Vartioimisala Heini Vaari HTSY Verohallinto 29.1.2013
Verohallinto 2 (5) VARTIOIMISALA on laatinut ilmiöselvityksen 20/2012 Vartioimisalasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan harmaan talouden riskejä, tietojen vaihtoa säätelevää lainsäädäntöä ja toimialan rakennetta harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Vartioimisala on osa turvallisuusalaa, joka puolestaan on osa kasvavaa palvelusektoria. Vartiointiliikkeiden työmäärä on kasvussa, sillä yhä useammat yritykset mm. teollisuudessa ja kaupanalalla haluavat keskittyä yhä enemmän ydintoimintoihinsa. Lisäksi monet julkiset laitokset ostavat enenevässä määrin vartiointipalveluita yksityisiltä vartiointiliikkeiltä. Turvallisuusalalla työn päätarkoituksena on ehkäistä vahinkojen syntyminen sekä rajoittaa jo syntyneiden vahinkojen laajuutta. 1 Vartioimisliikkeiden lisäksi turvallisuusalan toimijoita ovat järjestyksenvalvojat, yksityisetsivätoiminnanharjoittajat sekä turvatekniikkaa valmistavat tai myyvät yritykset. Turvallisuusalan tehtävät ovat laajentuneet viime vuosina teollisuuden ja kaupan aloilta yhä enemmän yleisille ja julkisille paikoille, kuten metroasemille. Lisäksi kehitykseen on vaikuttanut viranomaisresurssien pienentyminen. Yksityisellä turvallisuusalalla vartioimisliike-, yksityisetsivä-, järjestyksenvalvonta- ja turvatarkastustoiminnassa voidaan erityissäännösten nojalla käyttää julkista valtaa. Erityissäännösten toimivaltuuksia käyttämällä on mahdollista puuttua rajoittavasti perusoikeuksiin. Tämän vuoksi yksityisen turvallisuusalan palveluilla on ominaisuuksia, jotka erottavat ne muista palveluista 2. TURVALLISUUSALA JA YKSITYISET VARTIOIMISLIIKKEET Vartiointi- ja turvallisuusalan yritystoiminta on pienyritysvaltaista, sillä yrityksistä lähes 60 prosenttia työllistää alle kaksi henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna. Liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitattuna koko yksityinen turvallisuusala on keskittynyt kuitenkin vahvasti suuriin yrityksiin, joista monet ovat ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaiset yritykset ovat sijoittautuneet Suomeen lähinnä yritysostojen kautta. Vartioimisliikeluvanhaltijoista 60 prosenttia kuuluu yksityiset turvallisuuspalvelut tai etsivätoiminta -toimialoille. Yhteensä kahdeksalla prosentilla toimialana on turvallisuusjärjestelmät ja loput 32 prosenttia yrityksistä on jakautunut eri toimialoille. Vartioimisliiketoiminta on keskittynyt selvästi pääkaupunkiseudulle, sillä kolmannes yrityksistä on rekisteröity Helsinkiin tai muualle Uudenmaan alueelle. Etelä-Suomen ja Länsi- Suomen maakunnissa yritykset ovat keskittyneet kaupunkeihin. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluja leimaa suuri yrityskannan vaihtuvuus, mikä perustuu toimintansa aloittaneiden yritysten enemmyyteen suhteessa lopettaneisiin yrityksiin. 3 Toimintansa aloittaneiden yritysten määrä kasvoi selvästi vuoteen 2008 asti ja yrityskannan vuotuinen nettolisäys 4 pysyi suurena vielä vuosina 2009 2010. Vuonna 2011 yrityskannan nettolisäys putosi kuitenkin runsaaseen 30 yritykseen eli alle neljään prosenttiin yrityskannasta. Syynä voi olla kiristynyt kilpailu ja yritystoiminnan keskittyminen suuriin yrityksiin. 5 Vartiointiliikkeitä koskevaa lainsäädäntöä Vartioimisliiketoimintaa saa harjoittaa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919) 1 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan. Luvan myöntää Poliisihallituksen lupahallintoyksikön turvallisuusalan valvonnan vastuualue. Lupa oikeuttaa toimimaan koko maassa ja se on voimassa toistaiseksi. Luvanvaraisia vartioimistehtäviä ovat omaisuuden vartiointi, 1 Kandolin - Vartia - Leino - Tilev 2010, s. 3 2 Paasonen 2008, s. 8 3 Lith 2011 s. 7 4 toimintansa aloittaneita yrityksiä oli enemmän kuin lopettaneita 5 Lith 2011 s. 36
Verohallinto 3 (5) henkilön koskemattomuuden suojaaminen, vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastaminen, myymälätarkkailu, henkivartijatehtävät, arvokuljetustehtävät ja hälytyskeskustehtävät. Myös järjestyslain (612/2003) 22 :ssä säädetyt järjestyksenvalvontatehtävät ovat tehtäviä, joita voivat suorittaa ainoastaan vartioimisliikkeen palveluksessa olevat vartijat. Kyseisiä tehtäviä suorittavien vartijoiden on oltava hyväksyttyjä myös järjestyksenvalvojiksi. 6 SELVITYKSEN KOHDEJOUKKO Vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen toimiala (Nace 80) on käsitteellisesti laaja-alainen ja jakaantuu kolmeen alatoimialaan, joita ovat yksityiset turvallisuuspalvelut (Nace 80100), turvallisuusjärjestelmät (Nace 80200) ja etsivätoiminta (80300). Vartiointiliiketoiminta kuuluu kategoriaan yksityiset turvallisuuspalvelut (Nace 80100). 7 Selvityksen kohdejoukko on muodostettu 6.7.2012 Poliisihallituksen lupahallintoyksikön yksityisen turvallisuusalan valvonnan vastuualueelta saadusta vartioimisliikeluparekisteristä. Rekisterissä ovat voimassa olevien vartioimisliikeluvanhaltijoiden tiedot. Luparekisterissä oli poimintahetkellä yhteensä 237 luvanhaltijaa. Verohallinnon yritystietokannassa (elinkeinotoimintaa harjoittavat tai 31.12.2005 jälkeen lakanneet) yrityksiä löytyi 231. Jäljelle jääneistä kuudesta luparekisterin luvasta yhden haltijana oli kaupunki ja viisi lupaa kuului luonnollisille henkilöille, joiden elinkeinotoiminta oli loppunut ennen vuotta 2006 tai joilta ei löytynyt elinkeinotoimintatietoja. HARMAAN TALOUDEN RISKITEKIJÖITÄ TOIMIALALLA Selvityksen tarkoituksena oli tarkastella luvanvaraisella vartioimisalalla toimivien yritysten taloudellista luotettavuutta ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista mm. vero- ja kaupparekisterin tietoihin perustuen. käyttää selvityksissä harmaan talouden määrää tai muutoksia kuvaavia mittareita kuten verotuksen ilmoituspuutteet, elinkeinotoiminnan verovelat sekä yritysten ryvästyminen. Kaikille käytetyille mittareille on tyypillistä se, että ne eivät yksinään pysty osoittamaan harmaan talouden yleisyyttä tai määrää tutkittavana olevassa aineistossa. Yhdessä käytettynä ne kuitenkin antavat kuvaa siitä, onko tutkimuskohteen, esimerkiksi jonkin toimialan yritysten, harmaan talouden riski suurempi kuin muiden toimialojen yritysten. 8 Alihankinta ja heikko taloudellinen asema Huomattava osa vartioimisliiketoimialojen (yksityiset turvallisuuspalvelut ja etsivätoiminta) yrityksistä, eli lähes 60 prosenttia käyttää alihankintaa vartiointipalveluissaan. Alan harmaan talouden riskien voidaan arvioida muiden työvoimavaltaisten toimialojen tavoin liittyvän nimenomaan alihankintaan. Lisäksi huomionarvoista on taloudellisesti heikossa asemassa olevien yritysten määrä, sillä 39 yritystä toimi negatiivisella omalla pääomalla vuonna 2010 ja 43 vuonna 2011. Vuoden 2011 tiedot ovat keskeneräisen verotuksen tietoja kesältä 2012. Verovelat Elokuussa 2012 kohdejoukon yrityksistä 221 oli toimivia Verohallinnon määrittelyn mukaan. Toimiluvan haltijoista verovelkaisten yritysten osuus oli yhteensä 19 %. Tästä joukosta toiminimellä toimivista 29 yrityksestä 24 prosentilla oli verovelkaa. Yhtymien joukkoon lukeutui 24 yritystä, joista verovelkaa oli 33 prosentilla. Osakeyhtiöitä oli 176 yritystä, joista 17 prosentilla oli verovelkaa. Veroveloista suurin osa on määrältään pieniä, mutta keskiarvoa nostavat harvinaisemmat määrältään suuret verovelat. 6 http://www.poliisihallitus.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pages/8d937b2394fcbbc3c22576da004952f1? opendocument, 20.8.2012 7 Lith 2011 s. 11 8 http://www.vero.fi/download/noname/%7b660588c2-71c5-4aba-9a73-577b4dea7c76%7d/7955 Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisu: Harmaa talous 2012 s. 12
Verohallinto 4 (5) Arvioverotettujen yritysten määrä on hyvin pieni. Kohdejoukon yritykset näyttävät antavan veroilmoitukset pääosin tunnollisesti. Verovelkaisista 28 yrityksellä oli 2010 tilinpäätöstietojen mukaan alle 300 000 euron liikevaihto, 12 yrityksellä oli 300 000 2 000 000 euron liikevaihto ja viidellä (joista neljällä ensimmäinen tilikausi päättynyt vasta 2011) yrityksellä liikevaihtotietoa ei ollut. Yli 90 prosenttia verovelasta oli toimivilla yrityksillä. Suomessa toimivat luottoluokitusyhtiöt ovat luokitelleet normaalia suuremman luottoriskin yrityksiksi 39 54 vartioimisalan yritystä. Luottoluokitusyhtiöiden luokittelut perustuvat eri osatekijöihin ja luokitteluun vaikuttavat mm. maksuhäiriöt, yrityksen tausta ja talous. Verotarkastukset Verotarkastus on tehty 42 kohdejoukon yritykselle (tarkastustiedot vuodesta 2004 lähtien). Tarkastuskattavuus on 22 prosenttia. Tarkastuksia on tehty yhteensä 51 kpl, eli jotkin yritykset on tarkastettu kaksi kertaa tai useammin. Kaikista 51 tarkastuksesta yhteenlaskettu tarkastustulos on 6,7 miljoonaa euroa. "Ei toimenpiteitä -kertomuksia oli 15, eli lähes 30 prosenttia kertomuksista. Verotarkastuksissa havainnot ovat liittyneet hallinnollisiin seikkoihin kuten verolain tulkintaan tai arvonlisäverokannan väärään soveltamiseen. Rikosilmoituksia ei ole verotarkastusten yhteydessä tehty. Verotarkastusten yhteydessä vartioimisalalla ei ole havaittu vakavia harmaaseen talouteen liittyviä tapauksia. Em. tiedot perustuvat Verohallinnon tarkastustietorekisteriin. VASTUUHENKILÖIDEN YRITYSSUHTEET Vastaavat hoitajat Vartioimisliikkeen palveluksessa on oltava yksi tai useampi vastaava hoitaja, jonka hyväksyminen kyseisen vartioimisliikkeen vastaavaksi hoitajaksi on voimassa 9. Saaduissa vartiointiliiketiedoissa neljältä toimivalta yhtiöltä puuttui vastaavan hoitajan tiedot. Yrityksistä 140:ssä vastaavana hoitajana toimii kaupparekisteriin merkitty vastuuhenkilö ja lisäksi 10 yrityksessä vastaava hoitaja on entinen vastuuhenkilö. Yli puolessa yrityksistä hallinnosta ja vartioimisliikeluvasta vastaavat olivat samoja henkilöitä. Ryvästyminen ja muut yritysyhteydet Vartioimisliikeluvanhaltijoiden yritysyhteyksiä tarkasteltiin kaupparekisteritietojen avulla. Tarkastelussa huomioitiin päättyneet ja elokuussa 2012 voimassa olevat kaupparekisterisuhteet. Vartioimisliikeluparekisterissä ei ole yrityksiä, joiden nykyisillä tai aikaisemmilla kaupparekisteriin merkityillä vastuuhenkilöillä olisi ollut liiketoimintakielto. Lisäksi selvisi, että turvallisuusala on hyvin keskittynyttä eli alan yritykset toimivat useamman yrityksen rypäissä. Ryvästymistä tarkasteltiin katsomalla liittyvätkö kohdejoukon (vartiointiliikeluvanhaltijat) yritykset toisiinsa kaupparekisterisuhteiden kautta. Tarkasteluissa huomioitiin kaikki organisaatiohenkilön määrityksen 10 täyttävät voimassa olevat kaupparekisterivastuusuhteet. Vartiointiliikerypäisiin kuului 42 yritystä, 18 prosenttia kohdejoukosta. Nämä muodostivat yhteensä 16 rypästä. Suurimmassa rypäässä oli kuusi yritystä. Vain kahden yrityksen rypäitä oli 12, joista viisi oli osakeyhtiö + toiminimi -rypäitä. 9 http://www.poliisihallitus.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pages/277b7e443a058cb4c22576da004952f9 28.8.2012 10 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010), 2 Määritelmät; Tässä laissa tarkoitetaan: organisaatiohenkilöllä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 2 :ssä tarkoitettua henkilöä tai sellaista omistajaa, joka yksin tai yhdessä ylenevässä tai alenevassa sukulaissuhteessa olevan henkilön, aviopuolison, rekisteröidyssä parisuhteessa toisen osapuolen tai samassa taloudessa asuvan henkilön kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhteisön pääomasta tai heillä on vastaava osuus yhteisön äänimäärästä
Verohallinto 5 (5) Vartioimisliiketoiminta on selvityksessä esiin tulleiden tietojen mukaan hyvin ryvästynyttä eli ala on huomattavan keskittynyt. Kohderyhmässä oli 121 yritystä, joiden määräävillä vastuuhenkilöillä ei ole voimassa olevia määrääviä vastuusuhteita muihin yrityksiin. Voimassa olevia määrääviä vastuusuhteita (toimitusjohtaja, johtaja, hallituksen puheenjohtaja, prokuristi tai elinkeinonharjoittaja tai osakkeenomistaja 2011) vartioimisliikkeiden määräävillä vastuuhenkilöillä oli 354 muuhun yritykseen. Päättyneitä määrääviä kaupparekisterivastuusuhteita oli 272 yritykseen. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITYSESITYKSIÄ Vartioimisliikkeet ovat keskittyneet vahvasti pääkaupunkiseudulle sekä muualle Uudellemaalle. Muualla maassa sijaitsevat vartioimisliikkeet ovat pieniä ja vahvasti paikallisia toimijoita. Alan suurimmat yritykset ovat ulkomaalaistaustaisia monialayrityksiä, joiden liikevaihdosta on hankala päätellä vartiointitoiminnan osuutta. Suurin osa vartioimisliikkeistä on osakeyhtiöitä. Vartioimisalalla yritykset antavat veroilmoituksen säännönmukaisesti, mikä näkyy arvioverotettujen yritysten vähäisenä määränä. Osalla vartioimisalan yrityksistä taloudellinen luotettavuus on heikentynyt. Maksamattomat verot ilmenevät verovelkana ja elokuussa 2012 verovelkaa oli 19 prosentilla alan yrityksistä. Lisäksi vartioimisalalla toimivista yrityksistä runsaalla 18 prosentilla taloudellinen luotettavuus on heikentynyt negatiivisen oman pääoman takia. Verotarkastusten yhteydessä vartioimisalalla ei ole havaittu vakavia harmaaseen talouteen liittyviä ilmiöitä tai laaja-alaista harmaata taloutta. Vartioimisliikeluparekisterissä ei ole yrityksiä joiden nykyisillä tai aikaisemmilla kaupparekisteriin merkityillä vastuuhenkilöillä olisi ollut liiketoimintakielto. Suurimmalla osalla selvityksessä olleista yrityksistä niiden hallinnolliset toimijat ja vartiointiliikeluvan haltijat olivat samoja. Lisäksi selvisi, että vartioimisala on hyvin keskittynyttä eli alan yritykset toimivat useamman yrityksen rypäissä. Harmaan talouden Selvitysyksikkö ehdottaa, että vartioimisliikeluvanhaltijoilta edellytettäisiin toimiluvan ehtoina myös julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamista. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 4 :n 1 momentin 4-kohdan ja 2 momentin 1-kohdan mukaan toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija varallisuutensa puolesta kykenee huolehtimaan toiminnasta hyvin. Toimiluvan myöntäjä voisi samalla kontrolloida myös sitä, että hakija on hoitanut veroihin ja muihin julkisoikeudellisiin maksuihin liittyvät maksu- ja ilmoitusvelvollisuutensa. Julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamisen tarkistaminen vartioimisliikeluvan myöntämisen yhteydessä lisäisi alan toimijoiden taloudellista luotettavuutta ja vähentäisi harmaan talouden riskiä. Myös lupaviranomaisen tietojensaantioikeuksia tulisi tarkistaa siten, että lupaviranomaisella olisi oikeus saada tehtäviänsä varten salassapitovelvollisuuden estämättä muilta viranomaisilta tietoa julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamisesta. ä koskevaa lakia voitaisiin myös muuttaa niin, että lupaviranomainen olisi oikeutettu käyttämään valvontatehtävässään Harmaan talouden Selvitysyksikön tarjoamia palveluita edellä kuvatun velvoitteiden hoitamisen arvioimiseksi. (Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä 1207/2010, 6 ) Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen 20/2012 Lisätiedot ja ilmiöselvitystilaukset htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070