyksiä yhdeksän kappaletta. Virkistyskäyttöarvon ja maiseman monimuotoisuuden lisäämiseksi hankkeeseen kuuluu myös maisema-altaiden ja uimarantojen kunnostuksia. Kunnostuksessa edistetään vesistön monipuolisia käyttömahdollisuuksia ja ympäristön monimuotoisuutta noudattamalla luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä haki vuonna 2002 lupaa Tuusulanjoen kunnostamiselle ja Tuusulanjärven säännöstelyn muuttamiselle. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan 27.12.2002 (lupa nro 80/20020/1). Tehdyn valituksen jälkeen Vaasan hallinto-oikeus kumosi 16.10.2003 ympäristölupaviraston päätöksen Tuusulanjärven säännöstelyn muuttamisesta (päätös nro 03/0209/3). Tuusulanjoen kunnostaminen toteutettiin Länsi- Suomen ympäristölupaviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden myöntämien lupaehtojen mukaisesti vuosien 2006-2009 aikana. Hankkeen rakennustyöt käynnistyivät tammikuun 2006 lopulla. Vuosina 2006, 2007, 2008 ja 2009 pääasiallinen työskentelyjakso sijoittui kevättalveen. Työt saatettiin päätökseen talvella 2009. Lupamääräysten mukaan Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän on tarkkailtava Tuusulanjärven ja -joen vedenkorkeuksia ja Tuusulanjoen virtaamia sekä kunnostushankkeen vaikutuksia vesistöön, kasvistoon ja linnustoon Uudenmaan ympäristökeskuksen 27.7.2009 hyväksymällä tavalla. Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2002). Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö hyväksyi kalastoa koskevan tarkkailuehdotuksen 9.2.2004 (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2004). Muilta osin 16.1.2004 Uudenmaan ympäristökeskukseen lähetettyä ehdotusta on täydennetty luonnonsuojeluasetuksella (160/1007) rauhoitetun vuollejokisimpukan (Unio crassus) löytymisen jälkeen 27.1.2006 ja 22.4.2008 (Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 2008). Lajin löytyminen Tuusulanjoesta vuonna 2005 aiheutti muutoksia paitsi tarkkailuohjelmiin myös alkuperäiseen kunnostussuunnitelmaan. Tuusulanjärven vedenkorkeutta ja järvestä Tuusulanjokeen virtaavan veden määrää on seurattu vuodesta 1959 alkaen järven luusuan padon asteikolla ja automaattisella vedenkorkeuden mittalaitteistolla. Tuusulanjärven ja -joen vedenlaatua on seurattu 1960-luvulta lähtien. Näitä 4

pitkäaikaisia seurantoja täydentämään aloitettiin joen virtaaman automaattinen seuranta Tuusulan Myllykylässä keväällä 2005. Kiinteiden asteikkojen vedenkorkeuden seuranta käynnistettiin uudestaan keväällä 2005 lähes 15 vuoden tauon jälkeen. Veden korkeutta ja laatua on seurattu kunnostustöiden toteuttamisen aikana sekä kunnostusjaksojen välillä vuosina 2005 2009. Haittojen suuruuden ja pysyvyyden arvioimiseksi kunnostusta edeltävä tilanne kartoitettiin vuonna 2004. Joen pohjaeläimistön, kalaston ja vesikasvillisuuden tilaa ennen kunnostustoimenpiteitä selvitettiin vuonna 2004. Vuollejokisimpukan esiintymistä kartoitettiin vuosina 2005 2008. Vuonna 2006 määritettiin rakeisuuskäyrät jokialueen maaperästä ja perustettiin eroosion seurantalinjat Tuusulanjoen rannoille. Kartoitukset uusittiin kunnostustöiden jälkeen hankkeen vaikutusten arvioimiseksi. Hankkeen vaikutusten arviointia joen pohjaeläimistön, kalaston ja vesikasvillisuuden tilaan täydennettiin vielä vertailualuetarkastelun avulla. Vertailualueena mm. biologisten kriteerien osalta käytetään kunnostusalueen yläpuolella, Tuusulanjärven säännöstelypadon alapuolella, sijaitsevaa koskea. Toinen vertailualue sijaitsee kunnostusalueen alapuolella, Myllykylän alapuolisessa koskessa (liite 1). Tässä raportissa esitetään tarkkailuohjelmaan perustuvan vesikasvillisuuden seurannan tulokset ja tarkastellaan Tuusulanjoen kunnostuksen vaikutuksia Tuusulanjoen vesisammalistoon. 3 Vesikasvillisuuden seuranta Tuusulanjoen ympäristöselvityksessä (Lempinen ym. 1999) arvioitiin, että mikäli Tuusulanjärven säännöstelypato korvattaisiin kiinteällä pohjapadolla, vaikutukset mm. tulvarytmiin ja vedenkorkeuksiin aiheuttaisivat huomattavimmat vesikasvillisuuden muutokset rantatörmien ja järven rannan kasvillisuusvyöhykkeisiin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen (2003) mukaisesti Tuusulanjärven säännöstelyyn ei kuitenkaan tule muutoksia Tuusulanjoen kunnostustöiden toteutuksen yhteydessä. Tuusulanjoen kunnostussuunnitelmiin tulleiden muutosten vuoksi päätettiin keskittyä jokirakentamisen vaikutusten seurantaan. Jokirakentaminen vaikuttaa suuresti jokiuoman vesisammalten määrään, ja tuhoutuneen sammalpeitteen palautuminen on hyvin hidasta (Hongell 1982, Laasonen ym. 1993, Joensuu ym. 1996). Vesisammalten määrän voimakas väheneminen vähentää sekä koskihabitaatin monimuotoisuutta että mm. pohjaeläimille soveliaan ravinnon saatavuutta. Elinympäristöjen muuttuminen ja niihin kohdistuvat häiriötekijät määräävät varsin pitkälle myös mm. pohjaeläinyhteisön (mm. Ward & Stanford 1979, Gurtz & Wallace 1984) ja vesisammalyhteisön (Muotka & Virtanen 1995) rakenteessa ja lajien välisissä runsaussuhteissa tapahtuvia muutoksia. Tuusulanjoen koskikohdissa ja virtapaikoissa veden peittämillä kivillä on tavattu isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica) ja virtanäkinsammalta (F. dalecarlica), koskikohtien kivillä koskikoukkusammalta sekä Myllykylänkoskessa koukkupurosammalta (Hygrohypnum ochraceum) (Lempinen ym. 1999). 4 Tutkimusalueet Tuusulanjoen jokirakentamisen vaikutusten arvioimiseksi vesisammalyhteisön kehitystä seurattiin toimenpidealueen yläpuolisessa ja alapuolisessa koskessa. Yläpuolinen koski on Tuu- 5

