Toisen asteen koulutuksen toimintasääntö

Samankaltaiset tiedostot
Toisen asteen koulutuksen toimintasääntö

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 Toiminta-alue ja organisaatio Tuotantoyksiköiden ja vastuualueiden tehtävät... 2

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Oulun kaupunki. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtosääntö

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Porvoon ammattiopiston johtosääntö

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

SÄÄD Ö SK O K O E L M A

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

19) Alle 3000 euron suuruisen vahingonkorvauksen maksaminen

KAJAANIN VESI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN KONSERNIHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN KONSERNIHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

Hs 37 kohta 4) Irtaimen omaisuuden sekä palvelujen hankinta, luovuttaminen ja vuokraus sekä sopimusten hyväksyminen lautakunnan pavun mukaisesti

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

1 Toimiala. 2 Lautakunta. 3 Esittely

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

(Kaupunginvaltuuston hyväksymä , voimassa alkaen.)

Hs 37 kohta 4) Irtaimen omaisuuden sekä palvelujen hankinta, luovuttaminen ja vuokraus sekä sopimusten hyväksyminen lautakunnan pavun mukaisesti

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

3 Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan. 4 Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaminen ja organisointi

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 6. Kotkan kaupungin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa , voimaan 1.1.

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Ammattikorkeakoulun neljä ydinprosessia ovat tutkintotavoitteinen koulutus, täydennyskoulutus ja yrityspalvelut, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Korkeasaaren eläintarhan johtosäännön uudistus

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

10) Alle 3000 euron suuruisen vahingonkorvauksen

Toisen asteen koulutus. Organisaatio

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

KONSERNIESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: Muutettu ,voimaantulo 1.1.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SÄÄDÖ SKO K O E L M A

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (13) Kaupunginvaltuusto Sj/

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö

10) Alle 3000 euron suuruisen vahingonkorvauksen

Taloushallintopalveluliikelaitoksen. toimintasääntö

Hs 37 kohta 4) Irtaimen omaisuuden sekä palvelujen hankinta, luovuttaminen ja vuokraus sekä sopimusten hyväksyminen lautakunnan pavun mukaisesti

Kurikkalan Setlementti ry Hallituksen kokous , muutosehdotus Kurikan kansalaisopiston ohjesääntöön vuodelta 1986.

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

SÄÄDÖ SKO K O E L M A

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ ALKAEN

5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

Konsernipalvelut toimialan toimintasääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Transkriptio:

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 1 (10) Toisen asteen koulutuksen toimintasääntö Hyväksytty 30.8.2016, tuotantojohtaja Jorma Suonio Voimaan 1.9.2016 1 Toiminta-alue ja organisaatio 2 Tuotantoalueen tuleva rakenne 3 Ammatillisen koulutuksen tehtävä ja organisaatio Tuotantoalueen tehtävänä on toisen asteen koulutuspalvelujen tuottaminen sekä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvassa määritelty työelämän kehittämistehtävä. Laissa määriteltynä koulutuksen järjestäjänä toimii tilaaja. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueeseen kuuluvat ammatillisen koulutuksen (Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu) ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköt sekä niitä tukevat yhteiset palvelut. Tuotantoaluetta johtaa tuotantojohtaja. Tampereen kaupungin toimintamallia uudistetaan vuoden 2016 aikana, mikä heijastuu myös toisen asteen koulutukseen. Tredun toimialajärjestelyjen johdosta toimintasääntö poikkeaa ammatillisen koulutuksen rakenteen osalta sikäli, että 1.2.2016 voimaan astuneeseen toimintasääntöön sisältyvän tutkintoja edeltävä koulutus ja ohjaus -toimialan tehtävä on jaettu ammatillisen koulutuksen johtajalle ja kahdelle muulle toimialajohtajalle. Toimintasääntö korvautuu uudella toimintaa määrittelevällä asiakirjalla vuoden 2017 alussa, kun tilaaja-tuottaja -malli korvautuu uudella toimintamallilla. Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun tehtävänä on vahvistaa ja lisätä nuorten ja aikuisten ammatillista osaamista työelämän tarpeita vastaavaksi, edistää osaltaan työllistymistä ja yrittäjyyttä sekä osallistua maakunnan kehittämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijalle ammatilliset perusvalmiudet alan eri työtehtäviin ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus luo edellytykset elinikäiseen oppimiseen ja yrittäjyyteen kasvamiseen. Ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikön toiminta perustuu isäntäkuntamallin mukaiseen yhteistoimintasopimukseen. Ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikön johtajana toimii ammatillisen koulutuksen johtaja, joka toimii myös ammatillisen koulutuksen toiminnasta vastaavana rehtorina (laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998/630/40). Ammatillisen koulutuksen johtajan alaisuudessa toimii kaksi toimialajohtajaa (Palvelut ja Tekniikka) sekä koko ammatillista koulutusta palvelevat aikuiskoulutusjohtaja ja suunnittelupäällikkö.

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 2 (10) Toimialat jakautuvat koulutusaloihin, joita johtavat koulutusalajohtajat, joiden alaisuudessa on koulutuspäälliköitä ja muuta henkilöstöä. Koulutusalat ovat: 4 Lukiokoulutuksen tehtävä ja organisaatio Tekniikan toimialalla - Tekniikka ja teollisuus - Metsä, logistiikka ja rakentaminen - Maahanmuuttaja- ja tutkintoja edeltävä koulutus Palvelujen toimialalla - - Liiketalous ja Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Lisäksi Palvelujen toimialalla toimii Pedagogisen tuen palvelut. Aikuiskoulutusjohtajan alaisuudessa toimivat työelämäpalvelut, näyttötutkintotoiminta ja yritysyhteistyö sekä oppisopimuspalvelut. Oppisopimuspalvelut hoidetaan Oppisopimuskeskuksessa, jota johtaa oppisopimusjohtaja. Suunnittelupäällikön alaisuudessa toimivat hanketoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut sekä TreduNavi -hakupalvelut. Tampereen lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lisäksi lukion tehtävänä on antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Kaikilla päivälukioilla on joko opetusministeriön määräämä koulutuksellinen erityistehtävä: kuvataide, urheilu, viestintäkasvatus, IB-linja tai koulutuksen järjestäjän päättämä opetuksellinen painotus: käsityö, luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka, musiikki, musiikkiteatteri, Eurooppa-linja. Lukiokoulutusta johtaa lukiokoulutuksen johtaja. Tampereen lukiokoulutus jakautuu kuuteen päivälukioon, joita ovat: Hatanpään lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio sekä Tampereen aikuislukioon, joka toimii Sammon keskuslukion tiloissa. Lukioita johtavat rehtorit. 5 Yhteisten palvelujen tehtävä ja organisaatio Yhteisten palvelujen tehtävänä on avustaa tuotantojohtajaa tuotantoalueen johtamisessa ja ohjauksessa. Yhteisten palvelujen palvelualueet vastaavat tuotantoalueella ohjaus-, johtamis-, kehittämis- ja tukipalveluprosessien kehittämisestä ja tukevat niiden toteuttamista.

