Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Kirkkonummi Toukokuun 7. 2008 Metsien käytön tulevaisuus Euroopassa Metsäntutkimuslaitos METLA Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi Jussi Uusivuori
Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Kirkkonummi Toukokuun 7. 2008 Esityksen sisältö: Euroopan metsien käytön tulevaisuus 1. Metsien eri käyttömuodot: taustamalli 2. Paperin ja puutuotteiden kulutusnäkymät 3. Metsäenergia ja ilmastopalvelut 4. Eurooppalaisia visioita metsien käytöstä 5. Politiikkasuosituksia Jussi Uusivuori
Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Kirkkonummi Toukokuun 7. 2008 Metsien eri käyttömuotoja Metsät Taloudellinen Käyttö Virkistyskäyttö Suojelukäyttö Metsäteollisuus Bioenergia Hiilensidonta, Biodiversiteetti Matkailu, Kaupunkimetsät Marjat ja Sienet Porotalaus Julkisomisteiset Jokamiehenoikeudet Biodiversiteetti Hiilivaranto Perinteinen Uudet Tuotteet Sähkö Lämpö Polttoaineet Kaupunkimetsät Kansallispuistot, Kuntametsät Jussi Uusivuori FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE
Metsiin kytkeytyviä arvoketjuja 1. Viestintä ja kommunikointi 2. Rakentaminen ja asuminen 3. Pakkaaminen ja logistiikka 4. Hygienia, terveyden- ja sairaanhoito 5. Kemikaalit ja tekstiilit 7. Polttoaineet ja energia 8. Matkailu-, maisema- ja luontopalvelut 9. Ilmastopalvelut Lähde: Laajennettu Dahl ym. (2005) pohjalta.
Ns. Perinteiset metsäteollisuustuotteet Paperi- ja puutuoteteollisuuden kehitystä voidaan arvioida kulutusennusteiden valossa.
Paperin ja kartongin kulutus maailmassa 1980-2020 500 Million tons Forecast Other Latin America 400 300 Rest of Asia China Nousevat markkinat kasvu-% 4.1/v 200 100 Eastern Europe Japan Western Europe North America Kypsät markkinat kasvu-% 0.0%/v 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Pöyry, Timo Suhonen
Havusahatavaran kulutus per capita 2005 Pohjois-Amerikka 0,37 0,05 0,12 0,62 0,68 0,28 0,17 0,40 0,13 0,16 0,23 0,24 0,17 0,22 0,62 0,12 0,08 0,24 0,09 0,95 1,18 0,64 0,28 0,05 0,01 0,11 0,01 0,04 0,61 0,37 Japani 0,20* P Pesonen 0,07 *Vuosi 2002 Lähde: FAO
Johtopäätökset: Perinteiset metsäteollisuustuotteet Paperituotteiden kulutus kasvaa vain hitaasti Euroopassa. Puutuotteiden kulutus voi kohota voimakkaastikin.
Ns. uudet tuotteet ja palvelut: metsäenergia ja ilmastopalvelut Euroopan metsien potentiaalista energian tuotannossa ja ilmastopalveluiden tuottajana antavat kuvaa maanosan metsävaroja luodanneet tutkimukset.
Euroopan metsävarojen tulevaisuutta käsitteleviä raportteja Wood resources availability and demands implications of renewable energy policies 2007. UNECE FAO University of Hamburg Future Forest Resources of Western and Eastern Europe by Sten Nilsson, Ola Sallnäs, Peter Duinker - Technology & Engineering -1992-496 pages This work conveys the timber assessment of the International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) Forest Study for Western and Eastern Europe Development of European Forests Until 2050: A Projection of Forest Resources by G. J. Nabuurs, European Forest Institute 2003-242 pages Metlan työraportteja 69: Forest energy potential in Europe (EU27) by Asikainen, Liiri, Peltola, Karjalainen & Laitila 2008 -
Metsäenergian teoreettinen ja tekninen potentiaali Euroopassa (EU 27) Lähde: Asikainen, Liiri, Peltola, Karjalainen & Laitila, 2008: Forest energy potential in Europe.
Johtopäätökset: metsäenergia ja ilmastopalvelut Varovaisesti arvioiden tällä hetkellä Euroopassa (EU 27) ainoastaan 15 20 prosenttia korjuukelpoisesta metsähakkeesta otetaan talteen. Korjuumäärät voitaisiin viisinkertaistaa nykyisestä. Tämä jättäisi noin 300 milj. m 3 :n vuotuisen kasvun ylijäämän käytettäväksi metsien ilmastopalveluihin. Näiden arvo 20 euron CO 2 hinnalla olisi noin 5 mrd. euroa vuodessa. EU:n ilmasto- ja energiavelvoitteet takaavat metsäenergialle kysyntäpotentiaalin. Metsäenergian kustannustason kehittyminen ja tarjonnan taso ovat avoimia kysymyksiä. Epävarmuutta aiheuttavat lisäksi eri maiden käyttämät uudistuvan energian ohjauskeinot: syöttötariffien ja vihreiden sertifikaattien soveltamisessa suuria eroja.
Eurooppalaisia visioita metsien käyttömuodoista Euroopan metsien muiden käyttömuotojen sekä koko metsäalan tulevaa kehitystä on arvioitu muutamissa yleisraporteissa.
FTP:n raportti 2005
YK:n ja FAO:n raportti 2004
Syken raportti 2004
Euroopan metsäministerikokous Raportti 2007
A Technology Platform Initiative by the European Forest-Based Sector Tämän hetken haasteina eurooppalaisella metsäsektorilla FTP (2005) näkee muun muassa uudelleen käytettävien puutuotteiden kehittelyn, tuotannon kysyntälähtöisyyden lisäämisen, osaavan työvoiman houkuttelun alalle, pääomavaltaisuuden pienentämisen sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen keskittymisen. Euroopan metsäsektorin tulisi myös huolehtia niin puuraaka-aineen kuin myös metsän muiden hyötyjen tasapuolisesta saatavuudesta. Metsäsektorin mahdollisuutena FTP näkee metsän entistä monipuolisempien tarpeiden tyydyttäjänä. Muun muassa puu muita materiaaleja korvaavana tuotteena sekä puu kemianteollisuuden ja vihreän sähkön raaka-aineena sisältää merkittäviä mahdollisuuksia. Tulee korostaa yhteistyön tärkeyttä eri sektorien, materiaalien ja teknologioiden kesken.
Syken raportin skenaariossa (A2), joka perustuu voimakkaaseen väestönkasvuun, arvioidaan metsien pintaalan pienenevän Euroopassa. Lähde: Kankaapää & Carter 2004: Construction of forest land use scenarios for the 21st century.
European Forest Sector Outlook Study:n (YK & FAO) mukaan Euroopan metsäpolitiikkaan on tullut kolme uutta tekijää viime vuosikymmeninä:
European Forest Sector Outlook Study (YK & FAO) Metsiin liittyvän virkistyksen kysyntä on todennäköisesti jo erittäin korkealla tasolla Länsi- Euroopassa, joten kysynnän voimakas kasvu tulevaisuudessa ei enää ole todennäköistä. Itä- Euroopassa ja CIS-maissa metsiin liittyvän virkistyksen odotetaan vielä kasvavan voimakkaasti.
Kansallispuistojen käyntimäärien kehitys Suomessa (lähde: Metsähallitus) 1996 714 000 1997 749 000 1998 771 000 1999 787 000 2000 833 000 2001 852 000 2002 1 012 000 2003 1 123 000 2004 1 285 000 2005 1 410 000 Luontomatkailu- ja virkistyspalvelututkijoiden mukaan metsien virkistys- ja matkailupalveluiden kysyntä tulee kasvamaan Euroopassa yleiselläkin tasolla. Esim.: Bell, S., Tyrväinen, L., Sievänen, T., Pröebstl, U. & Simpson, M. 2007. Outdoor recreation and nature tourism: trends, conflicts and research needs - a European perspective (http://landscaperesearch.livingreviews.org/article s/lrlr-2007-2/). Living Reviews in Landscape Research 1(2).
Fastest growing nature recreation activities Kayaking Snowboarding Jet skiing View or photograph fish Snow-mobiling Ice Fishing Sledding View wildlife Backpacking Day hiking Bicycling Horseback riding Canoeing Slowest growing nature recreation activities Motor-boating Primitive camping Sailing Visit historic sites Downhill skiing Snorkeling/ scuba Visit beach/waterside Anadromous fishing Caving Small game hunting Migratory bird hunting Picnicking Warm-water fishing Saltwater fishing Swimming Luonnon virkistyskäytön nopeimmin kasvavista muodoista useat liittyvät metsiin. Lähde: Cordell et al. 2004, 2005.
Tässä viitattujen raporttien ja tutkimusten sekä muun lähdemateriaalin ja todistusaineiston valossa voidaan esittää seuraavanlainen visio tai skenaario Euroopan metsien käytön tulevaisuudesta.
Pitkän aikavälin visio tai skenaario metsien käytön tulevaisuudesta Euroopassa Ilmaston muutos kiihdyttää globaalisti epätasaisen tulonjaon pönkittämää maahanmuuttoa Eurooppaan. Ruuantuotantoa ja maataloustuotantoa sekä Euroopassa että muualla kasvatetaan. Sektoreiden välinen kilpailu maasta kiihtyy Euroopassa (Metsät, maatalous, bioenergia, rakentaminen). Metsäsektorin sisällä kilpailu maasta lisääntyy eri käyttömuotojen välillä. Kilpailevat muodot ovat metsäteollisuutta palveleva metsätalous, metsäenergian tuotanto, ilmastopalvelut, virkistys ja matkailu sekä metsien suojelu.
Miten vision mukaiseen kehitykseen tulisi vastata Maankäytön suunnittelun tulee Euroopassa tehostua (EU ja jäsenvaltiot). Metsävarojen käyttöä ohjaavaa politiikkaa reivattava kohti monikäyttöä. Politiikan tulee tähdätä metsien ilmastohyötyjen sisäistämiseen: hiilinielujen kytkeminen päästökauppaan. Energiapolitiikassa Euroopan tasolla tulee pyrkiä suurempaan koordinaatioon. Metsien hyödyntämiseen kohdistuvan julkisen tuen ei tulisi kohdistua olemassa olevien rakenteiden säilyttämiseen, vaan uusien tuotteiden ja palvelumuotojen kehittymiseen.