Metsätalouden tuet tulevaisuudessa työpaja II 27.1.2012, Tapio Metsätalouden verotus ja tuet Ruotsissa keskeiset erot Suomeen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi
Ruotsin metsäpoliittinen uudistus vuonna 1993 1980-1993 yksityiskohtaisesti säädellyn metsäpolitiikan kausi Mm. taimikonhoitovelvollisuus 1980-93 Metsänhoitomaksua (skogsvårdsavgift) kerättiin kasvavin määrin metsätalouden tukien ja neuvonnan rahoittamiseksi (tulonsiirto Etelä- Ruotsin metsänomistajilta Pohjois-Ruotsiin) Uusi metsäpolitiikka voimaan 1.1.1994 Tuotanto- ja ympäristötavoitteet tasavertaisiksi Metsänhoitomaksujärjestelmä ajettiin alas jo 1.7.1992 Metsätalouden tuet lopetettiin ympäristötukia lukuun ottamatta Metsänomistajille vastuullinen vapaus (frihet under ansvar) Metsäpolitiikan arviointeja SUS 1998, SUS 2001, Skogsutredningen 2004 2
Skogsvårdsavgiften vuoteen Ruotsin julkinen tuki rahoitettiin suurelta osin omarahoitusjärjestelmällä, vrt. Suomen metsänhoitomaksu 1992 3
Ruotsalaisia neuvontakampanjoja Skogsvårdsorganisation (Ruotsin metsäkeskus) MiljEUrådgivning (1996-1998) 134 000 osallistujaa Grönare Skog (1999-2001) Yli 100 000 osallistujaa, suurin Skogsstyrelsenin kampanja tähän mennessä LRF (Ruotsin MTK) Kraftsamling Skog (2007-2010) Tavoitteena kannattavuuden lisääminen metsien kasvua lisäämällä: 20 % lisäys kasvuun pitkällä aikavälillä 73 000 osallistujaa Krafthandling Skog (2010-2013) Jatkokampanja hieman eri painopisteillä(mm. uudet metsänomistajat) 4
Ruotsin metsänomistus vuonna 2010 Metsänomistajaryhmät metsämaan mukaan: 50 % yksityismetsänomistajia 25 % yksityisiä osakeyhtiöitä 14 % valtion omistamia osakeyhtiöitä(pääasiassa Sveaskog) 6 % muita yksityisiä omistajia 3 % valtio 2 % muita julkisia omistajia Ruotsissa oli 329 471 yksityismetsänomistajaa (luonnolliset henkilöt), joista 38 % naisia 62 % miehiä Metsätalousyrityksiä(luonnolliset henkilöt) oli 227 695, joista 24 % etämetsänomistajilla (utbo) 8 % osittain ulkopuolella asuvilla (delvis utbo) 68 % lähimetsänomistajilla (närbo) Metsänomistajajärjestöilläoli vuoden 2010 lopussa runsaat 110 000 jäsentäja näiden omistamien tilojen pinta-ala oli lähes 6,2 miljoonaa hehtaaria. 5
Ruotsin metsien kasvu ja hakkuut Ruotsissa kasvu 120 milj. m 3 /vuosi Suomessa kasvu 105 milj.m 3 /vuosi Ruotsissa hakkuukertymä90 milj.m 3 /vuosi Suomessa hakkuukertymä60 milj. m 3 /vuosi Tausta: Suomessa metsissänuorempi ikäluokkajakauma: Suomen puusto 2300 milj. m 3, Ruotsin puusto 3300 milj. m 3 6
Ruotsin yksityismetsätalous On yritystoimintaa Normaalit yritystoiminnan, ja lisäksi metsätalouden erityisverosäädökset Voidaan liittää ilman tulolähderajoja muihin toimialoihin Eriytetty tuloverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) Ei perintö- ja lahjaveroja, ei kiinteistöveroja Osittamisrajoitukset kiinteistönmuodostamislaissa Etuosto-oikeus paikallisella asukkaalla haja-asutusalueilla Vapaaehtoinen metsänomistajajärjestötoiminta Puuntuotantotoimintaan ei tukia Ympäristötukia julkishyödykkeiden tuotantoon Yksityismetsien metsämaan ala 11,7 milj. ha (Suomessa 12,1 milj. ha) 7
Yksityismetsänomistajat 1998 Ruotsi (vuosina 1997/98) Suomi (vuosina 1998/99) Vastaaja Kaikki tilan omistajat (noin 320000 omistajaa) Tilan hallinnasta vastaava (noin 300000 henkilöä) Keski-ikä 53 vuotta 57 vuotta Asuminen - tilalla 2009: 54 vuotta 49 % 2009: 60 vuotta 50 % - vapaa-ajalla tilalla 19 % (ei kysytty) - tilan ulkopuolella 32 % 50 % Ammattiasema (monta samanaikaista ammattiasemaa mahdollinen) (vain yksi samanaikainen ammattiasema mahdollinen) - metsätalousyrittäjä 27 % (ei kysytty) - maatalousyrittäjä 22 % (ei kysytty) - maa- tai metsätalousyrittäjä (ei kysytty) 22 % - muu yrittäjä 11 % 6 % - palkansaaja 50 % 30 % - kotona työskentelevä 8 % (ei kysytty) - eläkeläinen 24 % 37 % - muu 6 % 5 % - yhteensä 148 % (em. summa) 100 % (em. summa) Tilan omistajuus - yksinään 29 % 45 % - puolison kanssa 33 % 30 % - sukulaisyhtymä 34 % (ei kysytty) - ei-sukulaisyhtymä 2 % (ei kysytty) - em. yhdistelmä 2 % (ei kysytty) - yhtymä (ei puolison kanssa) 38 % (em. summa) 11 % - perikunta (ei mukana, ei yleinen omistusmuoto) 14 % Omatoimisuus (yleensä) (vuosina 1994-98) - hakkuu 62 % 28% - metsäkuljetus 50 % (ei kysytty) - istutus 65 % 25 % - nuoren metsän hoito 73 % 34 % - jokin työlaji (ei kysytty) 66 % 8
Esimerkki vuoden 1993 uudistuksen vaikutuksista: nuoren metsän hoito Ruotsissa oli taimikonhoitovelvollisuus 1980-1993 Vero-ja tukiuudistus 1990-luvun alussa Ett gigantisk röjningsberg 1990- luvun lopulla ja 2000-luvun alussa = runsaasti tiedotusta, hieman uhkailua ja kehitystyötä 9
Ruotsalaisten metsänomistajien omatoimisuus Ruotsalaisten omatoimisuus on hakkuissa suomalaisia korkeampi Suomalaiset ovat metsänhoitotöissä omatoimisempia kuin ruotsalaiset Tabell 12.10 Självverksamhet inom småskogsbruket under 2010 Work performed by small-scale forest farmers during 2010 Åtgärd Utförd volym Självverksam Andel självverk- Självverksam Andel självverk- Task volym samhet % volym samhet % Avverkning Logging etc. 1 000 m³sk 1,000 stand vol. Total volume Self-performed % self-perf. Self-performed % self-perf. Huggning: Felling: Terrängtransport: Hauling: Slutavverkning Final felling 32 808 1 739 5 % 3 171 10 % Gallring Thinning 12 692 2 206 17 % 2 528 20 % Övrig avverkning Other felling 3 437 1 868 54 % 1 857 54 % Summa Total 48 937 5 813 12 % 7 556 15 % Tausta: ruotsalaisilla metsätiloilla on enemmän kalustoa, metsänomistajat nuorempia (Ruotsi 54 vuotta vs. Suomi 60 vuotta) Skogsvård Silviculture ha hectares Markberedning Scarification 80 360 5 043 6 % Plantering Planting 86 132 37 811 44 % Röjning Cleaning 257 960 154 299 60 % Summa Total 424 453 197 153 46 % Hjälpplantering Beeting 1 000 plantor 1,000 plants 19 384 12 561 65 % Källa: Skogsstyrelsen Intervjuundersökningen Sources: Swedish Forest Agency 10
Luonnonsuojelun rahoitus vuoteen 2005 120 100 80 milj euro Köp Sverige Intrång & bidrag Markåtkomst, summa Köp = lunastus 60 40 Intrång + bidrag = määräaikainen suojelu ja korvaukset 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Uudet luonnonsuojelun tavoitteet hyväksyttiin Ruotsissa vuonna 2001 Rahoitus lisääntyi voimakkaasti 2005 120 100 80 milj euro Köp Finland Intrång & bidrag Markåtkomst, summa Molemmissa maissa lunastus on vähentynyt ja muut keinot lisääntyneet 60 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 11
Avainbiotooppien suojelun rahoitus vuoteen 2005 24 20 16 milj euro Sverige Ersättningar Inventering & skötsel Summa Ersättningar = ympäristötuet Inventering & skötsel = luontoarvojen inventointi ja luonnonhoito 12 8 4 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ruotsissa merkittävä rahoitus ympäristötukiin, luontoarvojen inventointiin ja luonnonhoitoon 24 20 16 12 8 4 0 milj euro Ersättningar Inventering & skötsel Summa Finland 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 12
Ruotsin tuet Jalopuumetsien lisääminen Götaland Svealand 13
Ruotsin tuet Kasvuyrittäjien tuet Työpaikkojen luominen metsäalalle 14
Ruotsin tuet Osaamisen kehittäminen Kilpailukyvyn lisääminen ja kestävä metsätalous 15
Ruotsin tuet Metsien monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen Luontoarvojen, kulttuurimiljöiden ja sosiaalisten arvojen säilyttäminen ja kehittäminen 16
Ruotsin tuet Luonnon-ja kulttuurikohteiden hoidon tuet 17
Ruotsin tuet Tuki jalopuumetsätaloudelle Jalopuumetsätalouden tavanomaista metsätaloutta korkeampien kustannusten kompensointi 18
Ruotsin tuet Yhteenveto, suurimmat erät: Osaamisen kehittäminen Avainbiotooppien suojelu Näiden lisäksi erityistukea on aikaisemmin mennyt erityisesti Gudrunmyrskyn (2005) tuhojen korjaamiseen 19
Kiitos 20