Iäkkäät asukkaat ja vanhuspalvelut Asiakasraati 27.4.2016 Risto Kortelainen, palvelujohtaja
1. Kaupunkistrategia, vanhuspalvelujen haasteet, linjaukset ja tavoitteet
Kaupunkistrategia ja perusturvan linjaukset Kaupunkistrategian mukaan Jyväskylä haluaa olla ROHKEASTI AIKAANSA EDELLÄ. Uuden kaupunkistrategian strategiset päämäärät ovat aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat, vaikuttava elinkeinopolitiikka ja resurssien viisas käyttö. Niiden toteuttamiseksi strategia sisältää valittuja tavoitteita ja painopisteitä, joissa onnistuminen on ratkaisevaa kaupungin menestyksen kannalta. AKTIIVISET JA HYVINVOIVAT asukkaat on ensisijainen päämäärä myös kaupungin iäkkäille asukkaille. Perusturvan toimintalinjauksissa tämä tarkoittaa iäkkäille asukkaille: 1. kotona asumisen tukemista, sekä 2. hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Kotona asumisen tukemiseen liittyvänä perusturvan yhteisenä linjauksena on tavoite, jonka mukaan muodostetaan runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille toimintamalli vaikuttavuuden parantamiseksi ja kustannusten nousun hillitsemiseksi.
Vanhuspalvelujen haasteista (1) Iäkkäiden asukkaiden palveluihin kohdistuvat paineet johtuvat ensisijaisesti väestön ikääntymisestä. Väestön ikääntyessä palveluiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä olevat voimavarat. Jyväskylässä 75 vuotta täyttäneiden määrän on ennustettu kasvavan nykyisestä 9 700 asukkaasta lähes 15 000 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Keski- Suomessa 22 500 asukkaasta 31 900 asukkaaseen samana aikana. Maakunnan ja myös Jyväskylän vanhuspalveluiden palvelurakenteessa on sitoutunut korostuneesti voimavaroja ympärivuorokautiseen asumiseen ja hoitoon (tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaishoidon laitospalvelut). Tämä on tapahtunut osin hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn, kotona asumisen tukemisen ja kotihoidon tehostamisen sekä omais- ja perhehoidon kehittämisen sijaan. Keski-Suomessa 75 vuotta täyttäneistä omassa kodissa asuu vain 89,7 prosenttia asukkaista, kun esimerkiksi merkittävästi kotona asumisen tukemiseen ja kotikuntoutukseen panostaneen Eksoten alueella omassa kodissa asuu 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Myös muita esimerkkejä on. Ja tämä näkyy myös kustannuksissa.
Vanhuspalvelujen haasteista (2) Jos nykyisellä palvelurakenteella ja toimintamalleilla jatketaan, tarvittaisiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 500 tehostetun palveluasumisen (24/7 palvelu) lisäasuinpaikkaa Jyväskylässä. Osaavan ja riittävän hoitohenkilökunnan saatavuus on jo pidemmän aikaa ollut haastavaa ja mahdollisuudet lisätä absoluuttista henkilöstön määrää ovat rajalliset. Tähän vaikuttavat tarve hillitä julkisia kustannuksia, mutta myös huoltosuhteen muutoksesta johtuva työvoiman väheneminen (voimakas eläkepoistuma). Puolestaan, jos tavoitellaan samaa palvelurakennetta kuin esimerkiksi Eksotessa on, tullaan toimeen huomattavasti vähemmällä ympärivuorokautisen hoidon ja asumisen paikkamäärän lisäyksellä seuraavat 10 vuotta.
75 vuotta täyttäneiden määrän kehitys - kaupungin peruspalvelujen tarpeen ja kysynnän kriittinen muutostekijä Vuosi yli 75v yli 80v yli 85v M% 75v M% 80v M% 85v 2014 9 439 5 436 2 629 2020 11 434 6 533 3 116 21 20 19 2025 15 091 7 939 3 782 32 22 21 2030 17 697 10 929 4 764 17 38 26 2035 19 606 12 820 6 881 11 17 44 2040 20 935 14 005 7 962 7 9 16 Tilastokeskus: väestörakenne 2014 ja väestöennuste 2013-2040
Keski-Suomessa 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä 75-45000 40000 36646 39861 41604 35000 31959 30000 25000 22531 25319 20000 15000 10000 5000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Keski-Suomessa 85 vuotta täyttäneiden määrä lähes kolminkertaistuu vuoteen 2040 mennessä 85-18000 16000 15603 14000 13697 12000 10000 8000 6000 6442 7176 8206 9808 85 4000 2000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2012 2013 Koko maa 48,6 48,2 Jyväskylä 50,5 49,6 Lahti 53,9 52,7 Tampere 52,5 52,1 Turku 55,6 55,4 Oulu 47,8 47,0 Kuopio 49,2 48,9
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestööstä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 88,8 88,7 91,3 91,1 91 90,9 90,9 90,6 90,5 90,4 90,3 90,2 90,2 90,2 90,1 90 89,9 89,7 89,4 92,5 86 87 88 89 90 91 92 93
Vanhuspalvelujen tavoitteista (1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta on erityisesti tärkeää kiinnittää huomiotta aikaan ennen säännöllisten palvelujen alkua. Toimintakyky on 80-85 prosentilla iäkkäistä asukkaista varsin hyvä. Vahvasti omaan pärjäämiseensä luottava iäkäs asukas sekä iäkkäiden omaehtoista elämää tukeva ympäristö koti ja ikäystävällinen kaupunki on vanhuspalvelujen kehittämisnäkymä. Tämä toteuttamiseksi perustehtävänä on riittävien ja vaikuttavien palveluiden ja muun tuen tarjoaminen oikea-aikaisesti sekä vaikuttaminen ympäristöön ja kaupunkirakenteeseen. Mahdollinen sote-uudistus korostaa tätä. Hyvinvoinnin edistäminen sekä asumisesta ja ympäristöstä huolehtinen jää kuntien tehtäviksi. Julkisen hyvinvointivastuuseen kuuluva peruspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille (mm. paljon palveluja tarvitsevien iäkkäiden palvelut). Kuntien kannusteet tehtävänsä hoitamiseksi ovat tärkeita. Maakunnan peruspalvelujen asiakaskunnat rakentuvat joka tapauksessa kuntien asukkaista.
Vanhuspalvelujen tavoitteista (2) Tavoitteena on, että vuonna 2025 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodin omaisessa ympäristössä. Nykyisin 75 vuotta täyttäneistä asukkaista asuu nykyisin kotonaan 89,4 prosenttia. Tämä on suurten kaupunkien vertailussa alhainen osuus. Vuoteen 2030 osuus nousee 95 prosenttiin Keski-Suomen Sote 2020-hankkeen tavoitteen mukaisesti. Lähivuosina vanhuspalveluiden palvelurakennetta muutetaan edelleen vähentämällä pitkäaikaishoidon laitospaikkoja, hillitään tehostetun palveluasumisen kasvua ja siirretään vapautuvia voimavaroja kotihoitoon.
Kotona asumisen tukemisen ensisijaisuus (1) Kotona asumisen tukemista vahvistetaan eri tavoin. Kotihoidon voimavarojen riittävyyden rinnalla lisää kotikuntoutusta ja vanhuspalvelujen lääkäritoimintaa vahvistetaan (etälääkärikokeilu ja asiakkaiden mahdollinen segmentointi, kotisairaala vanhuspalvelujen, avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pilottihankkeena 1.3.2016) Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto mahdollistaa hoitotyön optimoinnin ja sähköisen lukkojärjestelmän kattavan käytön. Järjestelmän ansiosta voidaan odottaa huomattavaa tuottavuuden parannusta. Digitalisoinnin edetessä voidaan kokeilla ja ottaa käyttöön myös palvelu- ja hoitoteknologian uusien sovelluksia. Kaupunkirakenteen suunnittelussa korostuvat iäkkään väestönosan ikäystävälliset asumisratkaisut, jotka tarjoavat edellytyksiä yhteisöllisyyteen ja tukevat kotona asumista. Asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia parannetaan palveluohjauksen keinoin (mm. henkilökohtainen budjetointi). Myös hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen lisää palvelujen vaikuttavuutta.
Kotona asumisen tukemisen ensisijaisuus (2) Jyväskylän nykyistä palvelurakennetta kevennetään panostamalla omaehtoista kotona asumista tukevien kevyempien palveluiden ja tukitoimien sekä asumisratkaisuiden kehittämiseen. Näin hillitään ympärivuorokautisen asumis- ja laitospalveluiden tarpeen lisäystä. Keskeisimmät keinot vaikuttaa vanhuspalvelujen palvelurakenteeseen ovat: 1) ikääntyneen väestön osallisuuden, tiedon ja taitojen lisääminen, 2) yhteisöllisyyden edistäminen sekä 3) asumismuotojen kehittäminen monimuotoisemmiksi.
Jyväskylän nykyistä vanhuspalvelurakennetta tullaan keventämään merkittävästi vuoteen 2025 mennessä Yhteensä noin 93% 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodin omaisessa ympäristössä Jyväskylän vanhuspalvelurakenne vuonna 2025 1 Valtaosa ikääntyneistä asuu kotona 2 Nykyistä isompi osa asuu kodinomaisessa ympäristössä, jossa palvelut ovat helposti saatavilla 3 Nykyistä pienempi osa ikääntyneistä on ympärivuorokautisten palveluiden piirissä 4 Laitospalveluita tarvitsee vain murto-osa väestöstä Valtaosa ikääntyneistä asuu kotonaan joko ilman palveluita tai omaehtoisesti hankittujen palveluiden avulla. Tukena erilaiset asumisratkaisut. 15-20% ikääntyneistä asuu omaehtoisesti kotonaan tai senioriasumisessa mm. kotihoidon ja omaishoidon turvin. Asumisyksiköissä ikääntynyt voi asua vaikka loppuun saakka palvelutarpeen kasvaessa Ympärivuorokautisessa asumisessa asuu tulevaisuudessa noin 6-7 % ikääntyneistä. Tehostettua palveluasumista korvataan uusilla asumismuodoilla. Vain erittäin huonokuntoiset ja paljon sairaanhoidollista ja lääkärin tukea tarvitsevat jatkossa laitoshoitoa (noin 1% ikääntyneistä). Laitoshoidon lisäksi tarvitaan lyhytaikaishoitoa tkvuodeosastoilla ja esh:ssa. Palvelurakenteen keventyminen edellyttää palveluntuotannon vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantumista *Vuoteen 2030 osuuden odotetaan nousevan 95 %:iin Keski-Suomen sote 2020-hankkeen tavoitteen mukaisesti.
Iäkkäiden osallisuus ja itsemäärääminen Hyvinvoinnin edistämisessä ja peruspalveluissa korostetaan julkisen hyvinvointivastuun rinnalla korostetaan asukkaiden omaa aktiivisuutta ja osallisuutta hyvinvoinnistaan. Asukkaiden valinnan mahdollisuudet lisääntyvät ja asiakasohjautuvat toimintatavat yleistyvät (henkilökohtainen budjetointi, monituottajuus). Ennen säännöllisiä palveluja julkisen tehtävä on luoda edellytyksiä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen mm. tarjoamalla matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta (kulttuuri- ja liikuntapalveluista, järjestöjen ja yritysten tarjoamasta toiminnasta, seniorikioskit). Tämä tarkoittaa vanhuspalveluissa palveluohjauksen kehittämistä ja alueellisten kotihoidon keskusten avaamista. Osallisuuden lisääminen tarkoittaa käyttäjien mukaan ottamista palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen (palvelumuotoilu, kansalais- ja asiakasraadit) Pyrkimys on tukea iäkkäiden asukkaiden valmiutta suunnitella ja hakea ratkaisuja tärkeisiin elämän tilanteisiin. Mm. aiemmassa vaiheessa asumisratkaisujen tekeminen eri vaihtoehdoista. Elämäntyylit. Asiakaskohtaisten ratkaisujen aktiivinen etsiminen. Digitalisaation hyödyntäminen - ei jatkossa niinkään ikä- ja sukupolvisidonnasta.
Vastuun kolmijako hyvä ikääntyminen Kansalaisen vastuu Kunnan hyvinvointivastuu Soten julkinen palvelulupaus
Yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki Yhteisöllisyys on merkittävä voimavara, jota ei ole riittävästi hyödynnetty Julkisen tehtävänä on luoda edellytyksiä ja tukea yhteisöllisyyden muodostumista lähiyhteisöissä ja asumisratkaisuissa. Iäkkäiden asukkaiden pärjäämisen kannalta ympäristösuhde on erityisen tärkeä, se kuinka lähiyhteisössä muodostuu sosiaalista tukea ja turvallisuutta. Sosiaalisen tuen lähteet ovat ensisijaisesti omaiset, läheiset, naapurit, vapaaehtoiset ja järjestötoimijat, joiden aktivoinnissa myös julkisella tärkeä merkitys (käytännössä toiminnanohjaajat, toiminnan sisältöjen tuottajat ja vapaaehtoiskoordinaattorit) Sosiaaliset verkostot tuottavat suuriman osan sosiaalisesta tuesta. Puhutaan varhaisen eläkeiän ruuhka vuosista, ns. care taking pool. Epävirallinen sosiaalinen tuki 80 % ja julkinen hyvinvointivastuu 20 %. Vanhusten pärjäämisen tukemiseksi voidaan suunnata myös uusia ryhmiä tekemää vapaaehtoistyötä mm. opiskelijat, työttömät ja maahanmuuttajia
Monimuotoiset asumisen ratkaisut ja vaihtoehdot Ikäystävällinen ympäristö, yhteisölliset asumisratkaisut ja vanhusten palvelut ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu tarjoavat perustan yhteisöllisyyttä tukeville asumisen ympäristöille, joilla on puolestaan vaikutusta palvelujen toimintamalleihin sekä myös tarpeeseen ja kysyntään. Palvelurakenteen ja toimintamallin muuttaminen enemmän kotona asumista tukeviksi niin, että aiempaa useampi iäkäs asukas voi asua kotona elämänsä loppuun. Julkisen tehtävänä on paitsi varmistaa asunnonmuutostöiden saatavuus edistää myös osaltaan ikääntyneelle väestönosalle soveltuvien asumisratkaisujen ja -vaihtoehtojen kaavoitusta, suunnittelua ja toteuttamista. Muuttojen sijasta palveluja vahvistetaan toimintakyvyn muutosten mukaan. Ikääntyviä voidaan toki asukkaita tukea muuttamaan riittävän aikaisessa vaiheessa alueille, joissa palveluita on saatavilla toimintakyvyn muutosta vastaavasti: asumisoikeusasunnot, seniorikorttelit ja jopa kaupungin osat (Hervanta) Tarvetta on juuri tämänkaltaisille välimuotoisille asumisratkaisuille, myös uudenlaisille perhehoidonyhteisöille (Kaarina) Asumisen tulee olla myös iäkkäiden asukkaiden saavutettavissa myös hinnaltaan
Päätelmiä: IKÄYSTÄVÄLINEN KUNTA (1) Iäkkäiden pärjäämisen ja toimintakyvyn kannalta tärkeä vaihde on aika ennen säännöllisiä palveluja. Tässä vaiheessa on paljon eri toimijoita mukana ja yhteisöjen merkitys suuri. Säännöllisten palvelujen alkaessa usein tarkastelukulma supistuu. Tilannetta katsotaan usein yksipuolisesti hoidon ja palvelujen näkökulmasta. Seniorirakentamista ja sen suunnittelua ovat pitkään ohjanneet hoito- ja hoivapalveluiden järjestämisen näkökulma. On rakennettu ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen toimintayksiköitä, jotka asukkaan kannalta tarkoittavat makuuhuoneen ja kylpyhuone/vessan huoneistoja. Tosi asiassa 65 vuotta täyttäneistä vain joka kymmenes on säännöllisten palveluiden piirissä. Tähän asti palvelujen piiriin syntyneitä jonoja on pyritty suitsimaan palvelukriteereillä, jotka ovat toki perustuneet niukkoihin voimavaroihin. SOTE2020 hankkeen yhteisen näkemyksen mukaan palvelujen kysyntää tulee hillitä ennen kaikkea hyvinvoinnin edistämisellä ja ennaltaehkäisevällä työllä, kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä eli pitämällä hyvää huolta niiden toimintakyvystä, joilla ei vielä ole säännöllisen palvelun tarvetta
Päätelmiä: IKÄYSTÄVÄLLINEN KUNTA (2) Hoivarakentamisen sijaan haetaan mielekkäitä asumisen ratkaisuja iäkkäille asukkaille, kun nykyinen koti vaikeuttaa hänen arjessa pärjäämistään sijaintinsa, varustetasonsa, kokonsa tai kiinteistönhoidon haasteiden vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta itsehallintoalueille eli maakuntiin vuonna 2019. SOTE uudistuksen jälkeen kunnille jää vastuu edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvoinnin, arjen sujuvuuden ja iäkkäiden toimintakyvyn ja pärjäämisen kannalta oleellista on, miten kunta kykenee turvaamaan lähipalvelut, joukko- ja asiointiliikenteen, tietoverkot, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ja miten kunta huomioi kaavoitus-, asunto-, turvallisuus-, liikenne- ja yhdyskunta-suunnittelussaan ikääntyvät kuntalaisensa eli kuinka
Neuvontaa ja palveluohjausta tarjotaan jatkossa yhden keskitetyn toimiyksikön lisäksi alueellisissa toimintapisteissä, joiden yhteyteen sijoitetaan myös mm. kotihoidon alueiden kotihoitokeskukset Lähiyksiköt tuovat neuvonnan ja ohjauksen lähellä iäkkäiden asukkaiden omaan kaupunginosaa Lähi-OIVA : Pohjoinen / Palokka seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoiminta Pohjoisen alueen kotihoitokeskus Lähi-OIVA : Läntinen / Korpilahti seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoiminta Tilat tarvittaessa käytettävissä kotihoidon tiimitiloina Päiväkoti Kirjasto *Keskustaan yhdistetään kaksi päiväkeskusta yhdeksi isoksi Alueella alle 1000 65+-vuotiasta Alueella 1000-2000 65+-vuotiasta Alueella yli 2000 65+-vuotiasta Kyllikin kadun Seniorikampus ( Uusi-Kyllikki ): OIVA-keskus: matalan kynnyksen neuvonta (ja seniorikioski) ja palveluohjaus Kokoontumispaikka ikääntyneille Keskustan uusi päiväkeskus* sekä päiväaikainen perhehoito (muistisairaille ja omaishoidon asiakkaille) Kotihoidon sekä turva- ja vuorohoidon tilat Lääkäripalvelut ja muistipoli Kuntouttava toiminta Yhteisöllistä senioriasumista Lähi-OIVA : Itäinen Vaajakoski seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoimintaa Itäisen alueen kotihoitokeskus
SUURALUEITTAINEN IKÄRAKENNE 2014 Suuralueittain Yhteensä alle 16-vuotiaat % 16-64-vuotiaat % yli 65- vuotiaat % Kantakaupunki 26 954 2 159 8,0 % 19 423 72,1 % 5 372 19,9 % Kypärämäki-Kortepohja 11 475 1 719 15,0 % 7 836 68,3 % 1 920 16,7 % Lohikoski- Seppälänkangas 4 704 773 16,4 % 3 007 63,9 % 924 19,6 % Huhtasuo 9 011 1 482 16,4 % 5 948 66,0 % 1 581 17,5 % Kuokkala 17 122 2 951 17,2 % 12 284 71,7 % 1 887 11,0 % Keltinmäki-Myllyjärvi 7 574 1 242 16,4 % 5 246 69,3 % 1 086 14,3 % Keljo 6 008 1 421 23,7 % 3 887 64,7 % 700 11,7 % Halssila 5 808 1 109 19,1 % 3 714 63,9 % 985 17,0 % Säynätsalo 3 310 612 18,5 % 2 050 61,9 % 648 19,6 % Tikkakoski-Nyrölä 5 271 1 324 25,1 % 3 097 58,8 % 850 16,1 % Palokka-Puuppola 15 135 3 676 24,3 % 9 129 60,3 % 2 330 15,4 % Vaajakoski-Jyskä 14 775 3 086 20,9 % 9 229 62,5 % 2 460 16,6 % Kuohu-Vesanka 2 331 596 25,6 % 1 398 60,0 % 337 14,5 % Korpilahti 4 953 908 18,3 % 2 867 57,9 % 1 178 23,8 % Ei tietoa 1 349 213 15,8 % 960 71,2 % 176 13,0 % Yhteensä 135 780 23 271 17,1 % 90 075 66,3 % 22 434 16,5 % - Tikkakosken, Palokka-Puuppolan, Vaajakoski-Jyskän, Kuohu-Vesangan sekä Keljonkankaan alueiden väestörakenne on muuta Jyväskylää lapsivaltaisempi. - Kantakaupungin alueella, Lohikoskella, Säynätsalossa ja Korpilahdella yli 65- vuotiaiden osuus on muuta Jyväskylää suurempi.
Vanhuspalvelujen palvelualueen palveluprosessi ja -organisaatio
Jotta paremmin pärjäisimme! Poissulkevista palvelukriteereistä pärjäämisen tukemiseen Tarmo hyvinvointia edistäviin ja kuntouttaviin palveluihin Mh+wc huoneistopolitiikan sijasta asumiseen houkuttelevia vaihtoehtoja Ryhmäkotirakentaminen jäihin, tilalle palvelukortteleita, -kampuksia, yhteisöasumista
Hyvinvointia edistävään ja kuntouttavaan työhön on varaa Mikäli strateginen linjaus palvelurakenteen suhteen pitää TP / LH Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu laskennallisesti kahteen asiakkaaseen HV edistäminen Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu lähes 300 asiakkaaseen Kotikuntoutus Yhden ammattilaisen työpanos kohdentuu 50-100 asiakkaaseen
2. Palveluverkkoselvityksen vanhuspalvelujen toimikokonaisuudet
Vanhuspalvelujen palveluverkon kehittämisehdotukset: Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito: tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikaishoito
Kaupunki ei lisää omassa toiminnassa tehostetun palveluasumisen asuinpaikkojen määrää ja investoinnit ovat korvausinvestointeja lisäykset tapahtuvat hankinnan puitesopimuksen mukaan ulkoistetussa toiminnassa Kaupungin oman toiminnan tehostetun palveluasumisen rakennusinvestoinnit ovat korvausinvestointeja ja ne vähentävät pitkäaikaishoitoa. Huhtasuon, Kankaan ja Vaajakosken (Sampoharju) uusien toimiyksiköiden valmistuminen muuttaa palveluverkkoa ja toimiyksiköiden sijaintia, mutta asukaspaikkamäärät eivät lisäänny. Iäkkäiden hyvinvointi- ja palvelukeskus Uusi Kyllikki edustaa uutta palvelumallia, johon ei tule varsinaista ympärivuorokautista palveluasumista vanhassa muodossa (24/7). Tehostetun palveluasumisen hankinnan puitesopimus on voimassa vuoteen 2019 ja tämän jälkeen on käytössä kaksi optiovuotta. Palvelutuottajilta hankitun tehostetun palveluasumisen asukaspaikkojenmäärää säädellään puitesopimuksen ohjaamalla tavalla. Yksityiset palveluntuottajat lisäävät asuinpaikkoja puitesopimuksen mukaisesti.
Uusi Kyllikki keskustan ja koko kaupungin iäkkäiden hyvinvointi- ja palvelukeskus toteuttaa uutta palvelumallia (1) Kyllikinkadun palvelutalon palveluista osa ja Tapiokadun terveysaseman toiminta siirtyvät vaiheittain muualle. Kyllikinkadun palvelutalon muutto Kankaan toimintayksikköön tapahtuu vuonna 2018. Terveysasema siirtyy uuden sairaalan valmistuttua Kyllöön vuonna 2020. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2018. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu 2019-20. Kyllikinkadun ja Tapionkadun rakennuspaikoille sijoittuvan iäkkäiden hyvinvointi- ja palvelukeskuksen tarveselvitys sekä palvelu- ja toimintamallin jäsennys tehdään kesäkuun loppuun 2016 mennessä. Hyvinvointi- ja palvelukeskuksen hankesuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2017 päätöksentekoa varten työnimellä Uusi Kyllikki. Samalla arvioidaan ja selvitetään nykyisen Kyllikin palvelukeskuksen viereisellä tontilla sijaitsevan Sepänkeskuksen tuleva käyttötarkoitus.
Uusi Kyllikki keskustan ja koko kaupungin iäkkäiden hyvinvointi- ja palvelukeskus toteuttaa uutta palvelumallia (2) Tavoitteena on, että Uuden Kyllikin korttelista rakentuu kaupungin keskusta-alueen uudenlainen iäkkäiden hyvinvointi- ja palvelukeskus, johon sijoittuvat myös koko kaupungin iäkkään väestöosan keskitetyt asiakas- ja palveluohjauspalvelut sekä kuntouttavat toiminnot. Nykyinen Oiva-keskus ja Sepänkadun turvapalvelukeskus, kotihoidon vuonna 2016 aloittava toiminnanohjauskeskus siirtyvät Uuden Kyllikin tiloihin. Myös nykyisen Akseli ja Elina kodin syksyllä 2016 Keljon B-rakennukseen siirtyvät lyhytaikaisen, kuntouttavan ja kriisihoidon palvelut voivat sijaita jatkossa Uuden Kyllikin yhteydessä. Uuden Kyllikin rakennushanke sisällytetään kaupungin vuoden 2017 talousarvion investointiosan talonrakennusohjelmaan. Hankkeen vaiheittainen toteuttaminen esitetään hankesuunnitelmassa. Tavoitteena on, että Uuden Kyllikin ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu vuonna 2018.
Vaajakosken terveysasema ja vanhusten palveluasumisen toimintayksikkö aivan Vaajakosken keskustaan työnimellä Sampoharju Valtuusto hyväksyi 30.11.2015/132 vuoden 2016 talousarviossa talonrakennusinvestoinnit vuosille 2016-2020. Ohjelman suurimpana rakennushankkeena vuosille 2016-2017 on Vaajakosken terveysaseman uudisrakennus. Perusturvalautakunnan lausunto Vaajakosken terveysaseman ja vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksikön hankesuunnitelmasta (työnimellä Vaajakosken Sampoharju) on perusturvalautakunnassa huhtikuussa 2016. Tilapalvelun johtokunta käsittelee asiaa myös keväällä 2016. Hankesuunnitelma etenee valtuuston päätöksentekoon. Vaajakosken ydinkeskustassa sijaitsevan palvelu- ja toimintayksikön läheisyyteen on suunnitteilla myös muita asumisratkaisuja, jotka tukevat iäkkäiden kotona asumista Rakennushanke valmistuu vuodenvaiheessa 2018-2019.
Kankaan toimintayksikkö valmistuu loppuvuodesta 2017 Kyllikinkadun palvelutalon toiminta siirtyy Kankaan toimintayksikköön Perusturvalautakunta antoi 27.8.2015/114 lausunnon Kankaan tehostetun palveluasumisen toimintayksikön vuokrahankkeesta ja hankesuunnitelmasta tilapalveluliikelaitoksen johtokunnalle, joka hyväksyi hankkeen 22.9.2015/49. Hankkeen rakentaminen alkaa kesällä 2016 ja sen käyttöönotto on loppuvuodesta 2017. Toimintayksikkö on suunniteltu 60-paikkaiseksi neljän 15-paikkaisen ryhmäkodin yksiköksi. Palveluverkkoselvityksessä esitetään, että Kankaan toimintayksikköön siirtyy nykyisen Kyllikinkadun palvelutalon asumispalvelut. Siirtoa on ryhdytty valmistelemaan. Vaajakosken Väkkärän siirrosta Kankaan toimintayksikköön luovutaan samalla, kun uusi Vaajakosken terveysaseman ja iäkkäiden tehostetun palveluasumisen rakennushanke sai nykyisen muotonsa. Väkkärää kehitetään itäisen alueen kotihoito- ja päiväkeskuspalvelujen keskuksena.
Pitkäaikaishoidon hoitopaikat vähenevät kun Puuppolan ja Keljo B:n osastojen asukkaat ja toiminta siirtyvät Huhtasuon asumispalveluyksikköön Akseli ja Elina kodin palvelut siirtyvät Keljo B:stä vapautuneisiin tiloihin Pitkäaikaishoidon hoitopaikkojen vähentämistavoitteen mukaisesti perusturvalautakunta hyväksyi 27.8.2015/113 palvelurakennemuutoksen. Pitkäaikaishoidosta Puuppolan hoivasairaalan osasto 9:n sekä Keljon B-talon osastojen hoitopaikat siirretään Huhtasuon toimintayksikköön. Samalla lakkautetaan 121 hoitopaikkaa pitkäaikaishoidosta. Huhtasuon tehostetun palveluasumisen toimintayksikkö aloittaa toimintansa kesäkuussa 2016. Toimintayksikköön tulee 101 asuinpaikkaa. Akseli ja Elina kodin tiloista luovutaan syksyllä 2016. AVIn tarkastuksen mukaan Akseli ja Elina kodin nykyistä asuinpaikkalukua tulisi merkittävästi supistaa. Nykyiset palvelutilat ovat muutoinkin osin epätarkoituksenmukaiset. Ympärivuorokautisen lyhytaikaisen, kuntouttavan ja kriisihoidon asumispalvelut siirtyvät Keljon B-rakennuksen tiloihin, jotka vapautuvat pitkäaikaishoidon palvelujen lakattua kesäkuussa 2016.
Vanhuspalvelujen palveluverkon kehittämisehdotukset: - Palveluohjaus ja kotihoito
Palveluohjaus ja kotihoito iäkkäiden hyvinvointikeskukset (1) Kotihoidon organisaatiota muutettiin 1.1.2016 alusta niin, että aiemman yhdeksän kotihoitoalueen sijaan on kolme kotihoitoaluetta. Tämä mahdollistaa esimiestyön ja henkilöstövoimavarojen aiempaa tarkoituksenmukaisemman käytön yhdessä kotihoidon toiminnan-ohjausjärjestelmän uusimisen myötä. Kotihoidon toimitiloja vähennetään. Kolmella uudella kotihoitoalueella on kussakin kotihoitokeskus. Muista tiloista pääsääntöisesti luovutaan. Tämän lisäksi on yksi toimipiste Korpilahdella. Nykyisin kotihoidon toimitiloja on 13 eri paikassa. Vuoden 2016 aikana selvitetään matalan kynnyksen asiakas- ja palveluohjauspalvelujen sekä päivätoimintojen sijoittaminen kaupungin pääkirjaston yhteyteen. Myöhemmin läntisen alueen, johon kuuluu suurin osa keskusta-aluetta, palveluohjaus ja kotihoitokeskus tulevat Uuden Kyllikin hyvinvointi- ja palvelukeskuksen yhteyteen. Nykyinen Oiva-keskus Keljon palvelukeskuksesta muuttaa tähän kokonaisuuteen. Samoin Sepänkadun turvapalvelukeskus.
Palveluohjaus ja kotihoito iäkkäiden hyvinvointikeskukset (2) Itäisen alueen kotihoitokeskus on nykyisessä Väkkärän palvelutalossa Vaajakoskella. Pohjoisen alueen kotihoitokeskuksen tilat ovat Luhtisen toimintayksikössä Palokassa. Korpilahdella kotihoidon palvelupiste sijoittuu entisen virastotalon tiloihin, jonka käyttöä suunnitellaan paraikaa. Alueellisten kotihoitokeskusten yhteydessä myös palveluohjausta, kuntouttavia palveluja ja päiväkeskuspalveluja sekä mahdollisesti myös vanhusten asumista, jota tuetaan kotihoidolla ja tukipalveluilla. Alueellisten keskusten suunnittelu aloitetaan vuonna 2016. Suunnitelma on valmis syksyllä 2016. Toimintojen ja palvelutilojen muutoksia tehdään asteittain. Nykyisen Oiva-keskuksen tapaan on yksi keskitetty hyvinvointi- ja palvelukeskus Uuden Kyllikin tiloissa ja edellä kuvatulla tavalla on muutamia alueellisia lähi-oivakeskuksia.
Neuvontaa ja palveluohjausta tarjotaan jatkossa yhden keskitetyn toimiyksikön lisäksi alueellisissa toimintapisteissä, joiden yhteyteen sijoitetaan myös mm. kotihoidon alueiden kotihoitokeskukset Lähiyksiköt tuovat neuvonnan ja ohjauksen lähellä iäkkäiden asukkaiden omaankaupunginosaa Lähi-OIVA : Pohjoinen / Palokka seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoiminta Pohjoisen alueen kotihoitokeskus Lähi-OIVA : Läntinen / Korpilahti seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoiminta Tilat tarvittaessa käytettävissä kotihoidon tiimitiloina Päiväkoti Kirjasto *Keskustaan yhdistetään kaksi päiväkeskusta yhdeksi isoksi Alueella alle 1000 65+-vuotiasta Alueella 1000-2000 65+-vuotiasta Alueella yli 2000 65+-vuotiasta Kyllikin kadun Seniorikampus ( Uusi-Kyllikki ): OIVA-keskus: matalan kynnyksen neuvonta (ja seniorikioski) ja palveluohjaus Kokoontumispaikka ikääntyneille Keskustan uusi päiväkeskus* sekä päiväaikainen perhehoito (muistisairaille ja omaishoidon asiakkaille) Kotihoidon sekä turva- ja vuorohoidon tilat Lääkäripalvelut ja muistipoli Kuntouttava toiminta Yhteisöllistä senioriasumista Lähi-OIVA : Itäinen Vaajakoski seuraavien toimintojen yhteydessä: Matalan kynnyksen neuvonta ja palveluohjaus Päiväkeskustoimintaa Itäisen alueen kotihoitokeskus
Palveluohjaus ja kotihoito iäkkäiden hyvinvointikeskukset (3) Muistipäiväkeskuspalveluja laajennetaan toisella toimintayksiköllä syksyllä 2016, kun Keljon palvelukeskuksen B-rakennuksesta vapautuu toimitiloja. Keljossa on nykyisin yksi muistipäiväkeskus. Myös Korpilahdelle valmistellaan muistipäiväkeskuspalvelujen aloittamista vuonna 2018. Kaupungin omana toimintana nykyisin on 12 oman päiväkeskusta ja 3 päiväkeskusta toimii ostopalveluna. Lisäksi on maaseutualueilla virtapiirit/kerhot. Jatkossa päiväkeskuspalveluja muutetaan seuraavasti: - Keskustan alueelle tulee uusi päiväkeskus Kankaan toimintayksikköön. Vuokrasopimus käsitellään kevään 2016 aikana. - Myöhemmin palvelut voivat siirtyä Uuteen Kyllikkiin - Säynätsalon päiväkeskuksen siirtoa kaupunginosan keskustaan selvitetään (Säynätsalon kotihoito ulkoistetaan) - Kuokkalan päiväkeskuspalvelujen aloittaminen selvitetään. - Keljon B-rakennuksen tiloihin tulee toinen muistipäiväkeskus. Toiminta voi myöhemmin siirtyä Uuteen Kyllikkiin - Muistipäiväkeskuspalvelujen aloittaminen Korpilahdella selvitetään
Palveluohjaus iäkkäiden hyvinvointikeskukset (4) Kotisairaala aloitti toimintansa 1.3.2016. Kotisairaala on Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelujen ja avoterveydenhuollon sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistä toimintaa. Pilottitoiminta on esimerkki sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Kotisairaalan toimitilat ovat keskussairaalan päivystysyksikön tiloissa.
Vanhuspalvelujen palvelualueen tuottavuuden parantamisen päätavoitteet Kotona asumisen tukeminen Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto vuonna 2016. Työn optimoinnin ja sähköisen lukkojärjestelmän avulla voidaan odottaa huomattavaa säästöpotentiaalia. Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Palvelurakenteen ja palvelukäytäntöjen muuttaminen enemmän kotona asumista tukeviksi niin, että aiempaa useampi iäkäs asukas voi asua kotona elämänsä loppuun. Muuttojen sijasta palveluja vahvistetaan toimintakyvyn muutosten mukaan. Vertailukaupunki Kuopiossa, jossa on 75 vuotta täyttäneitä saman verran kuin Jyväskylässä, ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon paikkoja 700 ja Jyväskylässä 1000.
Konkreettiset kehittämislinjat Palvelurakenteen ja palvelukäytäntöjen muuttaminen enemmän kotona asumista tukeviksi niin, että aiempaa useampi iäkäs asukas voi asua kotona elämänsä loppuun. Muuttojen sijasta palvelujen vahvistetaan toimintakyvyn muutosten mukaan. Tässä taekoituksessa toteutetaan vanhuspalvelujen palveluverkkosuunnitelmaa. Vertailukaupunki Kuopiossa, jossa on 75 vuotta täyttäneitä saman verran kuin Jyväskylässä, ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon paikkoja 700 ja Jyväskylässä 1000. Kuopio on panostanut vahvasti kotona asumisen tukemiseen. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto vuonna 2016. Työn optimoinnin ja sähköisen lukkojärjestelmän avulla voidaan odottaa huomattavaa tuottavuuden kasvua. Vanhuspalvelujen henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen.
Vain osa ikäihmisistä tarvitsee säännöllisten palveluita / jonoa palveluihin tulee hillitä ennaltaehkäisevällä työllä, kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä Säännöllinen koho 7 % 5 % Ympärivuorokautinen hoito Hyvinvointia edistävät ja ennalta ehkäisevät palvelut ja monialainen kuntoutus Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja!!! 88 % 65 vuotta täyttäneet, ei säännöllisiä palveluita