Kulttuuriala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, muotoilu ja mallintaminen ARTESAANI Tämä opetussuunnitelma on voimassa Salpauksessa 1.8.2012 jälkeen alkavassa opetuksessa. Käsittelyt: Salpauksen johtokunnan hyväksymä 9.3.2010 ja 3.6.2014 Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta 4.2.2010 ja 27.5.2014 Valtakunnallinen voimaantuloaika 1.8.2009 (Opetushallituksen määräys)
SISÄLLYSLUETTELO 1 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 1 1.1 Käsi- ja taideteollisuusalan kuvaus ja arvoperusta... 1 1.2 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon tavoitteet... 3 1.3 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon muodostuminen... 6 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 9 1.5 Jatko-opintokelpoisuus... 12 2 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO... 13 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö... 13 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa... 13 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa... 13 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 13 3 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA... 14 4 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON ARTESAANIN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 15 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 15 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen (10 ov)... 15 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen (10 ov)... 18 4.2 Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma... 21 4.2.1 Tuotteen suunnittelu (10 ov)... 21 4.2.2 Tuotteen valmistaminen (20 ov)... 24 4.3 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 27 4.3.1 Tilaustyön valmistaminen (10 ov)... 27 4.3.2 Tuotekehitys (10 ov)... 30 4.3.3 Paikallisesti tarjottavat käsi- ja taideteollisuusalan tutkinnon osat... 33 4.3.3.1 Ammattitaitoa syventävä suunnittelu ja valmistus (10 ov)... 33 4.1 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (0-10 ov)... 36 4.1.1 Yrittäjyys (10 ov)... 37 4.1.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (2 ov)... 41 4.1.3 Ammattitaitoa syventävä tai laajentava tutkinnon osa... 42 4.1.3.1 Viilupuristeisen puusepäntuotteen valmistus (10 ov)... 42 4.1.3.2 Tuotemallinnus (10 ov)... 45 4.1.4 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista (5 10 ov)... 47 4.1.5 Tutkinnon osat ammattitutkinnoista... 47 4.1.6 Tutkinnon osat erikoisammattitutkinnoista... 48 4.1.7 Tutkinnon osat ammattikorkeakouluopinnoista... 48 4.1.8 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot)... 48 4.1.9 Lukio-opinnot... 48 4.2 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat)... 50 4.2.1 Yritystoiminta (10 ov)... 50 4.2.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot)... 51 4.2.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 52 4.3 Opinnäytetyö... 52
5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 52 5.1 Pakolliset tutkinnon osat... 52 5.1.1 Äidinkieli, suomi (4 ov)... 52 5.1.1.1 Kirjallinen viestintä (1 ov)... 52 5.1.1.2 Suullinen viestintä (1 ov)... 54 5.1.1.3 Kieli ja kulttuuri (1 ov)... 56 5.1.1.4 Työelämän asiakirjat (1 ov)... 58 5.1.1.5 Venäjä, oma äidinkieli venäjänkielisillä opiskelijoilla (4 ov)... 60 5.1.1.5.1 Oma äidinkieli ja sen käyttö (1 ov)... 60 5.1.1.5.2 Kielitieto ja oikeakielisyys (1 ov)... 62 5.1.1.5.3 Kielialueen kulttuuri. Viestintä ja yhteiskunta (1 ov)... 64 5.1.1.5.4 Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (1 ov)... 65 5.1.1.6 Suomi toisena kielenä (4 ov)... 67 5.1.1.6.1 Kirjallinen viestintä (1 ov)... 67 5.1.1.6.2 Suullinen viestintä (1 ov)... 69 5.1.1.6.3 Kieli ja kulttuuri (1 ov)... 70 5.1.1.6.4 Työelämän asiakirjat (1 ov)... 72 5.1.2 Ruotsi (1 ov)... 75 5.1.3 Englanti (2 ov)... 76 5.1.3.1 Englanti 1 (1 ov)... 76 5.1.3.2 Englanti 2 (1 ov)... 78 5.1.4 Matematiikka (3 ov)... 80 5.1.4.1 Matematiikka 1 (1 ov)... 80 5.1.4.2 Matematiikka 2 (1 ov)... 82 5.1.4.3 Matematiikka 3 (1 ov)... 84 5.1.5 Fysiikka ja kemia (2 ov)... 86 5.1.5.1 Fysiikka (1 ov)... 86 5.1.5.2 Kemia (1 ov)... 88 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1 ov)... 91 5.1.7 Liikunta (1 ov)... 93 5.1.8 Terveystieto (1 ov)... 95 5.1.9 Taide ja kulttuuri (1 ov)... 