Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Samankaltaiset tiedostot
Kuhakantojen geneettinen kartoitus

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Itämeren lohikantojen tila

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Suonteen siioista 2016

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Meritaimen Suomenlahdella

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL

RKTL:n istutustutkimusohjelman tausta ja tavoitteet. Ohjelman päällikkö Matti Salminen

Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Pohjanlahden lohikantojen tila

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Painolastivedet hallintaan


Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Lohikalojen tilanne merialueella

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN SYNTYMINEN KALATALOUDESSA. Argumentaseminaari. Kotka Päivi Haapasaari OY

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä

Datatähti 2019 loppu

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari Parainen. Janne Tolonen

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Tutkimusraportteja ja tiedotteita Oulujoen vesistön kaloista

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta

KALATALOUS TILASTOINA 2014 FINNISH FISHERIES STATISTICS

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Jokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

! I. Saalista koskevat määräykset. Maa- ja metsätalousministeriö JY387/ /2015 MMMO22:00/ 2008;

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. toppasaapas / LIME VIHREÄ. toppasaapas / KELTAINEN. toppasaapas / PINKKI

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Marja-Liisa Koljonen Yleistä

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Istutustutkimusohjelman ( ) väliraportti

DNA sukututkimuksen tukena

Transkriptio:

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1

- Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä, esiintyy 2 300 järvessä. KUHA Alkuperäinen Sekoittunut Siirretty Ei tietoa Istutukset ovat koko maassa perustuneet muutamaan eteläiseen emokalakantaan. Suuri osa alkuperäisistä kuhakannoista on jo muuttunut tai kokonaan menetetty. RKTL (2012) Kala-Atlas. www.rktl.fi

Tehtiin 2 työtä, 1) Onko perinnöllisiä eroja kuhakantojen välillä ollutkaan ja enää olemassa kaiken istuttamisen jälkeen? 2) Onko istutuksilla geneettisiä vaikutuksia ja millaisia? Ankaraa keskustelua akselilla ei vaikuta mitään tai pilaa kaiken. Tutkittiin kolme tapausta, kolme erilaista järveä ja istutushistoriaa, Lohjanjärvi, Vanajanselkä ja Oulujärvi. 3

Kuhanäytteet 9 kpl: Merialue 1 Vanhankaupunginlahti 2 Västanfjärd 3 Taivassalo Järvet 4 Lohjanjärvi (saalis) 5 Kemijärvi 6 Oulujärvi (saalis) 7 Vanajavesi (saalis) 8 Averiajärvi 9 Painiojärvi Atlantic Ocean Sweden Gulf of Bothnia Bothnian Bay 6 Finland Barents Sea Russia 12 DNA mikrosatelliittilokusta tutkittiin. 60 3 Baltic Sea 2 7 9 8 4 1 Gulf of Finland 25 North 0 100 km 4

Työ 1 Tulos Sukupuu geneettiset etäisyydet, viivan pituus kertoo ainutlaatuisuudesta. Kuhakantojemme geneettinen monimuotoisuus on ollut ja on edelleen laajaa. Rannikon kannat muodostavat oman, selvästi erillisen ryhmänsä, Vielä jäljellä oleva osa perinnöllisestä monimuotoisuudesta tulisi turvata käyttämällä istutuksissa kunkin vesistön ja alueen omaa kantaa olevia poikasia Erityisen tärkeätä on pitää toisistaan erossa sisävesien ja laajoilta istutuksilta toistaiseksi säästyneen merialueen kannat Oulujärvi Oulujärvi Lohjanjärvi Lohjanjärvi Averiajärvi Averia Painiojärvi Painio 50 66 Rannikko Västanfjärd Västanfjärd 0.1 75 99 97 Taivassalo Kemijärvi Vanajavesi Vanajavesi Vanhankaupunginlahti Vanhankaup.lahti Taivassalo Säisä, M., Salminen, M., Koljonen, M-L., Ruuhijärvi, J. ja Hyvärinen, P. 2008. Kuhakantojen geneettinen kartoitus kuinka suuret ovat kuhakantojemme perinnölliset erot. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/2008 Säisä, M., Salminen, M., Koljonen, M.-L. and J. Ruuhijärvi 2010. Coastal and freshwater pikeperch (Sander lucioperca) populations differ genetically in the Baltic Sea basin. Hereditas 147: 205 214

Työ 2 VANAJA SAALIS 3 SAALIS 2 VANAJA LOHJA LOHJA LOHJA SAALIS 1

Voidaan laskea gen. tiedon perusteella 1) Osuudet saaliista prosentteina, ei yksilötietoa lainkaan. 2) Mixture malli laskenta, kuten lohilla, yksilön alkuperän tunnistus tietyllä todennäköisyydellä. 3) Admixture malli, kuten kuhillla, jossa jo risteytyneet keskenään usean sukupolven ajan. Kunkin kannan osuus kussakin kalayksilössä voidaan arvioida. Näiden summa on koko kannan osuus saaliissa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 2 3 4 5 Kalayksilöt 7

TULOS: Saaliiden alkuperäkantakoostumus kolmella järvellä. Kolme erilaista tulosta. 1 Tasaisesti sekoittunut 2 Ei vaikutusta 3 Kokonaan vaihtunut 1 Lohjanjärvi 2000 Bayes% Averia 6.4 Painio 5.4 Vanajanselkä 1980 47.8 Lohjanjärvi 1980 40.5 2 Vanajanselkä 2000 Bayes % Averia 6.0 Painio 2.2 Vanajanselkä 1980 91.8 3 Oulujärvi 1990 Bayes% Vanajanselkä 89.0 Oulujärvi, original 2.7 Oulujärvi 1990 8.3 3 Oulujärvi 2000 Bayes% Vanajanselkä 89.8 Oulujärvi, original 6.5 Oulujärvi 2000 3.7 8

Kuhakantojen osuus saalisnäytteissä. Kukin kalayksilö on kuvattu kapealla pystyjanalla. Eri värien osuudet kuvaavat alkuperäkantojen osuuksia yksilöissä ja näytteissä. AVERIA PAINIO VANAJA LOHJA SAALISNÄYTE Lohjanjärven vuoden 2000 kuhasaalisanalyysi, 1: Averia, (punainen), LOHJA 2: Painio (vihreä), LOHJA 3: Vanajanselkä, (sininen), VANAJA 4: alkuperäinen Lohjanjärvi (keltainen), LOHJA 5: Lohjanjärven kuhasaalis näyte (kaikki värit).. SAALISNÄYTE 9

Vanajanselän vuoden 2000 kuhasaalisanalyysi, 1: Averia, (punainen), 2: Painio (vihreä), 3: Alkuperäinen Vanajanselkä (sininen), 4: Vanajanselän kuhasaalis (kaikki värit). SAALISNÄYTE 10

Oulujärven vuoden 1990 ja 2000 kuhasaalisanalyysi. 1: Vanajanselkä (punainen), 2: alkuperäinen Oulujärven kuha (vihreä) ja 3: Oulunjärven kuhasaalis (kaikki värit). Siniset tuntematonta alkuperää. SAALISNÄYTE SAALISNÄYTE 11

Kuhapuu istutuksista, geneettiset etäisyydet 90 Pohjoiset kuhat OULUJÄRVI 1946, 1974, original (S11) KEMIJÄRVI 2006, original 77 82 42 36 91 60 Oulujärvi 1990 s, mixed (S12) Oulujärvi 2002, mixed (S13) VANAJANSELKÄ 1988-1991, original (S7) Vanajanselkä 2001-2006, current mixed (S9) Vanajanselkä 1994-2000, in Lake Lohjanjärvi (S8) Kivijärvi 2008, Vanajanselkä origin (S10) 54 58 Lohjanjärvi 2002-2003, current mixed (S6) Averia 1994-2000, in Lake Lohjanjärvi (S2) Lohjanjärvi 1990 s, wild (S5) 58 78 Painio 2006 (S3) Averia 1984 (S1) LOHJANJÄRVI 1980 s, original (S4) 12

Syitä istutusvaikutusten eroihin Alkuperäkannan tila, Oulujärvellä heikoimmillaan 100 kg vuosi saalis Istutustehokkuus, Oulujärvellä suurimmat istutusvolumit, Vanajanselällä pienimmät Kilpailuetu jostain syystä, Vanajanselänkuha pärjää hyvin istutettuna vaikka Lohjanjärvellä 13

Julkaisut ja tiedotteet: Tiedeartikkelit: Säisä, M., Salminen, M., Koljonen, M.-L. and J. Ruuhijärvi 2010. Coastal and freshwater pikeperch (Sander lucioperca) populations differ genetically in the Baltic Sea basin. Hereditas 147: 205 214. Salminen, M., Koljonen, M.-L., Säisä, M. and Ruuhijärvi J. 2011. Genetic effects of supportive stockings on native pikeperch populations in boreal lakes. Hereditas 149: 1 15. Kotimaiset artikkelit: Säisä, M., Salminen, M., Koljonen, M-L., Ruuhijärvi, J. ja Hyvärinen, P. 2008. Kuhakantojen geneettinen kartoitus kuinka suuret ovat kuhakantojemme perinnölliset erot. Riista- ja kalatalous Selvityksiä 8/2008 Salminen, M. 2011. Istutustutkimusohjelman väliraportti. RKTL:n työraportteja 1/2011. Ruuhijärvi, J., Koljonen, M.-L., Säisä, M. ja Salminen, M. 2011. Istutukset muuttavat kuhakantoja. Suomen Kalastuslehti 5, 28-30. RKTL:n tiedotteet: 21.4.2008 - Kuhakantojen monimuotoisuus tulisi ottaa huomioon kuhavesien hoidossa 12.1.2012 - Vanajanselän kuha on valloittanut Oulujärven Lehtiartikkeleita, esitelmiä, radiohaastatteluja

Kiitos 15

16

Perinnölliset etäisyydet 100 100 99 84 87 Lohjanjärvi Averiajärvi Painionjärvi Vanajavesi Vanhakaupunginlahti Västanfjärd 90 Taivassalo Merialue 17

90 OULUJÄRVI 1946, 1974, original KEMIJÄRVI 2006, original 77 82 42 36 Oulujärvi 1990s, mixed 91 Oulujärvi 2002, mixed 60 VANAJANSELKÄ 1988-1991, original Vanajanselkä 2001-2006, current mixed Vanajanselkä 94 2000, in Lake Lohjanjärvi Kivijärvi 2008, Vanajanselkä origin Lohjanjärvi 2002-2003, current mixed 54 Averia 1994-2000, in Lake Lohjanjärvi Lohjanjärvi 1990s, wild 58 58 78 Painio 2006 Averia 1984 LOHJANJÄRVI 1980s, original