Talouden näkymät Toukokuu 2016 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankaupan kasvu piristyi hieman helmikuussa. Maailmantalous kasvaa kuitenkin edelleen verkkaista tahtia kuluvana vuonna. Kasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. BKT:n kasvu oli hidasta Yhdysvalloissa ensimmäisellä neljänneksellä. Maaliskuun kokouksen perusteella Fed olisi nostamassa ohjauskorkoa pari kertaa tänä vuonna. Huhtikuun korkokokouksessa Fed oli aiempaa levollisempi kansainvälisen talouden riskien suhteen, mutta varsinaista viitettä seuraavasta koron nostosta ei kerrottu. Ensitietojen mukaan euroalueen BKT:n kasvu oli odotuksia parempaa tammi-maaliskuussa. Huhtikuun luottamusindikaattorit viittaavat kasvun jatkumiseen toisella neljänneksellä. Huhtikuun korkokokouksessa EKP ei viestinyt uusista toimista maaliskuun paketin jälkeen. Maaliskuussa EKP kertoi laajasta elvytyspaketista. Ohjauskorko laskettiin 0,00 %:iin. Maksuvalmiusluottokorko laskettiin 0,25 %:iin ja talletuskorko laskettiin -0,40 %:iin. Arvopaperien osto-ohjelman kuukausiostot nostetaan 80 mrd. euroon 60 mrd. eurosta huhtikuusta alkaen. Yritysten investointiluokan joukkolainat kelpuutetaan ostokohteiksi. Käynnistetään kesäkuussa uusi neljävuotinen TLTRO ohjelma, jossa korko voi olla alimmillaan talletuskorko. Vaikka huhtikuussa Kreikan ja troikan välisissä neuvotteluissa edistyttiin, avoimia kysymyksiä on edelleen. Toukokuussa euroryhmä kokoontuu asian tiimoilta. Kiinan BKT kasvoi 6,7 % tammi-maaliskuussa vuoden takaa. Investoinnit tukivat erityisesti talouskasvua. Venäjän BKT supistui maaliskuussa. Suomen kokonaistuotanto oli vajaan prosentin kasvussa tammi-helmikuussa. Vähittäiskauppa ja rakentaminen ovat kasvaneet alkuvuonna. Lisäksi teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa. Viennissä kehitys on ollut heikompaa. Kuluttajien ja yritysten talousodotukset ovat varsin valoisat ja viittaavat kasvun jatkumiseen.
Pientä piristymistä luottamuksessa ja maailmankaupassa indeksi 53 52 51 50 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % 5 12 13 14 15 16 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) 4 3 2 1 0 Maailmankaupan kasvu nopeutui 1,5 %:iin helmikuussa. Viime vuonna maailmankauppa kasvoi keskimäärin 2,0 %. Globaali teollisuuden luottamus koheni maaliskuussa. Taso viittaa kuitenkin varsin vaisuun kasvuun. Vuonna 2016 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Globaalitalouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Kehittyvien maiden talouksien vauhti ei kokonaisuutena piristy. Kehittyneiden maiden talouskasvu jatkuu kohtalaisena. Maailmantalouden suurimmat lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan. Myös Ison-Britannian kansanäänestys 23.6. EU-jäsenyydestä muodostaa riskitekijän.
Hidasta talouskasvua Yhdysvalloissa alkuvuonna 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Yhdysvaltojen keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan huhtikuun kokouksessaan. Fed arvioi maaliskuussa nostavansa ohjauskorkoa kaksi kertaa tänä vuonna. Ensitietojen mukaan BKT:n kasvu oli 0,5 % kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus piti yllä talouskasvua investointien ja viennin supistuessa. Teollisuuden luottamus on kohentunut, mutta teollisuustuotanto on edelleen supistunut. Huhtikuussa teollisuuden luottamus laski hieman. Kuluttajien luottamus on heilahdellut historiallisen keskiarvon tuntumassa. Vähittäiskaupan kasvu jäi tammimaaliskuussa hieman viime vuoden keskiarvoa vaisummaksi. Maaliskuussa uusia työpaikkoja syntyi edelleen ripeää 215 000 hengen vauhtia ja työttömyysaste oli 5,0 %.
