Etsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Etsivä nuorisotyö Pohjois- Suomen aluehallintoviraston alueella 2015 Heidi Leinonen Kirsi-Marja Stewart OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 8/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015 Heidi Leinonen Kirsi-Marja Stewart ISSN 2343-3132 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5900-28-6 (verkkojulkaisu) Oulu 2016

KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 8/2016 Tekijät Opetus- ja kulttuuritoimi Suunnittelija Heidi Leinonen Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Julkaisuaika 23.8.2016 Toimeksiantaja(t) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015 Tiivistelmä Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (2006/72). Aluehallintovirastot ovat myöntäneet valtionavustusta etsivälle nuorisotyölle vuodesta 2014 alkaen. Vuonna 2015 kaikissa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnissa oli etsivän nuorisotyön palvelut. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain tietoja etsivästä nuorisotyöstä. Tiedoista laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. Tähän raporttiin on kerätty tiedot vuoden 2015 kyselyn vastauksista. Tietoja on vertailtu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella ja valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kesken. Lisäksi on soveltuvin osin vertailuja aikaisempiin vuosiin. Raportissa kartoitetaan etsivän nuorisotyön toimintaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella, nuoria etsivän nuorisotyön asiakkaina ja nuorten sijoittumista palveluihin ja toimenpiteisiin. Asiasanat Etsivä nuorisotyö, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5900-28-6 Kokonaissivumäärä 37 Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kieli Suomi Paino Hinta

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 6 2. Etsivä nuorisotyö... 8 2.1. Etsivän nuorisotyön kustannukset... 8 2.2. Etsivän nuorisotyön paikallinen toiminta... 8 Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto... 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmät... 9 TimeOut toiminta... 9 Asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät... 10 2.3. Työnohjaus... 11 2.4. Yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus... 12 3. Nuoret etsivän nuorisotyön asiakkaina... 14 3.1. Yhteydenotot nuoriin... 14 3.2. Tavoitetut nuoret... 15 3.3. Nuorten ohjautuminen etsivän nuorisotyön piiriin... 16 3.4. Nuorten koulutustaustat... 18 3.5. Nuorten elämäntilanne, toimeentulo ja asumismuoto... 20 3.6. Nuorten tilanne toimenpiteissä... 26 3.7. Nuorten sijoittuminen... 28 4. Avoimet vastaukset... 31 4.1. Kehittämistarpeita... 31 4.2. Haasteet ja onnistumiset... 32 4.3. Nuoret onnistumiset ja vastoinkäymiset... 34

Kuva- ja taulukkoluettelo Kuva 1: Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus 2015... 7 Kuva 2: Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus PSAVI-alueella vuonna 2015... 12 Kuva 3: Etsivän nuorisotyön yhteydenottojen määrät PSAVI-alueella vuosina 2010-2015... 14 Kuva 4: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrät PSAVI-alueella vuosina 2010-2015... 15 Kuva 5: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten osuudet ohjaavan osapuolen mukaan PSAVI-alueella vuosina vuosina 2012-2015... 17 Kuva 6: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella vuosina 2012-2015... 19 Kuva 7: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten elämäntilanteet PSAVI-alueella vuosina 2013-2015... 21 Kuva 8: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen toimeentulo PSAVI-alueella 2013-2015... 23 Kuva 9: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen asumismuoto PSAVI-alueella 2013-2015... 25 Kuva 10: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten tilanne toimenpiteissä koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2015... 26 Kuva 11: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten tilanne toimenpiteissä PSAVI-alueella 2013-2015... 27 Kuva 12: Kuinka pian tavoittamisen jälkeen nuoret sijoittuvat ensisijaiseen toimenpiteeseen koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015... 28 Kuva 13: Palvelut, joihin nuoria ohjattiin koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015... 29 Kuva 14: Toimenpiteet, joihin nuoria ensisijaisesti ohjattiin koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015... 30 Taulukko 1: Etsivän nuorisotyön kustannusten osuudet kokonaiskustannuksista... 8 Taulukko 2: Nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin osallistuminen... 9 Taulukko 3: Oppilashuoltoryhmiin osallistuminen... 9 Taulukko 4: Etsivien osallistuminen TimeOut -toimintaan... 10 Taulukko 5: Etsivän nuorisotyön käytössä olevat asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät... 11 Taulukko 6: Etsivän nuorisotyöntekijöiden työnohjaus vuonna 2015... 11 Taulukko 7: Etsivän nuorisotyön yhteydenotot nuoriin ikäryhmittäin... 14 Taulukko 8: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten ikäryhmien osuudet... 15 Taulukko 9: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten osuudet ohjaavan osapuolen mukaan koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2015... 16 Taulukko 10: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten osuudet koulutustaustan mukaan koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015... 18 Taulukko 11: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten elämäntilanteet koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015... 20 Taulukko 12: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen toimeentulo koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2015... 22 Taulukko 13: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen asumismuoto koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2015... 24 5 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

1. Johdanto Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (2006/72). Lain mukaan kunnan tulee toteuttaa tarvittaessa etsivää nuorisotyötä osana kunnan tehtäviin kuuluvaa nuorisotyötä ja politiikkaa. Etsivään nuorisotyöhön tulee olla kunnassa etsivään nuorisotyöhön nimetty vastuuhenkilö. Kunnat voivat järjestää itse etsivää nuorisotyötä kunnan omana palvelunaan tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnat voivat myös hankkia etsivän nuorisotyön palvelut nuorten palveluja tuottavilta yhteisöiltä. Laissa säädetään myös nuorta koskevien tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt etsivän nuorisotyön valtionavustukset vuodesta 2014 alkaen. Vuonna 2015 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi etsivään nuorisotyöhön kaikkiaan 1 494 000 valtionavustusta, josta Pohjois-Pohjanmaan osuus oli 1 140 000 ja Kainuun 354 000. Myönnetyllä valtionavustuksella on katettu 49,8 henkilötyövuoden palkkakustannuksia, joista 38 oli Pohjois-Pohjanmaalla ja 11,8 Kainuussa. Myönnetty valtionavustus etsivää nuorisotyötä varten vuonna 2015 oli 30 000 yhtä henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2015 etsivää nuorisotyötä tehtiin koko Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella ja kaikissa alueen kunnissa oli etsivän nuorisotyön palvelut (Kuva 1). Etsivän nuorisotyön palveluja toteutti alueella useita toimijoita, joilla on toimintaa usean kunnan alueella. Valtioavustusta varten toimijat ovat allekirjoittaneet kuntien kanssa yhteistyösopimuksia. Suurin määrä kuntia on Oulaisten kaupungin hallinnoimassa Jelppiverkossa, joka toimii alueellaan seitsemässä kunnassa. Jokilaaksojen Nuorten tuki ry. toimii neljän kunnan alueella ja Kajaani, Raahe, Liminka ja Oulu kahden kunnan alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää kyselyllä vuosittain tietoja etsivästä nuorisotyöstä. Kyselyssä kartoitetaan etsivän nuorisotyön toimintaa, etsivän nuorisotyöntekijöiden tavoittamien nuorten taustoja ja nykyistä tilannetta sekä nuoreen suunnattuja ohjaavia toimenpiteitä sekä etsivän nuorisotyön yhteistyötä. Kerätyistä tiedoista laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. Tässä julkaisussa tarkastellaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen vastauksia. Tietoja on vertailtu sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Lisäksi tietoja on vertailtu aikaisempiin vuosiin. Teksteissä ja kuvissa PSAVI-alue tarkoittaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston aluetta, johon kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. 6 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Kuva 1: Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön kattavuus 2015 7 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

2. Etsivä nuorisotyö 2.1. Etsivän nuorisotyön kustannukset Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut etsivää nuorisotyötä vuodesta 2007 alkaen ja myöntänyt vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta kunnille ja yhdistyksille etsivän nuorisotyön työntekijän palkkakustannuksiin. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö antoi valtionavustuksen myöntämisen aluehallintovirastojen tehtäväksi. Vuonna 2015 etsivä nuorisotyö PSAVI-alueella ilmoitti kustannuksia yhteensä noin 1 970 000. Valtionavustuksen kattavuus kustannuksista oli noin 75 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin koko maassa valtionavustusten osuus kokonaiskustannuksista. Suurin kustannuserä oli palkkakustannukset, joiden osuus oli 90 prosenttia kokonaiskustannuksista. Pohjois-Pohjanmaalla kuntien omarahoitusosuus oli suurempi kuin Kainuussa. (Taulukko 1) Kyselyyn vastanneet PSAVI alueen etsivän nuorisotyön toteuttajat olivat perustaneet etsivälle nuorisotyölle oman kustannuspaikan kirjanpitoon. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että valtionavustus on ehdoton edellytys etsivän nuorisotyön jatkumiselle kunnissa. Osuus kokonaiskustannuksista Alue Valtionavustus Palkkakulut Matkakulut Koulutuskulut Toimintamenot Muut kulut KOKO MAA 76,3 % 88,1 % 2,6 % 0,6 % 4,4 % 4,3 % PSAVI 75,8 % 90,0 % 2,9 % 0,6 % 3,8 % 2,8 % POHJOIS-POHJANMAA 75,4 % 89,9 % 3,0 % 0,6 % 3,7 % 2,8 % KAINUU 77,1 % 90,2 % 2,3 % 0,4 % 4,2 % 4,2 % Taulukko 1: Etsivän nuorisotyön kustannusten osuudet kokonaiskustannuksista 2.2. Etsivän nuorisotyön paikallinen toiminta Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nuorisolain 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Nuorisotointa edustaa yleensä nuorisotoimen vastuuvirkamies, mutta joidenkin kuntien verkostoissa myös etsivä nuorisotyön tekijä on varsinainen verkoston jäsen. PSAVI-alueen etsivän nuorisotyön esimiehet ja lähiesimiehet olivat useammin ohjaus- ja palveluverkoston jäseniä verrattuna koko maan etsivän nuorisotyön esimiehiin ja lähiesimiehiin. Kainuussa etsivän nuorisotyön jäsenyydet ohjaus- ja palveluverkostoissa olivat yleisempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan etsivän nuorisotyön 8 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

