29.11.2013 Lausunto ja vastaukset 1 (10) ESPOON VAMMAISNEUVOSTO ESBO HANDIKAPPRÅD Lausunto vammaispalvelujen asiakasmaksuista 2014 VpL, ShL, OhL -palvelut 1.2.2014 alkaen Vammaisneuvosto kiittää mahdollisuudesta kommentoida vammaispalvelujen asiakasmaksuja sekä asiaa selventävästä esittelystä. Vammaisneuvoston esitys: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Perustelut palautukselle: Maksukorotuksen osuvat erittäin haavoittuvaan osaan kuntalaisia. Korkeat maksut vähentävät mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja osallisuuteen, heikentävät perheiden jaksamista sekä lisäävät taloudellisia ja psyykkistä ongelmia - vaarantaen näin myös Espoon tarinan tavoitteiden toteutumisen. Maksujen määrittely on erittäin vaikeasti esitetty ja tietyn palvelun kokonaiskuluista asiakkaalle ei saa riittävän selvää kuvaa Asiakasmaksujen kokonaisuus vaihtelee yksilötasolla riippuen siitä, mitä palveluja asiakkaalla on käytössään ja miten hän niitä palveluja käyttää. Sosiaalipalveluja koskevan asiakasmaksun alentaminen tai siitä vapauttaminen on ensisijainen toimeentulotuen hakemiseen nähden. Asiakas voi hakea taloudellisin tai huollollisin perustein alennusta tai vapautusta asiakasmaksuista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen alennus- tai vapautusmaksut käsitellään joko palvelualueella tai toimialan esikunnassa. Laissa on määritelty selkeästi maksuttomat palvelut. Koska ko. palvelut on yhdistetty muihin palveluihin, jää epäselväksi toteutuuko asiakkaan maksuton palvelu ollenkaan. Esimerkiksi erityishuollon työmatkat. ESPOON KAUPUNKI ESPOON VAMMAISNEUVOSTO PL 213 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD ADRESS 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
2 (4) Joissakin palveluissa on määritelty lisämaksuja, joilla asiakas voi ostaa lisäpalvelua tai hänellä on vapaus hankkia ko. palvelu muualta. Näiden palvelujen osalta pitää olla selkeä tieto omavalintaisuudesta, jotta asiakkaan oikeusturva toteutuu. Näitä ovat mm. ateriamaksut, erillishankinnat. Linjaus alle 18v. ja heidän perheidensä uusista maksuista. Merkittävä linjauspäätös tulee osana esitystä, ilman selkeää selvitystä arvioiduista vaikutuksista. Tähän päätökseen sisältynee myös selkeä poliittinen viesti ja arvostus perheiden raskaan arjen tueksi. Pääkaupunkiseudun kunnat vetoavat toistensa päätöksiin. Materiaalissa ei kuitenkaan ole esitetty kattavia hintavertailuja eripalvelujen osalta, saatika tietyn palvelukokonaisuuden osalta. Esityksen tulee perustua nykyiseen, voimassa olevaan lainsäädäntöön. Lakimuutoksia ei voida ennakoida päätöksissä. Nykyisestä lain tulkinnasta on lukuisia eri oikeusasteiden päätöksiä sekä eri viranomaistahojen ohjeistuksia, joilla on käytäntöjä tarkemmin. Ohessa muutamia esimerkkejä: - Rovaniemen hallinto-oikeus 12.10.2004 katsoi, että kuljetuspalvelujen omavastuuosuus oli laskettava bussin vuosilipun hintaan perustuvaksi omavastuuosuudeksi. - ylläpitomaksu palvelujen käytön osalta Kuopion HAO 19.8.2013 T 13/0315/3 - mitä kuluja kunta voi periä ateriapalvelussa Hämeenlinnan HAO 29.5.2009 T 09/0301/4 - valviran ohje kunnille erityishuollon osalta http://www.valvira.fi/files/tiedostot/v/a/valvira_ohje_1_2012.pdf palvelukohtaiset ja tarkemmat vastaukset ovat jäljempänä. Vammaisneuvosto antaa uudelleen käsittelyä varten lisäksi seuraavat yksilöidymmät kommentit: 1.Yleistä Lainsäädännöllä määrätyt asiakasmaksut ovat enimmäismaksuja, joita ei voida kunnassa ylittää. Kunnan päätöksillä voidaan siis päättää, että asiakkailta ja potilailta peritään säädetyt maksut enintään maksimimääräisinä, alennettuina tai että niitä ei joiltakin osin peritä lainkaan. Esitetyillä asiakasmaksujen korotuksilla ajautuu moni vammainen ja sairas toimeentulorajan alapuolelle ja putoaa kestämättömään tilanteeseen. Näin työmäärä hakemusten käsittelyjen osalta ja resurssitarve lisääntyvät toimeentulopuolella. Toimeentulotuki on lainsäädännöllä
3 (4) linjattu viimesijaiseksi tukimuodoksi ja näin myös asiakasmaksujen alennukseen tai poistoon liittyvät hakemukset tulevat lisäämään kaupungin työmäärää. Yllämainittujen syiden vuoksi vammaisneuvosto edellyttää huomioimaan valmistelussa seuraavia toimenpiteitä: 1. Palveluiden hinta ja muutoksenhakumahdollisuus tulee jatkossa mainita kaikissa päätöksissä. Espoossa ei sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksissä ole mainintaa haetun palvelun hinnasta ja mahdollisuudesta hakea siihen muutosta asiakasmaksulain 11 n mukaan. Kaikkiin asiakasmaksuihin voi lain mukaan hakea alennusta tai poistoa taloudellisen tilanteen vuoksi. Ohjeistus tulee saattaa lain edellyttävälle tasolle. Uusista asiakasmaksuista tiedotetaan vammaispalvelujen internetsivuilla ja palvelukohtaisessa päätöksessä on maininta asiakasmaksun perusteesta tai palvelun maksuttomuudesta. Tiedottamisella varmistetaan, että asiakas saa tiedon palvelujen maksuista sekä maksualennuksesta ja maksuvapautuksesta. 2. Hakemusten lisääntymistä ja siihen liittyvää työmäärää tulee jatkossa seurata. Ensimmäiset raportit tulee ottaa esiin lautakunnan elokuun 2014 kokouksessa. Vammaispalveluissa seurataan jatkuvasti kuukausittaista hakemusten ja päätösten määrää. Niistä voidaan raportoida lautakunnalle, mikäli lautakunta näin haluaa. 2. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain maksujen yhtenäistäminen, ennakoiden tulevaa Vammaisneuvosto muistuttaa, että vaikka kehitysvamma- ja vammaispalvelulain yhdistäminen on meneillään, tulee valmistelussa noudattaa nykyistä lainsäädäntöä. Ko. lakien perusteella maksut määräytyvät täysin tosistaan poikkeavasti mm. vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen osalta. Erityispalvelut (palveluja, jotka liittyvät avustamiseen asumisessa tai asumiseen liittyvissä toiminnoissa, kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä palveluita, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi) ovat maksuttomia. Nämä tulee kirjata myös henkilön palvelusuunnitelmaan ja yksilöpäätökseen tarkasti, jotta asiakkaan oikeusturva toteutuu.
4 (4) Vammaispalvelulain ja kehitysvammahuoltolain mukaisten palvelujen sekä omaishoidon tuen asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja -asetuksessa (912/1992). Esitys pohjautuu em. lain ja asetuksen soveltamiseen. Asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetään, mistä palveluista voidaan periä asiakasmaksu ja mitkä palvelut ovat maksuttomia. Osassa palveluista on asetuksella säädetty asiakasmaksun enimmäismäärä ja osassa palveluista kunta saa itse määrätä asiakasmaksun. Tällöin asiakasmaksu ei kuitenkaan saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Mm. ateriapalvelusta voidaan periä maksu raaka-ainekustannusten osalta. Kehitysvammalain mukaisesti erityishuolto-ohjelman mukaisten palvelujen matkat ovat maksuttomia ja se tulee kirjata vastaavasti henkilön erityishuolto-ohjelmaan, EHO. Vrt. esityksessä erityishuolto-ohjelman työmatkojen omavastuu 30%. Kehitysvammalaissa todetaan, että erityishuollon saamiseksi välttämättömät matkat ovat maksuttomia. Tämän johdosta erityishuoltona järjestetyn työtoiminnan palveluihin liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia. Osalla asiakkaista kuljetukset järjestetään julkisen joukkoliikenteen avulla. Tätä varten asiakkaat ostavat 30 päivän lipun. Koska kunnan velvollisuus matkojen järjestämiseen koskee arkipäivälle osuvia työtoimintapäiviä, ja asiakkaalla on mahdollisuus käyttää lippua myös vapaa-aikanaan ja viikonloppuisin, vastaa kaupunki lipun kustannuksista vain työpäivien osalta. Työpäivien osuus 30 päivän lipun hinnasta on 70 %. Näin ollen asiakkaan itse maksettavaksi osuudeksi jää 30 % lipun hinnasta. Laskentaperusteena on käytetty 21 työpäivää kuukaudessa. 3. Ateriamaksut Oikeuskäytännössä on katsottu, että kunta voi periä vammaisten palveluasumiseen liittyvästä ateriapalvelusta asiakasmaksuna vain aterian raaka-ainekustannukset, mutta ei ruuan kuljettamista, esille laittamisesta tai valmistamisesta aiheutuneita kustannuksia. Kunnan tulee eritellä perimästään maksusta aterian valmistus- ja raaka-ainekustannukset. Tämä tulee huomioida myös tässä esitetyn ateriapalvelujen hinnoittelun osalta. Vammaisneuvosto esittää huolensa ateriamaksun mahdollisten seurausten osalta ja pyytää seuraamaan päätöksen aiheuttamia vaikutuksia aterianpalvelujen käyttöön ja mahdollisiin terveysvaikutuksiin (kuinka paljon vähemmän päivän eri aterioita ostetaan, ja toteutuuko riittävä ravinnon saanti ateriasuositusten mukaisesti, jos asukas jättää säännönmukaisesti aterioita ostamatta rahan puutteen vuoksi).
5 (4) Esitetyt ateriamaksut perustuvat raaka-ainekustannuksiin. Uudessa hinnoittelussa ateriat peritään asiakkaan käytön mukaan ja aterioiden ns. pakettihinnoittelusta luovutaan. Asiakasmaksujen muutoksen seurauksia on arvioitu IVA:ssa, joka on oheismateriaalina. Asiakkaan asumispalvelujen tukisuunnitelmassa sovitaan asukkaan ruokahuollon järjestämisestä. Yksiköiden tuottama ateriapalvelu perustuu valtakunnallisiin ateriasuosituksiin. Ateriamaksuja voidaan harkinnanvaraisesti alentaa tai niistä voidaan kokonaan vapauttaa, mikäli tähän on taloudelliset tai muut erityiset perusteet. 4.VpL:n ja ShL:n asumispalvelut Asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat erittäin merkittävästi vaikeavammaisten henkilöiden selviytymiseen ja siirtää heidät toimeentulontuen hakijoiksi, joka ei voi olla asumispalvelujen tarkoitus. Maksut eivät voi olla vakiomaksuja eivätkä arvio. Asukkaalla tulee olla mahdollisuus tehdä hankintoja itse. Maksujen tulee olla täysin todellisia, vammaisuuteen kuuluvat palvelut tulee olla maksuttomia. Maksujen tulee olla esitetty niin selkeästi, että jokainen asiakas pystyy hahmottamaan, mistä maksu muodostuu ja paljonko se on. Tulee olla oikeus omaehtoiseen asumiseen ja vertailemaan kustannuksia, siitä huolimatta, että tarvitsee tukipalveluja. Palveluasumiseen esitetään uusia kuukausittain maksettavaksi uusia maksuja ja maksun korotuksia: VpL:n palveluasumisen uusi maksu Asuntoon liittyvät keskitetyt hankinnat ja yhteiskäyttö aikaisemmin 0 euroa muuttuisi 46,60 /kk jos keskitettyihin hankintoihin kuuluu siivous- ja pyykinpesuaineet ja -tarvikkeet, asumisyksikön vaatehuoltotilojen käyttö, hoitotarvikkeet ja sauna, tässä on esitetty vakiosumma riippumatta asukkaan yksilöllisestä tarpeesta ja mahdollisuudesta eritellä mistä maksu koostuu tai 0 euroa muuttuisi 15,10 /kk. ShL:n mukainen lyhytaikainen hoito vammaisille henkilöille tulisi maksamaan 26,40 euroa/vrk, joka yli kaksinkertainen verrattuna mm. omaishoidon tuen vapaapäivien omavastuuosuuteen. Ateriamaksut esitetään vakiomaksuksi riippumatta todellisista raaka-ainekuluista. Kunta on velvollinen yksilöimään hankinnat joissa ei saa olla palveluun liittyviä kuluja.
6 (4) Sosiaalipalveluja koskevan asiakasmaksun alentaminen tai siitä vapauttaminen on ensisijainen toimeentulotuen hakemiseen nähden. Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa asiakas vastaa aina ensisijaisesti itse elinkustannuksistaan. Kuitenkin esimerkiksi ryhmämuotoisessa asumisessa palveluntuottaja pääsääntöisesti vastaa kuluvasta hoito-, siivous- ym. tarvikehankinnoista, jotka liittyvät asumisen ylläpitoon. Tällöin asiakkaalta voidaan periä maksu näistä hankinnoista, jotka asukas muutoin hankkisi itse. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen ylläpitomaksu 46,60 e/kk tai 15,10 e/kk perustuvat siihen, mitä tavaroita ym. palveluntuottaja hankkii ja ylläpitää keskitetysti asukkaan puolesta. Maksuihin sisältyy lisäksi saunan käyttö ja/tai vaatehuolto. Asiakkaan palveluasumispäätökseen kirjataan em. maksujen perimisen perusteet. Mikäli asukas ei käytä keskitettyjä hankintoja, maksua ei peritä. Sosiaalihuoltolain mukaiseen lyhytaikaiseen hoitoon sisältyy hoito, ylläpito ja ateriat. Laki mahdollistaa asiakasmaksun perimisen sosiaalihuoltolain mukaisesta lyhytaikaisesta hoidosta enintään tuotantokustannusten mukaisena. Esitetty maksu on samansuuruinen kuin erityishuoltona järjestettävän lyhytaikaisen hoidon maksu eli vastaa ylläpito- ja ateriakuluja. Esityksen periaatteena on, että asiakkaan hoidon järjestämistapa ei saa vaikuttaa palvelusta perittävään maksuun. Omaishoidon lakisääteisten vapaiden määrä ja näistä vapaista perittävän maksun suuruus on säädetty laissa. Lakisääteiseen vapaan aikaisen hoidon maksullisuus myös alle 18-vuotiailla perustuu siihen, että kaikki lyhytaikainen hoito esitetään olevan maksullista sovellettavasta lainsäädännöstä tai palvelun järjestämistavasta tai asiakkaan iästä riippumatta. 5. Perheiden lisääntyneet maksut Vammaisneuvosto kiinnittää erityistä huomiota alle 18-vuotiaiden ja perheiden maksujen kohoamiseen ja siihen että ko. palveluissa otetaan nyt maksut käyttöön, vaikka tähän saakka ne ovat olleet maksuttomia. Taulukossa on ristiriitaisia tietoja ja siitä ei lainkaan selviä, millaiseen tilanteen yksittäinen asiakas tai perhe joutuu. Ei voida ajaa taloudelliseen ahdinkoon vammaisten lasten perheitä ja sisaruksia. Kyseessä on selkeästi uusi poliittinen linjaus, jonka vaikutukset tulee selvittää. Vammaisneuvosto edellyttää, että ennen päätöksen tekoa selvitetään 1. kuinka moneen perheeseen ja kuinka moneen henkilöön (perheenjäsenet) vaikutukset kohdistuvat 2. vaikutukset erilaisiin perheisiin esim. yksinhuoltaja-perheet, suurperheet 3. vaikutukset perheiden taloudelliseen tilaan, toimeentulotuen tarpeeseen ja esimerkiksi perheen muihin lapsiin Esimerkkinä negatiivisia muutoksia etenkin vammaisten lapsiperheiden kannalta ovat - alle 16v lyhytaikaisen perhehoidon 10,60 -> 26,40 e/vrk - lyhytaikaisen autetun asumisen asiakasmaksun nousu 0 e -> 26,40 e/vrk
7 (4) - omaishoitajan vapaiden ajalta muutos 0 e -> 10,60 e/vrk. - etenkin tilapäishoidon (eli joko lyhytaikaisena perhehoitona tai lyhytaikaisena autettuna asumisena) asiakasmaksun nosto alle 16-vuotiailla on liian suuri kerralla toteuttavaksi, koska kustannukset yli kaksinkertaistuvat. Pienituloisissa perheissä asiakasmaksun korotus voi johtaa siihen, että tilapäishoitoon ei ole varaa laittaa lasta, vaikka perheen jaksaminen tätä vaatisi. Esim. viikonlopun 2 vrk hoito on ollut tähän asti maksanut laitoshoidossa 0 e ja perhehoidossa 21,20 e ja jatkossa kustannus olisi 52,80. Erotus on jo sen verran iso, että tekee loven pienituloisen lapsiperheen talouteen. Vaikeavammaisten kohdalla myös huomioitava, että vaikka lyhytaikaiseen perhehoitoon kuuluu ruoka, on osalla vaikeavammaisista käytössä normaalin ruoan sijasta erityisravintovalmisteet (ns. letkuravintomaidot), jotka heidän on tuotava mukanaan hoitoon. Vammaisten lasten perheet ovat hyvin erilaisia sosioekonomiselta asemaltaan ja sosiaalisilta olosuhteiltaan. Palvelun saanti ei perustu asiakkaan tai perheen taloudelliseen tilanteeseen vaan vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan palvelutarpeeseen. Vanhemmalla on elatusvelvollisuus lapseen nähden. Pienituloiset perheet voivat hakea taloudellisin tai huollollisin perustein alennusta tai vapautusta asiakasmaksuista. Sosiaalipalveluja koskevan asiakasmaksun alentaminen tai siitä vapauttaminen on ensisijainen toimeentulotuen hakemiseen nähden. Sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta tai kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakea vammaistukea. Kehitysvammaisten lasten lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito tulkitaan hoitomuodosta riippumatta täydeksi ylläpidoksi, josta peritään asiakasmaksu. Hoitomaksu kattaa aina ateriat, tilojen käytön ja normaalit käyttömenot. Helsingissä ja Vantaalla täyden ylläpidon tulkinta on tehty jo aikaisemmin. Helsingissä on tehty tulkinta, jonka mukaan kaikki, myös muu kuin ympärivuorokautinen kehitysvammaisten erityishuolto, tulkitaan täydeksi ylläpidoksi ja siten maksulliseksi. 6. Kuljetuspalvelumaksut Vammaisneuvostolta pyydettiin lausuntoa vammaispalvelulain mukaisesta kuljetuspalvelujen toimintaohjeluonnoksesta ennen 13.11. pidettyä lautakunnan kokousta. Toimintaohjeluonnoksessa luki seuraavasti: Omavastuuosuudet ovat kulloinkin voimassa olevan joukkoliikenteen sisäisen yksittäisen lipun hinnan verran. Lautakunnan esityksessä luki kuitenkin seuraavasti: Omavastuuosuudet ovat kulloinkin voimassa olevien kaupunginhallituksen vahvistamien asiakasmaksujen suuruiset. Ja tältä osin käsittely siirrettiin periaatteidenkin osalta lautakunnan joulukuun kokoukseen. Vammaisneuvosto toistaa siis esityksen, jonka teki VpL:n kuljetuspalvelujen toimintaohjeluonnokseen. Vammaisneuvosto pitää jo sisäisen lipun hintaa kalliina, koska vaikeavammainen henkilö joutuu maksamaan muutamasta matkasta enemmän kuin
8 (4) kuukausilipun hinta. Kun vielä huomioidaan, että henkilölle tulee lisäksi muita matkoja, kuten lääkärissä käynnin matkat (Kelan omavastuu 14,50 /matka), liikkuminen tulee hyvin kalliiksi. Vammaisneuvosto havaitsi laskelmissaan, että vain 18 matkaa saavat, usein vähävaraiset, henkilöt maksavat enemmän näistä muutamasta matkasta (vain 9 edestakaista matkaa /kk) kuin tavalliset kuntalaiset sisäisestä kuukausilipustaan, jossa on rajoittamaton matkustusoikeus. Työ- ja opiskelumatkoja saavat vammaiset henkilöt maksavat taas saman kuin muutkin kuntalaiset, mutta nämä voidaan katsoa vastaaviksi. Omavastuuksi ehdotetaan sisäisen kuukausilipunhinta -25 % (joka on sekä invalidi että eläkevähennys). Vastaavasti henkilöt, jotka saavat takuueläkettä maksavat sisäisen kuukausilipunhinta -50 %, jolloin myös pienituloisuus tulee huomioitua. Opiskelu on muuttunut ja on mahdollista nykyisin ympäri vuoden. Opiskelijastatus ja siihen liittyvä opiskelijavähennys tulee olla voimassa koko opiskelun ajan. Vammaisneuvosto ehdottaakin, että henkilöt, joille on myönnetty vain asiointi- ja virkistysmatkoja, maksavat omavastuunsa laskulla. Jos matkoja käyttää alle 12 matkaa/kk omavastuu kannatta maksaa taksissa. Perheenjäseniltä perittävän maksun osalta, vammaisneuvosto pitää vanhaa käytäntöä, nyt ehdotettua käytäntöä parempana. Kyseisellä maksullahan maksetaan taksaerosta aiheutuneet kulut taksin kuljettajalle. Taksaero johtuu siitä, ettei kuljetuspalvelukortilla voi ajaa muulla kuin 1.taksalla. Tämä maksu ei vaikuta Espoon kaupungin kuluihin mitenkään. Vammaisneuvosto pitää välttämättömänä ottaa huomioon tämän yhdenvertaisuuden vastaisen hinnoittelun. Jos omavastuuosuutta korotetaan yksittäisen seudullisen lipun hinnaksi tulee tästä vaikeavammaisille henkilöille kohtuuttoman suuri kustannus verrattuna alennettuun kuukausilippuun.
9 (4) Vertailutaulukko: Omavastuut / matka KKkustannukset NYT Espoon sisäinen 30 pv lippu Espoon sisäinen 30 pv lippu invalidiale -25% tai eläkeläisale - 50% (koskee VAIN KELAN takuueläkettä saavia) Ero vammaisen henkilön tappioksi 30 pv ale-lippuihin! Ero vuodessa NYT Vaikeavammainen: 18 yhden-suuntaista matkaa per kk, omavastuu per matka 2,80 eur 50,40 45,90 34,43 (25% ale) 22,95 (50% ale) 15,97 KK tai 27,45 KK 191,64 tai 329,40 KKkustannukset olisivat Seutulippu Seutulippu 30 pv lippu invalidiale - 25% tai eläkeläisale -50% (koskee VAIN KELAN takuueläkettä saavia) Ero vammaisen henkilön tappioksi 30 pv ale-lippuihin! MIKÄLI 18 matkaa velotettaisiin seutulipun, 4,50 eur omavastulla 81,00 95,80 71,85 (25% ale) 45,40 (50% ale) 9,15 KK tai 35,60 KK 109,80 tai 427,20 Kuten asiakasmaksuasetuksessa todetaan, kuljetuspalveluista voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Tällä hetkellä kuljetuspalveluasiakkaiden asiakasmaksuosuus kokonaisuudessaan muodostuu sisäisen lipun hinnasta (2,80 e) ja Lähitaksilta tehdyn puhelintilauksen yhteydessä maksettavasta maksusta (1e). Tässä esityksessä asiakasmaksua esitetään muutettavaksi siten, että puhelintilauksen yhteydessä peritty 1 euron suuruinen maksu poistuu asiakkaalta ja
10 (4) kuljetuksen omavastuuosuuden määrittämisessä siirrytään pääkaupunkiseudulla yleisesti noudatettavaan vyöhykeperusteiseen maksuun. Näin vammainen henkilö maksaa joukkoliikennettä korvaavasta taksimatkastaan samat maksut kuin vammaton henkilö joukkoliikenteen käytöstä. Tämä käytäntö on ollut voimassa jo aikaisemmin Helsingissä ja Vantaalla. Työ- ja opiskelumatkojen maksuperiaatteet pysyvät entisellään. 7. Maksukorotusten vaikutus tulosyksikö(i)lle ja IVA Ennen päätöksen tekemistä tulee lautakunnan saada tietoon sekä niiden ihmisten lukumäärä, jota asia koskee, että tulovaikutus sote-tulosyksikölle. Tätä lukumäärää tarkasteltaessa on huomioitava se, että vaikutus on laajempi korotusten vaikuttaessa koko vammaisen/ asiakkaan perheeseen. IVA (ihmisiin kohdistuvat vaikutukset) on myös oltava selvillä, jotta maksujen korotukset eivät kohdennu kaikkein vaikeimmin toimeentulon kanssa painiviin ja syrjäytyneeseen (vammaiset ja pitkäaikaissairaat) asukkaisiin. Asiakasmaksuesityksen oheismateriaaliksi on tehty IVA-arvio sekä muuta tietoa kustannuksista ja asiakasmääristä. Vammaisneuvoston puolesta Pirkko Kuusela vammaisneuvoston puheenjohtaja Sirkku Kiviniitty vammaisasiamies, vammaisneuvoston sihteeri