Euroalueen BKT hyvässä kasvussa alkuvuonna 4 2 0-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 60 ostopäällikköindeksi 55 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 50 45 40 35 30 Ensitietojen mukaan ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT kasvoi 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Kasvu oli odotuksia parempaa. Huhtikuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi oli käytännössä ennallaan. Kotitalouksien luottamus vahvistui, kuten myös taloustunnelmia kuvaava indikaattori. Helmikuussa teollisuustuotannon kasvu hidastui. Vähittäiskauppa kasvoi 2,4 % edellisvuodesta. Euroalueen talous kasvaa 1,5 % tänä vuonna. Kotimainen kysyntä on hyvää, mutta teollisuuden vaimeus jarruttaa kasvun nopeutumista. Viime vuonna BKT kasvoi 1,5 %. Työttömyysaste oli 10,2 % maaliskuussa. Lukema oli matalin sitten elokuun 2011. Työttömyys laskee asteittain tänä vuonna.
60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Kiinan BKT:n kasvu hidastui hieman ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 16 Intia Kiina Kiinan BKT kasvoi 6,7 % tammi-maaliskuussa vuoden takaa. Investoinnit tukivat erityisesti talouskasvua. Kiinan teollisuuden luottamus (Caixin) vaimeni hieman huhtikuussa. Osakekurssit laskivat aavistuksen huhtikuun loppua kohden. Kiinan talouden tunnelmat vakautunevat vuoden mittaan. Kiinan kasvu lepää aikaisempaa selvemmin kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Tänä vuonna kasvu vaimenee 6,5 %:iin, mikä on virallisen tavoitteen alalaidalla. Venäjän talouden syvin taantuma jää taakse tänä vuonna. BKT supistuu kuitenkin 1,5 %. Maaliskuussa BKT väheni 1,8 % vuoden takaa. Vähittäiskauppa ja teollisuustuotanto supistuivat maaliskuussa. Talousuudistukset ja alhaiset raaka-aineiden hinnat pitävät yllä Intian hyvää BKT:n kasvua vuonna 2016. BKT kasvaa 7,5 %. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna.
Raakaöljyn hinta kallistui huhtikuussa indeksi 2010=100 160 140 120 100 80 60 40 20 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta kallistui huhtikuussa. Öljyn barreli-hinta oli huhtikuun lopulla 46 dollarissa, kuukaudessa hinnannousua tuli 9 dollaria. Öljyn hinta on noussut vaikka tuotannon rajoittamisesta ei saatu sopimusta Qatarissa huhtikuun puolivälissä. Neuvotteluja mahdollisesti jatketaan kesäkuussa. Viime aikoina öljyn hintaa on nostanut kysynnän kasvu ja tuotannon pienentyminen Yhdysvalloissa. Futuurihinnat ennakoivat 48 dollarin barrelihintaa tämän vuoden lopulle. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan varsin alhaalla myös jatkossa. Myös muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat nousivat huhtikuussa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden hintakehityksen maltillisena.
Euroalueen inflaatio taas miinuksella 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Euroalueen inflaatio oli huhtikuussa kokonaisuutena -0,2 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,8 %. Energian hintojen lasku painoi inflaation uudelleen miinukselle. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 0,0 %. Inflaatio nousee hieman tänä vuonna. Yhdysvalloissa inflaatio laski 0,9 %:iin maaliskuussa. Energian hintojen lasku painoi inflaatiota alas. Ydininflaatio oli 2,2 %.
2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % Huhtikuussa ei muutoksia EKP:n politiikkaan 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor Huhtikuun korkokokouksessa EKP ei kertonut uusista toimista maaliskuun paketin jälkeen. Maaliskuun elvytystoimet: Ohjauskorko laskettiin 0,00 %:iin. Maksuvalmiusluottokorko laskettiin 0,25 %:iin ja talletuskorko -0,40 %:iin. Arvopaperien osto-ohjelman kuukausiostot nostetaan 80 mrd. euroon 60 mrd. eurosta huhtikuusta alkaen. Yritysten investointiluokan joukkolainat kelpuutetaan ostokohteiksi (pl. pankkisektori). Käynnistetään kesäkuussa uusi 4- vuotinen TLTRO ohjelma, jossa korko voi olla alimmillaan talletuskorko. EKP:n elvytyspaketti tukee markkinoiden likviditeettiä ja on myönteistä yritysten luotonsaantimahdollisuuksien kannalta erityisesti eteläisellä euroalueella. Huhtikuussa EKP kertoi yksityiskohtia kesäkuussa alkavasta yritysten velkakirjojen osto-ohjelmasta.