jäsenyydet. Esimerkiksi Kainuussa kaikki etsivän nuorisotyön lähiesimiehet olivat verkostojen jäsenenä. (Taulukko 2) Alue Esimies Lähiesimies Etsivät Jäsen Kuullaan Ei jäsen Jäsen Kuullaan Ei jäsen Jäsen Kuullaan Ei jäsen KOKO MAA 70,8 % 22,6 % 6,6 % 69,3 % 22,9 % 7,8 % 60,4 % 31,1 % 8,5 % PSAVI 81,5 % 11,1 % 7,4 % 88,0 % 8,0 % 4,0 % 50,0 % 42,9 % 7,1 % POHJOIS-POHJANMAA 78,9 % 10,5 % 10,5 % 82,4 % 11,8 % 5,9 % 45,0 % 45,0 % 10,0 % KAINUU 87,5 % 12,5 % 0 % 100 % 0 % 0 % 62,5 % 37,5 % 0 % Taulukko 2: Nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin osallistuminen Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmät Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan oppilaitoksen suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskelijahuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskelijahuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tarkemmin opiskelijahuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskelijahuoltoryhmät voivat tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. PSAVI-alueella etsivä nuorisotyö osallistui monialaisiin oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin yleisimmin kutsuttaessa. Vakituinen osallistuminen oppilashuoltoryhmän toimintaan oli koko maahan verrattuna vähäisempää. Kainuussa etsivät osallistuivat oppilashuoltoryhmiin ainoastaan kutsuttaessa. Pohjois-Pohjanmaalla vakituinen osallistuminen oli vähäistä ja jonkin verran nuoren tukihenkilönä. (taulukko 3) Oppilashuoltoryhmän toimintaan osallistuminen Yläaste Ammattioppilaitos Alue Vakituinen Kutsuttaessa Nuoren tukihenkilönä Ei ollenkaan Vakituinen Kutsuttaessa Nuoren tukihenkilönä Ei ollenkaan KOKO MAA 6,5 % 67,7 % 12,5 % 25,0 % 4,3 % 63,4 % 18,5 % 27,2 % PSAVI 3,7 % 63,0 % 11,1 % 29,6 % 7,4 % 63,0 % 14,8 % 25,9 % POHJOIS-POHJANMAA 5,3 % 63,2 % 15,8 % 31,6 % 10,5 % 68,4 % 21,1 % 15,8 % KAINUU 0,0 % 62,5 % 0,0 % 37,5 % 0,0 % 50,0 % 0,0 % 50,0 % Taulukko 3: Oppilashuoltoryhmiin osallistuminen TimeOut toiminta Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- ja siviilipalveluksen keskeytyessä. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa viimeistä mahdollisuutta tavoittaa nuorten miesten koko ikäluokka. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia, ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Varusmiespalveluksen keskeytyessä Puolustusvoimien joukko-osastojen sosiaalikuraattorit tarjoavat tukipalvelua varusmiespalveluksen keskeyttäville miehille ja naisille ja tekevät lähetteen yhdessä asiakkaan kanssa kotikunnan ohjaajalle. 9 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Siviilipalveluksen keskeytyessä Lapinjärven koulutuskeskuksen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunta toimii vastaavasti tukipalvelun käynnistäjänä. PSAVI-alueella etsivät osallistuivat koko maata aktiivisemmin TimeOut toimintaan. Pohjois-Pohjanmaalla kaikki etsivät osallistuivat TimeOut-toimintaan ja Kainuussa kaikki etsivät osallistuivat kutsuntoihin. Pohjois- Pohjanmaalla osallistuttiin TimeOut koulutukseen yhtä kattavasti kuin koko maassa ja Kainuussa koko maata aktiivisemmin. (Taulukko 4) Alue TimeOut toiminta Osallistunut Etsivien osallistuminen TimeOut koulutus Ei osallistunut, mutta haluaa osallistua Kutsunnat KOKO MAA 75,0 % 55,6 % 19,4 % 87,1 % PSAVI 96,3 % 63,0 % 11,1 % 96,3 % POHJOIS-POHJANMAA 100,0 % 57,9 % 5,3 % 94,7 % KAINUU 87,5 % 75,0 % 25,0 % 100,0 % Taulukko 4: Etsivien osallistuminen TimeOut -toimintaan TimeOut toimintaa koskevien avoimien vastausten perusteella kutsunnat koettiin tehokkaaksi ja toimivaksi tavaksi saavuttaa ja tavata koko ikäluokan nuoret miehet samaan aikaan. Etsivät kokivat toiminnan hyödylliseksi, koska se auttoi samalla koko ikäluokan kokonaistilanteen hahmottamisessa alueella. Yhteistyö puolustusvoimien, etsivien ja nuorten välillä koettiin kaikkia osapuolia hyödyntäviksi. Asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät Etsivän nuorisotyön helpottamiseksi etsiviä kehotetaan käyttämään jotain asiakashallinta- tai tilastointijärjestelmää. Nuoren kannalta on tärkeää, että häntä koskevat tiedot ovat helposti saatavilla ja että tiedot ovat ajantasaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot seuraavat etsivää nuorisotyötä vuosittain. On siis tärkeää, että etsivästä nuorisotyöstä on tietoja yksittäisen nuoren tarpeisiin ja yksilöimättömiä tietoja tilastoja ja trenditietoja varten. Nuorisolain 7 d :n mukaan etsivän nuorisotyön yhteydessä saadaan luovuttaa nuorta koskevia tietoja edelleen toiselle viranomaiselle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella. Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä tehtävän suorittamiseksi. PARent on erityisesti etsivää nuorisotyötä varten kehitetty asiakashallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan koota tilastotietoja koko maan etsivästä nuorisotyöstä. PSAVI-alueella Kainuussa PARent on ainut etsivien käytössä oleva asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmä. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi käytössä muitakin järjestelmiä. Kainuussa järjestelmä ei ole käytössä Paltamossa ja Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa sen käyttöönottoa suunnitellaan. (Taulukko 5) 10 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Alue PARent Paikallinen ohjelma, linkitys PARent:iin Käytössä oleva järjestelmä Joku muu Ei järjestelmää, suunnitteilla Ei järjestelmää KOKO MAA 92,7 % 1,7 % 2,6 % 1,7 % 0,9 % PSAVI 77,8 % 3,7 % 11,1 % 3,7 % 3,7 % POHJOIS-POHJANMAA 73,7 % 5,3 % 15,8 % 5,3 % 0,0 % KAINUU 87,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 12,5 % Taulukko 5: Etsivän nuorisotyön käytössä olevat asiakashallinta- ja tilastointijärjestelmät 2.3. Työnohjaus Suomen Työnohjaajat ry:n mukaan työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa sekä ohjaaja että ohjattavat oppivat toisiltaan. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Työnohjausryhmän jäsenet voivat olla saman työpaikan eri yksiköistä, tai jopa eri työpaikoista. Ryhmän jäsenet ovat silloin saman ammatin edustajia tai yhdistävä tekijä on toimiala. Vuonna 2015 valtionavustuksen saamisen yksi kriteeri oli työnohjaus. Työnohjauksesta tuli olla maininta avustushakemuksessa. PSAVI varmisti jokaiselta hakijalta, että etsivä(t) saa työnohjausta. PSAVI-alueella suurin osa etsivistä sai joko yksilö- tai ryhmätyönohjausta tai molempia. Työnohjaus oli enemmän ryhmätyönohjausta kuin yksilötyönohjausta. PSAVI-alueen etsivät nuorisotyöntekijät saivat hieman enemmän työnohjausta koko maan etsiviin verrattuna. (Taulukko 7) Alue Yksilö- ja/tai ryhmätyönohjaus Yksilötyönohjaus Ryhmätyönohjaus KOKO MAA 71,1 % 31,5 % 55,2 % PSAVI 74,1 % 29,6 % 59,3 % POHJOIS-POHJANMAA 73,7 % 26,3 % 63,2 % KAINUU 75,0 % 37,5 % 50,0 % Taulukko 6: Etsivän nuorisotyöntekijöiden työnohjaus vuonna 2015 11 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

2.4. Yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus Nuorisolain mukaan nuorisotyötä toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on toimia yhteistyössä kaikkien niiden toimijoiden kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella tarjoamassa palveluja nuorelle. PSAVI-alueella oli useita toimijoita, joiden kanssa kaikki etsivän nuorisotyön organisaatiot olivat yhteistyössä. Yhteistyön sujuvuuden keskiarvo (1=välttävä; 5=erinomainen) kaikkien toimijoiden kesken oli 3,7. (Kuva 2) Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus PSAVI-alueella 2015 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yhteistyökumppani (yhteistyön sujuvuuden keskiarvo) OPPILAITOS Peruskoulu (3,9) Ammatillinen oppilaitos (3,9) Lukio (3,6) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaalitoimi (3,9) Mielenterveyspalvelu (3,7) Terveystoimi (3,5) Päihdehuolto (3,2) NUORISOTOIMI Nuorisotoimi (4,4) Nuorten työpajat (4,4) Muut etsivä nuorisotyö (4,2) Nuotta (4,1) Liikunta- ja vapaa-ajan toimi (3,9) Nuoren huoltaja / huoltajat (3,7) Monialaiset nuorisoverkosto (3,5) VALTIOLLINEN TOIMINTA Puolustusvoimat (4,3) Poliisi (3,8) Rikosseuraamuslaitos (3,7) Työhallinto (3,6) Kela (3,3) MUUT Muut työpajat (4,0) Järjestöt (3,3) Seurakunnan nuorisotyö (3,3) Yritykset (3,0) Ei yhteistyötä 1 välttävä 2 3 4 5 erinomainen Kuva 2: Etsivän nuorisotyön yhteistyökumppanit ja yhteistyön sujuvuus PSAVI-alueella vuonna 2015 Parhaiten yhteistyö sujui nuorisotoimen (4,4), nuorten työpajojen (4,4), muun etsivän nuorisotyön (4,2), Nuotta-valmennuksen (4,1), puolustusvoimien (4,3) ja muiden työpajojen (4,0) kanssa. PSAVI-alueella vähiten yhteistyötä tehtiin vuonna 2015 Nuotta-valmennuksen, poliisin, rikosseuraamuslaitoksen ja yritysten kanssa. Vaikka yli 10 prosenttia PSAVI-alueen etsivistä ei tee yhteistyötä muiden työpajojen ja yli 40 prosenttia Nuotta-valmennuksen kanssa, nämä palvelut kuuluvat parhaimpiin yhteistyön sujuvuuden kannalta. Paikkakunnalla ei tarvitse olla omaa työpajaa, jotta yhteistyötä voisi tehdä. Yhteistyötä voi tehdä useiden verkostomaisesti toimivien nuorten työpajojen kanssa. Nuotta-valmennus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön 12 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

tukemaan sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuteen yhdessä nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kanssa. Nuotta-valmennuksen tarkoituksena on olla tuki sekä lisäresurssi työpajojen ja etsivän nuorisotyön tavoitteiden saavuttamisessa. Nuotta-valmennusta ei juuri tarjottu alkuvuodesta 2015, koska rahoituksen jatkuminen toimintaan oli katkolla. Tämä voi olla syynä vähäiseen yhteistyöhön Nuottavalmennuksen kanssa. 13 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

3. Nuoret etsivän nuorisotyön asiakkaina 3.1. Yhteydenotot nuoriin Yhteydessä olemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa nuori on ollut yhteydessä etsivään nuorisotyöntekijään tai jossa työntekijä on ollut yhteydessä nuoreen. Yhteydenotot voivat olla esimerkiksi nuoren käynti etsivän nuorisotyöntekijän luona tai työntekijän käynti nuoren luona. Yhteydenottoja ovat myös yhteistyö- tai palveluverkostosta tullut yhteydenotto nuoresta tai verkoston yhteydenotto nuoreen etsivän pyynnöstä. Yhteydenotoksi lasketaan puhelinsoitot, sähköpostiviestit, yhteydenotot verkon kautta, kirjalliset yhteydenotot jne. PSAVI-alueella etsivät olivat vuoden 2015 aikana yhteydessä yhteensä 2565 nuoreen. Kasvua vuoteen 2014 verrattuna oli noin 6 prosenttia. Suurimpana yhteydenoton ikäryhmänä olivat 16-20-vuotiaat ja yhteydenottoja kohdistui enemmän miehiin. (Taulukko 7) Alue alle 15- vuotiaat 16 20- vuotiaat 21 25- vuotiaat 26 28- vuotiaat ei tietoa iästä naisia miehiä KOKO MAA 3,2 % 56,9 % 33,7 % 5,0 % 1,2 % 39,8 % 60,2 % PSAVI 4,6 % 60,0 % 28,9 % 5,1 % 1,4 % 39,1 % 60,9 % POHJOIS-POHJANMAA 3,1 % 60,9 % 29,6 % 4,7 % 1,6 % 39,0 % 61,0 % KAINUU 11,1 % 55,8 % 25,8 % 6,9 % 0,4 % 39,6 % 60,4 % Taulukko 7: Etsivän nuorisotyön yhteydenotot nuoriin ikäryhmittäin Etsivien yhteydenotot 16-20-vuotiaisiin ovat hieman laskeneet vuodesta 2012 lähtien, vaikka tähän ikäryhmään kohdistuu edelleen eniten yhteydenottoja kaikista ikäryhmistä. Viime vuosien aikana yhteydenottojen määrät tähän ikäryhmään ovat pysyneet tasaisena. Yhteydenottojen määrät 21-25-vuotiaisiin ovat kasvaneet tasaisesti. (kuva 3) Lukumäärä 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Etsivän nuorisotyön yhteydenottojen määrät 2010-2015 PSAVIalueella 2010 2011 2012 2013 2014 2015 alle 15 v. 16 20 v. 21 25 v. 26 28 v. Kuva 3: Etsivän nuorisotyön yhteydenottojen määrät PSAVI-alueella vuosina 2010-2015 14 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

3.2. Tavoitetut nuoret Tavoitetuilla nuorilla tarkoitetaan niitä nuoria, joiden kanssa on käyty keskustelua henkilökohtaisemmalla tasolla, esimerkiksi on selvitetty nuoren tuen tarve. PSAVI-alueella etsivät tavoittivat yhteensä 2127 nuorta, joista hieman suurempi osuus oli miehiä kuin naisia. Kainuun alueella alle 15-vuotiaiden osuus tavoitetuista olivat selvästi koko maata suurempi. (taulukko 8) Alue alle 15- vuotiaat 16 20- vuotiaat 21 25- vuotiaat 26 28- vuotiaat ei tietoa iästä naisia miehiä KOKO MAA 3,5 % 55,4 % 34,2 % 5,8 % 1,1 % 42,1 % 57,9 % PSAVI 5,4 % 59,4 % 28,7 % 5,3 % 1,2 % 39,4 % 60,6 % POHJOIS-POHJANMAA 3,4 % 60,7 % 29,7 % 4,7 % 1,4 % 39,3 % 60,7 % KAINUU 14,8 % 52,8 % 24,0 % 8,1 % 0,3 % 39,9 % 60,1 % Taulukko 8: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten ikäryhmien osuudet Etsivien eniten tavoittama ikäryhmä PSAVI-alueella oli 16 20-vuotiaat. Tähän ikäryhmään kuuluvien tavoitettujen nuorten määrä on kääntynyt kasvuun vuodesta 2014. Toiseksi eniten tavoitettujen 21 25-vuotiaiden nuorten määrä on kasvanut tasaisesti jatkuvasti. (Kuva 4) 1400 Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrät PSAVI-alueella 2010-2015 1200 1000 Lukumäärä 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 alle 15 v. 16 20 v. 21 25 v. 26 28 v. Kuva 4: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrät PSAVI-alueella vuosina 2010-2015 15 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

3.3. Nuorten ohjautuminen etsivän nuorisotyön piiriin PSAVI-alueella nuoria ohjautui etsivän nuorisotyön piiriin eniten oppilaitosten kautta ja oppilaitoksista eniten toisen asteen ammatillisen koulutuksen kautta. Toiseksi eniten nuoria ohjautui suorien yhteydenottojen kautta. Yleisin yhteydenottaja oli nuori itse. Kolmanneksi yleisin ohjaava osapuoli oli sosiaali- ja terveystoimi, josta sosiaalitoimen osuus oli selvästi enemmän. PSAVI-alueella erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla puolustusvoimien ja toisen asteen ammattilisen koulutuksen kautta ohjautui koko maata ja Kainuuta suurempi osuus nuoria etsivän nuorisotyön piiriin. Kainuussa tavoitetut nuoret olivat ottaneet Pohjois-Pohjanmaan nuoria useammin itse yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. (Taulukko 9) Ohjaava osapuoli Tavoitettujen nuorten osuudet KOKO MAA PSAVI Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Oppilaitos 31 % 39 % 41 % 29 % Peruskoulu 5 % 6 % 5 % 6 % Lukio 3 % 6 % 6 % 5 % Toinen aste ammatillinen koulutus 22 % 27 % 29 % 16 % Muu oppilaitos 1 % 1 % 1 % 1 % Suoraan/ kavereiden tai sukulaisen yhteydenotto 25 % 21 % 19 % 30 % Vanhempien tai sukulaisen yhteydenotto 6 % 6 % 6 % 4 % Kavereiden yhteydenotto 2 % 1 % 1 % 4 % Nuoren yhteydenotto sähköisen media kautta 3 % 3 % 3 % 4 % Nuorten suora yhteydenotto 14 % 11 % 10 % 18 % Sosiaali- ja terveystoimi 15 % 13 % 13 % 17 % Sosiaalitoimi 11 % 9 % 9 % 10 % Terveystoimi 4 % 4 % 4 % 6 % TE-hallinto / Puolustusvoimat 10 % 12 % 13 % 8 % Työ- ja elinkeinohallinto 6 % 4 % 4 % 5 % Puolustusvoimien/ kutsuntojen / siviilipalveluksen/ TimeOut 4 % 8 % 9 % 3 % Nuorisotyö 9 % 7 % 7 % 6 % Nuorisotyö 2 % 2 % 2 % 2 % Katutyö 1 % 0,1 % 0,1 % 0 % Toinen etsivä nuorisotyö 3 % 2 % 2 % 1 % Työpaja 4 % 2 % 2 % 3 % Muut 6 % 5 % 5 % 6 % Ei rekisteröityä tietoa 4 % 3 % 2 % 4 % Taulukko 9: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten osuudet ohjaavan osapuolen mukaan koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2015 16 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

PSAVI-alueella puolustusvoimien kautta ohjautuvien nuorten osuus on tasoittunut vuonna 2015 vuoden 2013 tasolle. Vuonna 2015 osuus oli noin 8 prosenttia kaikista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osuus etsivän nuorisotyön ohjaavana osapuolena on loivassa laskussa vuodesta 2013 alkaen. Nuorten suorien yhteydenottojen osuus on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Peruskoulusta ohjautuneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 noin 5 prosenttiyksikköä vuoteen 2015 mennessä. (Kuva 5) Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten osuudet ohjaavan osapuolen mukaan PSAVI-alueella Ammatillisen koulutuksen kautta Puolustusvoimien kautta Nuoren suoran yhteydenoton kautta Sosiaalitoimen kautta Vanhempien yhteydenotto Lukion kautta Muuta kautta TE -toimiston kautta Peruskoulun kautta Nuorisotyön kautta Terveystoimen kautta Työpajan kautta Sosiaalinen media SoMe Katutyön kautta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 2015 2014 2013 Kuva 5: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten osuudet ohjaavan osapuolen mukaan PSAVI-alueella vuosina vuosina 2012-2015 17 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

3.4. Nuorten koulutustaustat Hieman yli puolella etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista sekä koko maassa että PSAVI-alueella oli taustalla ammatillinen perustutkinto. Ammatillinen perustutkinto oli joko suoritettu tai sitä oltiin suorittamassa, mutta noin kolmasosalla ammatillisen perustutkinnon suorittaminen oli kuitenkin keskeytynyt. Noin viidesosalla oli peruskoulutausta. PSAVI-alueella tiedettiin tavoitettujen nuorten koulutustausta koko maata paremmin. Alueen tavoitetuista nuorista 95 prosenttia puhui äidinkielenään suomea. Koko maassa vastaava osuus oli 79 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla etsivän nuorisotyön tavoittamilla nuorilla oli Kainuun nuoria selvästi suuremmalla osalla ammatillisen perustutkinnon koulutustausta. Kainuussa vastaavasti peruskoulutausta oli yleisempi. Pohjois- Pohjanmaalla oli Kainuuta yleisempää, että tavoitetulla nuorella oli taustalla keskeytynyt ammatillinen perustutkinto. Kainuussa tunnettiin Pohjois-Pohjanmaata huonommin nuorten koulutustausta. (Taulukko 10) Koulutustausta Tavoitettujen nuorten osuudet KOKO MAA PSAVI Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ammatillinen perustutkinto 56 % 58 % 62 % 41 % Suorittamassa ammatillista perustutkintoa 14 % 13 % 14 % 10 % Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 29 % 33 % 36 % 21 % Ammatillinen perustutkinto suoritettu 13 % 12 % 12 % 9 % Peruskoulu 21 % 20 % 18 % 31 % Peruskoulussa 6 % 9 % 6 % 19 % Peruskoulu keskeytynyt 1 % 1 % 1 % 1 % Peruskoulu suoritettu 14 % 11 % 11 % 11 % Lukio 11 % 14 % 14 % 15 % Suorittamassa lukiota 3 % 5 % 4 % 7 % Lukio keskeytynyt 3 % 5 % 5 % 4 % Lukio suoritettu 1 % 1 % 2 % 1 % Ylioppilas 3 % 3 % 4 % 3 % Ei tietoa 11 % 4 % 3 % 11 % Korkeakoulututkinto 1 % 1 % 1 % 2 % Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,5 % 1 % 1 % 1 % Alempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,3 % 1 % 0,4 % 1 % Keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0 % Ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,1 % 0 % 0 % 0 % Muu 1 % 1 % 1 % 0,3 % Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % Taulukko 10: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten osuudet koulutustaustan mukaan koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015 18 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

PSAVI-alueella niiden nuorten osuus, joilla on keskeytynyt ammatillinen perustutkinto, on lisääntynyt vuodesta 2013 alkaen. Peruskoulun suorittaneiden osuus on vähentynyt vastaavina vuosina. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuudet nuorista ovat jatkuvassa kasvussa. (Kuva 6) Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella 2012-2015 Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto Suorittamassa ammatillista perustutkintoa Peruskoulu suoritettu Ammatillinen perustutkinto suoritettu Ei tietoa Suorittamassa lukiota Peruskoulussa Lukio keskeytynyt Ylioppilas Muu Lukio suoritettu Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Peruskoulu keskeytynyt Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto Keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto suoritettu 0 5 10 15 20 25 30 35 2015 2014 2013 Kuva 6: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten koulutustaustat PSAVI-alueella vuosina 2012-2015 19 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

3.5. Nuorten elämäntilanne, toimeentulo ja asumismuoto Koko maassa ja PSAVI-alueella etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret olivat vuonna 2015 pääasiassa joko opiskelijoita tai työttömiä. Työttömäksi ilmoittautuneita oli selvästi enemmän kuin niitä, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömäksi. PSAVI-alueella peruskoulussa olevien osuus oli hieman koko maan peruskoulussa olevien osuutta suurempi. PSAVI-alueella oli koko maan osuutta pienempi osuus nuoria, joiden elämäntilannetta ei tiedetty. Kainuussa oli koko maata ja Pohjois-Pohjanmaan osuutta suurempi osuus tavoitettuja nuoria, joiden elämäntilannetta ei tiedetty. Kainuussa etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista reilusti suurempi osuus oli peruskoulussa kuin Pohjois-Pohjanmaalla, jossa taas nuoret olivat Kainuuta useammin opiskelijoita tai työttömäksi ilmoittautuneita. (Taulukko 11) Pääasiallinen toiminta Osuus tavoitetuista Koko maa PSAVI Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Työttömäksi ilmoittautunut 28,8 % 27,6 % 29,2 % 19,8 % Opiskelija 23,7 % 23,8 % 24,9 % 18,2 % Työtön, ei ilmoittautunut 15,5 % 15,7 % 16,4 % 12,0 % Ei tietoa 13,5 % 9,6 % 8,0 % 17,9 % Peruskoulussa 4,8 % 6,9 % 4,6 % 18,2 % Sairaana 4,2 % 4,4 % 4,1 % 6,1 % Työssä käyvä 3,5 % 4,5 % 4,7 % 3,1 % Muu 3,2 % 3,1 % 3,4 % 1,7 % Perhevapaalla kotona 1,2 % 1,5 % 1,7 % 0,6 % Eläkkeellä 0,9 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Asevelvollisuus 0,5 % 1,4 % 1,4 % 1,4 % Kotoutumistoimenpiteessä 0,2 % 0,3 % 0,3 % 0,0 % Taulukko 11: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten elämäntilanteet koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015 20 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