sulanjärven luusuan koski Koskenmäellä ja alapuolinen Myllykylänkoski Ruotsinkylässä (taulukko 1). Pohjan laatu ja vesisammalten peittävyydet kartoitettiin vuonna 2004 eli ennen hankkeen käynnistymistä. Kartoitus uusittiin kunnostustoimenpiteiden päätyttyä vuonna 2009. Vesisammalten peittävyys ja valtalajit sekä kartoitusalueiden pohjanlaatu arvioitiin 19.10.2004 ja 13 14.8.2009. Kummastakin koskijaksosta valittiin 6 metrin pituinen kartoitusalue (2 m*6 m =12 m2), jolta varsinaiset habitaattikartoitusruudut valittiin. Kartoitusalue jaettiin kahteen kaistaan ja kaistan valinta tehtiin lantin avulla arpomalla (oikea/vasen ranta). Nopilla arvottiin, monenko metrin päässä ko. kaistan yläreunasta kartoitettava 1m * 1m ruutu sijaitsee. Ruutujen sijainti kartoitusalueella määritettiin metrimitan avulla. Arvontamenettely toistettiin jokaiselle ruudulle erikseen. Kustakin koskesta määritettiin kuusi ruutua (Joensuu ym. 1996). Kartoittaja kahlasi arvottuun paikkaan koskeen ja asetti paikalle ruudun. Käsin tunnustelemalla arvioitiin eri tekijöiden peittävyysprosentti ruudun pinta-alasta. Peittävyys arvioitiin seuraaville epäorgaanisille tekijöille: savi ym. hienojakoinen materiaali (halkaisija 0 0,5 mm), hiekka (0,05 2 mm), sora (2 16 mm), pienet kivet (16 64 mm), keskikokoiset kivet (64 256 mm), isot kivet (256 400 mm) ja kallio (>400 mm). Orgaanisista tekijöistä arvioitiin kasvillisuuden, erikseen sammalten ja eri sammallajien peittävyydet. Lisäksi mitattiin syvyys ruudun etureunan, keskiosan ja takareunan keskeltä. Tulosten tarkastelussa otettiin huomioon myös kartoitusajankohdan virtaama Tuusulanjoen virtaamatietoihin perustuen. Taulukko 1. Vesisammalten ja pohjan laadun havainnointipaikat Tuusulassa, koordinaatit (KKJ2-järjestelmä) ja näytteenottovuodet sekä tehdyt tutkimukset. Nimi Koordinaatit (KKJ2) Näytteenottovuosi Tutkimus Tuusulanjärven luusuan koski, 2004, 2009 peittävyys yläpuolinen kartoitusalue 6699618,75/2556467,4 Tuusulanjärven luusuan koski, 2004, 2009 peittävyys alapuolinen kartoitusalue 6699610,09/2556460,43 Myllykylän koski, yläpuolinen kartoitusalue 6693419,97/2552186,67 2004, 2006, 2009 peittävyys, kasvukunto Myllykylän koski, alapuolinen kartoitusalue 6693449,87/2552135,15 2004, 2006, 2009 peittävyys, kasvukunto Koskenmäen sillan koski, yläpuolinen kartoitusalue 6699576,86/2556294,12 2006, 2009 peittävyys, kasvukunto Koskenmäen sillan koski, alapuolinen kartoitusalue 6699584,04/2556285,32 2009 peittävyys, kasvukunto Maisalan koski 6695600/2556420 2006 kasvukunto Vuollejokisimpukkaesiintymien löydyttyä vuonna 2005 Tuusulanjoessa kulkevan kiintoaineen määrä haluttiin arvioida myös biologisten menetelmien avulla. Ongelmaa päätettiin lähestyä vesisammalten kasvukunnon kautta. Runsas kiintoaines tukahduttaa vesisammalia estäen kasvua. Tuusulanjärven luusuan koski soveltui huonosti vesisammalien kasvukunnon arvioimiseen, koska siellä ei ollut vesisammalia vuonna 2004 (Liite 2). Tuusulanjoen kunnostustoimenpiteiden yläpuolella sijaitsevan Koskenmäen sillan pohjakynnyksen yläpuolella kasvoi hyväkuntoisia vesisammalia, joiden kuntoa voitiin verrata kunnostustoimenpiteiden alapuolisen Myllykylänkosken vesisammaliin. Vesisammalten kasvukuntonäytteet otettiin vuosina 2006 ja 2009 Koskenmäen sillan koskesta ja Myllykylänkoskesta. Vuonna 2006 kasvukuntonäytteitä otettiin myös Maisalankoskesta (Taulukko 1). 6

4.1 Tuusulanjärven luusua Tuusulanjärven luusuan koskeksi nimetty koskijakso (kartta 1) sijaitsee kapean solan kohdalla. Vielä vuonna 2004 kohdassa oli kynnys, jonka rakentamisvuodesta ei ole tarkempaa tietoa. Yläpuolinen kartoitusalue oli luonteeltaan nivamaisempi ja kynnyksen alapuolinen jakso selvästi koskimainen. Tuusulanjoen kunnostuksen seurantaan liittyvät kartoitukset tehtiin 19.10.2004. Vuonna 2009 solassa oli tehty eroosiokorjauksia ja tuolloin koskijakso oli rakennettu uudestaan (kuvat 1 ja 2). Vuonna 2009 yläpuolinen kartoitusalue oli luonteeltaan koskimainen ja alapuolinen kartoitusalue nivamaisempi. Tuusulanjoen kunnostuksen seurantaan liittyvät kartoitukset tehtiin 14.8.2009. Tehtyjen toimenpiteiden vuoksi vuoden 2004 kartoitustulokset eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2009 kartoituksen kanssa. Kartta 1. Tuusulanjärven, säännöstelypadon, luusuan kosken ja Koskenmäen sillan kartoitusalueiden sijainti. Kuva 1. Toimenpidealueen yläpuolinen koskijakso Tuusulanjärven luusuassa Koskenmäellä vuonna 2009 (Tuusulanjärven luusuan koski, yläpuolinen kartoitusalue). Tuusulanjärven säännöstelypato sijaitsee kuvassa näkyvän rummun yläpuolella. Ylempi kartoitusalue alkaa länsirannan vaahterasta ja ulottuu 12 metriä alavirtaan. 7

Kuva 2. Tuusulanjärven luusuan kosken alapuolisen kartoitusalueen raja on heti kuvassa 1 näkyvästä viivasta alavirtaan. Tämä alempi kartoitusalue rajautuu länsirannan raunion murtuneeseen reunaan ja ulottuu 12 metriä alavirtaan. 4.2 Koskenmäen sillan koski Tuusulanjärven luusuan kosken rakenteen muuttumisen jälkeen tulosten vertailtavuus Myllykylän kosken tuloksiin oli huono. Tämän vuoksi tarkastelua laajennettiin Koskenmäen sillan koskeen. Koskenmäen sillan koski sijaitsee noin 250 metriä luusuan koskijaksosta alavirtaan (kartta 1) Tuusulan Jokipuistossa. Vuonna 2006 sammalnäytteiden oton yhteydessä tehty elinympäristön kartoitus oli kuitenkin suurpiirteisempi kuin nyt uusittu kartoitus, eikä siksi vertailukelpoinen vuoden 2004 tai 2009 tulosten kanssa. Sillan pohjakynnyksen alapuolista osuutta ei kartoitettu vuonna 2006. Koskenmäen sillan koskessa kynnyksen yläpuolinen osuus on luonteeltaan nivamainen ja alapuolinen koskimaisempi. Kynnys on ilmeisesti rakennettu sillan rakentamisen yhteydessä. Tämä koskijakso sijaitsee juuri rakentamisalueen yläpuolella Jokipuiston altaan yläpuolella (kartta 1). Kuva 3. Koskenmäen sillan kartoitusalue. Pohjakynnyksen yläpuolella oleva yläpuolinen kartoitusalue on nivamaisempi ja alapuolinen koskimaisempi. Koskenmäen sillan kosken olosuhteet olivat muuttuneet vuoden 2006 tilanteesta, sillä kynnyksen yläpuoliselle alueelle oli kerääntynyt virran mukana kulkevasta materiaalista lisäpato (kuva 4). Kartoittajan tiedossa ei ole kuinka kauan tuo ilmeisesti luontaisesti syntynyt lisäpato on uomassa ollut. 8

Kuva 4. Koskenmäen sillan kosken yläpuolelle luontaisesti muodostunut pato. 4.3 Myllykylänkoski Myllykylänkoski (kartta 2) sijaitsee Tuusulanjoen kunnostussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden alapuolisella jokiosuudella (liite 1). Myllykylänkosken kartoitusalueet poikkeavat luonteeltaan toisistaan samaan tapaan kuin Tuusulanjärven luusuan ja Koskenmäen sillan koskien molemmat kartoituskohteet. Myllykylän solan yläpuolinen kartoitusalue on luonteeltaan nivamainen (kuva 5) ja alapuolinen kartoitusalue on vuolaassa koskessa (kuva 6). Kartta 2. Myllykylänkosken kartoitusalueet. solan ylä- (Myllykylänkosken yläpuolinen kartoitusalue) ja alapuolella (alapuolinen kartoitusalue). 9

Kuva 5. Myllykylänkosken yläpuolinen kartoitusalue. Kartoitusalueen yläreuna lähtee maantiesillan kiveyksen alkamiskohdasta ja jatkuu 12 metriä alavirtaan. Kuva 6. Myllykylänkosken solan alapuolinen kartoitusalue. Kartoitusalueen yläreuna on pääuoman jakaantumiskohdan etelänpuoleisessa haarassa. Alueen alareuna sijaitsee raunion alareunan tuntumassa. 5 Tulokset 5.1 Tuusulanjärven luusuan koski Vuonna 2004 Tuusulanjärven luusuan kosken pohjan rakenne kuvaa ylä- ja alapuolisen kartoitusalueen luonnetta. Nivamaisella kartoitusalueella kiviaines oli jossain määrin pienempikokoista kuin koskimaisella alueella (Liite 2). Nivamaisella alueella hallitseva kivikoko olivat isot kivet ja kivien välissä oli hiekkaa. Kovemman virtauksen alueella kiviaines oli suurikokoisempaa, kallioksi laskettavaa kiviaineista ja lohkareiden välissä oli soraa. Luusuan kosken alapuolisella kartoitusalueella kiviaines vaikutti olevan peräisin räjäytetyistä kivistä, sillä kivet olivat sileitä ja teräväreunaisia. Tällaiselle pinnalle vesisammalet pystyvät kiinnittymään huonosti ja sammalia ei kartoitetuissa ruuduissa ollutkaan (Liite 2). Myös yläpuolisella kartoitusalueella sammalia esiintyi vähän (Liite 2). Nivamaisella alueella esiintyi paikoitellen runsaasti karvalehteä (Liite 2), mutta koskijaksolla vähemmän. Vuonna 2004 oli poikkeuksellisen suuri kesätulva. Helposti irtoava karvalehti on 10