Markkinoiden korko-odotuksissa ei muutoksia 6 5 4 3 2 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 3 kk euribor Huhtikuussa euribor-korot laskivat aavistuksen verran maaliskuun lopun tasoista. Isossa kuvassa markkinakorot pysyvät hyvin matalalla seuraavat pari vuotta. Euribor-korot 12 kuukauteen asti ovat tällä hetkellä negatiiviset. 1 0-1 4.4.2016 2.5.2016 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 ja OP
EKP aloittaa yritysten joukkolainojen ostot kesäkuussa 1800 1600 1400 EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa Uusi tavoite (ostoja 80 mrd./kk) 1200 Vanha tavoite 1000 (ostoja 800 60 mrd./kk) Julkisen sektorin 600 arvopaperit 400 Katetut joukkolainat 200 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit 0 3-2015 9-2015 3-2016 9-2016 3-2017 Osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen. Ostojen koko pysyy tavoitetasolla (viivan vaakasuora osuus). ja OP EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (60 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa 2015. Ostojen määrä nostettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa 2016. Osto-ohjelma jatkuu maaliskuuhun 2017 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja. Osto-ohjelman keston pidennyksen ja kuukausiostojen kasvattamisen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1740 mrd. euron edestä maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 320 mrd. eurolla vuoteen 2019 asti.
Nousua pitkissä koroissa 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Euroalue (20 v) Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Huhtikuun lopulla pitkät korot nousivat. Korkoja on nostanut odotukset etteivät keskuspankit enää runsaammin lisää elvytystä. Isossa kuvassa keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja vaimeat inflaatio-odotukset ovat pitäneet pitkiä korkoja alhaalla.
Kreikan tilanteesta neuvotellaan toukokuussa 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Portugali Espanja Italia Suomi Saksa 2015 2016 Vaikka Kreikan ja troikan välisissä neuvotteluissa on edistytty, avoimia kysymyksiä on edelleen. Toukokuussa euroryhmä kokoontuu asian tiimoilta. Kreikan uuden sopeutusohjelman ensimmäinen väliarvio valmistuu loppukeväällä. Tämän jälkeen IMF pohtii osallistuuko se kesällä 2015 sovittuun Kreikan tukipakettiin. Lisäksi on tarkoitus keskustella saako Kreikka velkahelpotuksia. IMF ja Kreikka ovat olleet kevään mittaan tukkanuottasilla, sillä IMF:n mielestä Kreikka ei ole tehnyt riittävästi talousuudistuksia sopeutusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Heinäkuussa Kreikka maksaa velkakirjan kuoletuksia 2,3 mrd. euron edestä EKP:lle, siihen mennessä Kreikan tulisi saada lisää rahaa tukipaketistaan.
Euro vahvistunut hieman USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2014 2015 2016 SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Euro on hieman vahvistunut viime aikoina. Fedin korkoviestien pehmeneminen ja Yhdysvaltain talouden verkkainen kasvu ovat painaneet dollaria. Vuoden mittaan euro todennäköisesti kuitenkin heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella keskuspankin elvytyspolitiikka jatkuu, kun taas Yhdysvalloissa kiristetään asteittain rahapolitiikkaa. Ruotsin kruunu on vahvistunut hyvän talouskasvun seurauksena. Maan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka jarruttaa kruunun tuntuvampaa vahvistumista. Huhtikuussa Riksbank ilmoitti kasvattavansa valtionlainaostoja.
Euroalueella osakekurssit nousivat huhtikuussa indeksi 4.1.2010=100 200 Keskeisiä osakeindeksejä S&P 500 180 160 140 OMX Helsinki Cap 120 100 80 Euro Stoxx 50 60 10 11 12 13 14 15 16 Osakekurssit ovat toipuneet vuoden alun laskusta. Huhtikuussa nousuvauhti kuitenkin tasaantui. Huhtikuussa kurssit nousivat euroalueella enemmän kuin Yhdysvalloissa ja Suomessa. Markkinoita tukevat kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Yhdysvaltain keskuspankin koron nostot, maailmantalouden kasvunäkymät ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa. Lisäksi Brexit on noussut markkinoiden huolenaiheeksi.
Suomen talous kasvussa vuoden alussa 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Helmikuussa kokonaistuotanto kasvoi 0,6 % vuoden takaa. Jalostus oli kasvussa. Suomen BKT kasvoi 0,5 % viime vuonna. Vienti ja yksityinen kulutus olivat kasvussa. Vuonna 2016 BKT kasvaa 0,8 % perustuen kotitalouksien kulutukseen ja investointien piristymiseen. Vienti kasvaa vähän. Parempi maailmantalouden suhdanne ja oikeat talouspoliittiset ratkaisut nopeuttavat BKT:n 1,6 %:n kasvuun vuonna 2017. Työttömyysaste laskee hieman ja on 9,3 % tänä vuonna. Inflaatio nousee aavistuksen tänä vuonna. Suomi alittaa rimaa hipoen EU:n vajesäännöt, sillä julkisen talouden alijäämä on 3,0 % suhteessa BKT:hen tänä vuonna ja ensi vuonna 2,7 %. Velkasuhde kasvaa edelleen. Viime vuonna alijäämä oli 2,7 %. Vaihtotase on ylijäämäinen.
Vähittäiskauppa kasvussa ensimmäisellä neljänneksellä saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus oli lähes ennallaan huhtikuussa. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta paranivat huhtikuussa. Sen sijaan arviot työttömyydestä ja omista säästämismahdollisuuksista heikkenivät. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 1,4 % maaliskuussa. Myynnin määrä kasvoi tammimaaliskuussa 1,4 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus kasvoi 1,3 % viime vuonna miinusmerkkisen inflaation ja asuntolainojen lyhennysvapaiden tukemana. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja asuntolainojen lyhennysvapaat tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Korkealla oleva työttömyys toisaalta hillitsee yksityistä kulutusta.
Yritysten odotukset myönteiset Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20 Rakentaminen -30-40 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus heikkeni hieman huhtikuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan hieman lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus oli ennallaan huhtikuussa. Luottamusindikaattori on pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Tilauskanta heikkeni. Henkilöstön ennustetaan kasvavan hieman. Palveluyritysten luottamus nousi aavistuksen ja on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus vahvistui ja on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Odotusten mukaan myynti kääntyy kasvuun lähikuukausina.
Viennin vaisuus jatkui helmikuussa indeksi 2011=100 120 110 100 90 80 70 60 50 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski 2 % helmikuussa edellisvuodesta. Tammi-helmikuussa viennin arvo laski 6 % vuoden takaa. Vienti euroalueelle väheni 5 % tammihelmikuussa. Vienti EU:n ulkopuolelle supistui 7 %. Venäjälle vienti supistui 18 % ja osuus laski 4,6 %:iin. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät helmikuussa 1,4 % vuoden takaa. Tammihelmikuussa uusia tilauksia saatiin 1,4 % edellisvuotta vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan Suomen viennin määrä kasvoi 0,6 % viime vuonna. Tavaravienti väheni, mutta palveluiden vienti oli kasvussa. Vienti kasvaa 1,0 % vuonna 2016. Vientikehitys on kuitenkin vaisua, sillä Suomelle tärkeiden välituotteiden ja investointitavaroiden kysyntä on vaimeata. Globaalin suhdanteen koheneminen ja kilpailukyvyn paraneminen nostavat viennin 3,5 %:n kasvuun ensi vuonna.
Vaihtotase hieman ylijäämäinen helmikuussa mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli 0,1 mrd. euroa ylijäämäinen helmikuussa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 0,5 mrd. euroa ylijäämäinen. Tammi-helmikuussa vaihtotase oli 30 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana alijäämää oli 140 milj. euroa. Alaeristä kauppatase ja tuotannontekijäkorvausten tase olivat ylijäämäisiä tammihelmikuussa, muut erät olivat alijäämäisiä. Vaihtotase on ylijäämäinen tänä ja ensi vuonna. Viime vuonna vaihtotase oli 0,3 mrd. euroa ylijäämäinen. Vuonna 2014 alijäämää kertyi 1,9 mrd. euroa. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen.
Rakentamisen hyvä kasvu jatkuu 30 20 10 0-10 -20-30 % 11 12 13 14 15 16 Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Joulu-helmikuussa rakennusluvat lisääntyivät 17 % ja aloitusten määrä 32 % vuoden takaa. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 3,0 %. Kasvua tulee monelta rintamalta, niin rakentamisesta kuin kone- ja laiteinvestoinneista. Yrityksillä on käynnissä isoja investointikohteita. Viennin vilkastuminen ja työllisyyden koheneminen nopeuttavat investoinnit 3,5 %:n kasvuun ensi vuonna. Viime vuonna investoinnit supistuivat 1,1 %, mutta viimeisellä neljänneksellä investoinnit kasvoivat 1,7 % vuoden takaa. Vuonna 2015 myönnettiin rakennuslupia 6,8 % edellisvuotta enemmän. Uudisrakentaminen näyttää keskittyvän yhä enemmän kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen.
Valtiontalouden alijäämä pieneni ensimmäisellä neljänneksellä mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 10 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli 0,1 mrd. euroa ensimmäisellä neljänneksellä, vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 0,9 mrd. euroa. Verotulojen kasvu pienensi alijäämää. Julkinen velka oli viime vuonna 63,1 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä oli 2,7 %. Valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna 3,1 % suhteessa BKT:hen ja kuntasektorin 0,7 %. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 3,0 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä laskee 2,7 %:iin. Velkasuhde kasvaa edelleen on 67 % suhteessa kokonaistuotantoon.
Kilpailukykyä parantavien toimien vaikutukset talouskasvuun Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun 0,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 2021) 1,5 0,5 0,7 1,0 0,5 Yhteensä 4,2 % Työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimus toteutuessaan parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä 0,5 %. Eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina 2017-2018. Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Esitettyjen toimien perusteella julkisella sektorilla muodostuu säästöjä 0,6 mrd. euron edestä (0,3 % BKT:sta). Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä 35 000. Työmarkkinajärjestöjen sopima ratkaisu on hallituksen pakkolakeja parempi, kun otetaan huomioon hallituksen toimet ja työmarkkinarauha. Keskusjärjestöt ilmoittavat sopimuksen kattavuudesta 1.6.2016 maan hallitukselle.
Hieman parempaa työmarkkinoilla tammimaaliskuussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Ensimmäisellä neljänneksellä työttömyysaste oli 9,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 0,1 %-yksikköä korkeampi. Työllisiä oli 5 000 enemmän ja työttömiä 2 000 vähemmän. Työttömyysaste oli maaliskuussa 10,1 %, mikä oli 0,2 %-yksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Maaliskuussa työttömien määrä oli ennallaan ja työllisten määrä kasvoi 39 000. Työttömyysasteen trendi pysyi 9,2 %:ssa. Avoimien työpaikkojen määrä kuukauden lopussa nousi hieman maaliskuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä väheni vuoden takaa. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli 0,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työttömyysaste laskee 9,3 %:iin tänä vuonna. Työllisyys kasvaa hieman ensi vuonna ja työttömyysaste on 9,0 %.
Inflaatio nollassa maaliskuussa 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta 10 11 12 13 14 15 16 Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Maaliskuussa inflaatio nousi -0,0 %:iin. Inflaation lievään nousuun vaikuttivat eniten ajoneuvoveron, hoitovastikkeen, sairaalamaksun ja hammaslääkärinpalkkion kuluttajahintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden ja asuntolainan keskikoron kuluttajahinnoissa. Maaliskuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,1 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli -0,2 % viime vuonna. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on 0,2 %.
indeksi 2010=100 112 110 108 106 104 102 100 98 96 Asuntojen hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä Vanhojen osakeasuntojen hinnat Pääkaupunkiseutu 10 11 12 13 14 15 16 Muu Suomi Koko maa Ensimmäisellä neljänneksellä asuntojen hinnat nousivat koko maassa 0,6 % edellisneljänneksestä ja 0,8 % vuoden takaa. Maaliskuussa asuntojen hinnat laskivat 0,4 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,4 % ja muualla Suomessa 0,5 %. Verrattuna edellisvuoden maaliskuuhun hinnat laskivat 0,2 % koko maassa. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 0,8 % koko maassa. Asuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,1 % ja muualla Suomessa 1,5 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet lähestyivät huhtikuussa pitkän aikavälin keskiarvoa. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden vaimeus pitää yllä varovaisuutta. Kuluvan vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.
OPn suhdanne-ennuste Tammikuu 2016 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2014 2015 2016e 2017e Bruttokansantuote -0,7 0,5 0,8 1,6 Tuonti 0,0-0,4 1,5 3,0 Vienti -0,9 0,6 1,0 3,5 Kulutus 0,3 0,7 0,9 1,0 - yksityinen 0,6 1,4 1,2 1,3 - julkinen -0,3-0,9 0,2 0,2 Investoinnit -2,6-1,1 3,0 3,5 Muita keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,2 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,3 9,0 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,9 0,8 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,7-3,0-2,7 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 63,1 65,2 67,0
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit