TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON PUTKIASENNUKSEN OSAAMISALAN, putkiasentaja, OPETUS- SUUNNITELMA on käsitelty ja hyväksytty

KÄSITTELY

Ammatillisen peruskoulutuksen koulutuksen järjestäjän tulee ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisesti hyväksyä näiden tutkinnon perusteiden mukainen opetussuunnitelma. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON PUTKIASENNUKSEN OSAAMISALAN, putkiasentaja, OPETUS- SUUNNITELMA on käsitelty ja hyväksytty Kouvolan seudun ammattiopisto / 2015 Hannu Salminen, Koulutuspäällikkö, Tekniikka ja palvelut Talotekniikan jaoksen käsittelyssä / 2015 Kari Aalto, KSAOn ammatillisen neuvottelukunnan Talotekniikan jaoksen puheenjohtaja Näyttötoimikunnan käsittelyssä / 2015 Olavi Pesonen, Näyttötoimikunnan puheenjohtaja Hyväksytty Lasten ja nuorten lautakunnan käsittelyssä / 2015

SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN... 6 2. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 7 2.1. TALOTEKNIIKKA... 7 2.2. TUTKINNON RAKENNE JA TOTEUTTAMINEN... 8 2.3. TUTKINNON OSAT JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 9 2.3.1. OPINNOISSA ETENEMINEN JA TUKITOIMET... 9 2.3.2. TYÖSSÄOPPIMISEN SUUNNITELMA... 9 2.3.3. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA... 9 3. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT...10 3.1. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT...10 3.2. AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...12 3.2.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 30 OSP (2.1.1)...12 3.2.2. PUTKISTOJEN HITSAUS 30 OSP (2.1.2)...17 3.2.3. KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 30 OSP (2.1.3)...22 3.3. AMMATILLISET VALINNAISET TUTKINNON OSAT...27 3.3.1. LVI-KORJAUSRAKENTAMINEN 15 OSP (2.5.1)...27 3.3.2. ILMANVAIHTOASENNUS 15 OSP (2.5.24)...32 3.3.3. TALOTEKNIIKAN PERUSOSAAMINEN 15 OSP (2.5.25/4.1)...37 4. YHTEISET TUTKINNON OSAT...42 4.1. PAKOLLISET YHTEISET TUTKINNON OSAT...42 4.1.1. VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN...42 4.1.2. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN...46 4.1.3. YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN...49 4.2. VALINNAISET YHTEISET TUTKINNON OSAT...54 4.2.1. VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN...54 4.2.2. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN...58 4.2.3. YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN...62 4.2.4. SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN...68 5. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 OSP...77 5.1. AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA...77 5.2. PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA...77 5.3. YHTEISIÄ TUTKINNON OSIA TAI LUKIO-OPINTOJA...77 5.4. JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA...77 LIITTEET...78 KÄSITTEIDEN JA LYHENTEIDEN SELITYKSET...78 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT...84

6 (85) 1. Opetussuunnitelman muodostuminen Talotekniikan valtakunnallisissa perustutkinnon perusteissa on kuvattu tutkinnon tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Talotekniikan perustutkinnon, Putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja-tutkintonimikkeen opetussuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: Kouvolan seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään oppilaitoksen kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan toimintaa ohjaavat strategiat. Tutkinnon oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelma (tämä asiakirja), jossa kuvataan tutkinnon muodostuminen ja opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt sekä menetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Kouvolan seudun ammattiopiston Talotekniikan, putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja -tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa on oltu yhteistyössä työelämän kanssa selvittämällä heidän näkemyksiään tulevaisuuden talotekniikka-alan työstä. Työelämän mielipiteitä on kuultu myös jatkuvassa ja monipuolisessa yhdessä tekemisessä opiskelija-arvioinnin, työssäoppimisen ohjaamisen ja työelämän koulutuksen yhteydessä. Kouvolan seudun ammattiopistossa toimii ammatillisen neuvottelukunnan talotekniikka-alan jaos, jonka kokoonpanossa on työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustus. Jaos kokoontuu keskimäärin kolme kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksissa käsitellään alueen talotekniikka-alan sekä ammattiopiston toimintaa. Talotekniikka-alan jaos on mukana opetussuunnitelman valmistustyössä. n henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS ohjaa opiskelijan opintoja. HOPS tehdään perustutkinnon opetussuunnitelman perusteella sekä opiskelijan omien tavoitteiden ja valintojen perusteella. HOPS voi pitää sisällään erilaisia oppimisen suoritustapoja ja tavoitteita, opintojen ajoitusta, alustavia valinnaisten opintojen valintoja sekä suunnitelman työssäoppimisesta. HOPSia tarkennetaan jatkuvasti opintojen edetessä. Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka ovat pakollisia ja valinnaisia osia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