PSAVI-alueella etsivän nuorisotyön tavoittamista nuorista yhä useampi oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tavoittamisen aikaan. Opiskelijoiden osuus tavoitetuista vähentyi vuodesta 2014 vuoden 2015 aikana. (Kuva 7) Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten elämäntilanteet PSAVIalueella 2013-2015 Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija Opiskelija Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut Ei tietoa Peruskoulussa Työssä käyvä Sairaana Muu Perhevapaalla kotona (lastenhoito) Asevelvollisuus Eläkkeellä Kotoutumistoimeenpiteessä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 2015 2014 2013 Kuva 7: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten elämäntilanteet PSAVI-alueella vuosina 2013-2015 21 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Oli yleistä, että etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten toimeentulon lähdettä ei tiedetty. Syynä voi olla se, että tiedon antaminen toimeentulon lähteestä on vapaaehtoista, eikä nuoren tarvitse sitä kertoa. Yleisin ilmoitettu toimeentulon lähde oli vanhempien tuki. Tämän lisäksi tavoitetut nuoret olivat pitkäaikaisen toimeentulotuen, työttömyysturvan ja opintotuen asiakkaita. Pitkäaikainen toimeentulotuki pääasiallisena toimeentulon lähteenä oli yleisempää koko maassa kuin PSAVI-alueella. Palkka oli toimeentulon lähde harvalle etsivän nuorisotyön tavoittamalle nuorelle. Kainuussa oli vuonna 2015 tavoittamisen aikaan lähes 30 prosenttia sellaisia nuoria, joiden toimeentulosta etsivät eivät olleet saaneet lainkaan tietoa. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava osuus oli noin 20 prosenttia. Kainuussa vanhempien taloudellinen tuki oli yleisin toimeentulon lähde noin 34 prosentille tavoitetuista nuorista, Pohjois- Pohjanmaalla pitkäaikainen toimeentulotuki, työttömyysturva ja opintotuki olivat yleisimpiä. (Taulukko 12) Toimeentulo Osuus tavoitetuista Koko maa PSAVI Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ei tietoa 24,7 % 20,9 % 19,4 % 28,2 % Vanhempien tuki 22,5 % 25,5 % 23,9 % 33,8 % Pitkäaikainen toimeentulotuki 17,6 % 14,2 % 14,8 % 10,9 % Työttömyysturva 11,6 % 11,5 % 12,0 % 9,2 % Opintotuki 11,2 % 12,9 % 14,1 % 7,3 % Palkka 3,5 % 4,3 % 4,6 % 2,8 % Muu 2,8 % 3,1 % 3,4 % 1,7 % Sairauspäiväraha 2,2 % 2,5 % 2,8 % 1,4 % Kuntoutus tuki 1,8 % 2,4 % 2,3 % 2,8 % Vanhempainetuudet 1,0 % 1,4 % 1,5 % 0,8 % Eläke 0,7 % 0,8 % 0,7 % 1,1 % Kotoutumistuki 0,4 % 0,4 % 0,5 % 0 % Taulukko 12: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen toimeentulo koko maassa ja PSAVIalueella maakunnittain vuonna 2015 22 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Tavoitettujen nuorten toimeentulon lähteestä saatiin hieman enemmän tietoa vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna. Yhä useampi etsivän nuorisotyön tavoittama nuori saa vanhempien tukea tullakseen taloudellisesti toimeen. Vanhempien tukea saavien osuus on kasvanut 2,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 ja oli vuonna 2015 kaikista yleisin toimeentulon lähde. Pitkäaikaisen toimeentulotuen saajien osuus kasvoi 4,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2015 verrattuna. Työttömyysturvaa saavien osuus on laskenut jatkuvasti vuodesta 2012 alkaen. (Kuva 8) Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen toimeentulo PSAVI-alueella 2013-2015 Vanhempien tuki Ei tietoa Pitkäaikainen toimeentulotuki Opintotuki Työttömyysturva Palkka Muu Sairauspäiväraha Kuntoutustuki Vanhempainetuudet Eläke Kotoutumistuki 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 2015 2014 2013 Kuva 8: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen toimeentulo PSAVI-alueella 2013-2015 23 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret asuivat yleisimmin sekä koko maassa että PSAVI-alueella vanhempien asunnossa tai omassa vuokra-asunnossa. Näiden lisäksi oli yleistä, että nuoren asumismuotoa ei tiedetty. Pohjois- Pohjanmaalla etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret asuivat Kainuun nuoria useammin omassa vuokraasunnossa. Pohjois-Pohjanmaalla myös tiedettiin nuorten asumismuoto Kainuuta paremmin. (Taulukko 13) Pääasiallinen asumismuoto Osuus tavoitetuista Koko maa PSAVI Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Vanhempien asunnossa 34,7 % 38,3 % 37,6 % 41,6 % Omassa vuokra-asunnossa 35,0 % 37,5 % 39,5 % 27,7 % Ei tietoa 20,5 % 14,6 % 12,8 % 23,5 % Opiskelija-asunnossa, asuntolassa 2,1 % 2,4 % 2,3 % 2,8 % Asunnoton 1,9 % 1,2 % 1,4 % 0,3 % Kaverien luona 1,4 % 1,2 % 1,2 % 1,1 % Sukulaisten luona 1,2 % 1,4 % 1,5 % 0,8 % Tukiasunnossa 0,9 % 0,9 % 1,0 % 0,3 % Laitoksessa 0,8 % 0,8 % 0,7 % 0,8 % Muu 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,6 % Omassa omistusasunnossa 0,6 % 1,1 % 1,2 % 0,6 % Vastaanottokeskuksessa 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Taulukko 13: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen asumismuoto koko maassa ja PSAVIalueella maakunnittain vuonna 2015 24 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

PSAVI-alueella nuorten omassa vuokra-asunnossa asuminen on hieman lisääntynyt vuodesta 2013. Vanhempien asunnossa asuminen on lisääntynyt vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2015 tavoitettujen nuorten asumistilanne tiedettiin vuotta 2014 paremmin. (Kuva 9). Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen asumismuoto PSAVI-alueella 2013-2015 Omassa vuokra-asunnossa Vanhempien asunnossa Ei tietoa Opiskelija-asunnossa/asuntolassa Kaverien luona Muu Sukulaisten luona Asunnoton Omassa omistusasunnossa Tukiasunnossa Laitoksessa Vastaanottokeskuksessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 2015 2014 2013 Kuva 9: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten pääasiallinen asumismuoto PSAVI-alueella 2013-2015 25 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

3.6. Nuorten tilanne toimenpiteissä PSAVI-alueella etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret olivat vuonna 2015 koko maata useammin toimenpiteissä. Erityisesti alle 15- ja 15-vuotiaiden osuudet toimenpiteissä olivat koko maata suurempia. Kainuussa tämän ikäryhmän osuus toimenpiteissä olleista oli suurin, Pohjois-Pohjanmaalla 26-28-vuotiaiden osuus oli suurin. PSAVI-alueella toimenpiteistä kieltäytyneitä oli koko maata pienempi osuus. Kaikista eniten toimenpiteistä kieltäytyivät Kainuussa 26-28-vuotiaat nuoret. (Kuva 10) KOKO MAA PSAVI 15-vuotiaat ja alle 77,1 % 22,4 % 0,5 % 89,7 % 10,3 % 0,0 % 16-20-vuotiaat 70,8 % 26,7 % 2,5 % 79,8 % 18,4 % 1,7 % 21-25-vuotiaat 75,1 % 22,4 % 2,5 % 76,6 % 21,4 % 2,0 % 26-28-vuotiaat 76,3 % 21,8 % 1,8 % 86,7 % 11,5 % 1,8 % Kaikki tavoitetut 72,9 % 24,8 % 2,4 % 79,8 % 18,5 % 1,7 % Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Kieltäytyneet POHJOIS-POHJANMAA KAINUU 15-vuotiaat ja alle 87,3 % 12,7 % 0,0 % 92,5 % 7,5 % 0,0 % 16-20-vuotiaat 79,5 % 18,6 % 1,9 % 81,5 % 17,5 % 1,1 % 21-25-vuotiaat 77,9 % 20,2 % 1,9 % 68,6 % 29,1 % 2,3 % 26-28-vuotiaat 89,3 % 9,5 % 1,2 % 79,3 % 17,2 % 3,4 % Kaikki tavoitetut 79,8 % 18,4 % 1,8 % 79,8 % 18,8 % 1,4 % Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteissä Kieltäytyneet Kuva 10: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten tilanne toimenpiteissä koko maassa ja PSAVI-alueella maakunnittain vuonna 2015 26 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

PSAVI-alueella etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten sijoittuminen toimenpiteisiin on parantunut vuoden 2015 aikana 7,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2014. Kieltäytyneiden osuus on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 2013 lähtien ja vähentyi vuonna 2015 reilusti puolella vuodesta 2014. (Kuva 11) 90,0 Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten tilanne toimenpiteissä PSAVI-alueella 2013-2015 80,0 73,8 72,4 79,8 70,0 60,0 % 50,0 40,0 30,0 20,0 20,8 23,4 18,5 10,0 0,0 5,4 4,3 1,7 Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt yhteistyöstä 2013 2014 2015 Kuva 11: Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten tilanne toimenpiteissä PSAVI-alueella 2013-2015 27 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

3.7. Nuorten sijoittuminen Vuonna 2015 PSAVI-alueella tavoitetuista nuorista sijoittui koko maata suurempi osuus puolen vuoden sisällä toimenpiteeseen. Alueen nuorista tässä ajassa sijoittui kaikkiaan noin 80 prosenttia ja koko maassa noin 60 prosenttia nuorista. PSAVI-alueella tunnetaan koko maata paremmin aika, joka kestää nuoren toimenpiteeseen sijoittumiseen. (Kuva 12) 46,1 % Kuinka pian tavoittamisen jälkeen nuoret sijoittuvat ensisijaiseen toimenpiteeseen koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015 55,6 % 25,0 % 31,9 % 12,8 % 4,5 % 4,7 % 2,4 % 3,8 % 2,2 % 2,8 % 8,0 % 0-3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk Yli vuoden Ei tietoa KOKO MAA PSAVI Kuva 12: Kuinka pian tavoittamisen jälkeen nuoret sijoittuvat ensisijaiseen toimenpiteeseen koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015 28 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

PSAVI-alueella nuoria ohjattiin vuonna 2015 etsivän nuorisotyön asiakkuuteen (47,7 %), sosiaali- ja terveystoimen palveluihin (17,4 %) sekä työhön (14,4 %) ja opintoihin (13,1 %) liittyviin toimenpiteisiin. Tärkein yksittäinen toimenpide oli etsivän nuorisotyön asiakkuuteen sisältyvä etsivien tuki ja tsemppaus (24,9 %). Lisäksi nuoria ohjattiin liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluihin (4,4, %) ja muihin palveluihin (2,9 %). (Kuva 13) Palvelut, johon nuoria ohjattiin koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015 Etsivien tuki ja tsemppaus Toimeentuloon liittyvät palvelut Tulevaisuustyöskentely Palveluohjaus Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi Hakenut opiskelemaan ohjattu koulupaikan haussa Ryhmämuotoinen toiminta Asumiseen liittyvät palvelut Mielenterveystoimiston palvelut Viranomaisverkon luominen Muut toimenpiteet Työpajaan TE-toimiston työkokeilu Muu opiskelu Kuntouttava työtoiminta Aloittanut ammatilliset perusopinnot Muu terveyskeskuspalvelu TE-toimiston muu palvelu Työhön Nuorisotoimen palvelut Nuotta valmennus Jatkanut ammatillisia perusopintoja Ohjaaminen ryhmätoimintaan TE-toimiston ammatinvalinnan ohjaus Muu vapaa-ajan palvelut Peruskoulun opinnot Muu sosiaalitoimen palvelu Ohjaus toisille etsiville Velkaneuvonta Päihdekuntoutus Armeija/siviilipalvelu Järjestöjen palvelut Liikuntatoimen palvelut Ohjaava ja valmistava ammatillinen koulutus Lastensuojelutoimenpide Poliisi Lukion opinnot Oppisopimuskoulutus Muut ammatilliset opinnot Starttivalmennus Muut nivelvaiheen opinnot Ohjaaminen kotouttamistoimenpiteisiin 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % KOKO MAA PSAVI Kuva 13: Palvelut, joihin nuoria ohjattiin koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015 29 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Eniten nuoria ohjattiin ensisijaisesti etsivän nuorisotyön asiakkuuteen. Muita tärkeitä ensisijaisia palveluita olivat myös erilaiset työhön liittyvät palvelut, sosiaali- ja terveystoimen palvelut ja opintoihin liittyvät palvelut. (Kuva 14) Toimenpiteet, joihin nuoria ensisijaisesti ohjattiin koko maassa ja PSAVIalueella vuonna 2015 Etsivän nuorisotyön asiakkuus TE toimisto tp- tai muu palvelu Työpaja TE toimisto työkokeilu Sosiaalitoimen palvelut Mielenterveyspalvelut Aloittanut ammatilliset opinnot Hakenut opiskelemaan / ohjattu koulupaikan haussa Jatkanut ammatillisia perusopintoja Muualle työelämään Peruskoulun opinnot Muu terveyskeskus palvelut Muut toimenpiteet Ohjaava ja valmistava ammatillinen koulutus Muu opiskelu EI vielä toimenpiteessä Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut Asumiseen liittyvät palvelut Päihdekuntoutus Lukion opinnot Starttivalmennus Oppisopimuskoulutus Armeija/siviilipalvelus Muut ammatilliset opinnot Ei tietoa Muut nivelvaiheen opinnot Kieltäytyy toimenpiteestä 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % KOKO MAA PSAVI Kuva 14: Toimenpiteet, joihin nuoria ensisijaisesti ohjattiin koko maassa ja PSAVI-alueella vuonna 2015 Palveluja, joista koettiin puutetta tavoitettujen nuorten näkökulmasta PSAVI-alueella, olivat mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut, TE-palvelut työnhakijoille, opiskelumahdollisuudet, kuntouttava työtoiminta, tuettu asuminen ja nuorten terveydenhuoltopalvelut. 30 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

