MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP/TYKS PL 52, 20520 Turku p. (02) 313 2431 Laadittu 1.11.2010 Päivitetty 6/2012 Hyväksynyt Esa Rintala Versio 2.0
Jokaisen ihmisen iholla ja limakalvoilla on erilaisia stafylokokki-bakteereja eikä niistä ole yleensä terveellä iholla haittaa. Haavoissa ja rikkoontuneella iholla ne voivat aiheuttaa tulehduksia. Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) eroaa tavallisista stafylokokeista siinä, että MRSA on vastustuskykyinen useimmille sellaisille antibiooteille, jotka tavalliseen stafylokokkiin tehoavat. MRSA on vastustuskykyinen metisilliinille ja kaikille muille penisilliinin sukuisille antibiooteille. MRSA -kantaja on henkilö, jolla on todettu MRSA-bakteeri joko taudinaiheuttajana tai bakteeri on löytynyt seulontanäytteistä. Tämä ohje koskee MRSA -bakteeritartunnan saaneen kantajan (asukkaan) hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja, muita pitkäaikaishoitoa tarjoavia yksiköitä sekä niitä terveyskeskusten vuodeosastoja, joissa hoidetaan pääsääntöisesti pitkäaikaispotilaita. MRSA tarttuu pääasiallisesti kosketustartuntana. Tavoitteena on estää MRSA:n leviäminen. MRSA-kantaja hoidetaan kosketuseristyksessä, jossa olennaista on hyvän käsihygienian noudattaminen, kantajan eristäminen/kohortointi, suojainten käyttö lähihoitotilanteessa, tutkimus- ja hoitovälineiden asianmukainen huolto sekä hoitoympäristön päivittäinen siivous. MRSA-kantajuudesta kertominen on tarpeellista ainoastaan, kun kantaja asioi terveydenhuollon toimipisteissä. MRSA-kantajuus ei saa estää hoitoa tai toiseen hoitolaitokseen siirtymistä. Merkintä kantajuudesta kirjataan potilasasiakirjaan ja tieto kantajuudesta välitetään hoitopaikan vaihtuessa. Sairaalahygieniayksikön kanssa neuvotellaan ohjeen yksiköllisestä noudattamisesta huomioiden potilaan kokonaistilanne ja pitkäaikaisyksikön olosuhteet. Sairaalassa noudatetaan tiukennettua kosketuseristysohjetta. Yleensä MRSA-kantajuus on elinikäistä. On kuitenkin mahdollista, että MRSA-kantajalta välillä todetaan useita negatiivisia näytteitä, kunnes näytteissä todetaan uudestaan MRSA. Tämän vuoksi sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten eristystoimia ei yleensä voida purkaa.
Asukashuone Kantajalle varataan oma huone, jossa on oltava WC. Oma suihkutila asukashuoneessa on suositeltava. Jos siihen ei ole mahdollisuutta niin kantaja käyttää yhteistä suihku-/saunatilaa vuoron viimeisenä. Tila siivotaan käynnin jälkeen klooriliuoksella (500 ppm), kun suihku-/saunatila on viilentynyt. MRSA:n kantajat voidaan harkinnanvaraisesti sijoittaa yhteiseen huoneeseen tai osaston samaan kohorttiyksikköön VSSHP:n sairaalahygieniayksikön päätöksellä. Käsien pesu ja desinfektio Käsien pesuun käytetään nestemäistä saippuavalmistetta, joka ei sisällä desinfioivia ainesosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta. Henkilökunta: Käsien desinfektio suoritetaan aina huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa, ennen ja jälkeen kantajan ja hänen hoitoympäristön kosketusta sekä ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Kädet pestään saippualla vain niiden ollessa näkyvästi likaiset. Käsienpesun jälkeen huolellinen kuivaus on tärkeää. Asukkaat: Kaikille asukkaille opetetaan käsien desinfektio tai hoitaja hieroo alkoholihuuhteen asukkaan käsiin mm. huoneesta poistuttaessa, ennen ruokailua, wc- käynnin jälkeen sekä ennen ryhmätilanteita. Kädet pestään saippualla wc-käyntien yhteydessä sekä niiden ollessa näkyvästi likaiset. Vierailijat: Vierailijoita ohjataan käsihuuhteen käytössä. Käsihuuhdetta käytetään yksikköön tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä tarvittaessa myös vierailun aikana. Suojaimet Kertakäyttöiset suojakäsineet: Käytetään koskettaessa kantajaa ja hänen hoitoympäristöään. Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen huomioidaan suojakäsineiden vaihto ja käsien desintiointi. Käytetyt suojakäsineet riisutaan työvaiheen loputtua roskapussiin, jonka jälkeen aina desinfioidaan kädet ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet. Kertakäyttöinen suojatakki: Käytetään kantajan huoneessa lähihoitotilanteissa (mm. injektion anto, peseytymisessä ja pukemisessa avustaminen, haavanhoito, avustaminen vuoteesta ylös, ruokailussa avustaminen). Nesteitä läpäisemätöntä suojatakkia käytetään pesutilanteissa, muuten käytettäväksi soveltuu nesteitä hylkivä suojatakki. Suu-nenäsuojus: Käytetään lähihoidossa kuten injektion annossa, peseytymisen avustamisessa, pukemisessa, haavahoidossa, vuoteesta ylös ja ruokailussa avustamisessa. Suu-nenäsuojain asetetaan huolellisesti paikoilleen, eikä sitä saa kosketella enää paikoilleen asettamisen jälkeen.
Hius- ja kenkäsuojia ei käytetä. Suojaimet puetaan kantajan huoneen ulkopuolella. Tilanteissa, joissa kantajan tietosuoja vaarantuu esimerkiksi nimitiedon ollessa näkyvissä, suojaimet puetaan huoneiston/huoneen sisäpuolella oven läheisyydessä. Suojainten pukemisjärjestys: 1) desinfioidaan kädet ja puetaan suojatakki 2) desinfioidaan kädet ja puetaan suu-nenäsuojus, jota käytetään lähihoidossa 3) desinfioidaan kädet ja puetaan suojakäsineet kantajan huoneessa juuri ennen kantajan tai hoitoympäristön koskettamista Käytetyt suojaimet riisutaan kantajan huoneistossa/huoneessa, laitetaan suoraan roskapussiin ja desinfioidaan kädet. Suojainten riisumisjärjestys: 1) riisutaan suojakäsineet ja desinfioidaan kädet 2) riisutaan suu-nenäsuojus ja desinfioidaan kädet 3) riisutaan suojatakki ja desinfioidaan kädet Työnjako Kantajan hoito keskitetään mahdollisuuksien mukaan samoille työntekijöille. Sijaiset voivat osallistua kantajan hoitoon riittävän perehdytyksen jälkeen. Ruokailu ja -välineet Kantaja voi ruokailla yhteisesti muiden asukkaiden kanssa, jos hänellä ei ole erittäviä haavaumia, hengitystieinfektiota tai hän ei ole eritteillään tahriva (mm. virtsa/uloste). Kantaja ei itse hae ruokaa yhteisestä noutopöydästä vaan se tuodaan hänelle pöytään. Kantaja desinfioi kätensä ennen ruokailua. Käytetään tavallisesti käytössä olevia ruokailuastioita ja -välineitä. Ruokailuastiat ja -välineet palautetaan tavanomaiseen tapaan ja pestään yhdessä muiden astioiden kanssa. Ruokatarjottimet pestään astianpesukoneessa tai pyyhitään yleispesuaineella. Potilasasiakirja Ei viedä kantajan huoneistoon /huoneeseen. Eritetahrat Eritepyyhintään käytetään kloori 500 ppm, kun eritteet ensin imeytetään. Eritetahran suorapyyhinnässä käytetään kloori 5000 ppm. Eritteet kaadetaan varovasti roiskeita välttäen kaatoaltaaseen tai wc-pyttyyn. Tutkimus- ja hoitovälineet Kantajalle varataan henkilökohtaiset tutkimus- ja hoitovälineet (esim. hiusrullat, verenpainemittari, stetoskooppi, kuumemittari, geriatrinen tuoli sekä rollaattori), laboratorionäytteenottovälineet (esim. staasi, näytteenotto-ohjain/ holkki sekä neulankeräysastia). Välineet huolletaan säännöllisesti. Välineet, jotka kestävät lämpö-
desinfektion, pestään desinfioivassa huuhtelulaitteessa (esim. DE- KO ). Mikäli lämpödesinfektio ei ole mahdollinen, välineet liotetaan kaksi tuntia klooriliuoksessa 2000 ppm. Välineet, jotka eivät kestä liotusta, pyyhitään klooriliuoksella (500 ppm) tai alkoholiliuoksella (vähintään 70 %). Laboratorionäytteet Tilattaessa laboratorionäytteitä maininta kosketuseristyksestä. Näytteenottaja käyttää suojaimia (suojatakkia ja -käsineitä). Näytteenoton jälkeen näyteastiat pyyhitään alkoholiliuoksella (vähintään 70 %). Nimitarra kiinnitetään näyteastiaan pyyhinnän jälkeen. Näyteastioihin ei laiteta erillistä eristysmerkintää. Pyykkihuolto Likapyykin käsittelyssä vältetään pöllyttämistä. Likapyykkiä käsitellään suojakäsineet kädessä, käytetään suojaesiliinaa sekä suunenäsuojainta. Kantajan likapyykki pestään erikseen. Pesulaan menevä pyykki: Pyykit laitetaan kantajan huoneessa suoraan saumasta liukenevaan muovipussiin (infektiopyykkipussi), joka suljetaan huoneessa tiiviisti. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan huoneen ulkopuolella kangassäkkiin ja lähetetään pesulaan tavalliseen tapaan. Yksikössä pestävä pyykki: Pyykki pestään laitospyykille asetettujen vaatimusten mukaisessa lämpötilassa (70 ºC, 10 min). Pyykit kerätään kantajan huoneessa pyykkipussiin ja viedään suoraan pesukoneeseen. Saumasta liukenevaa pyykkipussia (infektiopyykkipussi) käytettäessä pesukone tulee jättää vajaaksi ja pesulämpötilan pitää olla yli 60 C. Matalammissa pesulämpötiloissa käytetään kemiallista desinfektioainetta (esim. Oxy+, Suma Bac D10 ). Pyykkejä ei huuhdella tai lioteta hoitoympäristössä. Pesun jälkeen pyykit kuivataan kuivausrummussa. Kantajan henkilökohtaiset vaatteet ja tekstiilit eivät vaadi desinfektiota ja siksi ne voidaan pestä pesuohjeen mukaisessa suosituslämpötilassa. Jätteet Tavallinen yhdyskuntajätekäytäntö. Huoneistossa on oltava jalkapolkimella varustettu kannellinen jätteiden keräysastia. Siivous Kantajan huone siivotaan päivittäin, kosketuspintoihin (mm. ovenkahva, valokatkaisija, kaukosäädin) kiinnitetään erityistä huomiota. Huone siivotaan asukashuoneista viimeisenä heikosti emäksisellä pesuaineella. Lavuaarit, wc- ja saniteettitilat siivotaan klooriliuoksella (500 ppm).
Varataan huonekohtaiset siivousvälineet ja -pyyhkeet. Monikäyttöisiä siivouspyyhkeitä käytettäessä tulee huomioida niiden asianmukainen huoltaminen (kts. Pyykkihuolto). Siivousvälineet (ämpärit, harjat, lastat) pestään desinfioivassa huuhtelulaitteessa (esim. DEKO ). Jos tämä ei ole mahdollista, välineet pestään siivouksessa käytettävällä aineella. Laitoshuoltajalle/siivoojalle on tiedotettava suojainten käytön tarpeellisuudesta (suojatakki, suu-nenäsuojus ja -käsineet). Suojakäsineet ovat työvaihekohtaiset. Siirryttäessä työvaiheesta toiseen riisutaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet ja tarvittaessa puetaan uudet suojakäsineet. (ks. suojainten pukemis- ja riisumisjärjestys) Yksikön yleisten tilojen kosketuspinnat (esim. ovenkahvat, pöydät, tukikaiteet, tuolien käsinojat, kaukosäädin) puhdistetaan huolellisesti yleispuhdistusaineella kerran päivässä. Vierailijat/omaiset Vierailuissa ei ole rajoituksia. Kaikkia yksikköön tulevia ohjataan desinfioimaan kädet yksikköön tullessaan ja sieltä poistuessaan sekä tarvittaessa vierailun aikana. Vierailijan/omaisen ei tarvitse suojautua vieraillessaan kantajan luona tai osallistuessaan lähihoitoon. Vierailija/omainen noudattaa tavanomaisia varotoimia jos hän altistuu kantajan eritteille (kantaja ripuloiva, runsaasti yskivä tai inkontinentti). Tällöin henkilökunta opastaa suojaimien oikean käytön. Kuntoutus, viriketoiminta ja harrastukset Kantaja voi liikkua ulkona. Erittävät haavat ja ihoalueet on peittävä huolellisesti. Osallistuminen yhteiseen kuntoutustilaisuuteen ja muuhun viriketoimintaan on mahdollista, jos kantajalla ei ole erittäviä ihohaavaumia, hengitystieinfektiota tai hän ei ole eritteillään tahriva (mm. virtsa/uloste). Allaskuntoutus tai saunominen muiden asukkaiden kanssa ei kuitenkaan ole mahdollista. Kantajan kuntoutusvälineiden suositellaan olevan henkilökohtaisia. Yhteisessä käytössä olevat kuntoutusvälineet puhdistetaan aina käytön jälkeen lämpödesinfektiolla tai desinfektioaineella (ks. tutkimus- ja hoitovälineet). Kädet desinfioidaan ennen yksilökuntoutusta ja yhteisiä tilaisuuksia. Kuntoutus- ja viriketoiminnassa käytetyt välineet pitää puhdistaa käytön jälkeen desinfektioaineella (ks. tutkimus- ja hoitovälineet). Kuljettaminen tutkimukseen tai muuhun Vastaanottavalle yksikölle tiedotetaan MRSA -kantajuudesta. Erittävät haavat ja ihoalueet peitetään huolellisesti puhtaalla siteellä ennen kuljetusta.
hoitolaitokseen Kosketuseristyksestä ilmoitetaan vain sairaankuljetukselle. Sairaankuljetuksen henkilökunta desinfioi kädet, suojaimien käyttö vain lähihoitotilanteissa. Kantajuudesta ei ilmoiteta sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille kuten taksinkuljettajille. Kantajan huoneen loppusiivous Huolellinen loppusiivous tehdään, kun kantaja vaihtaa huonetta tai poistuu laitoksesta. Siivouksessa huoneen lattia, tasopinnat (pöydät, kaappien päälliset), kosketuskohdat, wc- ja saniteettitilat ja roiskeet seinistä pyyhitään klooriliuoksella (500 ppm). Kertakäyttövälineet laitetaan jätteisiin ja muut tutkimus- ja hoitovälineet desinfioidaan (ks. tutkimus- ja hoitovälineet). Siivouksen jälkeen huoneeseen voidaan sijoittaa uusi asukas. Kirjallisuutta: Kansanterveyslaitos. 2004. Ohje metisilliiniresistenttien Staphylococcus Aureusten torjunnasta. MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C1/2004. Helsinki. http://www.ktl.fi/attachments/suomi/osastot/infe/julkaisut/mrsa2004.pdf Siegel, J.D., Rhinehart, E., Jackson, M., Chiarello, L. and the Healthcare Infection Control Practices Advisory Committee. 2006. Management of Multidrug-Resistant Organisms In Healthcare Settings. http://www.cdc.gov/ncidod/dhqp/pdf/ar/mdroguideline2006.pdf Siegel, J.D., Rhinehart, E., Jackson, M., Chiarello, L. and the Healthcare Infection Control Practices Advisory Committee. 2007 Guideline for Isolation Precautions: Preventing Transmission of Infectious Agents in Healthcare Settings. http://www.cdc.gov/ncidod/dhqp/pdf/isolation2007.pdf Smith, P.W., Bennet, G., Bradley, S., Drinka, P., Lautenbach, E., Marx, J., Mody, l., Lindsay, N. & Stevenson, K. 2008. SHEA/APIC Guideline: Infection prevention and control in the long-term care facility. Am J Infect Control 36;7: 504 535. WHO. 2009. WHO Guidelines on Hand Hygiene in Health Care. First Global Patient Safety Challenge Clean Care is Safer Care. http://whqlibdoc.who.int/publications/2009/9789241597906_eng.pdf h_mrsakantaja h_mrsa h_moniresistentti h_ohje h_pitkäaikaishoito h_kosketustartunta h_käsihygienia h_toimintaohje h_työntekijä h_vanhainkoti h_palvelutalo Sisällöstä vastaa VSSHP sairaalahygienia, sisältö tarkistettu 6/2012