todennäköisesti huuhtoutunut tulvan johdosta tehtyjen juoksutusten mukana Tuusulanjärven eteläpään runsaista kasvustoista Tuusulanjokeen ja jäänyt luusuan koskijakson hitaamman virtaaman paikkoihin. Vuonna 2009 Luusuan kosken ylempi kartoitusalue oli vuonna 2009 kovemman virtauksen aluetta. Kiviaines oli suurempaa ja hienompi kiviaines oli aiempaa karkeampaa. Vastaavasti alemmalla, nyt hitaamman virtauksen, kartoitusalueella kiviaines oli aiempaa selvästi hienompaa. Uusituissa kynnyksissä kiviaines on luonnonkiveä. Sammalia ei esiintynyt (Liite 2). Kasvillisuuden määrä kartoitusruuduissa oli vähäinen. Löytynyt eloperäinen aines oli kivien väliin jäänyttä kariketta tai kivien pinnalla kasvavaa rihmalevää. Karvalehteä ei esiintynyt kartoitusruuduissa lainkaan. 5.2 Koskenmäen sillan koski Vuonna 2006 Koskenmäen sillan koskesta yläpuoliselta kartoitusalueelta mitattiin näytteeksi otettujen vesisammalien ympäristöstä syvyyttä ja virtausnopeutta. Syvyys sammalkivien ympärillä vaihteli kartoitushetkellä 27 45 cm:n välillä, syvyyden ollessa keskimäärin 35 cm (keskihajonta 7,4). Virtausnopeudet vaihtelivat 0-26 cm/s välillä, virtausnopeuden ollessa keskimäärin 10 cm/s (keskihajonta 7,9). Nämä vuoden 2006 tulokset eivät ole vertailukelpoisia vuonna 2009 tehdyn kartoituksen kanssa ja siksi tuloksia ei voi verrata keskenään (Liite 3). Merkille pantavaa vuoden 2009 kartoituksissa oli järvisienen esiintyminen yläpuolisen kartoitusalueen ruuduissa (Liite 3). Järvisieni peitti osan ruuduista lähes kokonaan. Vesisammalten esiintyminen vaikutti taantuneen. Koskenmäen sillan kosken alapuolisella kartoitusalueella vesisammalia oli kartoitusruuduissa vähän. Koskialueen rannoilla oli mm. Fontinalis sp.-sammalta jonkin verran. Alapuolinen kartoitusalue on matalaa ja kiviaines suhteellisen pienikokoista, yksittäisistä kivistä koostuvaa (Liite 3). 5.3 Myllykylänkoski Vuonna 2004 Nivamaisella ylemmällä kartoitusalueella kivimateriaalissa yleisin aines oli sora ja isoja kiviä oli noin 23 % ruudun pinta-alasta. Myllykylänkosken alapuoleisella, vuolasvirtaisella kartoitusalueella kiviaines oli suurikokoista ja kivillä kasvoi sammalta runsaasti (Liite 4). Hienompaa kiviainesta esiintyi jonkin verran suurten kivien väleissä. Myllykylänkosken yläpuolisella kartoitusalueella vesisammalet peittivät ruuduissa keskimäärin 25 % ruudun pinta-alasta (taulukko 5). Sammalet olivat pääsääntöisesti näkinsammalia (Fontinalis sp.), mutta yhdellä kartoitusruudulla oli myös purosammalta (Hygrohypnum sp.). Alapuolella peittävyys oli keskimäärin 75 %. Sammalet olivat pääsääntöisesti näkinsammalia (Fontinalis sp.). 11

Vuonna 2009 Myllykylänkosken yläpuolisella kartoitusalueen ruutuihin osui vuoden 2009 kartoituksessa enemmän keskikokoisia kiviä ja vähemmän kalliota kuin vuonna 2004. Soraa oli vähemmän, mutta keskikokoisia kiviä enemmän. Alapuolisella kartoitusalueella nähdään vastaavat muutokset vuodesta 2004. Kallion määrä on selvästi vähäisempi ja keskikokoisen kiviaineksen määrä suurempi. Soraa on vähemmän, mutta pienikokoisia kiviä enemmän kuin ennen (Liite 4). Myllykylänkosken yläpuolisella kartoitusalueella vesisammalet peittivät keskimäärin 11 % kartoitusruutujen pinta-alasta (taulukko 5). Kivillä tavattiin sammalien juuririhmoja eli rhitsoideja, mutta itse sammalet olivat hävinneet. Myllykylänkosken alapuoleisella kartoitusalueella peittävyys oli keskimäärin 64 %. Molemmilla kartoitusalueilla vesisammalet olivat näkinsammalia (Fontinalis sp.) tai purosammalia (Hygrohypnum sp.). Rihmalevää esiintyi vuoden 2004 kartoituksia enemmän. 5.4 Vesisammalten kasvukunto Vuonna 2006 vesisammalien määrä oli Koskenmäen sillan kosken yläpuolisella kartoitusalueella (Tuusulanjoen kunnostusalueen yläpuolinen alue) ja Myllykylänkosken yläpuolisella kartoitusalueella (Tuusulanjoen kunnostusalueen alapuolinen alue) niin runsas, että sammaltupsuja pystyttiin ottamaan 5 kpl kummastakin koskesta. Tuusulanjoen kunnostusalueella sijaitsevassa Maisalankoskessa sammalia oli sen verran vähemmän, että näytetupsuja saatiin vain 2 kpl. Alun perin Maisalankosken sammalia oli tarkoitus käyttää kunnostustöiden vaikutusta vesisammalien kuntoon arvioitaessa, mutta sammalia oli tässä koskessa niin vähän, ettei näytteenottoa voinut uusia. Vuonna 2006 Koskenmäen sillan kosken näkinsammaltupsussa (Fontinalis sp.) oli uutta kasvustoa yli puolet sammaltupsun painosta (58 %, kuva 7). Sammalien kunto heikkeni alavirtaan mennessä. Maisalankoskessa uutta kasvustoa oli alle puolet painosta (noin 40 %) ja Myllykylän koskessa enää keskimäärin neljännes tupsun painosta (26 %). 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 41 48 65 82 55 37 41 25 22 32 28 24 Kuva 7. Vihreän, uuden kasvuston prosentuaalinen määrä Tuusulanjoen koskipaikoilta kerätyissä vesisammalnäytteissä vuonna 2006. 12

Vuonna 2009 näytteenotto uusittiin Koskenmäen sillan kosken ylä- ja alapuolisella kartoitusalueella sekä Myllykylänkosken ylä- ja alapuolisella kartoitusalueella ottamalla kultakin alueelta yksi sammaltupsu Fontinalis sp. näkinsammalta (Kuvat 8 ja 9). Sammaltupsujen käsittely tehtiin vastaavalla tavalla kuin vuonna 2006. Kuva 8. Koskenmäen sillan kosken yläpuoliselta (vas.) ja alapuoliselta (oik.) kartoitusalueelta otetut Fontinalis sp. sammaltupsut. Kuva 9. Myllykylänkosken yläpuoliselta (vas.) ja alapuoliselta (oik) kartoitusalueelta otetut Fontinalis sp. sammaltupsut. Vuoden 2004 Koskenmäen sillan kosken näyte vastaa vuoden 2009 Koskenmäen sillan yläpuolista kartoitusruutua. Vaikuttaisi siltä, että kasvukunto on heikentynyt jonkin verran (keskimäärin 58 % vuonna 2004, 31 % vuonna 2009). Alapuolisen kartoitusalueen sammalet ovat 13

heikompikuntoisia (15 % painosta uutta kasvustoa) kuin yläpuolisen alueen (31 % painosta uutta kasvustoa, kuva 10). Vuoden 2004 Myllykylänkosken näyte vastaa vuoden 2009 Myllykylänkosken alapuolisen kartoitusalueen näytettä. Vaikuttaisi siltä, että kasvukunto on heikentynyt hieman (keskimäärin 26 % painosta vuonna 2004, 20 % painosta vuonna 2009). Yläpuolisen kartoitusalueen sammalet ovat heikompikuntoisia (20 % painosta uutta kasvustoa) kuin alapuolisen alueen (40 % painosta uutta kasvustoa, kuva 10). 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 40 31 15 20 Koskenmäki YPKoskenmäki AP Myllykylä YP Myllykylä AP Kuva 10. Vihreän, uuden kasvuston prosentuaalinen määrä Tuusulanjoen koskipaikoilta kerätyissä vesisammalnäytteissä vuonna 2009. 6 Tulosten tarkastelua Tuusulanjärven luusuan kosken piti alkuperäisen kunnostussuunnitelman mukaisesti olla Tuusulanjoen kunnostusten toimenpidealueen ulkopuolelle jäävä koskijakso. Seurantaohjelmat laadittiin ennen vuollejokisimpukan löytymistä olleiden kunnostussuunnitelmien perusteella. Seurantatutkimukset mm. vesikasvillisuus- ja pohjaeläinseurantojen puolesta rakentuivat tämän oletuksen varaan. Tutkimusasetelma menetti vertailukelpoisuutensa luusuan kosken rakentamisen myötä. Jo alun perinkin luusuan koski kuitenkin soveltui näiden kahden ryhmän vertailualueeksi huonosti lähtötilanteen sammalten alhaisen peittävyyden vuoksi. Vesisammalien esiintyminen vaikuttaa myös pohjaeläinyhteisön rakenteeseen. Tuusulanjärven luusuan kosken vähäiseen vesisammalpeitteisyyteen lienee useita syitä. Kosken kiviaines oli vuonna 2004 hyvin sileäpintaista ja teräväreunaista. Vaikuttikin siltä, kuin aines olisi peräsin esimerkiksi räjäytetyistä kivistä. Näkinsammaleet (Fontinalis sp.) leviävät vesissämme pääsääntöisesti kasvullisesti ja kivien pinnan rakenne on siksi tärkeä tälle lajiryhmälle (Joensuu ym 1996). Uuden kynnyksen kivimateriaali vaikuttaisi olevan luonnonkiveä, joka on pinnaltaan rosoisempaa ja muodoiltaan pyöreämpää. Olisi mielenkiintoista uusia kartoitus Tuusulanjärven luusuan koskessa esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, jotta voitaisiin nähdä ovatko näkinsammalet ja muut vesisammalet lähteneet leviämään koskialueella tällä uudella kivimateriaalilla. Perhonjoella kunnostusalueille tuotiin vesisammalia keinoalustoilla leviämisen nopeuttamiseksi, mutta myös luonnonkivien käyttö olisi suositeltavaa (Joensuu, julkaisematon materiaali). 14

Useiden vesisammallajien on todettu kasvavan hyvin ns. häiriöttömissä olosuhteissa eli paikoissa, joissa pohjamateriaali pysyy hyvin paikallaan (Muotka ja Virtanen 1995). Tuusulanjärven luusuan koski sijaitsee välittömästi Tuusulanjärven säännöstelypadon alapuolella ja säännöstelypadon luukkujen avaus- ja sulkemistilanteiden seurauksena virtaamavaihtelut todennäköisesti pyöräyttelevät irtonaisia kiviä suurempien virtaamamuutosten yhteydessä. Fysikaalisten häiriöiden lisäksi kivien pyörimisherkkyyteen vaikuttaa kiviaineksen koko sekä se, kuinka tukevasti kivet istuvat uoman pohjassa. Myllykylän kosken yläpuolisella, nivamaisella kartoitusalueella yksittäiset isot kivet ja vastaavasti Koskenmäen sillan kosken alapuolisella kartoitusalueella pienemmät yksittäiset pienemmät kivet ovat alttiimpia kivien pyörähtämiselle ja täten sammalien irtirepeytymiselle. Koskenmäen sillan kosken alapuolisella kartoitusalueella vesisammalta löytyy kiviltä vain vähän, vähäiset yksilöt ovat lähinnä rannan läheisyydessä esimerkiksi juurien tai muiden paikallaan pysyvien kohteiden luona. Myllykylänkosken alapuolisella koskijaksolla pohja on rakenteeltaan melko vakaa sillä kivet nojaavat toisiinsa. Sammalpeite on siellä säilynyt melko hyvin ja osittain jopa korvautunut uusilla sammalilla. Yksipuolinen pohjanrakenne ja yksittäisten kivien esiintyminen pohjalla altistaa vesisammalia mm. jään liikkumisen aiheuttamalle mekaaniselle häiriölle sekä jäämassan liikkumisen aiheuttamalle kivien pyörimiselle. Toisaalta matalassa vedessä mm. jäät painuvat helpommin kiviä vasten ja pyörittelevät kiviä jään liikkuessa. Myllykylänkosken yläpuolen kartoitusalueella kivistä löytyi aiempien sammaltuppojen sijasta juuririhmoja. Tämä viittaisi siihen, että sammaltupot ovat repeytyneet irti kivistä. Vesirakentamisen vaikutuksesta jään paksuuteen on Pohjanmaalla keskusteltu mm. Kalajoella ja Perhonjoella tehtyjen kunnostusten yhteydessä. Tuusulanjoen kunnostuksen toteuttamisen aikoihin talvet olivat pääsääntöisesti leutoja ja jääpeitteen muodostuminen jäi myös vähäiseksi. Vesisammalien ja erityisesti näkinsammalten (Fontinalis sp.) määrä vaikutti vähentyneen jonkin verran sekä Myllykylänkosken ylä- että alapuolisilla kartoitusalueilla ja ilmeisesti myös Koskenmäen sillan koskessa. Myllykylänkosken alapuolisella kartoitusalueella vaikuttaisi siltä, että purosammaleet (Hygrohypnum sp.) ovat lisääntyneet kartoitusruuduissa näkinsammalten kustannuksella. Purosammalten on havaittu olevan näkinsammalia nopeampia leviämään (Englund 1991, Joensuu ym. 1996). Kiven pyörähdettyä ympäri sammal pystyy lähinnä kasvamalla leviämään takaisin kiven yläpinnalle ja kivien pyöriminen heikentää sammalien leviämismahdollisuuksia (Joensuu ym. 1996). Vuonna 2004 kartoitusruuduissa esiintynyttä karvalehteä ei tavattu lainkaan Tuusulanjärven luusuan kosken kartoitusalueilla vuonna 2009. Vielä vuonna 2004 karvalehteä esiintyi runsaasti Tuusulanjärven eteläpäässä, mutta vuonna 2008 tämän laji hävisi ilmeisesti sameuden lisääntymisen takia. Vuonna 2004 oli runsas kesätulva, jonka seurauksena vettä jouduttiin juoksuttamaan järvestä paljon ja karvalehteä huuhtoutui Tuusulanjärvestä tulvan mukana Tuusulanjokeen. Järvisientä esiintyi Tuusulanjärven luusuan koskessa vuonna 2004 jonkin verran, mutta rakentamistyöt vuonna 2009 lienevät keskeinen syy siihen, miksi järvisientä ei tavattu kartoitusalueelta vuoden 2009 kartoituksissa. Sen sijaan Koskenmäen sillan koskessa järvisientä esiintyi paljon ja erityisesti rauhallisemman virtaaman nivamaisella osuudella. Vuonna 2009 Koskenmäen sillan yläpuolelle ilmeisesti luontaisesti syntynyt pato tasoittaa todennäköisesti virtaamaolosuhteita yläpuolisella kartoitusalueella ja edesauttaa järvisienen viihtymistä alueella. Pato on todennäköisesti ollut paikallaan vain melko lyhyen ajan ja olosuhteet lienevät otolliset 15

nivamaisella alueella jo muutenkin. Kesällä 2009 järvisientä oli paljon myös järvessä (Jaana Hietala, suullinen tiedonanto 2009) Vuonna 2009 rihmalevää esiintyi jonkin verran vuoden 2004 kartoituksia enemmän. Tämä johtunee aikaisemmasta kartoitusajankohdasta ja lämpimämmän veden vaikutuksesta. Rihmalevä kasvaa hyvin ravinteikkaassa vedessä ja Tuusulanjärven sekä -joen vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien 2004 ja 2009 välisenä aikana. Tuusulanjoen kunnostuksen vuosien 2005 2008 seurannan väliraportissa (Marttila 2008) todetaan kunnostustöiden samentaneen vettä selvästi kaivualueen alapuolella, mutta vaikutusten tasaantuneen yleensä hyvin joen alajuoksulle mentäessä. Kunnostustöiden välisenä aika veden sameus ja kiintoaine- sekä fosforipitoisuudet olivat yhtä suuria kunnostusalueen ylä- ja alapuolella. Kunnostustöiden ei siis katsottu aiheuttaneen merkittäviä vaikutuksia Tuusulanjoen vedenlaadulle vuosina 2005 2008. Tuusulanjoen kunnostustoimenpiteet eivät ole aiheuttaneet merkittäviä muutoksia Tuusulanjoen koskialueiden vesisammalpeitteisyyteen kunnostusvuosia edeltäneen vuoden 2004 tasosta kunnostusten jälkeiseen, vuoden 2009 tasoon nähden. Vesisammalten peittävyydessä on tapahtunut jonkin verran muutoksia, mutta tämän tutkimuksen perusteella ei muutosten taustalla olevia syitä voida nimetä. Näkinsammalten (Fontinalis sp.) esiintyminen on taantunut hieman Myllykylänkoskessa, mutta tapahtuneet negatiiviset muutokset vaikuttaisivat näiden kartoitustulosten perusteella myös lähteneen palautumaan. Nopeampikasvuisten vesisammallajien, kuten purosammalien (Hygrohypnum sp.), esiintyminen on lisääntynyt vuoden 2004 tasosta ainakin Myllykylänkoskessa. Lajistosuhteet palautuvat todennäköisesti ennalleen ajan kuluessa, mikäli vedenlaadussa tai elinympäristössä ei tapahdu huomattavia muutoksia. Lajistosuhteiden palautumisen todentamiseksi sekä Tuusulanjoen yläosan vesisammalpeitteen kehittymisen seuraamiseksi kartoituksen uusimista suositellaan esimerkiksi vuonna 2014. Ilona Joensuu 28.10.2009 16

7 Viitteet Englund, G. 1991: Effects of disturbance on stream moss and invertebrate community structure. - J. North. Am. Benthol. Soc., 10: 143-153. Joensuu, I., Vuori, K-M. ja Nieminen, M. 1996. Vesistörakentamisen ja lyhytaikaissäännöstelyn vaikutus Perhonjoen kosken eliöyhteisöihin. Suomen ympäristö Luonto ja luonnonvarat nro 79.90 s. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 2008. Tuusulanjoen kunnostuksen tarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelmaehdotus 22.4.2008. 18 s. Lempinen, P., Luttinen, R. ja Pummila, A. 1999: Tuusulanjoen ympäristöselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 61. 64 s. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2002. Lupapäätös nro 80/2002/1, Dnro 00160. 27.12.2002. Marttila, J. 2008. Tuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina 2005-2008 Väliraportti vedenlaadusta ja vedenkorkeuksista. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. 15 s. Muotka, T. ja Virtanen T. 1995: Stream as a habitat templet for bryophytes: species distribution along gradients in disturbance and substratum heterogeneity. Freshw. Biol. 33: 141-160. Uudenmaan ympäristökeskus 1999: Tuusulanjoen kunnostussuunnitelma. Tnro 0196V0048-333. 20.10.1999. 21 s. + liitteet. Uudenmaan ympäristökeskus 2005: Vesistöjen laatuluokitus 2000-2003. Internet-osoite: http://www.ymparisto.fi/uus>ympäristön tila>pintavedet> vesistöjen laatuluokitus. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2004: Tuusulanjoen kunnostus. Tarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelmaehdotus 15.1.2004. 14 s. 17

Liite 1. Tuusulanjoen kunnostusalueet. Näytteenottopaikat on merkitty vihreällä.

Liite 2. Tuusulanjärven luusuan kosken kartoitustulokset vuosina 2004 ja 2009. TUUSULANJÄRVEN LUUSUAN KOSKI Yläpuolinen kartoitusalue Yläpuolinen kartoitusalue Peittävyys % 2004 2009 Epäorgaaniset 1 2 3 4 5 6 ka sd 1 2 3 4 5 6 ka sd Savi ym (0-0,5 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Hiekka (0,5-2 mm) 45 10 20 0 80 10 27,5 30,0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sora (2-16 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 5 5 6 5 5 5 5,2 0,4 Pienet kivet (16-64 mm) 5 0 0 35 0 10 8,3 13,7 0 0 11 11 5 0 4,5 5,4 Keskikokoiset kivet (64-256 mm) 10 30 15 10 0 30 15,8 12,0 0 20 16 7 5 20 11,3 8,5 Isot kivet (256-400 mm) 40 60 65 55 20 50 48,3 16,3 35 35 0 26 10 15 20,2 14,2 Kallio (> 400 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 60 40 67 51 75 60 58,8 12,2 Orgaaniset 5 60 25 25 80 30 37,5 27,3 5 5 1 1 2 15 4,8 5,3 Rihmalevä 0 0 0 0 0 0 0 0 5 4 1 0,5 0 10 3,4 3,8 Karike 0 0 0 15 0 0 2,5 6,1 0 1 0 0,5 2 3 1,1 1,2 Kasvit 5 60 0 0 80 30 29,2 34,1 0 0 0 0 0 2 0,3 0,8 Sammal 0 0 25 5 0 0 5,0 10,0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kasvillisuus: 1 Juuria, karvalehteä 1 Rihmalevä 2 Järvisieni 2 Rihmalevä ja mössömäinen karike 3 Sammal Hygrohypnum sp:tä 3 Rihmalevä 4 Karvalehti ja järvisieni 4 Rihmalevä ja mössömäinen karike 5 Järvisieni 5 Mössömäinen karike 6 Järvisieni ja karvalehti 6 Rihmalevä Syvyys ruudussa, cm ka 22,7 39,0 27,0 36,3 53,7 34,3 31 21 23,3 16 15 18,3 sd 6,7 1,0 5,0 4,0 5,7 8,1 9,6 13,9 11,5 10 13,2 18,9 TUUSULANJÄRVEN LUUSUAN KOSKI Alapuolinen kartoitusalue Alapuolinen kartoitusalue Peittävyys % 2004 2009 Epäorgaaniset 1 2 3 4 5 6 ka sd 1 2 3 4 5 6 ka sd Savi ym (0-0,5 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Hiekka (0,5-2 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 80 35 70 85 80 40 65 21,9 Sora (2-16 mm) 0 0 0 0 25 5 5,0 10,0 10 15 10 10 10 10 10,8 2,0 Pienet kivet (16-64 mm) 20 0 0 8 15 0 7,2 8,7 5 20 5 5 3 40 13 14,6 Keskikokoiset kivet (64-256 mm) 10 15 12 0 20 0 9,5 8,1 5 0 15 0 2 10 5,3 6,1 Isot kivet (256-400 mm) 20 25 0 13 40 25 20,5 13,4 0 0 0 0 5 0 0,8 2,0 Kallio (> 400 mm) 50 60 88 79 0 70 57,8 31,4 0 30 0 0 0 0 5 12,2 Orgaaniset 2 1 1 0 0 0 0,7 0,8 95 1 75 75 60 30 56 34,5 Rihmalevä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 0 0 0 0,7 1,2 Karike 0 0 1 0 0 0 0,2 0,4 95 0 70 75 60 30 55 34,4 Kasvit 2 1 0 0 0 0 0,5 0,8 0 0 2 0 0 0 0,3 0,8 Sammal 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kasvillisuus: 1 Karvalehti 1 Mössömäinen karike 2 Kasvijäte 2 Mössömäinen karike 3 Karike (lehtiä) 3 Mössömäinen karike 70%, rihmalevä 3%, puu 2% 4 Ei kasvillisuutta 4 Mössömäinen karike 5 Ei kasvillisuutta 5 Mössömäinen karike 6 Ei kasvillisuutta 6 Mössömäinen karike Syvyys ruudussa, cm ka 26,3 21,7 27,0 29,0 30,3 46,7 20 13,3 28,3 28,7 28,3 30 19 sd 2,5 7,6 4,4 5,0 4,9 1,5 5 14,4 7,6 3,2 2,9 0

Liite 3. Koskenmäen sillan kosken kartoitustulokset vuonna 2009. KOSKENMÄEN SILLAN KOSKI Yläpuolinen kartoitusalue Alapuolinen kartoitusalue Peittävyys % 2009 2009 Epäorgaaniset 1 2 3 4 5 6 ka sd 1 2 3 4 5 6 ka sd Savi ym (0-0,5 mm) 6 0 30 0 0 0 6 12 0 0 0 0 0 0 0 0 Hiekka (0,5-2 mm) 3 7 0 3 0 0 2,2 2,8 33 25 25 40 30 40 32,2 6,8 Sora (2-16 mm) 1 1 0 2 0 0 1 1 2 5 0 15 20 10 8,7 7,8 Pienet kivet (16-64 mm) 30 23 25 55 55 70 43,0 19,5 12 10 20 5 20 5 12 6,8 Keskikokoiset kivet (64-256 mm) 45 49 30 30 35 30 36,5 8,5 29 20 20 20 25 10 20,7 6,4 Isot kivet (256-400 mm) 15 20 15 10 10 0 11,7 6,8 24 40 35 20 5 35 26,5 12,9 Kallio (> 400 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 Orgaaniset 65 90 60 95 100 90 83,3 16,6 30 30 45 40 20 30 32,5 8,8 Rihmalevä 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 0 1 7 1,8 2,6 Karike 0 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 Kasvit 0 60 1 0 0 0 10,2 24,4 0 0 0 0 0 0 0,0 0,0 Sammal 25 0 40 20 30 10 20,8 14,3 1 1 1 5 5 7 3,33 2,66 Kasvillisuus: 1 Järvisieni 40%, Fontinalis sp. 25% 1 Järvisieni 28%, Fontinalis sp.25%, rihmalevä 1% Syvyys ruudussa, cm 2 Järvisieni 30%, Fontinalis sp. 25% 2 Järvisieni 30%, Fontinalis sp. 1%, rihmalevä 1% 3 Järvisieni 19%, Fontinalis sp. 40% 3 Järvisieni 43%, Fontinalis sp. 1%, rihmalevä 1% 4 Järvisieni 75%, Fontinalis sp. 20% 4 Järvisieni 35%, Fontinalis sp. 5% 5 Järvisieni 70%, Fontinalis sp. 30% 5 Järvisieni 14%, Hygrohypnum 5%, rihmalevä 1% 6 Järvisieni 85%, Fontinalis sp. 10% 6 Järvisieni 16%, Hygrohypnum 7%, rihmalevä 7% ka 35,3 37,0 41,3 40,0 41,3 48,7 35 31,0 21,7 18,0 28,7 25 4,6 sd 3,1 2,6 1,5 0,0 3,5 7,5 4,6 3,6 8,3 11,1 1,2 20

Liite 4. Ruotsinkylän Myllykylänkosken kartoitustulokset vuosina 2004 ja 2009. MYLLYKYLÄNKOSKI Yläpuolinen kartoitusalue Yläpuolinen kartoitusalue Peittävyys % 2004 2009 Epäorgaaniset 1 2 3 4 5 6 ka sd 1 2 3 4 5 6 ka sd Savi ym (0-0,5 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Hiekka (0,5-2 mm) 10 10 0 0 0 0 3,3 5,2 5 0 2 5 8 0 3,3 3,2 Sora (2-16 mm) 30 20 40 50 35 30 34,2 10,2 20 5 8 10 20 25 14,7 8,0 Pienet kivet (16-64 mm) 40 15 20 30 10 0 19,2 14,3 25 35 20 15 2 15 18,7 11,1 Keskikokoiset kivet (64-256 mm) Isot kivet (256-400 mm) 0 25 10 0 15 5 9,2 9,7 30 45 30 28 35 60 38,0 12,4 15 30 30 20 30 10 22,5 8,8 20 15 40 42 35 0 25,3 16,5 Kallio (> 400 mm) 0 0 0 0 10 55 10,8 22,0 0 0 0 0 0 0 0,0 0,0 Orgaaniset 15 15 30 10 25 25 20,0 7,7 3 1 5 1 7 50 11,2 19,2 Rihmalevä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Karike 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kasvit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sammal 15 15 30 10 25 25 20,0 7,7 3 1 5 1 7 50 11,2 19,2 Kasvillisuus: 1 Sammal Fontinalis sp. 1 Sammal Fontinalis sp. Syvyys, cm 2 Sammal Fontinalis sp. 2 Sammal Fontinalis sp. 3 Sammal Fontinalis sp. 3 Sammal Fontinalis sp. 4 Sammal Fontinalis sp. 4 Sammal Fontinalis sp. 5 Sammal: 10 % Hygrohypnum sp, 15% Fontinalis sp. 5 Sammal Fontinalis sp. 6 Sammal Fontinalis sp. 6 Sammal Fontinalis sp. ka 26,0 34,3 31,7 33,7 44,0 46, 0 26,7 3 7, 7 sd 3,5 2,5 1,5 3,5 1,7 4,0 2,3 0, 6 31,7 37,0 34,3 25,7 0,6 1,7 8,1 2,1 MYLLYKYLÄNKOSKI Alapuolinen kartoitusalue Alapuolinen kartoitusalue Peittävyys % 2004 2009 Epäorgaaniset 1 2 3 4 5 6 ka sd 1 2 3 4 5 6 ka sd Savi ym (0-0,5 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Hiekka (0,5-2 mm) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 6 0 1,3 2,4 Sora (2-16 mm) 15 0 10 10 5 20 10,0 7,1 0 3 2 5 11 10 5,2 4,4 Pienet kivet (16-64 mm) 15 10 5 5 0 20 9,2 7,4 10 45 3 0 16 20 15,7 16,2 Keskikokoiset kivet (64-256 mm) Isot kivet (256-400 mm) 10 0 0 0 0 0 1,7 4,1 40 40 70 20 56 70 49,3 19,7 0 0 0 0 0 40 6,7 16,3 50 10 25 75 11 0 28,5 28,6 Kallio (> 400 mm) 60 90 85 85 95 20 72,5 28,4 0 0 0 0 0 0 0 0 Orgaaniset 45 85 80 85 95 60 75,0 18,7 70 40 2 85 65 45 51,2 29,2 Rihmalevä 0 0 0 0 0 0 0 0 10 15 0 20 10 5 10,0 7,1 Karike 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kasvit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sammal 45 85 80 85 95 60 75,0 18,7 70 40 80 85 65 45 64,2 18,3 Kasvillisuus: 1 Sammal Fontinalis sp. 1 Sammal: Fontinalis sp. 45%, Hygrohypnum sp. 25 % 2 Sammal Fontinalis sp. 2 Sammal: Fontinalis sp. 10%, Hygrohypnum sp. 30 % 3 Sammal Fontinalis sp. 3 Sammal: Hygrohypnum sp.80 % Syvyys, cm 4 Järvisieni, Sammal Fontinalis sp. 4 Sammal: Fontinalis sp. 5%, Hygrohypnum sp. 72 %, muut 3% 5 Sammal: 10 % Hygrohypnum sp, 15% Fontinalis sp. 5 Sammal: Fontinalis sp. 5%, Hygrohypnum sp. 60 % 6 Sammal Fontinalis sp. 6 Sammal: Fontinalis sp. 10%, Hygrohypnum sp. 35 % ka 26 24 25 20 18 23 32 23 34 28 14 26 sd 2,6 1,7 9,2 1,5 3,8 3,1 12,8 5,8 1,7 8,5 8,7 7,8 21