7 (85) 2. Talotekniikan perustutkinnon muodostuminen 2.1. Talotekniikka Talotekniikka on yhteinen nimi lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, tele- ja muille aloille, jotka palvelevat ihmisen toimintaa ja pidentävät kiinteistön elinkaarta. Talotekniikka on osa rakentamista. LVI-ala käsittää rakennusten lämmityksen, vesihuollon ja ilmanvaihdon, jotka ovat tärkeä osa talotekniikkaa. LVI-alan taloteknisissä ratkaisuissa ympäristöasiat ja ekologia tulevat yhä tärkeämmiksi, kun mietitään rakennusten energian kulutusta ja käyttöä. On tärkeää valita luonnon ja kestävän kehityksen periaatteiden kannalta mahdollisimman vähän kuormittavat ratkaisut. Osa rakennuksista valmistetaan teollisesti, jolloin voidaan käyttää tehokasta ja luontoa säästävää valmistusprosessia ja luontoa säästäviä materiaaleja. Yksityiset yritykset ovat vieneet jo pitkään LVI-alan korkeatasoista kotimaista osaamista ulkomaille. Lähialueyhteistyö tulee avaamaan alan kansainvälistymiselle uusia mahdollisuuksia. Euroopan työmarkkinat ovat jo tällä hetkellä tarjolla talotekniikan ammattilaisille, joilla on kansainvälisiä valmiuksia. Talotekniikka-alan putkiasentaja kohtaa työssään yhä useammin asiakkaita ja hän tekee paljon yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa, joten hän osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sujuvasti. Erityisesti korjausrakentamisen ja huollon suhteellinen lisääntyminen alan työtehtävissä korostaa vuorovaikutustaitojen hallintaa, mutta myös työn itsenäisyyttä, johon liittyvät oman työn suunnittelu ja ongelmien ratkaisutaidot Putkiasennuksen osaamisalan suorittanut tekee uudisrakennuksiin ja korjausrakentamiseen liittyvät vesijohto-, viemäri- ja lämmitysverkoston putkisto- ja laiteasennukset piirustusten ja työselityksen mukaisesti. Hän tekee myös LVI- huoltoihin kohdistuvat huollot ja korjaukset. Putkiasentajan toimenkuvaan kuuluu myös kunnallistekniset vesi- ja viemäriverkostojen uusimis-, korjaus- ja huoltotyöt. Myös alaan kuuluu teollisuusputkitus. Putkiasentajan työnkuva on laajentunut uusien lämmitysjärjestelmien myötä. Jo useampi on hakeutunut kylmätekniselle puolelle sekä maalämpö- ja aurinkolämpöjärjestelmien asennuksiin. Putkiasentajasta voi tulla myös alansa yrittäjä. Suurin osa alan yrittäjistä on koulutukseltaan putkiasentajia. Nykypäivän asumiselle ja teolliselle toiminnalle asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, joihin talotekniikkaalan on vastattava. LVI-alalla toiminnan tavoitteena on luoda hyvä sisäilmasto eli taloissa asuville ja työskenteleville ihmisille viihtyisät ja terveydellisesti oikeat olosuhteet. Toisaalta LVI-alan toiminnassa painottuu koko ajan enemmän energiatehokkuus, joilla tavoitellaan vallitsevaa tilaa alhaisempia kustannuksia ja tuetaan kestävää kehitystä. Perinteiseen LVI-alaan liittyy yhä enemmän rakennusautomaation ja sähköalan osaamista. Ammattialana talotekniikka on monipuolinen ja vaativa ja edellyttää sekä tekniikan että alan työmenetelmien ja materiaalien tuntemusta. Myös tietotekniikan hallinta on tärkeää, koska erilaisten rekisterien ylläpito, tarjous- ja urakka-asiakirjojen laadinta ja laskentatehtävät tehdään LVI-alalla tietokoneavusteisesti. Tekniikan ja tuotteiden kehityksessä mukana pysyminen vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja kansainväistä verkostoitumista. LVI-alalla arvostetaan työntekijöitä, jotka ovat oma-aloitteisia ja työhönsä sitoutuneita. Alan työtehtävät ja toimintatavat edellyttävät, että työntekijät kykenevät itsenäiseen ongelmien ratkaisuun ja työskentelyyn, kantavat vastuun omasta työstään ja osaavat arvioida kriittisesti oman työnsä laatua. Heiltä vaaditaan myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä kykyä työskennellä vastuullisesti ryhmässä. Oleellinen osa LVIalan ammattilaisen ammattitaitoa on kyky soveltaa tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. LVI-alan tehtävät eivät ole enää fyysisesti erityisen raskaita ja ne sopivat erinomaisesti myös naisille. Ala on ollut varsin kiinteästi sidoksissa talonrakennusalan suhdanteisiin mutta nyt alalla on tapahtunut muutos, koska korjausrakentaminen ja taloteknistenjärjestelmien huolto ovat lisääntyneet merkittävästi. Nämä työt ovat riippumattomia rakentamisen suhdanteista ja ovat taanneet alalle aikaisempaa tasaisemman työtilanteen. Työt myös pysyvät Suomessa, eikä alan tehtäviä ole mahdollista viedä halvemman työvoiman maihin. Ala on nykyään erittäin suosittu ja arvostettu myös nuorten keskuudessa.