97 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 99 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 99 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 99 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 99 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 99 8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus... 100 8.3 Ammatillinen erityisopetus... 100 8.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 100 8.5 Oppisopimuskoulutus... 100 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 100 8.7 Opiskelijahuolto... 100 8.8 Terveydentilavaatimukset luonto- ja ympäristöalan ammatillisessa peruskoulutuksessa... 100 9 LIITTEET... 102
1 1 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Käsi- ja taideteollisuusalan kuvaus ja arvoperusta Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto kuuluu kulttuurialan tutkintoihin. Tutkintonimike on artesaani. Artesaaniksi valmistavia koulutusohjelmia tai osaamisaloja on kaksi: tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma Perustutkinto sisältää työ-, elinkeino- ja kulttuurielämästä lähtöisin olevia ammattialoja, jotka eroavat toisistaan materiaalin ja/tai erityisosaamisen perusteella. Koulutuksen järjestäjät päättävät ammattialoista, joita ovat esimerkiksi entisöinti-, keramiikka-, kirjansidonta-, kivi-, kultaseppä-, lasi-, lavasterakennus-, metalli-, aseseppä-, puu-, restaurointi-, saamenkäsityö-, sisustus-, soitinrakennus-, tekstiili-, vaatetus-, veneenrakennus- ja verhoiluala. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset toimivat useilla palvelun ja valmistuksen toimialoilla eri ammateissa joko toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Alan yritystoiminta perustuu osaamiseen, laatuun ja yksilöllisiin tuotteisiin tai palveluihin. Yritykset ovat tyypillisesti pieniä, ja verkostoituminen mukaan lukien alihankinta on toiminnalle luonteenomainen ja tärkeä tapa kasvattaa toimintavolyymia ja tehokkuutta. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset voivat toimia tuotantoprosessin eri vaiheissa. Yritysten pienuus, osaamiseen painottuminen ja toimintatapojen joustavuus auttavat niitä toimimaan joustavasti talouselämän suhdanteissa. Raja käsityön, taideteollisuuden ja taidekäsityön välillä ei ole selkeä, joten alan tuotteet ulottuvat käyttöesineistä ja erilaisista palveluista taideteoksiin. Alan tyypillisiä työtehtäviä ovat laadukkaiden käsityötuotteiden valmistus, suunnittelu ja muotoilu, korjaaminen ja restaurointi, ohjaus- ja palvelutehtävät sekä erikoistuneet myyntitehtävät. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilainen hallitsee ammattialansa materiaalit, työvälineet ja työmenetelmät laaja-alaisesti. Työssä ja työskentelyssä korostuvat asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys, esteettinen ja luova osaaminen, tyyli- ja laatutietoisuus, korkeatasoinen suunnittelu ja valmistus, yhteistyökyky, yrittäjämäinen asenne työhön sekä valmius jatkuvasti kehittää ja jakaa omaa osaamista. Työ edellyttää usein verkostoitunutta yhteistyötä suunnittelijoiden, asiantuntijoiden ja toisten alan ammattilaisten kanssa.
Käsityön tekeminen ja taidon kehittyminen voi olla asiakkaalle kuntoutusta, elämys tai uutta sisältöä elämään antava taito, joten kasvava harrastustoiminta sekä matkailu- ja hyvinvointipalveluiden huomioiminen lisäävät alan ammattilaisten ohjaustehtäviä. Muutosherkkyys sekä tuotteiden ja palveluiden huolellinen tuotteistaminen lisäävät alan ammattilaisten kykyä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Käsi- ja taideteollisuusalan mahdollisuuksia ja vahvuuksia ovat luovuuden, esteettisyyden, tekemisen taidon ja ympäristömyönteisyyden arvostus. Teknologian kehitystä hyödynnetään alalla mm. suunnittelussa ja valmistuksessa sekä sähköisenä kaupankäyntinä. 