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 3 (10) 6 Johtaminen 7 Tuotantojohtajan tehtävät Ohjaus- ja johtamis-, sekä kehittämis- ja tukipalveluprosesseilla varmistetaan tuotantoalueen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja yksiköiden toimiminen parhaalla mahdollisella tavalla koko tuotantoalueen näkökulmasta. Yhteisissä palveluissa toimii kuusi päällikköä vastuualueellaan tuotantojohtajan alaisuudessa. Oppimisen ja osaamisen edistäminen -vastuualueella toimii kaksi kehittämispäällikköä tiimiensä johtajina. Muut vastuualueet ovat: hallinto ja henkilöstö, laskenta ja talous, viestintä sekä turvallisuus- ja tukipalvelut, joka käsittää myös atk-palvelut. Tuotantoalueen johtamisessa noudatetaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa ja kaupungin strategia luo suuntaviivat johtamiselle. Tuotantoaluetta ja tuotantoyksiköitä johdetaan yhdenmukaisin johtamiskäytännöin. Tuotantoalueen johtaminen perustuu johtoryhmä- ja johtotiimityöskentelyyn. Tuotantojohtaja ja tuotantoyksiköiden johtajat päättävät johtotiimiensä kokoonpanoista. Lisäksi ammattijärjestöt nimeävät edustajansa johtoryhmään. Johtoryhmän ja -tiimien kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita. Tuotantoalueen johtoryhmässä käsitellään keskeiset henkilöstökysymykset, yhteiset hankinnat, toisen asteen koulutuksen yhteiset tai suuruudeltaan tuotantoalueen johtoryhmäkäsittelyä edellyttävät projektit, toiminnan kannalta tärkeät yhteiset asiat ja menettelytavat sekä talouden ja toiminnan seurannan raportit. Johtoryhmän kokouksista pidetään muistiota. Tuotantoalueen johtotiimissä käsitellään toisen asteen koulutuksen johtoryhmään ja johtokuntaan menevät asiat sekä valmistellaan vuosikellon mukaiset asiat. Lisäksi käsitellään ajankohtaiset asiat hallinnon, talouden ja tukipalveluiden osalta. Kokouksista pidetään sisäistä muistiota, johon kirjataan keskeiset sovitut ja vastuutetut asiat. Tuotantoyksiköissä on johtoryhmän lisäksi tarpeen mukainen määrä koulutusala- tai lukiokohtaisia johtotiimejä. Koko tuotantoalueen käsittävillä vastuualueilla ja näiden alaisissa ryhmissä on myös tarpeen mukaiset johtotiimit. Tuotantojohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa johtoryhmissä ja -tiimeissä. Tuotantojohtaja nimeää ne työryhmät, joiden toimeksianto koskee koko tuotantoaluetta. Tuotantoyksiköiden johtajat päättävät tarvittaessa niistä työryhmistä, joiden toimeksianto koskee tuotantoyksikköä. Hyvinvointipalvelujen johtosäännön 9:ssä määrätään tuotantojohtajan yleistehtävistä ja ratkaisuvallasta:

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 4 (10) Tuotantojohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa yksiköiden toimintaa ja taloutta sekä vastata hyvästä johtamis- ja hallintotavasta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Tuotantojohtajan tulee toimia yhteistyössä muiden hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden kanssa. Tuotantojohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa johtokunnan puolesta, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Tuotantojohtaja on säännöllisesti velvollinen raportoimaan etukäteen johtokunnalle tai kiireellisissä tapauksissa puheenjohtajalle tai puheenjohtajan estyneenä ollessa vara-puheenjohtajalle päätösvaltaansa kuuluvista merkittävistä asioista. Tuotantojohtajan tehtävänä hyvinvointipalvelujen johtosäännön mukaan alaisensa toiminnan osalta on 1) päättää toimintasäännöistä 2) päättää tuotantoa koskevista muista kuin johtokunnan päätettäväksi määrätyistä sopimuksista 3) päättää irtaimen omaisuuden sekä palvelujen hankinnasta, luovuttamisesta ja vuokrauksesta vuosisuunnitelman puitteissa lukuun ottamatta palvelu-sopimuksella määriteltyä myyntiä, ellei muualla ole toisin määrätty tai päätetty 4) päättää työn tai annettavan palvelun hinnasta lukuun ottamatta palvelusopimusta ja muita merkittäviä sopimuksia 5) päättää henkilöstön ottamisesta ja erottamisesta henkilöstösuunnitelman rajoissa 6) päättää edellä mainitun henkilöstön kelpoisuusehdoista sen lisäksi, mitä laissa mahdollisesti on säädetty 7) päättää henkilöstöhallinnosta kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päättämissä rajoissa 8) päättää vapautuksen tai osittaisen vapautuksen myöntämisestä korvata työssä aiheutettu vahinko, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta 9) päättää vahingonkorvauksesta asetetuissa rajoissa 10) päättää yksittäistapauksessa helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta 11) johtaa viestintää 12) päättää muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä sekä selitysten ja muiden lausuntojen antamisesta

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 5 (10) 8 Tuotantoyksikön johtajan tehtävät 13) päättää muusta päivittäisestä toiminnasta. Tuotantojohtaja voi siirtää päätösvaltaansa hyvinvointipalvelujen viranhaltijalle. Hyvinvointipalvelujen johtosäännön 11:ssä määrätään toisen asteen koulutuksesta vastaavan tuotantojohtajan erityistehtävistä ja ratkaisuvallasta: Toisen asteen koulutuksesta vastaavan tuotantojohtajan tehtävänä on päättää muista kuin johtokunnan tai sen asettaman monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluvista lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisista opiskelijaa ja opetusta koskevista asioista. Toisen asteen koulutuksesta vastaava tuotantojohtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian viranhaltijan ratkaistavaksi. Tuotantojohtaja tai hänen määräämänsä allekirjoittaa tuotantoalueen asiakirjat ( 12). Tuotantojohtaja tai hänen määräämänsä hyväksyy tuotantoalueen menot ja tulot ( 13). Tuotantoyksiköiden johtajia ovat ammatillisen koulutuksen johtaja ja lukiokoulutuksen johtaja. Tuotantoyksikön johtaja johtaa ja kehittää alaisensa tuotantoyksikön toimintaa ja ylläpitää työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien yhteistyötä, - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä säädösten ja opetussuunnitelmien mukaisesti, - johtaa tuotantoyksikön pedagogista kehittämistä, - vastaa alaiselleen tuotantoyksikölle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, valvoo vuosisuunnitelman toteutumista sekä päättää johtokunnan määrittämissä rajoissa vuosisuunnitelmaan tehtävistä muutoksista, - huolehtii osaltaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä hyvinvointipalvelujen muiden tuotantoyksiköiden sekä viranomais- ja yhteistyötahojen kanssa, - huolehtii osaltaan siitä, että tuotantoyksikön vuosisuunnitelmaa sekä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat esitykset valmistellaan asianmukaisesti, - huolehtii raportoinnista alaisensa toiminnan osalta,

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 6 (10) 9 Toimialajohtajan tehtävät 10 Koulutusalajohtajan tehtävät - ohjaa alaisensa tuotantoyksikön opetus-, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa ennakointitietoja hyödyntäen, - vastaa alaisensa toiminnan osalta sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riskienhallinnasta, - vastaa yhteistoimintamenettelyn soveltamisesta alaistaan henkilöstöä koskevissa asioissa ja tiedottaa alaiselleen henkilöstölle vireillä olevista toiminnan muutoksista ja muista henkilöstön asemaan vaikuttavista tekijöistä, - vastaa alaisensa organisaation sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. - hyväksyy lukiokoulutuksen koulukohtaisten / ammatillisen koulutuksen tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Tuotantoyksikön johtajan yksityiskohtaisesta toimivallasta ja vastuista on määrätty tuotantojohtajan delegointipäätöksillä Ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikön (Tredun) toimialoja johtavat toimialajohtajat ammatillisen koulutuksen johtajan alaisuudessa. Toimialajohtaja johtaa ja kehittää toimialansa toimintaa. - johtaa vastuullaan olevaa toimialaa Tredun strategisten ja vuosisuunnitelmassa määriteltyjen taloudellisten tavoitteiden, vision ja arvojen toteutumiseksi. - vastaa toimialansa sidosryhmätyöstä. - vastaa Tredun linjausten toteutumisesta ja koulutuksen kehittymisestä työelämän tarpeiden mukaisesti. - toimii toimialansa koulutusalajohtajien ja muun henkilöstön esimiehenä. Toimialajohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä Tredun koulutusaloja johtavat koulutusalajohtajat toimialajohtajien alaisuudessa. Koulutusalajohtaja johtaa ja kehittää koulutusalansa toimintaa yhdessä toimialajohtajan kanssa. - johtaa toiminnan ja talouden toteutumista koulutusalalla toiminta- ja vuosisuunnitelman mukaisesti. - toimia vastuualueensa koulutuspäälliköiden ja muun henkilöstön esimiehenä.

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 7 (10) 11 Aikuiskoulutusjohtajan tehtävät 12 Oppisopimusjohtajan tehtävät Koulutusalajohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Aikuiskoulutusjohtaja toimii ammatillisen koulutuksen johtajan alaisuudessa. Aikuiskoulutusjohtaja johtaa ja kehittää Tredun näyttötutkinto- ja oppisopimustoiminnan kokonaisuutta sekä työelämäpalveluita. - johtaa vastuullaan olevaa toimintaa Tredun strategisten ja vuosisuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaan yhteistyössä toimialojen ja muiden vastuualojen kanssa, - johtaa vastuullaan olevaa toiminnan kehittämistä työelämän tarpeiden mukaisesti, - johtaa vastuualueensa työelämäyhteyksien ja työelämäpalveluiden kehittämistä sekä niihin liittyvää sidosryhmäyhteistyötä, - toimii oppisopimusjohtajan, aikuiskoulutuspäällikön sekä työelämäpalveluissa toimivan henkilöstön esimiehenä. Aikuiskoulutusjohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Oppisopimuspalvelut toimivat aikuiskoulutusjohtajan alaisuudessa ja perustuvat Tampereen kaupungin ja viiden (Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Ahlmanin koulun Säätiö, Tampereen Talouskouluyhdistys ry, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Varalan Säätiö) koulutuksen järjestäjän yhteistyösopimukseen. Oppisopimuspalveluita ja oppisopimuskeskuksen toimintaa johtaa oppisopimusjohtaja. Oppisopimusjohtaja johtaa ja kehittää maakunnallisia oppisopimuspalveluita yhteistyössä toimialojen, muiden vastuualojen ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyöverkoston kanssa. - johtaa oppisopimustoiminnan ja sen talouden suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä vuosisuunnitelman mukaisesti, - vastaa oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävien toteuttamisesta - vastaa oppisopimuskoulutuksen työelämäyhteyksistä ja sidosryhmäyhteistyöstä, - toimii oppisopimuspäällikön ja oppisopimuskeskuksen toimisto-, talous- ja kehittämishenkilöstön esimiehenä. Oppisopimusjohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä.

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 8 (10) 13 Koulutuspäällikön tehtävät 14 Oppisopimuspäällikön tehtävät 15 Lukion rehtorin tehtävät Tredun tutkintoaloja johtavat koulutuspäälliköt koulutusalajohtajien alaisuudessa. Koulutuspäällikkö vastaa operatiivisen toiminnan toteutumisesta Tredun linjausten mukaisesti. - vastaa opetussuunnitelmien ajantasaisuudesta ja operatiivisen toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta sekä tutkintoalan kehittämisestä. - toimii opetushenkilöstön ja muun henkilöstön esimiehenä. Koulutuspäällikön tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Oppisopimuspäällikkö vastaa oppisopimuspalveluiden operatiivisen toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä yhteistyöverkoston kanssa. - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä - vastaa vastuualueelleen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valvoo vuosisuunnitelman toteutumista - vastaa oppisopimuspalveluiden operatiivisesta toiminnasta, - johtaa oppisopimuspalveluiden maakunnallista suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä - vastaa oppisopimuskoulutuksen palvelu- ja pedagogisten prosessien koordinoinnista, kehittämisestä ja laadunhallinnasta, - koordinoi asiakas- ja sidosryhmäyhteistyötä, - johtaa oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvää ohjaus-, neuvonta- ja tiedotustoimintaa. Oppisopimuspäällikön alaisuudessa toimivat oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajat, koulutussihteerit ja oppisopimusneuvoja. Lukion rehtori vastaa oppilaitoksensa toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä yhdessä lukiokoulutuksen johtajan ja muiden lukiokoulutuksen rehtoreiden ja sidosryhmien kanssa. Rehtori kehittää oppilaitoksensa opetusta ja opiskelijahuoltoa yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. - vastaa oppilaitoksensa pedagogisesta johtamisesta ja kehittämistyöstä, - vastaa opiskelijahuollon toteuttamisesta, - vastaa opetussuunnitelmatyöstä oppilaitostasolla, - vastaa vuosittaisen opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman laadinnasta, - hyväksyy vuosittaisen opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, - päättää koulukohtaisen talousarvion käytöstä ja vastaa talouden ja toiminnan suunnitelmallisesta toteuttamisesta vuosisuunnitelman mukaisesti,

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 9 (10) 16 Yhteisten palveluiden päälliköiden tehtävät 17 Muiden esimiesten tehtävät 18 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta - vastaa oppilaitoksensa osalta asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valvoo vuosisuunnitelman toteutumista, - vastaa sidosryhmäyhteistyöstä. Lukion rehtorin yksityiskohtaisesta toimivallasta ja vastuista on määrätty tuotantojohtajan delegointipäätöksillä. Lukion rehtorin alaisuudessa toimivat ao. lukion opetus- ja muu henkilökunta. Yhteisten palveluiden vastuualueet palvelevat koko toisen asteen koulutuksen tuotantoaluetta. Yhteisten palveluiden päällikkö: - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä, - vastaa alaiselleen toiminnalle asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta sekä valvoo vuosisuunnitelman toteutumista, - huolehtii osaltaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä hyvinvointipalvelujen muiden tuotantoyksiköiden sekä viranomais- ja yhteistyötahojen kanssa, - huolehtii osaltaan siitä, että vuosisuunnitelmaa sekä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat esitykset valmistellaan asianmukaisesti - huolehtii raportoinnista alaisensa toiminnan osalta, - vastaa alaisensa toiminnan osalta sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riskienhallinnasta. Yhteisten palveluidenpäälliköiden tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Toimintasäännössä mainitsemattomien samoin kuin kaikkien esimiesten tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksissa ja delegointipäätöksissä. Toisen asteen koulutuksessa noudatetaan sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan ohjeistusta. Tampereen kaupungin riskienhallinnan taustalla on kaupunkistrategia ja siitä johdetut valtuustokauden sekä vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Mikä tahansa tekijä, joka vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen, on riski. Niinpä riskienhallintaa on kaikki se toiminta, jonka avulla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan osalta toimitaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Lisäksi noudatetaan toimintaa velvoittavia sääntöjä, määräyksiä, päätöksiä ja ohjeita. Toisen asteen koulutuksessa riskienhallinta on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä riittävässä laajuudessa yksikön toimintaan nähden ja

Tampereen kaupunki Toimintasääntö 10 (10) että sitä toteutetaan kaupungin riskienhallintapolitiikan periaatteiden sekä tehtyjen päätösten mukaisesti. Riskienhallinnan toimenpitein varmistetaan muun muassa, että toisen asteen koulutuksen johdolla on käytettävissään tarpeellinen ja ajantasainen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät menetelmät mahdollisten vahinkojen hoitamiseksi. Riskienhallintaa toteuttamalla pyritään lisäksi varmistamaan, että raportointi on luotettavaa ja toiminta lakien ja määräysten mukaista. Jokainen toisen asteen koulutuksen viranhaltija ja työntekijä on omalta osaltaan vastuussa riskienhallinnasta. Tämä ilmenee työssä tapahtuvana huolellisuutena esimerkiksi siten, että omalla toiminnalla ei vaaranneta kenenkään turvallisuutta tai omaisuutta eikä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.