8 (85) Paikkakunnalla toimii keskisuuria ja pieniä LVI-yrityksiä. Keskisuuret yritykset kattavat suuren osan LVItoimintasektoreista. Pienyritykset taasen keskittyvät yleensä Talotekniikan yhteen sektoriin (putkiasennus). Alueella toimii myös maa- ilmalämpöön suuntautuvia yrityksiä joiden toimialueena on koko maakunta. Paperiteollisuuden vähentyessä teollisuusputkiasentajia tarvitaan vähemmän kuin aiemmin. Ammattiopiston LVI-alalla on hyvät suhteet alueen yrityksiin. Ammattiopistossa toimii ammatillisen neuvottelukunnan LVIjaos jonka kokoonpanossa on työnantajien, työntekijöiden sekä opettajien edustus. Jaos kokoontuu keskimäärin kolme- neljä kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksissa käsitellään alueen LVI-asioita sekä ammattiopiston toimintaa. LVI-jaos on mukana opetussuunnitelmien valmistustyössä, yhdessä yritysmaailman näkökulmasta on myös valittu ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat. Talotekniikan perustutkinnon voi suorittaa Kouvolan seudun ammattiopistossa suuntautumalla joko putkiasennukseen tai ilmanvaihtoasennukseen. 2.2. Tutkinnon rakenne ja toteuttaminen Putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja /talotekniikka Talotekniikan perustutkinnon suorittaneella putkiasentajalla on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa erilaisten työnantajien palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Talotekniikka-alan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT / putkiasentaja Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat Lämmitysjärjestelmien asennus 30 Putkistojen hitsaus 30 Käyttö- ja viemärijärjestelmien asennus 30 Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat* LVI- korjausrakentaminen 15 Ilmanvaihtoasennus (2.5.24) 15 Talotekniikan perusosaaminen (2.5.25 /4.1) 15 YHTEISET TUTKINNON OSAT Pakolliset yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat 135 osp 90 osp 45 osp 35 osp 19 osp 16 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 osp *lla on mahdollisuus painottua oman kiinnostuksen mukaan erilaisilla valintamahdollisuuksilla oman HOPSin mukaan. Ammattialan suuntautumismahdollisuus on: putkiasennus. Kouvolan seudun ammattiopiston tuotteistut opintopolut varjoavat vaihtoehtoja suuntautua esim. yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen. Tuotteistettujen polkujen valintojen esitellään KSAOn opetussuunnitelman yhteisen osan liitteenä sekä www.ksao.fi. Kaikki opinnot ovat työvaltaistettavissa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta.

9 (85) 2.3. Tutkinnon osat ja opintojen eteneminen Taulukossa on kuvattuna tutkinnon rakenne ja opintojen eteneminen: *Tutkinnon koko laajuus on 180 osaamispistettä, joka jakautuu tasaisesti kolmelle vuodelle. Yleisin opiskelijan eteneminen on noin 60 65 osaamispistettä vuodessa, riippuen tutkintokohtaisista erityispiirteistä. 2.3.1. Opinnoissa eteneminen ja tukitoimet Opintojen suoritusaika on lähtökohtaisesti kolme vuotta. Opintojen kesto voi vaihdella opiskelijakohtaisesti henkilökohtaisten valintojen kautta. n edistymistä seurataan ja tarvittaessa järjestetään tukitoimia. Opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintojensa suorittamiseen, laaditaan henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, joka sisältää myös HOPSin. HOJKSin laatimisesta on annettu yksityiskohtaiset ohjeet erityisopetustiimin laatimassa erityisopetussuunnitelmassa. 2.3.2. Työssäoppimisen suunnitelma Työssäoppiminen tapahtuu Talotekniikan erilaisissa työtehtävissä tai muissa osaamista tukevissa tehtävissä. Oppilaitoksella on mahdollisuus tarjota kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja. Työssäoppimista on vähintään 36 osp ja se sijoittuu kahdelle opintovuodelle. Työpaikan hankkii pääsääntöisesti opiskelija, samalla koulutamme opiskelijoita itsenäiseen työnhakuun. Työssäoppiminen on valvottua oppimista, josta vastaa työpaikkaohjaaja sekä työssäoppimista ohjaava opettaja. Työssäoppimisen suunnitelma laaditaan työssäoppimispaikalla tapahtuvan opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Suunnitelma on opiskelijakohtainen ja se tehdään yhdessä työssäoppimispaikan työnohjaajan ja opiskelijan kanssa joko ennen työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia josta ei anneta erillistä arvosanaa. 2.3.3. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma Näyttöjen toteutuksesta laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan näyttöjen olevan osa opetustapahtumaa. Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijakohtaisesti ja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näytöt jakaantuvat koko opiskeluajalle kuitenkin painottuen kyseisen tutkinnon osan suoritusajankohtaan. Alustavat näyttösuunnitelmat ovat tutkinnon osien suunnitelmissa. Näyttöjen alustava suunnitelma on allekirjoituksineen liitteessä.

10 (85) 3. Ammatilliset tutkinnon osat Talotekniikan perustutkinto, putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja on kuvattu tutkinnon osittain. Opetussuunnitelmaa täydentävät tutkinnon osien toteuttamissuunnitelmat, joissa on tarkemmin kuvattu mm. tutkinnon osan toteutustapa, oppimisympäristöt, hyödynnettävät oppimismenetelmät sekä osaamisen ohjaaminen. Talotekniikan alalla toimii paljon pieniä putkiasennukseen suuntautuvia yrityksiä. Kuitenkin he asentavat myös pientaloihin ilmanvaihtojärjestelmiä. Neuvottelukunnan kanssa on sovittu että putkiasentajille käytetään opetussuunnitelman tutkinnon osaa 2.5.24 ja siihen rakennetaan Tutkinnon osa 15 osp, ilmanvaihtoasennuksissa toimiminen. Ilmanvaihtoasennuksen osaamisalalla on valmiina 30 osp:n ilmanvaihdon tutkinnon osa mutta katsottiin sen olevan liian suuri ja kattava ko. tarkoitukseen. Putkiasentajan osaamiseen kuuluu myös metallitekniikan, rakennustekniikan ja sähkötekniikan perusosaamista. Tästä syystä haluttiin neuvottelukunnan kanssa myös näitä osa-alueita opittavaksi. Neuvottelukunnan kanssa sovittiin että putkiasentajille käytetään opetussuunnitelman tutkinnon osaa 2.5.25 vapaasti valittavasta valikosta 4.1 ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia ja siihen rakennetaan Tutkinnon osa 15 osp. Talotekniikan perusosaaminen. 3.1. Elinikäisen oppimisen avaintaidot KSAOn elinikäisen oppimisen avaintaidot on esitelty opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Alla on kuvattu miten elinikäisen oppimisen avaintaidot näkyvät putkiasentajan työssä. Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.