2 Käsi- ja taideteollisuusalalla toimitaan suomalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi kansainvälistyvässä maailmassa. Tavoitteena on luoda viihtyisä, esteettinen, toimiva ja terveellinen tuotemaailma ja ympäristö. Tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, toimivuus, taloudellisuus, kestävyys, kauneus sekä sopusointu valmistajan, käyttäjän ja ympäristön välillä tukevat kulttuurista, sosiaalista, ekonomista ja ekologista kestävää kehitystä. Ympäristömyönteinen ja asiakaslähtöinen tuotteen suunnittelu, tuotteiden elinkaaren huomioiminen ja kestävät raaka-aineiden valinnat sekä valmistus ovat käsi- ja taideteollisuusalalla sekä arvoja että kilpailuvaltteja. Toiminnan lähtökohtana on asiakaslähtöinen palveluhenkisyys ja tuloksellinen yhteistoiminta. Käsi- ja taideteollisuusalalla arvostetaan ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä, vastuullisuutta, aloitteellisuutta, omatoimisuutta, luovuutta, yksilöllisyyttä ja yhteistyökykyisyyttä. Alalla korostuu käsillä tekemisen taito sekä perinteisten työmenetelmien ja työtapojen kehittäminen ja ylläpitäminen. Kansainvälistyvässä ympäristössä tarvittavia ominaisuuksia alan toimijoilla ovat viestintä ja mediaosaaminen sekä kieli- ja kulttuuriosaaminen. Yrittäjämäinen toiminta edellyttää kustannustietoisuutta ja taloudellisuutta, markkinointiosaamista, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja asiakaslähtöistä vuorovaikutteista palveluosaamista. Alalle tyypillinen verkostoituminen edellyttää mm. vuorovaikutus ja yhteistyötaitoja, verkostoitumisen mahdollisuuksien tunnistamista sekä kykyä toimia verkostoissa avoimesti ja luottamusta lisäten. Alan ammattilaisen tulee osata tehdä ja lukea erilaisia suunnitelmia ja työselityksiä. Toiminta edellyttää myös laadunhallinnan, kuluttajansuojan sekä malli- ja tekijänoikeuden tuntemista. Päijät-Hämeessä kulttuurialalla, ja erityisesti käsi- ja taideteollisuuden aloilla, on vahva asema niin historiallisessa, määrällisessä kuin laadullisessa suhteessa. Päijät- Hämeen maakuntastrategiassa (2005) ja Lahden kaupungin strategiassa (2009) on yhdeksi kasvun ja elinvoiman ratkaisevaksi menestystekijäksi valittu Lahden kaupun-
gin hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina, jossa on muotoilun ja kulttuuriosaamisen varaan rakentuva luovan talouden keskittymä. Koulutuskeskus Salpaus haluaa olla toisen asteen ammatillisen koulutuksen kautta mukana luomassa, ylläpitämässä, kehittämässä ja uudistamassa maineikasta päijäthämäläistä ja valtakunnallista kulttuuriosaamista sekä käsi- ja taideteollisten alojen elinkeinoelämää. 3 Maakuntastrategian myötä Päijät-Hämeen alueella toimivan koulutuskeskus Salpauksen tarjoama kulttuurialaan koulutus on monipuolista. Erityisesti käsi- ja taideteollisuusalan toisen asteen perustutkinnon jälkeiset jatko-opintomahdollisuudet ovat Lahdessa erinomaiset. 1.2 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon tavoitteet Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon suorittaneella artesaanilla on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ammattialansa eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto sisältää työ-, elinkeino- ja kulttuurielämästä lähtöisin olevia ammattialoja, jotka eroavat toisistaan materiaalin ja/tai erityisosaamisen perusteella. Koulutuksen järjestäjät päättävät ammattialoista, joita ovat esimerkiksi entisöinti-, keramiikka-, kirjansidonta-, kivi-, kultaseppä-, lasi-, lavasterakennus-, metalli-, aseseppä-, puu-, restaurointi-, saamenkäsityö-, sisustus-, soitinrakennus-, tekstiili-, vaatetus-, veneenrakennus- ja verhoiluala. Artesaanilla on monipuolinen ammattitaito, ja hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä nähdä työnsä osana ympäristöä ja suurempia tehtäväkokonaisuuksia. Hän osaa ottaa työssään huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät. Artesaani on luotettava, laatutietoinen, esteettisyyttä ymmärtävä, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän tekee työnsä ammattialaa koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti. Artesaanilla on yrittämisen perusvalmiudet ja hän työskentelee kestävän ja terveen yritystoiminnan periaatteita noudattaen. Hän ottaa työssään huomioon kulttuurisen, sosiaalisen, ekonomisen ja ekologisen kestävän kehityksen tavoitteet. Artesaani osaa suunnitella työnsä sekä lukea ja tehdä ammattialaansa liittyviä suunnitelmia. Hän osaa tehdä ammattialansa materiaali-, työmenekki- ja kustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Artesaani noudattaa ja ylläpitää turvallisia työmenetelmiä ja työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskult-
tuuria, joka sisältää työturvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävän toiminnan. Artesaani osaa käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. 4 Artesaani osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti ja tuloksellisesti sekä ilmaista itseään selkeästi. Kansainvälisesti toimivan artesaanin taitoja ovat kielitaito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Artesaani toimii suomalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kansainvälistyvässä maailmassa. Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut artesaani osaa toimia useilla palvelun ja valmistuksen toimialoilla eri ammateissa joko toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hän voi toimia alan valmistus-, tuotanto-, suunnittelu-, muotoilu-, korjaus-, restaurointi-, ohjaus-, palvelu- ja/tai myyntitehtävissä. Hän tuntee ammattialansa materiaaleja ja työtapoja laajasti ja erikoistuu valitsemiinsa ammattialan työtehtäviin. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti, asiakaslähtöisesti, tyyli- ja laatutietoisesti, luovasti ja yhteistyökykyisesti. Hän toimii kustannustietoisesti ja taloudellisesti. Hänellä on yrittäjämäinen asenne työhön toisen palveluksessa toimiessaankin sekä valmius kehittää ja jakaa omaa osaamistaan. Hän pystyy toimimaan aloitteellisesti, avoimesti ja luottamusta lisäten yhteistyössä suunnittelijoiden, asiantuntijoiden ja toisten alan ammattilaisten kanssa. Hän osaa tuotteistamista ja markkinointia sekä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa. Hän huomioi työssään laadunhallinnan, kuluttajansuojan sekä malli- ja tekijänoikeuden. Hänellä on myös edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut artesaani osaa toimia useissa palvelun ja tekemisen työtehtävissä toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hän toimii alan suunnittelu-, tuotanto-, restaurointi-, ohjaus-, palvelu- tai myyntitehtävissä. Hän tuntee ammattialansa sekä perinteisiä että nykyaikaisia materiaaleja, tuotteita ja työtapoja ja erikoistuu valitsemiinsa työtehtäviin. Hän toimii vuorovaikutteisesti, asiakaslähtöisesti, tyyli- ja laatutietoisesti rakennettua ympäristöä parantaen. Hän osaa toimia kustannustietoisesti ja taloudellisesti. Hänellä on yrittäjämäinen asenne työhön toisen palveluksessa toimiessaankin sekä valmius kehittää ja jakaa omaa osaamistaan. Hän tekee ja käyttää erilaisia ammattialansa käytäntöihin perustuvia selvityksiä ja suunnitelmia ja tietää, milloin on tehtävä yhteistyötä suunnittelijan tai toisen ammattilaisen kanssa. Hän käyttää erilaisia tarvittavia dokumentointimenetelmiä työssään. Hän
osaa tuotteistaa palvelunsa ja markkinoida niitä yhteistyössä markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Hänellä on myös edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. 5 Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisenkannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/985 ). Koulutuskeskus Salpauksessa käsi- ja taideteollisuusalan artesaanitutkinnon voi suorittaa tuotteen suunnittelun ja valmistuksen tai ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelmassa. Koulutusohjelmien ammattialat ovat seuraavat: Tuotteen suunnittelu- ja valmistus Hopeasepänala Kaiverrusala Kultasepänala Muotoilu- ja mallintaminen Taidekehystys Tarpeistonvalmistus Puu ja muotoilu Yksilölliset vaatteet Ympäristön suunnittelu ja rakentaminen Viherrakennus Koulutuskeskus Salpaus haluaa vaikuttaa aktiivisesti työelämän kehittymiseen. Käsija taideteollisuusalalla, kuten koko kulttuurialalla, toteutetaan työelämälähtöistä koulutusta, jossa huomioidaan työllistymismahdollisuudet ja sijoittuminen jatko-opintoihin. Salpauksen tavoitteena on, että kulttuurialalta valmistuu aktiivisia ja tiedonhaluisia sekä elinikäisenoppimisen ja kestävän kehityksen periaatteet sisäistäneitä monipuolisia ammattilaisia päijäthämäläisen, kansallisen sekä kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin. Kulttuurialan kouluttajana Salpaus pyrkii erottautumaan muista sillä, että se pystyy tarjoamaan myös sellaisia koulutusohjelmia ja ammattialasuuntauksia, joita ei perustutkintona muualla järjestetä. Käsi- ja taideteollisuusalalla näitä ovat kulta- ja hopeasepänala, kaiverrusala sekä tarpeistonvalmistus.
1.3 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon muodostuminen 6 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO (120 OV), TUOTTEEN SUUNNITTELUN JA -VALMISTUKSEN KOULUTUSOHJELMA, ARTESAANI, MUOTOILU JA MALLINTAMINEN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (90 ov) Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov. 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen, 10 ov 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen, 10 ov 4.2 Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma 4.2.1 Tuotteen suunnittelu, 10 ov 4.2.2 Tuotteen valmistaminen, 20 ov 4.3 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.3.1 Tilaustyön valmistaminen, 10 ov 4.3.2 Tuotekehitys, 10 ov 4.3.3 Ammattitaitoa syventävä suunnittelu ja valmistus, 10 ov 4.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov 4.4.1 Yrittäjyys, 10 ov 4.4.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov 4.4.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Viilupuristeisen puusepäntuotteen valmistus 10 ov Tuotemallinnus 10 ov 4.4.4Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 4.4.5 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista 4.4.6 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista 4.4.7 Tutkinnon osat ammattikorkeakouluopinnoista 4.4.8 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4.4.9 Lukio-opinnot 4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.5.1 Yritystoiminta, 10 ov 4.5.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista(perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.5.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULU- TUKSESSA (20 OV) 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset (16 ov) Valinnaiset (4 ov)
7 5.1.1 Äidinkieli 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 Vieras kieli, englanti 5.1.4 Matematiikka 5.1.5 Fysiikka ja kemia 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.7 Liikunta 5.1.8 Terveystieto 5.1.9 Taide ja kulttuuri 5.2 Pakollisten opintojen valinnaiset lisäosat 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov 0 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA (10 OV) Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov. NÄYTTÖTUTKINNOSSA 4. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen 4.2 Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala 4.2.1 Tuotteen suunnittelu 4.2.2 Tuotteen valmistaminen 4.3 Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisala 4.3.1 Toteuttamisen suunnittelu 4.3.2 Palvelun toteuttaminen 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä neljä tutkinnon osaa 4.4.1 Asiakaspalvelu ja myyntityö 4.4.2 Kulttuurin soveltaminen käsityöhön 4.4.3 Ohjaustoiminta 4.4.4 Palvelun tuotteistaminen 4.4.5 Sisustustyö 4.4.6 Stailaus 4.4.7 Taidekäsityö 4.4.8 Tilaustyön valmistaminen 4.4.9 Tuotekehitys 4.4.10 Tuotteen valmistaminen käsityönä 4.4.11 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 4.4.12 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista
8 4.4.13 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista 4.6 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.6.1 Yritystoiminta 4.6.2 Tutkinnon osat ammatillisista tutkinnoista (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja, jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdolli-
suuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 9 Koulutuskeskus Salpaus on valtakunnallisesti vetovoimainen kouluttaja ja haluttu yhteistyökumppani, joka tarjoaa opiskelijoille joustavat, yksilölliset ja monialaiset opiskelumahdollisuudet vastaamaan yksilön ja työelämän tarpeita. 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Koulutuskeskus Salpauksessa elinikäisen oppimisen edistäminen kuuluu koko oppilaitoksen perustehtäviin, ja se on osa oppilaitoksen toteuttamaa yhteiskunnallista palvelutehtävää. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221(COD). Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat seuraavat: a) Seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot (1-4) on yksi arvioinnin kohde, joka sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1 Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2 Vuorovaikutus ja yhteistyö 3 Ammattietiikka 4 Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky b) Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot, 5 11 5 Aloitekyky ja yrittäjyys 6 Kestävä kehitys 7 Estetiikka
8 Viestintä- ja mediaosaaminen 9 Matematiikka ja luonnontieteet 10 Teknologia ja tietotekniikka 11 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit 10 Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Koulutuskeskus Salpauksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa jokaisessa tutkinnossa ja tutkinnon osassa arvioidaan seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus sekä toimintakyky. Aloitekykyä ja yrittäjyyttä, kestävää kehitystä, estetiikkaa, viestintä- ja mediaosaamista, matematiikkaa ja luonnontieteitä, teknologiaa ja tietotekniikkaa sekä aktiivisen kansalaisuuden ja eri kulttuurien tuntemusta arvioidaan eri tutkinnon osissa luontevasti; siis avataan eli kerrotaan, mitä kunkin elinikäisen oppimisen avaintaidon sisältö juuri tässä tutkinnossa/tutkinnon osassa merkitsee. Erikseen arvioitavat avaintaidot Hollon (2009) mukaan (1 4) 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Arvioidaan oppimishalukkuutta, itsensä ja työnsä kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Arvioidaan toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä.
11 3. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Arvioidaan toimintaa ammatti-etiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. 4. Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot: 5-11 5. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Arvioidaan tavoitteellista, taloudellista ja tuloksellista toimintaa ja itsensä johtamista. 6. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Arvioidaan teknologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden noudattamista. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Arvioidaan estetiikan huomioon ottamista työssä ja jokapäiväisessä elämässä. 7. Viestintä- ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Arvioidaan kriittisyyttä mediatuotteiden tunnistamisessa, havainnoinnissa ja tulkinnassa sekä media- ja viestintäteknologian käyttämistä. 12 8. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Arvioidaan työn edellyttämää laskutaitoa sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa. 9. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Arvioidaan teknologian ja tietotekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajoitusten ja riskien huomioonottamista. 10. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Arvioidaan osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri taustan omaavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sekä tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakien mukaista toimintaa. 1.5 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää.
2 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. 13 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää: tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi.
Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukea ja lisäohjausta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää mm. opiskelijan yksilölliset valinnat laajentaa, monipuolistaa ja syventää opintojaan sekä opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat ja ammattiosaamisen näytöt. 3 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖ- TUTKINTONA KOULUTUSKESKUS SALPAUKSESSA Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut toimialalla on laadittu näyttötutkintoprosessin kuvaus, jossa määritetään Koulutuskeskus Salpauksen prosessin käytännöt. Näyttötutkinnon voi suorittaa riippumatta siitä, miten tutkinnon edellyttämä osaaminen on hankittu. Pääsääntöisesti tutkinnonsuorittaja osallistuu kuitenkin valmistavaan koulutukseen. Koulutuskeskus Salpaus, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut on tehnyt Opetushallituksen asettaman, valtakunnallisen käsi- ja taideteollisuusalan tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkinnon järjestämissopimuksen. Järjestämissuunnitelmassa on esitetty käsi- ja taideteollisuusalan tutkinnon suorittamisen prosessi yksityiskohtaisesti. 14 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen hyväksytysti tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkinnonsuorittaminen arvioidaan asteikolla 1-3. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon muodostuminen näyttötutkintona on esitetty seuraavassa taulukossa. Aikuisten näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ei pääsääntöisesti mitoiteta opintoviikkoina lakisääteisiä aloja lukuun ottamatta. Opintojen laajuus on jokaisen tutkinnon suorittajan kohdalla yksilöllinen (henkilökohtaistettu), joten opintoviikkomäärää ei voi taulukkoon merkitä. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon muodostuminen artesaani, muotoilu ja mallintaminen Ammatilliset kaikille pakolliset tutkinnon osat Asiakaslähtöinen valmistaminen Kulttuurilähtöinen valmistaminen Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala,
Tuotteen suunnittelu Tuotteen valmistaminen Tutkintokohtaisesti valitut tutkinnon osat Tilaustyön valmistaminen Tuotekehitys Ammattitaitoa syventävä suunnittelu ja valmistus Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Viilupuristeisen puusepäntuotteen valmistus Tuotemallinnus 15 4 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON ARTESAANIN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asiakaslähtöinen valmistaminen (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella omaa työtään valmistaa tuotteen tai palvelun arvioida ja kehittää omaa toimintaansa työskennellessään ottaa huomioon asetetut laatutavoitteet valita materiaalit laskea materiaalien kulutuksen tehdä hinta-arvion ja tarjouksen neuvotella asiakkaan kanssa o esitellä toteutusvaihtoehtoja o esitellä valintojen vaikutusta toteutukseen o havainnollistaa tuotetta tai palvelua o sopia asiakastapaamisista noudattaa työaikoja ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita. 1. Työprosessin hallinta Asiakaslähtöisen työprosessin suunnittelu Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna omaa työtään asiakkaan tarpeet huomioon ottaen suunnittelee omaa työtään ja tekee ohjattuna toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman asiakkaan tarpeet huomioon ottaen suunnittelee omaa työtään ja tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman asiakkaan tarpeet huomioon ottaen sekä muuttaa suunnitelmaa tarpeen vaatiessa
16 Tuotteen tai palvelun valmistus Hinnoittelu Itsearviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien ja -välineiden valinta Materiaalien valinta ja käyttö 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Havainnollistaminen Estetiikan huomioon ottaminen valmistuksessa 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka valmistaa ohjattuna tavoitteen mukaisen tuotteen tai palvelun työskentelee ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi ja noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja ratkaisee ohjattuna työhön liittyviä laskutoimituksia laskee materiaalien kulutuksen ja tekee ohjattuna hinta-arvion materiaalikustannuksista arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin. valmistaa tavoitteen mukaisen tuotteen tai palvelun työskentelee asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja ratkaisee ohjattuna ammattityöhön liittyvät laskutoimitukset laskee materiaalien kulutuksen, tekee hinta-arvion materiaalikustannuksista ja arvioi ohjattuna työhön käytettävän ajan arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin sekä muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja neuvottelee ohjattuna asiakkaan kanssa tuotteelle asetettavista vaatimuksista ja valitsee työmenetelmät ja -välineet toteutukseen valitsee ohjattuna ja käyttää työhön soveltuvia ammattialalla käytettäviä materiaaleja. neuvottelee asiakkaan kanssa tuotteelle asetettavista vaatimuksista ja valitsee työmenetelmät ja -välineet toteutukseen valitsee ja käyttää toteutukseen soveltuvia materiaaleja keskustellen ohjattuna asiakkaan kanssa niistä ja valintojen vaikutuksesta tuotteen toimivuuteen, kestävyyteen, ulkonäköön, laatuun ja hintaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnollistaa ohjattuna tuotetta tai palvelua asiakkaalle valmistaa ohjattuna asiakkaalle tuotteita, jotka ovat muodoltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään tasapainoisia kokonaisuuksia. havainnollistaa tuotetta tai palvelua asiakkaalle käyttäen ammattialalle soveltuvia visualisointimenetelmiä valmistaa asiakkaalle tuotteita, jotka ovat muodoltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään tasapainoisia kokonaisuuksia. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ratkaisee työtehtävissä synty- ongelmatilanteita sekä neitä ongelmatilanteita sekä tekee ohjattuna valintoja tekee valintoja ja ohjeiden huolehtii ohjattuna asiakastapaamisista luontevasti työskentelee ohjattuna tehtyjen sopimusten mukaan avulla päätöksiä huolehtii ja sopii asiakastapaamisista luontevasti ja joustavasti työskentelee tehtyjen sopimusten mukaan valmistaa tavoitteen mukaisen tuotteen tai palvelun sekä työskentelee suunnitelmallisesti työskentelee suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti, noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja ja neuvottelee niiden poikkeamisista ratkaisee ammattityöhön liittyvät laskutoimitukset laskee materiaalien kulutuksen, tekee hinta-arvion kokonaiskustannuksista ja tekee tarjouksen, joka sisältää materiaalikustannukset ja työhön käytettävän ajan arvioi ja kehittää ohjattuna omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. neuvottelee asiakkaan kanssa tuotteelle asetettavista vaatimuksista, esittelee eri toteutusvaihtoehtoja ja valitsee työmenetelmät ja -välineet toteutukseen valitsee ja käyttää toteutukseen soveltuvia materiaaleja keskustellen asiakkaan kanssa niistä ja valintojen vaikutuksesta tuotteen toimivuuteen, kestävyyteen, ulkonäköön, laatuun ja hintaan. havainnollistaa tuotetta tai palvelua asiakkaalle käyttäen ammattialalle soveltuvia visualisointimenetelmiä, jotka herättävät asiakkaan kiinnostuksen tuotetta tai palvelua kohtaan valmistaa asiakkaalle tuotteita, jotka ovat viimeisteltyjä ja muodoltaan, mittasuhteiltaan sekä väritykseltään tasapainoisia kokonaisuuksia. ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ongelmatilanteita sekä tekee valintoja ja päätöksiä huolehtii ja sopii asiakastapaamisista luontevasti, joustavasti ja rakentavasti työskentelee tehtyjen sopimusten mukaan ja etsii tietoa tekijänoikeuksista ja kuluttajansuojalaista
17 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa ohjattuna työstä annettuja työturvallisuusohjeita aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille. noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille. noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita ja ottaa huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden. Toteutustapa ammattialan työtehtävät oppilaitoksessa ja työssäoppien kirjallinen tehtävä hinnoittelusta ja asiakaspalvelusta työssäoppimisjakson aikana oppimispäiväkirja Opinnot toteutetaan seuraavilla opintojaksoilla: Asiakaslähtöisen tuotteen valmistus (2 ov) Tuotesuunnittelu ja valmistusharjoituksia Ammattialan työtehtävät (8 ov) tuotteiden valmistusta työssäoppimispaikan käytäntöjen mukaisesti Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla asiakaslähtöisen valmistuksen työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan työprosessin hallinnasta muut paitsi hinnoittelu työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättää ammattiaineen opettaja. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Muotoilutuotteen tai sen osien valmistaminen perehtymällä ammattialan töihin. Näytössä valmistetaan tuotteita tai sen osia työssäoppimispaikalla. Näytön sisältö vaihtelee työssäoppimispaikalla valmistettavien tuotteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön lisäksi osaamista arvioidaan muulla arvioinnilla, jota on:
Ajoitus Etenemisehto Oppimistehtävä työprosessin hallinnasta (hinnoittelu: materiaalin kulutuksen laskeminen sekä hinta-arvion ja tarjouksen tekeminen kokonaiskustannuksista) oppimispäiväkirja työssäoppimisesta Tarkennetun moduulisuunnitelman mukaan opintojen keskivaiheella. Tuotteen valmistamisen perusteet opintojakson keskeiset sisällöt hallussa. 4.1.2 Kulttuurilähtöinen valmistaminen (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja valmistaa kulttuurilähtöisen tuotteen tai palvelun valita ja käyttää kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä hankkia asiantuntijan apua ratkaista ongelmatilanteita toimia ja tehdä ammattityötä eri kulttuuritaustaisten kanssa o ilmaista asiansa ja tuoda esille erilaisia näkökantoja o työskennellä tehtyjen sopimusten mukaan noudattaa työaikoja ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita. 18 1. Työprosessin hallinta Kulttuurilähtöinen suunnittelu ja valmistus Itsearviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistaa ohjattuna kulttuurilähtöisen tuotteen tai palvelun työskentelee ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi sekä noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin. suunnittelee ja valmistaa kulttuurilähtöisen tuotteen tai palvelun työskentelee asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin sekä muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja valmistaa kulttuurilähtöisen tuotteen tai palvelun sekä työskentelee suunnitelmallisesti työskentelee suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja ja neuvottelee niiden poikkeamisista arvioi ja kehittää ohjattuna omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
19 Kulttuurilähtöisten työmenetelmien ja - välineiden käyttö Materiaalien käyttö Kestävän kehityksen huomioon ottaminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien valinnassa 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kulttuuritiedon hyödyntäminen suunnittelussa ja valmistuksessa 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky käyttää ohjattuna ammattialansa kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä ammattialan sopimuskäytänteiden mukaisesti noudattaa asiantuntijan ohjeita käyttää ohjattuna ammattialan perinteisiä ja nykyisin käytössä olevia materiaaleja käyttää ohjattuna elinkaariajattelun huomioon ottavia työmenetelmiä, -välineitä ja materiaaleja. valitsee ohjattuna ja käyttää ammattialansa kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä ammattialan sopimuskäytänteiden mukaisesti ottaa tarvittaessa vastaan asiantuntijan apua työtä suunnitellessaan ja toteuttaessaan käyttää ja valitsee ohjattuna ammattialan perinteisiä ja nykyisin käytössä olevia materiaaleja käyttää elinkaariajattelun huomioon ottavia työmenetelmiä, - välineitä ja materiaaleja. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hankkii ohjattuna ammattialan kulttuuritietoa tunnistaa eri aikakausien tuotteita tai ympäristöjä ja niiden tyylipiirteitä käyttäen lähdeaineistoja käyttää ohjattuna hankkimaansa tietoa toteuttamisessa. hankkii ammattialan kulttuuritietoa ja ottaa ohjattuna huomioon kohderyhmän tunnistaa ja ajoittaa eri aikakausien tuotteita tai ympäristöjä sekä niiden materiaaleja, rakenteita tai tyylipiirteitä käyttää hankkimaansa tietoa toteuttamisessa ja ohjattuna suunnittelussa. valitsee ja käyttää, tarvittaessa yhteistyössä muiden alojen toimijoiden kanssa kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä ammattialojen sopimuskäytänteiden mukaisesti hankkii tarvittaessa asiantuntijan apua työtä suunnitellessaan ja toteuttaessaan käyttää ja valitsee ammattialan perinteisiä ja nykyisin käytössä olevia materiaaleja käyttää elinkaariajattelun huomioon ottavia työmenetelmiä, - välineitä ja materiaaleja ja kehittää ohjattuna toimintaansa. hankkii ammattialan kulttuuritietoa ja ottaa huomioon kohderyhmän tunnistaa ja ajoittaa eri aikakausien tuotteita tai ympäristöjä sekä niiden materiaaleja, rakenteita ja tyylipiirteitä käyttää hankkimaansa tietoa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ratkaisee työtehtävissä synty- ratkaisee työtehtävissä syntynei- ongelmatilanteita sekä neitä ongelmatilanteita sekä tä ongelmatilanteita sekä tekee tekee ohjattuna valintoja tekee valintoja ja ohjeiden valintoja ja päätöksiä erilaisissa noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa toimii ohjattuna eri kulttuurialueilta tulevien kanssa työskentelee ohjattuna tehtyjen sopimusten mukaan noudattaa ohjattuna työstä annettuja työturvallisuusohjeita aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille. avulla päätöksiä toimii tilanteen vaatimalla tavalla työskennellessään yhdessä eri alojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa toimii eri kulttuurialueilta tulevien kanssa työskentelee tehtyjen sopimusten mukaan noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille. tilanteissa ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja työskennellessään yhdessä eri alojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa toimii ja tekee ammattityötä eri kulttuurialueilta tulevien kanssa työskentelee tehtyjen sopimusten mukaan ja huomioi ohjattuna kulttuurierot sopimuksissa noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita ja ottaa huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden. Toteutustapa työpajatyöskentely yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmät oppimistehtävät ja luennot itsenäistä työskentelyä oppimisen yhteydessä huomioidaan esteettistä ja visuaalista osaamista Opinnot toteutetaan seuraavilla opintojaksoilla: