Toisen asteen koulutuksen toimintasääntö

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 1 (11) Toisen asteen koulutuksen toimintasääntö Hyväksytty , tuotantojohtaja Jorma Suonio Voimaan Toiminta-alue ja organisaatio 2 Tuotantoalueen tuleva rakenne 3 Ammatillisen koulutuksen tehtävä ja organisaatio Tuotantoalueen tehtävänä on toisen asteen koulutuspalvelujen tuottaminen sekä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvassa määritelty työelämän kehittämistehtävä. Laissa määriteltynä koulutuksen järjestäjänä toimii tilaaja. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueeseen kuuluvat ammatillisen koulutuksen (Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu) ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköt sekä niitä tukevat yhteiset palvelut. Tuotantoaluetta johtaa tuotantojohtaja. Toisen asteen koulutuksen uudistaminen jatkuu vuoden 2016 aikana ja tavoitteena on organisoida tuotantoalueen toiminta viimeistään Tuotantoalueen toimintasääntö päivitetään kevään 2016 aikana vastaamaan uutta organisointia. Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun tehtävänä on vahvistaa ja lisätä nuorten ja aikuisten ammatillista osaamista työelämän tarpeita vastaavaksi, edistää osaltaan työllistymistä ja yrittäjyyttä sekä osallistua maakunnan kehittämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijalle ammatilliset perusvalmiudet alan eri työtehtäviin ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus luo edellytykset elinikäiseen oppimiseen ja yrittäjyyteen kasvamiseen. Ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikön toiminta perustuu isäntäkuntamallin mukaiseen yhteistoimintasopimukseen. Ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikön johtajana toimii ammatillisen koulutuksen johtaja, joka toimii myös ammatillisen koulutuksen toiminnasta vastaavana rehtorina (laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998/630/40). Ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikkö jakautuu kolmeen toimialaan: Palvelut, Tekniikka ja Tutkintoja edeltävä koulutus ja ohjaus. Toimialoja johtavat toimialajohtajat. Tekniikan toimiala muodostuu Tekniikka ja teollisuus ja Metsä, logistiikka ja rakentaminen koulutusaloista. Palvelut toimiala muodostuu ja Liiketalous ja palvelut koulutusaloista. Koulutusaloja johtavat koulutusalajohtajat, joiden alaisuudessa on koulutuspäälliköitä ja muuta henkilöstöä.

2 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 2 (11) 4 Lukiokoulutuksen tehtävä ja organisaatio Tutkintoja edeltävä koulutus ja ohjaus -toimiala sisältää VALMA-koulutuksen, maahanmuuttajakoulutuksen, opiskelijapalvelut sekä oppisopimuskeskuksen. Oppisopimuskeskus hoitaa oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävää ja toiminta perustuu kuuden koulutuksen järjestäjän yhteistyösopimukseen. Oppisopimuskeskusta johtaa oppisopimusjohtaja. Tampereen lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lisäksi lukion tehtävänä on antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Kaikilla päivälukioilla on joko opetusministeriön määräämä koulutuksellinen erityistehtävä: kuvataide, urheilu, viestintäkasvatus, IB-linja tai koulutuksen järjestäjän päättämä opetuksellinen painotus: käsityö, luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka, musiikki, musiikkiteatteri, Eurooppa-linja. Lukiokoulutusta johtaa lukiokoulutuksen johtaja. Tampereen lukiokoulutus jakautuu kuuteen päivälukioon, joita ovat: Hatanpään lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio sekä Tampereen aikuislukioon, joka toimii Sammon keskuslukion tiloissa. Lukioita johtavat rehtorit. 5 Yhteisten palvelujen tehtävä ja organisaatio 6 Johtaminen Yhteisten palvelujen tehtävänä on avustaa tuotantojohtajaa tuotantoalueen johtamisessa ja ohjauksessa. Yhteisten palvelujen palvelualueet vastaavat tuotantoalueella ohjaus-, johtamis-, kehittämis- ja tukipalveluprosessien kehittämisestä ja tukevat niiden toteuttamista. Ohjaus- ja johtamisprosesseilla varmistetaan tuotantoalueen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja yksiköiden toimiminen parhaalla mahdollisella tavalla koko tuotantoalueen näkökulmasta. Yhteiset palvelut jakautuu kuuteen vastuualueeseen, joita johtavat päälliköt tuotantojohtajan alaisuudessa. Vastuualueet ovat: hallinto ja henkilöstö, laskenta ja talous, viestintä ja markkinointi sekä turvallisuus- ja tukipalvelut, joka käsittää myös atk-palvelut. Yhteisiin palveluihin kuuluu myös kehittämisen ja innovoinnin vastuualue. Tuotantoalueen johtamisessa noudatetaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa ja kaupungin strategia luo suuntaviivat johtamiselle.

3 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 3 (11) 7 Tuotantojohtajan tehtävät Tuotantoaluetta ja tuotantoyksiköitä johdetaan yhdenmukaisin johtamiskäytännöin. Tuotantoalueen johtaminen perustuu johtoryhmä- ja johtotiimityöskentelyyn. Tuotantojohtaja ja tuotantoyksiköiden johtajat päättävät johtoryhmiensä ja johtotiimiensä kokoonpanoista. Lisäksi ammattijärjestöt nimeävät edustajansa johtoryhmiin. Johtoryhmän ja -tiimien kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita. Tuotantoalueen johtoryhmässä käsitellään keskeiset henkilöstökysymykset, yhteiset hankinnat, toisen asteen koulutuksen yhteiset tai suuruudeltaan tuotantoalueen johtoryhmäkäsittelyä edellyttävät projektit, toiminnan kannalta tärkeät yhteiset asiat ja menettelytavat sekä talouden ja toiminnan seurannan raportit. Johtoryhmän kokouksista pidetään muistiota. Tuotantoalueen johtotiimissä käsitellään toisen asteen koulutuksen johtoryhmään ja johtokuntaan menevät asiat sekä valmistellaan vuosikellon mukaiset asiat. Lisäksi käsitellään ajankohtaiset asiat hallinnon, talouden ja tukipalveluiden osalta. Kokouksista pidetään sisäistä muistiota, johon kirjataan keskeiset sovitut ja vastuutetut asiat. Tuotantoyksiköissä on johtoryhmän lisäksi tarpeen mukainen määrä koulutusala- tai lukiokohtaisia johtotiimejä. Koko tuotantoalueen käsittävillä vastuualueilla ja näiden alaisissa ryhmissä on myös tarpeen mukaiset johtotiimit. Tuotantojohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa johtoryhmissä ja -tiimeissä. Tuotantojohtaja nimeää ne työryhmät, joiden toimeksianto koskee koko tuotantoaluetta. Tuotantoyksiköiden johtajat päättävät tarvittaessa niistä työryhmistä, joiden toimeksianto koskee tuotantoyksikköä. Hyvinvointipalvelujen johtosäännön 9:ssä määrätään tuotantojohtajan yleistehtävistä ja ratkaisuvallasta: Tuotantojohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa yksiköiden toimintaa ja taloutta sekä vastata hyvästä johtamis- ja hallintotavasta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Tuotantojohtajan tulee toimia yhteistyössä muiden hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden kanssa. Tuotantojohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa johtokunnan puolesta, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Tuotantojohtaja on säännöllisesti velvollinen raportoimaan etukäteen johtokunnalle tai kiireellisissä tapauksissa puheenjohtajalle tai puheenjohtajan estyneenä ollessa vara-puheenjohtajalle päätösvaltaansa kuuluvista merkittävistä asioista.

4 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 4 (11) Tuotantojohtajan tehtävänä hyvinvointipalvelujen johtosäännön mukaan alaisensa toiminnan osalta on 1) päättää toimintasäännöistä 2) päättää tuotantoa koskevista muista kuin johtokunnan päätettäväksi määrätyistä sopimuksista 3) päättää irtaimen omaisuuden sekä palvelujen hankinnasta, luovuttamisesta ja vuokrauksesta vuosisuunnitelman puitteissa lukuun ottamatta palvelu-sopimuksella määriteltyä myyntiä, ellei muualla ole toisin määrätty tai päätetty 4) päättää työn tai annettavan palvelun hinnasta lukuun ottamatta palvelusopimusta ja muita merkittäviä sopimuksia 5) päättää henkilöstön ottamisesta ja erottamisesta henkilöstösuunnitelman rajoissa 6) päättää edellä mainitun henkilöstön kelpoisuusehdoista sen lisäksi, mitä laissa mahdollisesti on säädetty 7) päättää henkilöstöhallinnosta kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päättämissä rajoissa 8) päättää vapautuksen tai osittaisen vapautuksen myöntämisestä korvata työssä aiheutettu vahinko, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta 9) päättää vahingonkorvauksesta asetetuissa rajoissa 10) päättää yksittäistapauksessa helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta 11) johtaa viestintää 12) päättää muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä sekä selitysten ja muiden lausuntojen antamisesta 13) päättää muusta päivittäisestä toiminnasta. Tuotantojohtaja voi siirtää päätösvaltaansa hyvinvointipalvelujen viranhaltijalle. Hyvinvointipalvelujen johtosäännön 11:ssä määrätään toisen asteen koulutuksesta vastaavan tuotantojohtajan erityistehtävistä ja ratkaisuvallasta: Toisen asteen koulutuksesta vastaavan tuotantojohtajan tehtävänä on päättää muista kuin johtokunnan tai sen asettaman monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluvista lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisista opiskelijaa ja opetusta koskevista asioista.

5 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 5 (11) 8 Tuotantoyksikön johtajan tehtävät Toisen asteen koulutuksesta vastaava tuotantojohtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian viranhaltijan ratkaistavaksi. Tuotantojohtaja tai hänen määräämänsä allekirjoittaa tuotantoalueen asiakirjat ( 12). Tuotantojohtaja tai hänen määräämänsä hyväksyy tuotantoalueen menot ja tulot ( 13). Tuotantoyksiköiden johtajia ovat ammatillisen koulutuksen johtaja ja lukiokoulutuksen johtaja. Tuotantoyksikön johtaja johtaa ja kehittää alaisensa tuotantoyksikön toimintaa ja ylläpitää työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien yhteistyötä, - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä säädösten ja opetussuunnitelmien mukaisesti, - johtaa tuotantoyksikön pedagogista kehittämistä, - vastaa alaiselleen tuotantoyksikölle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, valvoo vuosisuunnitelman toteutumista sekä päättää johtokunnan määrittämissä rajoissa vuosisuunnitelmaan tehtävistä muutoksista, - huolehtii osaltaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä hyvinvointipalvelujen muiden tuotantoyksiköiden sekä viranomais- ja yhteistyötahojen kanssa, - huolehtii osaltaan siitä, että tuotantoyksikön vuosisuunnitelmaa sekä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat esitykset valmistellaan asianmukaisesti, - huolehtii raportoinnista alaisensa toiminnan osalta, - ohjaa alaisensa tuotantoyksikön opetus-, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa ennakointitietoja hyödyntäen, - vastaa alaisensa toiminnan osalta sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riskienhallinnasta, - vastaa yhteistoimintamenettelyn soveltamisesta alaistaan henkilöstöä koskevissa asioissa ja tiedottaa alaiselleen henkilöstölle vireillä olevista toiminnan muutoksista ja muista henkilöstön asemaan vaikuttavista tekijöistä, - vastaa alaisensa organisaation sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. - hyväksyy lukiokoulutuksen koulukohtaisten / ammatillisen koulutuksen tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat.