Aloitekyky ja yrittäjyys 11 (85) tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

12 (85) 3.2. Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat 3.2.1. Lämmitysjärjestelmien asentaminen 30 osp (2.1.1) PUTKIASENTAJA Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon mukaisesti käyttää turvallisesti käsityökaluja ja työvälineitä tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset lämmitysjärjestelmiin liittyvät asennustyöt arvioida lämmitysjärjestelmien eroja ja soveltuvuutta sekä järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia (hybridijärjestelmät) huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet tehdä putkiasentajan ammattikuvaan kuuluvat avustavat työt toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla lla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva tulityö- ja turvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamisiin liittyvä koulutus TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa* Lämmitystekniikan tutkinnonosan aikana opitaan perusasiat lämmitystekniikasta sekä laitteiden asentamista. Opitaan ammattialaan kuuluvien työvälineiden oikea ja turvallinen käyttö tekemällä lämmitystekniikan eri harjoitteita. Opitaan erilaisien materiaalien käyttöä ja valitsemista, sekä laskemaan kustannuksia tuotteista asennuksineen. Opitaan lukemaan lämmitystekniikan piirustuksia, työselityksiä sekä ohjeita. Aikataulutetaan omaa työtä ja vertaillaan erilaisia työtapoja ja tuottavuutta. Opetellaan asennuksiin liittyvät perusasiat kuten; mitoitukset, katkaisut taivutukset, kierteitykset ja eri liitostavat. Kootaan perusasioihin liittyviä harjoitteita. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät perusasioihin. Perusasioiden jälkeen siirrytään erilaisiin asennusharjoituksiin joissa asennetaan lämmönluovuttimia (pattereita) putkistoineen. Samalla opetellaan putkistovarusteita. Harjoitellaan vesivirtojen mittauksia. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät asennuksiin. Asennetaan erilaisia kokonaisuuksia, eri lämmitysjärjestelmien verkostot, ilmanvaihtokoneiden lämmitys- /jäähdytysryhmät, kaukolämmön ensiöpiiri ja muita lämmitystekniikan kokonaisuuksia sekä opetellaan järjestelmien automatiikkaa. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät järjestelmiin. Tehdään harjoituksia itsenäisesti käyttäen ohjeita ja malleja. Opitaan tarvittavien mittojen ottoa ja lasketaan tarvittavia mittoja asennuksia varten. Työssäoppimisjaksolla opitaan työmaan moninaisia käytänteitä, jo opitun vahvistamista sekä uusien asioiden oppimista. Eritoten elinikäisen oppimisen avaintaidot nousevat esiin työssäoppimisen jaksoilla. Opetusmenetelmät: Eri opetusmenetelmiä käytetään aina tarvittaessa uuden oppimiseen ja opitun vahvistamiseen. Opetusmenetelminä on kädentaitojen harjaannuttaminen. Aiheisiin kuuluvat teoreettiset opinnot. Tietotekniikkaa apuna käyttäen teoreettisissa opinnoissa opitaan tarvittavat LVI-alan sovellutukset. Kirjalliset tuotteet kuuluvat opetusmenetelmiin kuten osien tuntemukset, työpiirustukset ja järjestelmäkaaviot. Työssäoppiminen on yksi tutkinnon osan suurista opetusmenetelmistä. Erilaisia kokeita pyritään vähentämään, osaaminen todetaan ammattiosaamisen näytöissä. Oppimisympäristöt: Oppimisympäristöinä toimivat aluksi teorialuokat, tietokoneluokka ja koulun työsali. Jatkossa myös mahdolliset omat asennustyömaat toimivat oppimisympäristöinä. Suuri osa opinnoista viedään aitoon oppimisympäristöön työssäoppimisen muodossa.

13 (85) Ohjaus ja tuki: n ohjaus kuuluu koko oppilaitoksen henkilökunnalle. Suurin ohjauksen antaja on opettava opettaja jonka alaisuudessa opiskelu tapahtuu. Ohjausta on annettava aina kun opiskelija pyytää tai opettaja huomioi mahdollisen ohjaus- tai tukitarpeen. lle tehdään koulutuksen alussa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Jos opiskelijan taidot/tiedot tai jokin muu asia joka estää normaalin opiskelurytmin voidaan hänen ja huoltajien kanssa neuvotella laajemmista tukitoimista (HOJKS). saa myös henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista opinto-ohjausta opintoohjaajalta sekä tarvittavaa henkilökohtaista tukea kuraattorilta ja terveydenhoitajalta. Tutkinnon osan osia piirustukset/työselitys perustyöt järjestelmät lämmitysautomatiikka, vesivirrat työssäoppiminen Integroidut ja muut YTO jakson aikana Tutkinnon osa alkaa vasta 2. opintovuotena joten integrointi onnistuu yhteisten valinnaisten osien kautta. 1. äidinkieli (kirjalliset raportit, tiedonhankinta, töiden/ammattialan esittelyt) 2. englanti (lyhyet raportit, työvälineet, tarvikkeet) 3. ruotsi (lyhyet raportit, työvälineet, tarvikkeet) 4. työelämätiedot ennen työssäoppimista, työsopimukset, työssäoppimispaikan haku ja to-jaksolla raportti työssäoppimispaikasta sekä työtehtävistä. 5. tieto- ja viestintätekniikka (tiedon haku, lvi-piirustukset, tuoteluettelot, pöytäkirjat, automatiikka) 6. fysiikka, kemia (lämpöoppi, lämpölaajeneminen, paineet) (aineiden käyttö- ja turvallisuusmääräykset) 7. matematiikka (geometria, mittayksiköiden kertaukset, mittauksiin perustuvat peruslaskutoimitukset) 8. yrittäjyys ja yritystoiminta (LVI-alan verkostot, perustamiskustannukset) 9. työkyvyn ylläpitäminen (työergonomia) 10. ympäristöosaaminen (jätteiden lajittelu, kierrätys LVIalalla) Tutkinnon osan arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla ammattialan ammattitaitovaatimusten mukaisessa työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Oppimisen arviointi n itsearviointi sekä palautekeskustelut aina harjoitustyön jälkeen joissa kartoitetaan opiskelijan tiedolliset ja taidolliset kehittymiset ja niiden soveltaminen käytännössä. Tutkinnon osan loppuvaiheessa arviointi painottuu hänen itsenäiseen työskentelyyn sekä toimintaan työryhmänjäsenenä. Lisäksi työssäoppimimisen aikana arvioidaan opiskelijan kehittymistä ammatissaan ja pidetään tarvittaessa palautekeskustelut. *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

14 (85) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Talotekniikan perustutkinto Putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja Ammattiosaamisen näyttö 1 Lämmitysjärjestelmien asentaminen 30 osp (2.1.1) Näyttöympäristö ja arvioijat Näyttö pyritään suorittamaan yhtenä näyttönä tekee piirustusten ja työselityksen mukaisen lämmitysjärjestelmän osakokonaisuuden asennuksen esim. huoneen lämmönluovuttimet putkistoineen tai lämmönkehittimen putkistoasennukset tai muita lämmitysjärjestelmien asennuksia jotka toteuttavat tutkinnon osan tavoitteet ja kriteerit. Näyttöympäristö ensisijaisesti työssäoppimispaikka, Arvioijina Työssäoppimista ohjaava työelämän edustaja Työssäoppimista ohjaava opettaja Näyttöympäristö muu kuin työssäoppimispaikka Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Ohjaava opettaja Työelämän edustaja tai toinen opettaja 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön ajankohta Näyttö sijoittuu ajankohtaa jolloin opiskelija on saanut tarvittavat tiedot ja taidot jotta hän pystyy suoriutumaan näytön tuomista haasteista.

15 (85) ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT: lämmitysjärjestelmien asentaminen (2.1.1) 1. Työprosessin hallinta Oman työskentelyn ja lämmitysjärjestelmien asennusten suunnittelu Lämmitysjärjestelmien taloudellinen ja laadukas asentaminen tai tutkinnon suorittaja valitsee ohjattuna tilanteeseen työmenetelmän, välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta toimii ohjattuna työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän, välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi selviytyy työtehtävästä ja ennakoi tulevat työvaiheet oma-aloitteisesti toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän, välineet ja materiaalit taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan omaaloitteisesti ja itsenäisesti toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Lämmitysjärjestelmien asennuksiin liittyvien työmenetelmien hallinta Lämmitysjärjestelmien asennuksiin liittyvien työvälineiden ja materiaalien hallinta tai tutkinnon suorittaja työskentelee ohjatusti valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjeistettuna käyttää materiaaleja ohjeistettuna huolellisesti ja taloudellisesti työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä käyttää ja huoltaa tarvittavia työvälineitä ohjeiden mukaisesti käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet hyödyntää materiaalien ominaisuuksia työssään 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Lämmitysjärjestelmiin liittyvien piirustusten ja asiakirjojen tulkitseminen tai tutkinnon suorittaja lukee lämmitysjärjestelmien piirustuksia noudattaa ohjeistettuna viranomaismääräyksiä sekä ohjeita laatii ohjeistettuna piirustusten perusteella tarvittavat tarvikeluettelot noutaa ohjatusti tarvikkeet luettelon mukaisesti ymmärtää yleisimpien vesikeskuslämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteet tulkitsee lämmitysjärjestelmien piirustuksia noudattaa ohjeistettuna viranomaismääräyksiä sekä ohjeita laatii piirustusten perusteella tarvittavat tarvikeluettelot tulkitsee LV- piirustuksia sekä LV- työselitystä ja tarvittavia RYL- ohjeistuksia noudattaa ohjeistettuna viranomaismääräyksiä sekä ohjeita laatii piirustusten ja työselityksen perusteella tarvittavat tarvikeluettelot noutaa itsenäisesti tarvikkeet luettelon mukaisesti ymmärtää lämmöntuotto- ja lämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteet ja niissä käytettävien laitteiden toiminnan noutaa tarvikkeet luettelon mukaisesti sovitusta paikasta Lämmitysjärjestelmiin ymmärtää yleisimpien lämmöntuotto- liittyvien laitteiden ja lämmitysjärjes- tunteminen telmien toimintaperiaatteet ja niissä käytettävien laitteiden toiminnan Lämmitysjärjestelmien tunnistaa lämmitysjärjes- valitsee lämmitysjärjestelmien valitsee lämmitysjärjestel-

16 (85) asennukseen liittyvien materiaalien ja niiden ominaisuuksien tunteminen Lämmitysjärjestelmän vesivirtojen mittausten ja automatiikan hallinta telmien asennustöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja tietää, miten suunnitellut arvot asetetaan linjasäätöventtiileille asettaa yksikkösäätimen käsikäytölle asennustöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja tarkoituksenmukaisesti mittaa vesivirrat sekä tietää, miten suunnitellut arvot asetetaan linjasäätöventtiileille asettaa yksikkösäätimestä käyttäjälle tärkeimmät tiedot mien asennustöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja tarkoituksenmukaisesti sekä ottaa huomioon materiaalien fysikaaliset ominaisuudet valitsee itsenäisesti mittalaitteet sekä tarvittavat materiaalit sekä mittaa vesivirrat ja tietää, miten suunnitellut arvot asetetaan linjasäätöventtiileille asettaa yksikkösäätimestä käyttäjälle tärkeimmät tiedot sekä ohjeistaa käyttäjää 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työssään annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä laskee työajan materiaalimenekin ohjeiden mukaisesti arvioi ohjattuna omaa työtään toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita ei aiheuta häiriötä ja käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa käytöstä vialliset suojaimet ja työvälineet tarvittaessa vie ne huoltoon. laskee työajan materiaalimenekin ohjeiden mukaisesti, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia arvioi omaa työtään toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön laskee työajan materiaalimenekin ja toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista noudattaa yleisiä ja sovittuja käyttäytymissääntöjä sekä toimintatapoja

17 (85) 3.2.2. Putkistojen hitsaus 30 osp (2.1.2) PUTKIASENTAJA Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja tehdä työnsä piirustusten ja työselitysten mukaisesti käyttää turvallisesti asennuksissa käytettäviä käsityökaluja ja työvälineitä tehdä LV-asennusten putkihitsauksessa hyväksyttäviä asentohitsaussaumoja kaasuhitsauksella tehdä LV- asennusten putkihitsauksessa hyväksyttävää saumaa karihitsauksella (TIG- hitsaus tai puikkohitsaus) käyttää materiaaleja ja lisäaineita taloudellisesti noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä arvioida putkeen tehtyjen hitsausliitosten laatua lla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva tulityö- ja turvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamisiin liittyvä koulutus TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa* Putkiston hitsaus tutkinnon osan aikana opitaan perusasiat hitsaustekniikasta ja hitsauksista. Opitaan ammattialaan kuuluvien työvälineiden oikea ja turvallinen käyttö tekemällä hitsaamalla eri harjoitteita. Opitaan erilaisien materiaalien ja oheistarvikkeiden käyttöä ja valitsemista. Opitaan perustaitojen jälkeen putkihitsaaminen. Opitaan selvittämään oikeat hitsausmenetelmät ja materiaalit ja lisäaineet jotta hitsaukset onnistuisivat. Suoritetaan aina harjoitusten jälkeen itsearvioinnit sekä ryhmittäin vertaisarvioinnit. Aluksi harjoitellaan levyhitsaukset kaasuhitsauksena, MAGhitsauksena ja puikkohitsauksena. Hitsataan kaasulla laipoitetturailo ja päällehitsaus. MAG- hitsauksena erilaisia pienahitsejä. Puikkohitsauksena päällehitsaus sekä pienahitsaukset. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät näihin hitsauksiin. Siirrytään kaasuhitsauksessa putkenhitsaukseen. Hitsataan pyöritettävän- pysty- ja vaakaputken saumoja sekä haaroja. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät hitsauksiin. Puikkohitsauksessa harjoitellaan levyyn vaaka, pysty- ja 45 asteen saumoja ja siirrytään putkihitsaukseen jossa pyöritettävän putken saumoja. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät hitsauksiin. TIG- hitsauksen harjoitteet aloitetaan levyhitsauksena ensi päällehitsaus sitten I-railot jalko-, vaaka- ja pystyasennossa. Siirrytään putkihitsaukseen pyöritettävänputken- ja laippojen hitsaus. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät hitsauksiin. Työssäoppimisjaksoilla opitaan työmaan moninaisia käytänteitä, jo opitun vahvistamista sekä uusien asioiden oppimista. Eritoten elinikäisen oppimisen avaintaidot nousevat esiin työssäoppimisen jaksoilla. Opetusmenetelmät: Eri opetusmenetelmiä käytetään aina tarvittaessa uuden oppimiseen ja opitun vahvistamiseen. Opetusmenetelminä on kädentaitojen harjaannuttaminen ja hitsausrytmin löytyminen. Aiheisiin kuuluvat teoreettiset opinnot. Kirjalliset tuotteet kuuluvat opetusmenetelmiin kuten hitsaustyöselosteet ja raaka-aineiden tuntemus sekä työpiirustukset. Työssäoppiminen on yksi tutkinnon osan opetusmenetelmistä. Erilaisia teoreettisia kokeita pyritään vähentämään, osaaminen todetaan ammattiosaamisen näytöissä. Oppimisympäristöt: Oppimisympäristöinä toimivat teorialuokat ja koulun työsali. Osa opinnoista viedään aitoon oppimisympäristöön työssäoppimisen muodossa. Ohjaus ja tuki: n ohjaus kuuluu koko oppilaitoksen henkilökunnalle. Suurin ohjauksen antaja on opettava opettaja jonka alaisuudessa opiskelu tapahtuu. Ohjausta on annettava aina kun opiskelija pyytää tai opettaja huomioi mahdollisen ohjaus- tai tukitarpeen. Hitsauksessa on aluksi

18 (85) ohjauksen tarve suurta vähentyen oppimisen rytmissä. lle tehdään koulutuksen alussa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Jos opiskelijan taidot/tiedot tai jokin muu asia joka estää normaalin opiskelurytmin voidaan hänen ja huoltajien kanssa neuvotella laajemmista tukitoimista (HOJKS). saa myös henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista opinto-ohjausta opinto-ohjaajalta sekä tarvittavaa henkilökohtaista tukea kuraattorilta ja terveydenhoitajalta. Tutkinnon osan osia perushitsaukset kaasuhitsaus puikkohitsaus TIG- hitsaus työssäoppiminen Tutkinnon osan arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla ammattialan ammattitaitovaatimusten mukaisessa työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Integroidut ja muut YTO jakson aikana Tutkinnon osa alkaa 1. opintovuotena joten integrointi onnistuu yhteisten pakollisten ja valinnaisten osien kautta. 1. työelämätiedot ennen työssäoppimista, työsopimukset, työssäoppimispaikan haku ja to-jaksolla raportti työssäoppimispaikasta sekä työtehtävistä. 2. kemia (hitsaushuurut, puikkojen päällysteet, aineiden käyttö- ja turvallisuusmääräykset) 3. fysiikka(hitsauksen lämpölaajeneminen) 4. työkyvyn ylläpitäminen (työergonomia) 5. ympäristöosaaminen (jätteiden lajittelu, kierrätys LVIalalla) Oppimisen arviointi n itsearviointi sekä palautekeskustelut aina hitsien valmistumisen yhteyksissä ja tarvittaessa myös hitsausten aikana joissa kartoitetaan opiskelijan tiedolliset ja taidolliset kehittymiset ja niiden soveltaminen käytännössä. Suoritetaan usein vertaisarviointeja jolloin opiskelija näkee missä vaiheessa hänen osaamistasonsa on. Tutkinnon osan loppuvaiheessa arviointi painottuu hänen itsenäiseen työskentelyyn sekä toimintaan työryhmänjäsenenä. Lisäksi työssäoppimimisen aikana arvioidaan opiskelijan kehittymistä ammatissaan ja pidetään tarvittaessa palautekeskustelut. *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

19 (85) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Talotekniikan perustutkinto Putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja Ammattiosaamisen näyttö Putkistojen hitsaus 30 osp (2.1.2) Näyttöympäristö ja arvioijat Näyttö pyritään suorittamaan yhtenä näyttönä, mutta jos ei onnistu niin kaasuhitsaus ja kaarihitsaus (puikko tai TIG) erikseen. Näytöt yhdistetään yhdeksi näytöksi. hitsaa lämpöjohtoasennuksien yhteydessä kaasuhitsauksena kiinteitä asentoputkia sekä kaarihitsauksena (puikko tai TIG) pyöritettävän putken saumoja. Näyttöympäristö ensisijaisesti työssäoppimispaikka vain osa opiskelijoista voi näyttää tämän tutkinnon osan työssäoppimisen aikana. Vaadittaisiin että työmaalla olisi meneillään lämpökeskuksiin tai ilmanvaihtokoneiden lämmitysryhmiin liittyviä työkokonaisuuksia. Suurin osa opiskelijoista suorittaa näytön muussa kuin työssäoppimisen ympäristössä. Arvioijina Työssäoppimista ohjaava työelämän edustaja Työssäoppimista ohjaava opettaja Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näyttöympäristö muu kuin työssäoppimispaikka Ohjaava opettaja Työelämän edustaja tai toinen opettaja Näytön ajankohta Näyttö sijoittuu ajankohtaa jolloin opiskelija on saanut tarvittavat tiedot ja taidot jotta hän pystyy suoriutumaan näytön tuomista haasteista.

20 (85) ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT: putkistojen hitsaus (2.1.2) 1. Työprosessin hallinta Oman työskentelyn sekä hitsausten ja siinä tarvittavien asennustöiden suunnittelu Hitsausten ja niihin liittyvien asennusten taloudellinen ja laadukas toteuttaminen tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna tarvittavat hitsausten työvaiheet valitsee tilanteeseen hallitsemansa hitsausmenetelmän, -välineet sekä ohjeistettuna lisäaineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi selviytyy hitsaus, ja asennustehtävistä ohjeistettuna toimii toiminnalla asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti suunnittelee etukäteen tarvittavat hitsausten työvaiheet valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen hitsausmenetelmän, -välineet ja lisäaineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi selviytyy asennus- ja hitsaustehtävistä ja ennakoi tulevat työvaiheet toimien omaaloitteisesti toimii oma-aloitteisesti ja itsenäisesti suunnittelee etukäteen tarvittavat asentohitsausten paikat ja hitsausten työvaiheet valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan hitsausmenetelmän, -välineet ja lisäaineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi selviytyy asennus- ja hitsaustehtävistä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Hitsauksiin sekä niihin liittyvien työmenetelmien hallinta Hitsauksiin sekä siihen liittyvien asennusten työvälineiden ja materiaalien hallinta tai tutkinnon suorittaja työskentelee ohjatusti osaamallaan asennus- ja hitsausmenetelmällä (kaari- tai kaasuhitsaus) käyttää ohjeistettuna tehtävässä tarvittavia asennus- ja hitsaustyövälineitä asettaa ohjeistettuna hitsausvirrat, kaasunvirtaukset sekä muut tarvittavat suureet oikeisiin arvoihin pitää asennus- ja hitsausvälineet käyttökunnossa työskentelee johdonmukaisesti valitsemallaan asennusja hitsausmenetelmällä (kaasu-, puikko- tai TIG- hitsaus) ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä käyttää tehtävässä tarvittavia asennus- ja hitsaustyövälineitä oikein asettaa hitsausvirrat, kaasunvirtaukset sekä muut tarvittavat suureet oikeisiin arvoihin pitää asennus- ja hitsausvälineet käyttökunnossa työskentelee johdonmukaisesti valitsemallaan asennus- ja hitsausmenetelmällä (kaasu-, puikko- tai TIGhitsaus) ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä sekä sopeuttaa työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin käyttää tehtävässä tarvittavia asennus- ja hitsaustyövälineitä oikein ja hyödyntää niitä työssään säätää hitsausvirrat, kaasunvirtaukset sekä muut tarvittavat suureet tarvittaviin arvoihin sekä tarvittaessa muuttaa niitä pitää asennus- ja hitsausvälineet käyttökunnossa käyttää työssään tavallisimpia hitsausmateriaaleja ja lisäaineita käyttää työpiirustuksissa ja ohjeissa ilmoitettuja hitsausmateriaaleja ja -lisäaineita siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni käyttää taloudellisesti työpiirustuksissa ja ohjeissa ilmoitettuja hitsausmateriaaleja ja -lisäaineita siten, että materiaalihukkaa ei synny

21 (85) 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta LVI-piirustusten ja ohjeiden tulkitseminen Hitsausten peruskäsitteiden, materiaalien ja lisäaineiden tunteminen Hitsausmenetelmien tunteminen tai tutkinnon suorittaja ymmärtää LVI-piirustuksia ja hitsauslisäaineiden ohjeistuksia tietää hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet sekä hitsauslisäaineet tietää perushitsausmenetelmät LVI-alan eri osaalueille hallitsee perustiedot myös polttoleikkauksesta, vastushitsauksesta ja MIG/MAGhitsauksesta tietää perusasioita niukkaseosteisten- ja ruostumattomien terästen hitsauksesta tietää silmämääräisen tarkastusmenetelmän ymmärtää LVI-piirustuksia ja hitsauslisäaineiden ohjeistuksia tietää hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet sekä tietää eri materiaalien hitsaustavat sekä hitsauslisäaineet tietää perushitsausmenetelmät LVI-alan eri osaalueille hallitsee perustiedot myös polttoleikkauksesta, vastushitsauksesta ja MIG/MAGhitsauksesta tietää niukkaseosteisten- ja ruostumattomien terästen hitsauksen tietää silmämääräisen tarkastusmenetelmän sekä muita hitsaussauman tarkastusmenetelmiä hyödyntää työssään LVI -piirustuksia sekä hitsauslisäaineiden ohjeita hallitsee hitsaustekniikkaan liittyvät peruskäsitteet, sanaston ja menetelmien periaatteet sekä tietää eri materiaalien hitsaustavat sekä hitsauslisäaineet tietää eri hitsausmenetelmien soveltuvuuden LVI-alan eri osa-alueille on perehtynyt myös polttoleikkaukseen, vastushitsaukseen sekä MIG/MAG- hitsaukseen tietää niukkaseosteisten- ja ruostumattomien terästen sekä alumiinin hitsauksen hallitsee perustiedot eri hitsaussauman tarkastusmenetelmistä ja niiden käyttökohteista 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työssään annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet sekä huomioi myös jälkivartioinnin tarpeen varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa käytöstä vialliset suojaimet ja työvälineet tarvittaessa vie ne huoltoon. arvioi omaa työtään kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä sekä huolehtii tarvittavista jälkivartioinneista arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti noudattaa työaikoja noudattaa työaikoja noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista

3.2.3. Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen 30 osp (2.1.3) PUTKIASENTAJA Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon mukaisesti käyttää turvallisesti käsityökaluja ja työvälineitä tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset vesi- ja viemärijärjestelmiin liittyvät asennustyöt huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet tehdä putkiasentajan ammattikuvaan kuuluvat avustavat työt toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla lla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa oleva tulityö- ja turvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamisiin liittyvä koulutus TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa* 22 (85) Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien tutkinnonosan aikana opitaan perusasiat vesi- ja viemäritekniikasta sekä laitteiden asentamista. Opitaan ammattialaan kuuluvien työvälineiden oikea ja turvallinen käyttö tekemällä vesi- ja viemäritekniikan eri harjoitteita. Opitaan erilaisien materiaalien käyttöä ja valitsemista, sekä laskemaan kustannuksia tuotteista asennuksineen. Opitaan lukemaan vesi- ja viemäritekniikan piirustuksia, työselityksiä sekä ohjeita. Aikataulutetaan omaa työtä ja vertaillaan erilaisia työtapoja ja tuottavuutta. Opetellaan asennuksiin liittyvät perusasiat kuten; mitoitukset, katkaisut taivutukset, haaroitukset ja eri liitostavat. Kootaan perusasioihin liittyviä harjoitteita. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät perusasioihin. Perusasioiden jälkeen siirrytään erilaisiin asennusharjoituksiin joissa asennetaan kylpyhuone- ja WC- kalusteet putkistoineen sekä viemärit (muovi ja valurauta). Asennetaan haja-asutusalueen käyttövesijärjestelmä varustuksineen. Asennusten yhteyksissä opetellaan putkistovarusteita. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät asennuksiin. Asennetaan erilaisia kokonaisuuksia, eri vesi- ja viemärijärjestelmien verkostot, käyttövesivaraajien kytkennät, kattilalaitoksen vesijohtokytkennät ym. käyttövesi- ja viemärijärjestelmien harjoitteet. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät järjestelmiin. Tutkinnon osan osia piirustukset/työselitys perustyöt järjestelmät työssäoppiminen Integroidut ja muut YTO jakson aikana Tehdään harjoituksia itsenäisesti käyttäen ohjeita ja malleja. Opitaan tarvittavien mittojen ottoa ja lasketaan tarvittavia mittoja asennuksia varten. Tehdään harjoituksia itsenäisesti käyttäen ohjeita ja malleja. Opitaan tarvittavien mittojen ottoa ja lasketaan tarvittavia mittoja asennuksia varten. Työssäoppimisjaksolla opitaan työmaan moninaisia käytänteitä sekä jo opitun vahvistamista sekä uusien asioiden oppimista. Eritoten elinikäisen oppimisen avaintaidot nousevat esiin työssäoppimisen jaksoilla. Opetusmenetelmät: Eri opetusmenetelmiä käytetään aina tarvittaessa uuden oppimiseen ja opitun vahvistamiseen.