4. Avoimet vastaukset 4.1. Kehittämistarpeita Yhteistyökumppaneiden henkilöstön vaihtuvuus, yhteistyömalleja pitäisi kehittää, vakiinnuttaa, jotta yhteistyön sujuvuus ei olisi henkilöstä kiinni. Henkilökohtaiset kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset viranomaisten kanssa ovat vähentyneet ja vaikeutuneet sähköisten asiointien lisääntyessä. Liian rajatut asiakassegmentit ja palvelulinjat, sekä aukioloajat hidastavat tai jopa estävät asiakkaan riittävän nopean palvelun saamisen tai monialaisen tilanteen kartoittamisen. "Yleisesti järjestöjen ja seurojen toimintaa olisi kehitettävä, luotava mahdollisuuksia ja nuoria saatava mukaan toimijoiksi. Seurakunnan perinteinen kokoava nuorisotyö on hävinnyt miltei kokonaan, nuorisotyön ohjaajan virka on lopetettu." Ehkä nopeampia reagointeja ettei ihan viime tippaan annettaisiin asiakkaan tipahtaa. Pienen kylän etuna näen, että yhteistyö sujuu paikkakunnallamme viranomaisten kesken hyvin ja asioita saa selvitettyä nopeasti. Yhteistyötä ammattioppilaitoksiin on jälleen aktivoitava, se voisi olla sujuvampaakin, esim. olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti tai mieluiten jo ennakkoon tieto, jos joku paikkakuntalaisemme on vaikeuksissa opintojensa suhteen. TE-toimistomme on nyt siirtynyt Ouluun, joten todennäköisesti yhteistyö jatkossa on haasteellisempaa. NUPPA nuorten kynnyksetön palvelupaikka aloittelee toimintaansa, johon toivotaan eri viranomaistoimijoiden sekä nuorten palveluja tuottavien tahojen yhteistyön tiivistymistä ja suoraa toimintaa. Yhteistyöpalavereja enemmän. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa toimii loistavasti. Haasteena pienellä paikkakunnalla, että kela ja TEtoimisto ovat auki 1-2 kertaa viikossa. Palvelujen saatavuus on heikentynyt, esim. te-palvelut ovat heikentyneet. Toisen asteen oppilaitosyhteistyössä laatu ei ole tasaista. Toisten oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä lähes päivittäin, kun taas toisten oppilaitosten kanssa yhteistyö tökkii pahasti. Lähinnä tämä näkyy eronneiden oppilaiden ilmoituksissa, joita kaikista oppilaitoksista ei saada. Monilla osa-alueilla pitäisi olla selkeämmät ohjeistukset yhteistyöstä ja mm. tietojen luovuttamisesta. Hyvänä esimerkkinä TE-toimisto, jossa saman talon sisällä on monenlaisia linjoja. TE-toimiston kanssa kaivataan palavereita toiminnan kehittämiseksi. Ei saa työryhmiin, jotka eivät ole lakisääteisiä. Nuorten tietojen luovuttaminen etsivään työhön tökkii. Edelleen vaitiolovelvollisuus estää tiedonvaihtoa. Tietämättömyys ja muutokset. 31 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015

Selkeyttä erilaisiin projekteihin. Yhden palvelupisteen toimintaperiaate. Nuorille ei ole olemassa matalan kynnyksen päihdepalveluja. Ohjaus- ja palveluverkoston työskentely on jäänyt etsivien nuorisotyöntekijöiden kannalta näkymättömäksi. Yhteyttä pitäisi pitää jatkuvasti, mm. vastuuvirkailija nuorten asioissa tms., jotta yhteistyötä olisi muutenkin kuin yksittäisten nuorten yksittäisinä asioina, jolloin yhteyshenkilö olisi jo tiedossa ja asiakkaiden ohjautuminen etsivään nuorisotyöhön tehostuisi. Nuoren etu ensisijaiseksi. Yhteistyö on vuorovaikutteista. Etsivien oma aktiivisuus ottaa yhteyttä eri yhteistyötahoihin vaikuttaa yhteistyön rakentumiseen. "Yksin pienellä paikkakunnalla kun työskentelee, niin vertaistuki olisi tärkeää. Etsivän nuorisotyön laajuuden ja haasteiden takia ei lähikuntienkaan etsiviä viitsi olla koko ajan -häiritsemässä-. Mutta sitäkin merkittävämpään osaan tulee työnohjaus!!" 4.2. Haasteet ja onnistumiset Moniammatillinen työympäristömme (etsivät, paja, ohjaamo, nuorisotoimi kaikki samassa talossa) antaa mahdollisuuden reagoida nopeasti ja joustavasti erilaisiin tilanteisiin. Ohjaamo-hankkeen myötä moniammatilllisuus on lisääntynyt työyhteisösssämme hankkeen kautta toimipaikassamme toimivien/vierailevien palveluntuottajien myötä. "Ryhmätoiminnat onnistuneita, aikuissosiaalityö on aktivoitunut mukaan. Tulevaisuudessa haastetta on varmasti turvapaikanhakijoiden (kunnassa n. 150 kpl) joukossa olevien erityistä tukea tarvitsevien nuorten tavoittamisessa/auttamisessa." "Haastavaa on monisyisemmät ongelmat ja että monesti asiakas reagoi tilanteeseen jossa elää (esim.perhe). Mielenterveysasiat ovat nousseet sekä seksuaalikysymykset(abortti, raiskaus, seurustelu). Ja myöskin se, että välillä tuntuu, että etsivällä pitäisi olla vaikka minkämoinen koulutus ja isä/äiti-rooli, jotta muistaa kaiken keskellä, että on ohjaamassa asiakasta hänen tarpeidensa mukaisiin toimenpiteisiin. Yhteistyö eri viranomaisten ja asiakkaiden kanssa on ollut hedelmällistä, pienistä asioista, jopa siitä että uskaltaa itse mennä ja tulla viranomasitapaamisiin tai etsivän luo on jo monelle saavutus jota pitää itse pitää onnistuneena asiana. Ja myöskin se, että asiakas ilmoittaa ja huolehtii sovituista ajoista ja asioistaan." Haastavaa on motivoida ja rohkaista paikkakunnalle palanneita opintonsa päättäneitä tai keskeyttäneitä etsimään työtä/ opiskelupaikkaa kauempaakin kuin kotimaisemista. Pitkät välimatkat vaativat joko muuttamisen tai auton ja varaa kulkea välimatkoja. Osaa paikkakunnalle jämähtäneistä sitoo täällä velvollisuus ja/tai huoli vanhemmistaan ja/tai sisaruksistaan. Osalla ei ole eväitä yksin elämiseen muualla ja/tai on esim. sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Osan perheen/ suvun malli ei kannusta edes yrittämään. Omalla paikkakunnallamme töitä tai opiskelumahdollisuutta ei ole, joten tulevaisuus ei näytä heille lupaavalle. Haastavaa on myöskin, että joidenkin nuorten opiskeluun/itsenäisessä elämässä pärjäämiseen vaikuttavat ongelmat/häiriöt ovat jääneet 32 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Etsivä nuorisotyö Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2015