6 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 6 (11) 9 Toimialajohtajan tehtävät 10 Koulutusalajohtajan tehtävät 11 Aikuiskoulutusjohtajan tehtävät Tuotantoyksikön johtajan yksityiskohtaisesta toimivallasta ja vastuista on määrätty tuotantojohtajan delegointipäätöksillä Ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikön (Tredun) toimialoja johtavat toimialajohtajat ammatillisen koulutuksen johtajan alaisuudessa. Toimialajohtaja johtaa ja kehittää toimialansa toimintaa. - johtaa vastuullaan olevaa toimialaa Tredun strategisten ja vuosisuunnitelmassa määriteltyjen taloudellisten tavoitteiden, vision ja arvojen toteutumiseksi. - vastaa toimialansa sidosryhmätyöstä. - vastaa Tredun linjausten toteutumisesta ja koulutuksen kehittymisestä työelämän tarpeiden mukaisesti. - toimii toimialansa koulutusalajohtajien ja muun henkilöstön esimiehenä. Toimialajohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä Tredun koulutusaloja johtavat koulutusalajohtajat toimialajohtajien alaisuudessa. Koulutusalajohtaja johtaa ja kehittää koulutusalansa toimintaa yhdessä toimialajohtajan kanssa. - johtaa toiminnan ja talouden toteutumista koulutusalalla toiminta- ja vuosisuunnitelman mukaisesti. - toimia vastuualueensa koulutuspäälliköiden ja muun henkilöstön esimiehenä. Koulutusalajohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Aikuiskoulutusjohtaja vastaa vastuualueensa toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä yhdessä muiden vastuualueiden kanssa. Aikuiskoulutusjohtaja kehittää ammattialojensa opetusta yhteistyössä koulutuspäälliköiden, opettajien ja muun henkilökunnan kanssa sekä vastaa vastuualueelleen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valvoo vuosisuunnitelman toteutumista. Aikuiskoulutusjohtajan keskeisiä työprosesseja vastuualueellaan ovat: - johtaa ja valvoa työnantajan edustajana alaistaan työtä,

7 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 7 (11) 12 Oppisopimusjohtajan tehtävät 13 Koulutuspäällikön tehtävät - talous- ja henkilöstösuunnittelu, toteuttaminen ja seuranta toiminta- ja vuosisuunnitelman mukaisesti - vastuualueensa pedagoginen johtaminen ja -kehittäminen - vastuualueensa opetussuunnitelmatyön ja opetuksen organisointi - työelämäyhteyksien ja muun vastuualueensa sidosryhmäyhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen. Aikuiskoulutusjohtaja vastaa vastuualueensa prosesseihin liittyvien päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä vastaa siitä, että prosessikuvausten mukaiset vastuut koulutusalan sisällä ovat selkeästi määritellyt ja että prosessikuvaukset ovat ajan tasalla. Aikuiskoulutusjohtajan alaisuudessa toimivat ao. vastuualueen koulutuspäälliköt ja muita vastuualueelle nimettyjä henkilöitä. Aikuiskoulutusjohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Oppisopimuspalvelut toimivat Tutkintoja edeltävä koulutus ja ohjaus toimialan toimialajohtajan alaisuudessa ja perustuvat Tampereen kaupungin ja viiden (Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Ahlmanin koulun Säätiö, Tampereen Talouskouluyhdistys ry, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Varalan Säätiö) koulutuksen järjestäjän yhteistyösopimukseen. Oppisopimusjohtaja vastaa vastuualueensa prosesseihin liittyvien päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä vastaa siitä, että prosessikuvausten mukaiset vastuut koulutusalan sisällä ovat selkeästi määritelty ja prosessikuvaukset ovat ajan tasalla. Vastaa vastuualueelleen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valvoo vuosisuunnitelman toteutumista. Oppisopimusjohtajan alaisuudessa toimivat oppisopimuspäällikkö ja muita oppisopimuskoulutuksen vastuualueelle nimettyjä henkilöitä. Oppisopimusjohtajan keskeisiä työprosesseja ovat: - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä, - vastaa oppisopimuskeskuksen talous- ja henkilöstösuunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta toiminta- ja vuosisuunnitelman mukaisesti, - johtaa ja kehittää oppisopimustoimintaa, - ylläpitää ja kehittää työelämäyhteyksien ja muun vastuualueensa sidosryhmäyhteistyötä. Oppisopimusjohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Tredun tutkintoaloja johtavat koulutuspäälliköt koulutusalajohtajien alaisuudessa.

8 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 8 (11) 14 Oppisopimuspäällikön tehtävät 15 Koulutustarkastajien tehtävät Koulutuspäällikkö vastaa operatiivisen toiminnan toteutumisesta Tredun linjausten mukaisesti. - vastaa opetussuunnitelmien ajantasaisuudesta ja operatiivisen toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta sekä tutkintoalan kehittämisestä. - toimii opetushenkilöstön ja muun henkilöstön esimiehenä. Koulutuspäällikön tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Oppisopimuspäällikkö vastaa oppisopimuspalveluiden operatiivisen toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä yhteistyöverkoston kanssa. - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä - vastaa vastuualueelleen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valvoo vuosisuunnitelman toteutumista - vastaa oppisopimuspalveluiden operatiivisesta toiminnasta, - johtaa oppisopimuspalveluiden maakunnallista suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä - vastaa oppisopimuskoulutuksen palvelu- ja pedagogisten prosessien koordinoinnista, kehittämisestä ja laadunhallinnasta, - koordinoi asiakas- ja sidosryhmäyhteistyötä, - johtaa oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvää ohjaus-, neuvonta- ja tiedotustoimintaa. Oppisopimuspäällikön alaisuudessa toimivat oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajat, koulutussihteerit ja oppisopimusneuvoja. Koulutustarkastaja vastaa oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä sekä siihen liittyvästä verkostoyhteistyöstä ja asiakassuhteista vastuualoillaan. - koordinoi ja suunnittelee oppisopimuskoulutustarjontaa vastuualoillaan, - johtaa verkostoyhteistyötä vastuualoillaan, - hoitaa oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtää vastuualoillaan, - hoitaa asiakkuuksia vastuualoillaan, - huolehtii taloudellisten periaatteiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastuualoillaan, - vastaa oppisopimusprosessin laadun arvioinnista ja kehittämisestä vastuualoillaan. 16 Lukion rehtorin tehtävät Lukion rehtori vastaa oppilaitoksensa toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä yhdessä lukiokoulutuksen johtajan ja muiden lukiokoulutuksen rehtoreiden ja sidosryhmien kanssa. Rehtori kehittää oppilaitoksensa opetusta ja opiskelijahuoltoa yhdessä koulun henkilökunnan kanssa.

9 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 9 (11) 17 Yhteisten palveluiden päälliköiden tehtävät - vastaa oppilaitoksensa pedagoginen johtamisesta ja kehittämistyöstä, - vastaa opiskelijahuollon toteuttamisesta, - vastaa opetussuunnitelmatyöstä oppilaitostasolla, - vastaa vuosittaisen opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman laadinnasta, - hyväksyy vuosittaisen opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, - päättää koulukohtaisen talousarvion käytöstä ja vastaa talouden ja toiminnan suunnitelmallisesta toteuttamisesta vuosisuunnitelman mukaisesti, - vastaa oppilaitoksensa osalta asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valvoo vuosisuunnitelman toteutumista, - vastaa sidosryhmäyhteistyöstä. Lukion rehtorin yksityiskohtaisesta toimivallasta ja vastuista on määrätty tuotantojohtajan delegointipäätöksillä. Lukion rehtorin alaisuudessa toimivat ao. lukion opetus- ja muu henkilökunta. Yhteisten palveluiden vastuualueet palvelevat koko toisen asteen koulutuksen tuotantoaluetta. Yhteisten palveluiden päällikkö: - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä, - vastaa alaiselleen toiminnalle asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta sekä valvoo vuosisuunnitelman toteutumista, - huolehtii osaltaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä hyvinvointipalvelujen muiden tuotantoyksiköiden sekä viranomais- ja yhteistyötahojen kanssa, - huolehtii osaltaan siitä, että vuosisuunnitelmaa sekä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat esitykset valmistellaan asianmukaisesti - huolehtii raportoinnista alaisensa toiminnan osalta, - vastaa alaisensa toiminnan osalta sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riskienhallinnasta. Yhteisten palveluidenpäälliköiden tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. 18 Kehittämispäällikön tehtävät (kehittämisen ja innovoinnin vastuualue) Kehittämispäällikön vastuualue käsittää koulutuksen ennakoinnin, toimintajärjestelmän ja arvioinnin kehittämisen, kestävän kehityksen, tietotuotannon, raportoinnin, koulutuksen vuosisuunnittelun ohjauksen ja kehittämisen. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat hanketoiminta sekä kirjasto- ja tietopalvelut. Toiminta kattaa koko toisen asteen koulutuksen. Kehittämispäällikkö: - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä - vastaa vastuualueelleen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valvoo vuosisuunnitelman toteutumista

10 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 10 (11) 19 Opiskelijapalvelupäällikön tehtävät - ohjaa, kehittää ja arvioi ennakointiprosessia, toimintajärjestelmä kokonaisuutta, arviointiprosessia ja kestävän kehityksen prosessia - ohjaa, kehittää ja arvioi koulutustoiminnan tietotuotantoa, koulutuksen vuosisuunnittelua ja raportoinnin ohjausta - ohjaa, kehittää ja arvioi hanketoiminnan prosessia sekä neuvoo ja kouluttaa projektien hallinnoinnissa ja tiedottaa rahoitushauista - ohjaa, kehittää ja arvioi kirjasto- ja tietopalvelujen prosessia ja edistää tietoverkkojen hyödyntämistä Kehittämispäällikön alaisuudessa toimii kehittämis-, hanke-, tietopalvelujen ja tietotuotannon henkilöstöä. Kehittämispäällikön tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä. Opiskelijapalvelupäällikön vastuualue käsittää tuetun oppimisen, nuorten ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, opinto-ohjauksen, opiskeluhyvinvoinnin ja ohjauksen ja koordinoinnin. Opiskeluhyvinvoinnin osa-alue kattaa psykososiaalisen opiskelijahuollon, opiskeluhuoltoryhmän työskentelyn sisältäen lainsäädännöstä tulevat velvoitteet ja vastuualueen sidosryhmäyhteistyön. Toiminta kattaa ammatillisen koulutuksen. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat ammatillisen koulutuksen kattavat opintotoimistopalvelut. Opiskelijapalvelupäällikkö: - johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistaan työtä, - vastaa vastuualueelleen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valvoo vuosisuunnitelman toteutumista - vastaa vastuualueen kokonaisuuden prosessien johtamisesta, toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja arvioinnista, - toimii viranomaisvastuussa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisen korotetun valtionosuuden kohdentamisesta, opiskelijakohtaisten erityisen tuen toimenpiteiden laadinnasta, seurannasta ja dokumentoinnista - vastaa opiskelijapalveluiden palvelukokonaisuuksien henkilöstön osallistumisesta opiskelijahuolto-, oppilaitoskriisi-, Nuoriso- ja SORA-lainsäädännön mukaiseen sisäiseen ja ulkoiseen verkostotyöhön sekä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen - vastaa oppilaskuntatoiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä - vastaa Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen toiminnasta ja talouden suunnittelusta yhdessä 10 alueellisen sopimuskumppanin kanssa Opiskelijapalvelupäällikön alaisuudessa toimii ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen ja tuetun oppimisen ja ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, opiskeluhyvinvoinnin sekä opintotoimistojen henkilöstöä. Opiskelijapalvelupäällikön tehtävät ja toimivalta on määritelty tarkemmin tehtäväkuvauksessa ja delegointipäätöksissä.

11 Tampereen kaupunki Toimintasääntö 11 (11) 20 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Toisen asteen koulutuksessa noudatetaan sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan ohjeistusta. Tampereen kaupungin riskienhallinnan taustalla on kaupunkistrategia ja siitä johdetut valtuustokauden sekä vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Mikä tahansa tekijä, joka vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen, on riski. Niinpä riskienhallintaa on kaikki se toiminta, jonka avulla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan osalta toimitaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Lisäksi noudatetaan toimintaa velvoittavia sääntöjä, määräyksiä, päätöksiä ja ohjeita. Toisen asteen koulutuksessa riskienhallinta on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä riittävässä laajuudessa yksikön toimintaan nähden ja että sitä toteutetaan kaupungin riskienhallintapolitiikan periaatteiden sekä tehtyjen päätösten mukaisesti. Riskienhallinnan toimenpitein varmistetaan muun muassa, että toisen asteen koulutuksen johdolla on käytettävissään tarpeellinen ja ajantasainen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät menetelmät mahdollisten vahinkojen hoitamiseksi. Riskienhallintaa toteuttamalla pyritään lisäksi varmistamaan, että raportointi on luotettavaa ja toiminta lakien ja määräysten mukaista. Jokainen toisen asteen koulutuksen viranhaltija ja työntekijä on omalta osaltaan vastuussa riskienhallinnasta. Tämä ilmenee työssä tapahtuvana huolellisuutena esimerkiksi siten, että omalla toiminnalla ei vaaranneta kenenkään turvallisuutta tai omaisuutta eikä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.