Lausunto 1 (9) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi LAUSUNTO KOSKIEN RYHMÄRAKENNUTTAMISLAISTA ANNETTUA MIETINTÖÄ (OM 8/42/2011) Suomen Kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto/Suomen Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta osallistua ryhmärakennuttamiseen liittyvän lainsäädännön muuttamista koskeneen työryhmän työskentelyyn sekä mahdollisuudesta lausua mietinnöstä. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asuntoosakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli 24.000 asuntotai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry., jossa on jäseninä yli 7.000 yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Yleistä ehdotetusta ryhmärakennuttamislaista Oikeusministeriö asetti 22.1.2013 työryhmän valmistelemaan ryhmärakennuttamiseenliittyvän lainsäädännön muuttamista. Työryhmän toimeksianto liittyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sisältyvään kirjaukseen parantaa ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä. Työryhmän tehtävänä oli valmistella tarpeelliseksi katsomansa ehdotuksen ryhmärakennuttamisen toimintaedellytysten parantamiseksi siten, että asuntokauppalain säännösten soveltaminen ryhmärakennuttamistoiminnassa on selkeää ja että ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistuvien tahojen oikeusasema on asianmukaisesti turvattu. Lisäksi työryhmän tuli valmistella
Lausunto 2 (9) Suomen Kiinteistöliiton lausunto muut tarpeelliseksi katsomansa ehdotuksen asuntokauppaan liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi. Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi ryhmärakennuttamislaki sekä muutettavaksi asuntokauppalakia ja lakia kuluttajariitalautakunnasta. Esityksellä on tarkoitus edistää ryhmärakennuttamista turvaamalla ryhmärakennuttamishankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja edesauttamalla hankkeiden rahoituskelpoisuutta. Ryhmärakennuttamislaki koskisi niin asuntoyhteisömuodossa toteutettavaa ryhmärakennuttamista kuin niin sanottua suoraa kiinteistömuotoista ryhmärakennuttamista. Lain piiriin kuuluisivat hankkeet, joissa toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on hankkia ryhmään kuuluville luonnollisille henkilöille tai heidän perheenjäsenilleen asunto. Laki soveltuisi riippumatta siitä, onko hankkeessa ryhmärakennuttajakonsulttia vai ei. Laki koskisi vain yli kolmen asunnon rakennuttamishankkeita. Laissa säädettäisiin ensinnäkin ryhmärakennuttamishankkeiden markkinoinnista ja markkinointivaiheessa perittävien osallistumismaksujen enimmäismäärästä. Lisäksi säädettäisiin ryhmärakennuttajakonsultin palvelusta, konsultin suorituksessa olevasta virheestä ja sen seuraamuksista sekä konsultilta edellytettävästä pakollisesta vastuuvakuutuksesta. Laissa olisi niin ikään säännöksiä ryhmärakennuttamishankkeen toteuttamiseksi tehtävistä sopimuksista. Sääntely olisi sisällöltään osittain erilaista asuntoyhteisömuotoisissa ja kiinteistömuotoisissa ryhmärakennuttamishankkeissa. Sääntelyn soveltumiseen vaikuttaa lisäksi olennaisesti se, onko kyseessä konsulttialoitteinen hanke vai ei. Ryhmärakennuttamislain ja muiden ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Lyhyesti ryhmärakennuttamisen riskeistä ja sääntelytarpeesta Seuraavat seikat ovat tunnusomaisia ryhmärakennuttamishankkeille: - Hankkeeseen osallistuvat eivät osta asuntoa, eivätkä saa suojakseen asunnon tai asuinkiinteistön ostajan suojaksi laadittuja asuntokauppalain tai maakaaren säännöksiä. - Hankkeeseen osallistuvat henkilöt tai näiden perustama asuntoyhteisö ovat maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja rakennushankkeeseen ryhtyviä, joita koskevat laissa säädetyt laajat velvoitteet.
Lausunto 3 (9) Pääasialliset huomiot ryhmärakennuttamislakiin - Hankkeeseen osallistuvat henkilöt ja näiden perustama asuntoyhteisö kantavat viime kädessä riskin hankkeen teknisestä ja taloudellisesta onnistumisesta. Ryhmärakennuttamisen eduista on korostettu erityisesti sitä, että ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistuvalla on yleensä suurempi mahdollisuus vaikuttaa asuntonsa ja mahdollisten yhteiskäytössä olevien tilojen rakentamista koskeviin ratkaisuihin kuin keskimääräisellä uuden asunnon ostajalla. Voimassa oleva lainsäädäntö (mm. kuluttajansuojalaki ja asunto-osakeyhtiölaki) sekä toimialan yleiset sopimusehdot (KSE:t ja YSE 1998) eivät kaikilta relevanteilta osin tarjoa riittävää sääntelypohjaa ryhmärakennuttamishankkeeseen ryhtyville. Sääntely on myös pirstoutunut eri lakeihin, normistoihin ja ehtoihin, joka osaltaan hankaloittaa ryhmärakennuttamishankkeiden käynnistämistä ja läpiviemistä. Puutteellinen lainsäädännöllinen tilanne sekä ryhmärakennuttamiseen liittyvät riskit huomioiden ryhmärakennuttamislainsäädännön säätämistarve on ilmeinen. Kiinteistöliitto arvioi ryhmärakennuttamislakia ennen kaikkea asuntoosakeyhtiöiden ja välillisesti asunto-osakkeita omistavien osakkeenomistajien perspektiivistä. Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä seuraavaksi tässä lausunnossa yksilöityjen merkittävien seikkojen toteutumista ryhmärakennuttamislainsäädännössä. Tarkkarajainen soveltamisalaa koskeva säännös sekä rajanveto asuntokauppalain 2 luvun ja muiden asuntokauppalain liitännäissäännösten kanssa. Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä soveltamisalasäännöksen tarkkarajaisuutta. Pidämme hyvänä ratkaisuna myös sitä, että lain soveltamisalan ulkopuolelle rajataan laajuudeltaan vähäiset hankkeet eli hankkeet, joissa on tarkoitus rakennuttaa yhteensä enintään kolme asuntoa. Kiinteistöliitto puoltaa myös sitä, että ryhmärakennuttamislain soveltamisalaan on ehdotettu kuuluvaksi uudisrakentamisen ohella uudisrakentamiseen verrattavat korjaus- ja muutosrakennushankkeet muiden lain soveltamista koskevien edellytysten täyttyessä. Huomionarvoista on, että asuntoosakeyhtiömuotoinen ryhmärakennuttaminen koskisi kuitenkin vain rakennuttamista, jossa ryhmä perustaisi asunto-osakeyhtiön tai muun asuntoyhteisön, jolle rakennutetaan uudisrakennus tai uudisrakennuksia taikka
Lausunto 4 (9) jonka omistamia tai jolle hankittavia rakennuksia korjataan tai muutetaan uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla. Lisärakentamista toteutetaan asuntoosakeyhtiöissä tällä hetkellä ja oletettavasti myös tulevaisuudessa yleisimmin suuntamaalla rakennusliikkeelle osakeanti, jonka yhteydessä käyttämätön lisärakennusoikeus tulee käyttöönotettavaksi. Tyypillistä näille hankkeille on se, että osakkeiden merkitsijä merkitsee vain osan jo olemassa olevan asuntoosakeyhtiön osakkeita. Näin toteutettavat lisärakennushankkeet jäisivät siten ryhmärakennuttamislain soveltamisalan ulkopuolelle. Kiinteistöliitto pitää tätä ratkaisua erittäin hyvänä ryhmärakennuttamiseen liittyvien erityisten riskien johdosta. Ryhmärakennuttajakonsulttitoimintaa säännellään lailla Ryhmärakennuttamishankkeita voidaan toteuttaa joko hankkeeseen ryhtyvien omana tai konsulttialoitteisena hankkeena. Konsulttialoitteisissa hankkeissa on tietysti selvää, että konsultin rooli on korostunut. Konsulttialoitteinen hanke on lähtökohtaisesti hankkeeseen ryhtyville helpompi ryhmärakennuttamisen muoto kuin hanke, joka viedään läpi ryhmärakennuttamishankkeeseen ryhtyvien omin voimin. Konsulttitoiminta on pääsääntöisesti sidottu konsulttitoiminnan yleisiin ehtoihin (KSE 1995 ja KSE 2013). Näille ehdoille tunnuspiirteistä on se, että ehdot on niiden laajasta käyttöalasta huolimatta laadittu suunnittelutoimeksiantoja silmällä pitäen. Lisäksi sekä vanhat että uudet KSEehdot ovat voimakkaasti konsulttimyönteiset. Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä sitä, että ryhmärakennuttamiseen liittyvää konsulttitoimintaa säädellään laintasoisesti ja tilaajamyönteisemmin kuin KSEehdot sääntelevät. Ryhmärakennuttamislain 3. lukuun sisältyviä säännöksiä konsulttisopimuksesta, tehtävien suorittamisesta, palkkioista, virheistä, vastuista ja vastuuvakuuttamisesta pidetään hyvinä ja hankkeeseen ryhtyviä sekä asuntoosakeyhtiöitä suojaavina. Kiinteistöliitto puoltaa erityisesti konsultin laajaa tiedonantovelvollisuutta hankkeeseen ryhtyville toteutettaessa asunto-osakeyhtiömuotoista ryhmärakennuttamista. Epäselvyyksien välttämiseksi pidämme välttämättömänä, että konsultilla on ehdotettu tiedonantovelvoitetta muun muassa siitä, miltä osin ryhmärakennuttamishankkeeseen ryhtyvän oikeusasema poikkeaa asuntokauppalain piiriin kuuluvasta, rakenteilla olevan uuden asunnon ostotilanteesta.
Lausunto 5 (9) Asunto-osakeyhtiömuotoisten hankkeiden erityispiirteet ja riskit huomioitava erityisellä tarkkuudella Ryhmärakennuttamissopimus keskiössä Ryhmärakennuttamissopimuksen rooli ryhmärakennuttamistoimintaa ohjaavana, puitesopimuksen laatuisena ylätason sopimuksena on merkittävä. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä sitä, että lakiehdotukseen on sisällytetty ryhmärakennuttamissopimuksen allekirjoittamisajankohtaa sekä sopimuksen minimisisältöä koskevat vaatimukset. Ryhmärakennuttamiseen liittyvistä olennaisista ehdoista on tärkeä saavuttaa konsensus ennen asunto-osakeyhtiön perustamista. Sisältövaateet ohjaavat toisaalta riittäväsisältöisten sopimusten laadintaan, oli hanke toteutettu hankkeeseen ryhtyneiden omana tai konsulttialoitteisena hankkeena. Konsulttialoitteisissa hankkeissa erityisvaateet dokumentaatiolle Ehdotuksen mukaan ryhmärakennuttajakonsultin tulee huolehtia asoymuotoisissa hankkeissa laissa ja asetuksessa yksilöityjen ryhmärakennuttamisasiakirjojen laatimisesta ja säilytettäväksi luovuttamisesta asunto-osakeyhtiötä luotottavalle rahoituslaitokselle. Rahoituslaitos huolehtii ryhmärakennuttamisasiakirjojen tarkastamisesta sekä luovuttaa asiakirjat asunto-osakeyhtiölle rakentamisvaiheen päätyttyä. Ryhmärakennuttamisasiakirjojen sisällön, säilyttämisen, tarkastamisen ja luovuttamisen suhteen sääntelyn esikuvana on käytetty asuntokauppalakiin sisältyviä, ns. RS-asiakirjoja koskevia normeja. Kiinteistöliitto puoltaa säädösehdotusten tarpeellisuutta. Säädösehdotukset nostavat osaltaan dokumentaation sisältövaateita. Erittäin tärkeänä pidetään sitä, että luotottavan pankin erityiskontrollissa on urakkavakuuksien asianmukaisuuden ja asettamisen kontrollointi. Samoin kuin sitä, että säilyttäjällä on velvollisuus antaa asiakirjojen sisällöstä tietoa, jäljennöksiä ja todistuksia osakkaille, konsultille, tilintarkastajalle sekä sille, joka niitä tarvitsee osakkeen merkitsemistä, ostamista, panttausta tai välitystoimeksiannon hoitamista varten. Selkeät rakentamisvaiheen yhtiöoikeudellista päätöksentekomenettelyä koskevat säännökset Kiinteistöliitto pitää kriittisenä sitä, että ryhmärakennuttamislakiehdotuksessa säädetään nimenomaisesti päätöksentekovaatimuksista tilanteissa, joissa tehtävä urakkasopimuksen allekirjoittaminen johtaisi ryhmärakennuttamissopimuksessa mainitun kokonaiskustannuksia koskevan suunnitelman ylittymiseen. Tällainen ylittävä päätös edellyttäisi aina yhtiökokouksessa tehtävää päätöstä. Pääosin päätökset tehdään asunto-osakeyhtiöissä enemmistöpäätöksin. Jos ylitys olisi kuitenkin määrältään 10-15 %, päätös edellyttäisi asunto-osakeyhtiölaissa yksilöityä määräenemmistöpäätöstä (pääsääntöisesti 2/3 annetuista äänistä sekä edustetuista osakkeista). Jos suunnitelman ylitys olisi yli 15 %, vaadittaisiin
Lausunto 6 (9) sopimukseen kaikkien osakkaiden suostumus. Säännös ei kuitenkaan ole poikkeukseton. Jos kokonaiskustannuksia koskevan suunnitelman ylittyminen johtuu seikasta, jota ei kohtuudella voida välttää tai voittaa, voidaan päätös tehdä yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Lakisääteiset urakkavakuudet Asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan välinen urakkasopimus sidotaan tyypillisesti YSE 1998 -ehtoihin. Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä, että ryhmärakennuttamislaissa säädetään lakisääteisistä urakkavakuuksista. Ehdotettua sääntelyä voidaan pitää erittäin hyvänä. Säännösten perusteella asunto-osakeyhtiön asema muodostuukin paremmaksi kuin mitä se olisi toteutettaessa urakkaa YSE 1998-ehtojen mukaan. Kiinteistöliitto korostaa, että laki sääntelee nimenomaisesti vain asuntoosakeyhtiön ja urakoitsijan välistä urakkasopimusta. Urakkasopimukseen liittyvät vakuudet ovat lähtökohtaisesti voimassa urakkasopimuksen tilaajan eli asunto-osakeyhtiön hyväksi. Huomionarvoista kuitenkin on, että vakuuden voitaisiin jo urakkasopimuksessa sopia olevan voimassa myös asuntoosakeyhtiön osakkaiden hyväksi. Tämä seikka ilmenee nimenomaisesti lain esitöistä (mietinnön s. 63). Vaikka ryhmärakennuttamislakiehdotus sääntelee vain asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan välistä urakkasopimusta, on toki mahdollista, että osakas tilaa samaiselta tai eri urakoitsijalta omia töitä (kuten suoria lisä- ja muutostöitä) omalla kustannuksellaan. Näitä töitä ei siten toteutettaisi taloyhtiön ja urakoitsijan välisen urakkasopimuksen puitteissa. Huomionarvoista on, että urakoitsijalla ei ole tällaisissa kuluttajan tilaamissa urakoissa soveltuvaan lakiin (kuluttajansuojalain 9 luku) perustuvaa velvoitetta vakuuden asettamiseen. Osakkaan ja hänen käyttämänsä urakoitsijan välisessä sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia vakuuden toimittamisesta vaikka laki ei tätä edellytäkään. Mikäli tällaisista vakuuksista sovitaan, on tietysti tärkeätä sopia myös vakuuden vapauttamisesta. Urakkavakuuksien vapauttamista koskeva sääntely Ryhmärakennuttamislaki sisältää säännöksen asunto-osakeyhtiön hyväksi voimassa olevan vakuuden vapauttamisesta edellytyksineen. Sääntelyyn on haettu tukea asuntokauppalain mukaisia rakentamisvaiheen ja sen jälkeisiä vakuuksia koskevasta sääntelystä. Ratkaisua voidaan peruslähtökohdiltaan puoltaa. Erityisen hyvänä Kiinteistöliitto pitää sitä, että toisin kuin asuntokauppalaissa, säädösehdotuksissa ei ole täsmennetty toimielintä, jonka on tehtävä päätös vakuuden vapauttamisesta. Pätevä toimielin määräytyy näin ollen asuntoosakeyhtiölain mukaisesti.
Lausunto 7 (9) Asunto-osakeyhtiön johdon vastuuriskit ovat joka tapauksessa merkittävät ryhmärakennuttamishankkeita toteutettaessa. Ryhmärakennuttamishankkeiden kohdalla ennakoitavissa on, että hallitus muodostuu ennen kaikkea hankkeeseen ryhtyneistä henkilöistä. Kiinteistöliiton tietojen mukaan asuntokauppalain soveltamisalaan kuuluvien uudiskohteiden lain mukaisten vakuuksien vapauttamiseen liittyy paljon mm. kuluttajariitalautakunnassa ratkaistavia erimielisyyksiä. Yhtiön johdon vastuuriskien alentamiseksi pidämme hyvänä säädöksen mukaista ratkaisua, joka mahdollistaa sen, että päätös voitaisiin kaikissa tilanteissa jättää/saattaa yhtiökokouksen ratkaistavaksi. Saattamalla vakuuden vapauttamista koskeva asia yhtiökokouksen päätettäväksi, vapautuu yhtiön hallitus lähtökohtaisesti päätökseen liittyvästä henkilökohtaisesta vahingonkorvausvastuusta. Vakuuksien vapauttamista koskevat edellytykset ratkaistaan kaikissa tilanteissa tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Yleispätevien vapauttamisedellytysten säätäminen lain tasolla on haastava jollei jopa mahdoton tehtävä. Ennakoitavissa on, että vakuuksien vapauttamiseen liittyviä erimielisyyksiä tulee esiintymään sekä yleisissä tuomioistuimissa että kuluttajariitalautakunnassa myös ryhmärakennuttamislain piiriin kuuluvien hankkeiden kohdalla. Toki tilannetta helpottaa se, että urakoitsijan vastuu virheiden korjaamisesta on ensisijaista vakuuksiin ja niiden käyttöön nähden. Tilintarkastaja rakentamisvaiheessa Muita huomioita ryhmärakennuttamislaista Rakennustöiden kirjanpitokäsittelyn ja mahdollisten lainaosuuslaskelmien asianmukaisuuden varmistamiseksi Kiinteistöliitto pitää välttämättömänä sitä, että ryhmärakennuttamishankkeissa on rakentamisvaiheessa oltava tilintarkastaja, myös silloin, kun yhtiöön ei asunto-osakeyhtiölain perusteella tarvitsisi tilintarkastajaa valita. Lakiluonnosta pidetään tältä osin erittäin hyvänä. Kuluttajien ja asunto-osakeyhtiöidenkin oikeusasema ryhmärakennuttamishankkeissa on paikoin siten epäselvä, että oikeustilan korjaaminen lainsäännöksin on perusteltua. Kiinteistöliiton arvion mukaan ryhmärakennuttamislaki selkiyttäisi voimaantullessaan merkittävässä määrin niitä lainsäädännöllisiä aukkoja, joita ryhmärakennuttamistoimintaan nykylainsäädännön valossa liittyy. Yksityiskohtaisempi arviointi ryhmärakennuttamislaista ja sen tietyistä Kiinteistöliiton kannalta merkittävimmistä säädösehdotuksista on esitetty edellä tässä lausunnossa.
Lausunto 8 (9) Ryhmärakennuttamislain kokonaisarvioinnin perusteella Kiinteistöliitto haluaa nostaa esiin vielä seuraavia seikkoja ryhmärakennuttamislaista ja sen vaikutuksista: Laki asettaa ryhmärakennuttamistoimintaan osallistuville ammattimaisille toimijoille, kuten ryhmärakennuttamiskonsulteille ja urakoitsijoille tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna paikoin laajempia ja yksityiskohtaisemmin säänneltyjä velvoitteita sekä vastuita. Tätä voidaan tietysti palvelun tilaajien kannalta pitää hyvänä ja kannatettavana asiana. Esimerkiksi lakiluonnoksen sääntelemät urakkavakuudet ovat korkeammat kuin YSE 1998 -ehdoissa säädetyt vakuudet. Kiinteistöliitto ennakoi, että osa ryhmärakennuttamiseen liittyviä palveluja tarjoavista tahoista ja urakoitsijoista joutuu lakimuutoksen johdosta uudelleenorganisoimaan toimintaansa joko osittain tai kokonaisvaltaisemmin. Tämä seikka voi myös johtaa ainakin hetkellisesti siihen, ettei markkinasta ole saatavilla tarvittavaa palvelua (konsulttipalvelua tai rakennusurakointia). Tämä tekijä ei kuitenkaan ole Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan peruste supistaa kaavailtuja tilaajan lakisääteisiä oikeuksia ja palveluntuottajien velvoitteita ehdotetusta. Tiukemmat edellytykset turvaavat parhaiten kaikkien ryhmärakennuttamiseen osallistuvien toimijoiden ja tahojen oikeusasemaa ja ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä. On myös todennäköistä, että riittävän yksityiskohtaisesti säännelty ryhmärakennuttamistoiminta parantaa mahdollisuuksia saada myös rahoitusta ryhmärakennuttamishankkeisiin. Lisäksi Kiinteistöliitto kiinnittää huomiota siihen, että pääosa ryhmärakennuttamislain säännöksistä soveltuu nimenomaan konsulttialoitteisiin hankkeisiin. Mikäli hanke kuitenkin toteutetaan siihen ryhtyvien omatoimihankkeena, pakottavan sääntelyn määrä vähenee merkittävästi. Tällaisissa asunto-osakeyhtiömuotoisissa ryhmärakennuttamishankkeissa toimintaan liittyvät juridiset riskit ovat nähdäksemme merkittäviä. Mahdollista lisäsääntelytarvetta arvioitaessa kannattaa kuitenkin huomioida se seikka, että jos ryhmärakennuttamishanketta on tarkoitus rahoittaa rahalaitoksesta otettavalla lainalla, tulevat pankit käytännössä asettamaan tiukat kriteerit tällaisen hankkeen toteuttamiselle, hankedokumentaatio mukaan lukien. Suppeampi sääntely muodostaakin siten käytännössä riskin lähinnä sellaisissa hankkeissa, joita rahoitetaan muin kuin lainavaroin. Sääntelyn laajentamistarvetta ei tällaisten hankkeiden osalta nähdäksemme ole.
Lausunto 9 (9) Muut lausunnolla olevat säädösmuutokset Ryhmärakennuttamislain johdosta ehdotetaan annettavaksi myös seuraavat säädökset: - Laki asuntokauppalain 2 luvun 6 a :n ja 7 luvun 5 :n muuttamisesta - Laki kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta - Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (ns. asuntomarkkinointiasetus) - Oikeusministeriön asetus ryhmärakennuttamisasiakirjoista Kiinteistöliitto pitää ym. säädösten antamista perusteltuina. Mikäli ryhmärakennuttamislaki ei tulisi voimaan, Kiinteistöliitto pitää joka tapauksessa perusteltuna tehdä tarvittavia, työryhmässä käsiteltyjä ajanmukaistuksia asuntomarkkinointiasetukseen. SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Harri Hiltunen toimitusjohtaja Jenni Hupli päälakimies, varatuomari