Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2012 - Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä hajaasutusalueilla, sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas saa neuvonnan yhteydessä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmän riittävyydestä, selkeät ohjeet miten toimia mikäli remonttia tarvitaan sisältäen ohjeet ammattitaitoisen suunnittelijan käyttämiseen ja lupien hakemiseen. Neuvonnan tavoitteena on myös kannustaa järjestelmien kunnostus- tai tehostamistoimiin ja luoda myönteistä ilmapiiriä jätevesiasioiden kuntoon saattamiselle. Neuvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle. Avustuksia myönnettiin kaikilla ELY-keskusalueilla, pois lukien Etelä-Savo jossa on käynnissä EU-rahoitteinen neuvontahanke. Vuonna 2012 avustuksia ELY-keskuksille myönnettiin yhteensä 1,6 M jaettavaksi jätevesineuvontaan. 2. Toimijat ja hankkeet Vuonna 2012 rahoitusta sai 16 erillistä hanketta. Toimijat ovat listattuna taulukossa 1. Näiden hankkeiden lisäksi neuvontaa on järjestetty muulla rahoituspohjalla, yhteensä noin 20 hankkeessa. Taulukko 1: Vuonna 2012 valtion avustusta jätevesineuvontaan saaneet toimijat ja hankkeet ELY-keskusalue Järjestön nimi ja mahdollinen hankkeen nimi Käytetty lyhenne Uusimaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LINKKI LINKKI-hanke Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry VHVSY Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan haja-apu -hanke Saimaan vesiensuojeluyhdisty ry, Jässi jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Suomen kylätoiminta ry ja Suomen Omakotiliitto ry, Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahanke 2012 Etelä-Karjalan Martat ry Haja-apu Jässi LPR Jässi Imatra EK Martat Varsinais-Suomi VALONIA ja Lounas-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, HAKKUhanke HAKKU Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES JÄNES-hanke Häme Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO2-hanke NEUVO2 Keski-Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK Pohjois-Karjala Suomen kylätoiminta ry ja Suomen Omakotiliitto ry, Jässi POK Jässi jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Etelä-Savo (ei valtion tukemaa jätevesineuvontahanketta) Pohjois-Savo Jätekukko Oy ja Pohjois-Savon Martat ry Jätekukko Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Jässi EPO Pohjanmaan Jässi Pohjois- ProAgria Oulu ProAgria Pohjanmaa Kainuu Kainuun Nuotta ry Nuotta Lappi Kemijoen vesiensuojeluyhdistys KemijoenVSY
3. Neuvontahankkeiden toiminta Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnalla tarkoitetaan yleisen informaation kertomista mm. asetuksen vaatimuksista ja vaihtoehtoisista käsittelymenetelmistä, sekä yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamista. Yleisneuvontaa annettiin mm. järjestämällä jätevesi-iltoja, pitämällä luentoja ja palvelemalla puhelimitse sekä netissä. Muutamat hankkeet järjestivät myös laajempia asiantuntijaseminaareja. Yleisneuvonnan lisäksi osalla hankkeista oli yksilöllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan kyseisen kiinteistön tilanteen tarkempaa läpikäyntiä ja tapauskohtaista neuvontaa muualla kuin kiinteistöllä. Yksilöllistä neuvontaa hankkeilla oli mm. neuvontapisteissä muiden järjestämissä tapahtumissa tai ilmoitettuun aikaan vastaanottopisteessä (jätevesiklinikka). Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä (kartoituskäynnillä) neuvoja arvioi jätevesijärjestelmän toimintakunnon ja riittävyyden asetuksen vaatimusten suhteen. Asukkaalle annettiin jätevesijärjestelmän riittävyydestä kirjallinen arvio ja vaihtoehtoisia ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi, sekä yhteystietoja mm. alueen suunnittelijoista ja taustamateriaalia. Kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla kaikkialla muualla paitsi Lapissa. Kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin kahdella toteutustavalla. Niin sanotussa nuohoojamallissa asukkaalle ehdotettiin käyntiaikaa kirjeitse. Kirjeessä oli hankkeen yhteystiedot ja pyyntö muuttaa tai perua neuvonta-aika tarvittaessa. Neuvottavat alueet valittiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Vesiensuojelullisin perustein priorisoidut alueet olivat tyypillisesti ranta- ja pohjavesialueita. Vaihtoehtoinen tapa järjestää neuvontaa on ns. "putkimiesmalli", jossa asukas tilasi neuvontakäynnin oma-aloitteisesti. 4. Hankkeiden tuloksia Yleisneuvonnan ja kiinteistökohtaisen neuvonnan määrät vuonna 2012 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Neuvottujen henkilöiden ja kiinteistöjen määrät vuonna 2012. ELY-keskusalue Puhelin- ja spostineuvonta (hlö) Yleisneuvonnan tilaisuus (hlö) Yksilöllinen neuvonta (hlö) Kiinteistökäyntien määrä Uusimaa 91 38 29 1489 Varsinais-Suomi 162 315 370 828 Häme 759 183 0 721 Pirkanmaa 324 130 51 1331 Kaakkois-Suomi 40 1005 294 783 Keski-Suomi 51 497 22 173 Pohjois-Karjala 40 331 386 595 Pohjois-Savo 83 903 605 373 Etelä-Pohjanmaa 25 30 47 454 Pohjois-Pohjanmaa 131 205 32 174 Kainuu 14 264 31 134 Lappi 68 301 71 0 Yhteensä 1788 4202 1938 7055 Selvästi tyypillisin jätevesien käsittelymenetelmä ympärivuotisissa asunnoissa oli saostuskaivokäsittely, josta oli purku ojaan tai imeytys maaperään. Vapaa-ajan asuntojen vedet ovat tyypillisesti eroteltu mustiin ja harmaisiin, tai käytössä oli kuivakäymälä, mutta paineellisen lämpimän veden käsittelyssä oli puutteita.
Vakituisen asutuksen kohteissa 30 %:lla perusratkaisu on kunnossa (vaihteluväli hankkeiden kesken 14-43%), sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 70 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Kuva 1. Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys. Vakituisen asutuksen osalta kokonaistuloksiin vaikuttaa ns. ikävapautuksen piiriin kuuluvat kiinteistöt. Osa hankkeista on ilmoittanut ikävapautettujen kiinteistöjen määrät erikseen, mutta osalla määrät ovat sisällytetty neuvottujen kiinteistöjen määriin. Kuvan 1 jakauma on laskettu ilman ikävapautettuja kiinteistöjä. Ikävapautettuja kiinteistöjä oli hankkeissa keskimäärin 13 % kohteista. Usein ikävapautuksen piirissä olevat kiinteistöt eivät täytä asetuksen vaatimuksia, joten ikävapautusten voidaan arvioida vähentävän tätä 70 prosenttia, kunnes kiinteistöjen omistajat vaihtuvat. Vapaa-ajan asutuksessa moni kohde täytti lainsäädännön määritelmän vähäisestä vedenkäytöstä. Keskimäärin 77 % kiinteistöillä perusratkaisu oli kunnossa sellaisenaan (vaihteluväli hankkeissa 67-94 %) tai pienillä toimenpiteillä ja vain 23 % tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Kuva 2. Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys.
5. Hankkeiden kokemuksia ja toimintamallien vertailua Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamisesta saatiin hyviä tuloksia molemmilla käytetyillä toimintamalleilla. Asiakaspalaute oli erittäin hyvää kaikissa hankkeissa, neuvojien saama satunnainen kritiikki kohdistui lähinnä velvoitteisiin yleisesti ja jätevedenkäsittelyn tehostamistarvetta kyseenalaistettiin verraten esimerkiksi karjanlannan peltokäyttöön. Nuohoojamallin etuna on logistiikan tehokkuus ja se että tavoitetaan ihmiset jotka eivät itse tilaisi neuvontaa. Käynnin peruutuksen yhteydessä asukkaita neuvottiin puhelimitse. Mallin haittana on, että tulee kierrettyä myös kiinteistöjä joilla asiat ovat kunnossa tai asukkaat eivät olekaan paikalla ja jotka eivät ole peruuttaneet käyntiä. Käydyistä kohteista keskimäärin 17 % ei kukaan ollutkaan paikalla (vaihteluväli hankkeissa 9-22 %). Yksi hanke soitti syys-talviaikaan nämä ns. kylmät käynnit läpi ja kiinteistöjä neuvottiin puhelimitse. Peruuttamattomista käynneistä huolimatta nuohoojamallin tavoittamien kiinteistöjen määrät olivat suurempia kuin putkimiesmallin, ja mallin tehokkuus on ilmeinen. Putkimiesmallin etuna se, että käyntiä tilatessa voidaan arvioida neuvonnan tarve ja osaa kysyjistä voidaan auttaa jo puhelimitse. Täten käydään lähinnä niillä kiinteistöillä, joilla jätevesiasiat eivät ole kunnossa. Mallin haittana on logistiikka, käyntikohteita on eri suunnilla ja siirtymäajat ovat pidempiä. Toimintamalli perustuu siihen, että asukkaat ovat tietoisia neuvonnasta ja halukkaita tilaamaan käynnin. Toiminnan käynnistäminen on siten hitaampaa ja kiinnostuksen herättämiseen tarvitaan mainontaa. Vakituisen asutuksen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät toimintamalleittain on esitetty kuvassa 3. Putkimiesmallissa neuvontakäynnin kohteeksi valikoituu enemmän kiinteistöjä, joilla asiat eivät ole kunnossa. Tämä johtuu siitä, että käynnin tilauksen voidaan neuvoa tyypillisesti niitä joilla asiat ovat kunnossa. Kuva 3. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallien vakituisen asutuksen kohteiden vertailua Ikävapautuksen piirissä olleita kiinteistöjä oli nuohoojamallissa enemmän, 15 % neuvotuista kiinteistöistä, kun putkimiesmallissa näitä oli 6 %. Hankkeet tuottivat hyödyllistä tietoa toimialueensa kuntien jätevedenkäsittelyn tilasta. Osa hankkeista keräsi kunnille yksityiskohtaista kiinteistökohtaista tietoa omistajien suostumuksella.
6. Neuvonnan tulosten edustavuus verrattuna kokonaistilanteeseen Molemmissa käytetyissä neuvontamalleissa neuvontaan valikoituneet tai sitä tilanneet kohteet eivät ole tilastollisesti edustava otanta Suomen koko kiinteistökannasta. Nuohoojamallissa ei luonnollisesti kierretä neuvomassa uudisasutuksen alueita, eivätkä asukkaat jotka tietävät asiansa olevan kunnossa, myöskään tilaa neuvontakäyntejä. Suoraa laskelmaa tarvittavien remonttien määrästä ei siten voi tehdä kuvien 1 ja 2 prosenttiosuuksilla ja kiinteistökannan koolla. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry tarkasteli yhden neuvonta-alueen tilannetta selvittämällä kaikkien kohdealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät, sen lisäksi että alueella järjestettiin neuvontaa osalle kiinteistöistä. Kartoituksen tulokset on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Arvio jätevesien käsittelystä koko neuvonta-alueella verrattuna neuvottuihin kiinteistöihin Tässä vertailussa arvioitiin, että neuvottujen kohteiden jätevedenkäsittelyn tilanne on huonompi kuin todellinen tilanne koko rakennuskannasta keskimäärin. Tämän yhden kohdealueen suhdelukuja ei kuitenkaan voi soveltaa koko Suomeen. Jätevedenkäsittelyn tilaa voidaan arvioida myös olettamalla taajama-asutuksen olevan viemäröityä. Taajaman ulkopuolella olevan rakennuskannan koko on noin 302 000 kpl (yhden asunnon talot, käytetään vakituiseen asumiseen / VTJ/RHR, Väestörekisterikeskus 4/2012), ja näistä valmistumispäivä on 2004 tai sen jälkeen noin 23 000 kpl:lla. Täten saadaan arvio että 7,6 % kiinteistöillä jätevesijärjestelmä on asianmukainen. Vanhojen vakituisen asutuksen kiinteistöjen määrän ollessa 279 000 kpl, voidaan arvioida remontointia tarvitsevien kohteiden määrää. Käyttäen kaikkien hankkeiden tulosta (70 %) kohteiden määrä olisi 195 000 kpl. Nuohoojamallilla toimivien hankkeet edustavat rakennuskantaa tilastollisesti paremmin, sillä käyntikohteita ei arvioida ja valikoida puhelinkeskustelussa etukäteen. Nuohoojamallin hankkeiden tuloksella (67 %) arvioiden remontoitavia vakituisen asutuksen kohteita olisi 187 000 kpl. Ikävapautuksen piirissä on kartoituksen mukaan 51 000 kiinteistöä (VRK/2012). 7. Hankkeen tuloksellisuus Hankkeiden tulosten vertailu Hankkeet olivat rahoitukseltaan ja henkilöstöltään erisuuruisia. Saavutettua neuvonnan vaikuttavuutta pyrittiin arvioimaan painottamalla erityyppistä neuvontaa eri tavalla. Kiinteistökohtaisen neuvonnan arvioidaan yleisesti olevan vaikuttavinta ja yleisellä tasolla olevan valistamisen vähiten vaikuttavinta.
Hankkeet laskivat saavuttamistaan neuvontakontakteista vertailuluvun seuraavasti: x = yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet), kpl henkilöitä y = yksilöllinen neuvonta (esim. jätevesiklinikat ja palvelupisteet), kpl talouksia Y= (x*0,1) + (y*0,4) k = kiinteistökohtainen neuvonta, kpl talouksia Hankkeen laskennallinen vertailuluku = Y + k Taulukossa 3 on laskettu hankkeiden kokonaiskustannukset jaettuna laskennallisella vertailuluvulla. Taulukko 3. Hankkeiden vertailuluvut Yleisneuvonnan vertailuluku (Y) Kiinteistökohtainen neuvonta (k) Toimintamalli Kokonaiskustannus ( ) Hankkeen kokonaiskustannus / vertailuku [ / (Y+k) ] UUS LINKKI 19 927 nuohooja 167 475 177 VHVSY 6 562 nuohooja 80 472 142 VAR HAKKU 80 762 molemmat 147 500 175 JÄNES 116 66 putkimies 44 888 246 HÄM NEUVO2 94 721 nuohooja 88 862 109 PIR Haja-apu 66 1331 nuohooja 155 000 111 KAS Jässi LPR 19 619 nuohooja 76 836 120 Jässi Imatra 78 164 nuohooja 49 504 205 EK Martat 125 - - 15 940 127 KES JAMK 64 173 putkimies 52 001 220 POK Jässi POK 192 595 nuohooja 131 168 167 PSA Jätekukko 341 373 nuohooja 118 330 166 EPO Jässi EPO 24 454 nuohooja 80 508 168 PPO ProAgria 46 174 putkimies 131 821 598 KAI Nuotta 40 134 molemmat 73 203 420 LAP KemijoenVSY 65 - - 61 800 946 Hankkeiden henkilöstö Jätevesineuvojat olivat tyypillisesti ympäristöalan opiskelijoita jotka olivat pääsääntöisesti työsuhteessa neuvontajärjestöön kesäkuukausien ajan. Pohjois-Pohjanmaalla jätevesineuvojat saivat kiinteän urakkakorvauksen jokaisesta suoritetusta neuvontakäynnistä ja neuvojat tekivät käyntejä myös iltaisin. Hankkeiden henkilöstökustannukset olivat keskimäärin 68 % kokonaiskustannuksista. 8. Neuvonnan vaikuttavuudesta Neuvonnan vaikuttavuutta ei vuonna 2012 arvioitu systemaattisesti. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry kysyi asiakaspalautteen yhteydessä asukkaiden motivaatiosta saneeraustoimiin. Vastanneista 3 % kertoi ryhtyvänsä tarvittaviin uusimistoimenpiteisiin heti ja 22 % parin vuoden sisällä. LINKKI-hankkeen ja Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeiden käyttämissä asiakaskyselyissä kysyttiin mitä toimia oli jo tehty. Näillä neljällä alueella keskimäärin vain 2 % oli uusinut jätevesijärjestelmän kokonaan ja keskimäärin 12 % oli pohtinut järjestelmän uusimista. Hankkeiden loppuraportit: www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta kokemuksia neuvonnasta