FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet: Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Samankaltaiset tiedostot
FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta

5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET

Pakollinen kurssi. 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01)

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

hyvä osaaminen

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

arvioinnin kohde

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

arvioinnin kohde

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

Physicum Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka

Opetuksen tavoitteet

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA INFOPAKETTI

Kemia. Opetuksen tavoitteet

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

5.9 Fysiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Liike ja työ (fy1)

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Aikuisten perusopetus

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 matemaattisissa aineissa Opetusneuvos Tiina Tähkä

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / Fysiikka

Huom! Käytetyt oppikirjat, joissa valmiit vastaukset, eivät kelpaa kurssikirjoiksi! Kirjan oltava kokonaan puhdas heti kurssin alussa.

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Robotiikan opetussuunnitelma

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

LUKION OPPIAINEIDEN LYHENTEET

ESPOON AIKUISLUKIO OPINTO-OPAS MATEMAATTIS-LUONNONTIETEET

Yleisten osien valmistelu

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

MATEMATIIKKA, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO, BIOLOGIA JA MAANTIETO, FYSIIKKA JA KEMIA, TERVEYSTIETO

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

6.19 Teemaopinnot. Opetuksen tavoitteet. Arviointi

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Kerttulin lukion kurssien valintaopas

6.16 Musiikki. Opetuksen tavoitteet

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Transkriptio:

FYSIIKKA Fysiikalla on tärkeä merkitys perustieteenä ja maailmankuvamme muodostajana, mutta samalla se toimii teknologisen kehityksen moottorina ja hyvinvointiyhteiskunnan perustana. Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat. Opetuksen tavoitteet: Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija mallintamisessa - tieteellisen tiedon muodostumisessa teessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä avulla ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen tapaan kan käsitteiden ja periaatteiden yhteisön sekä soveltamaan niitä tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia.

Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi Kastellin lukioissa fysiikan opetuksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa ymmärtämään luontoa ja sen ilmiöitä sekä hankkimaan ja käyttämään tietoa aktiivisesti ja kehittää luovaa ajattelua. Lisäksi fysiikan opetuksen tulee kehittää jatkoopinnoissa tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita. Opetusjärjestelyt Fysiikan oppimäärä käsittää valtakunnalliset yhden kaikille pakollisen kurssin ja seitsemän syventävää kurssia. Koulukohtaisia syventäviä kursseja Kastellin lukiossa on mahdollista opiskella kahden kurssin verran: mekaniikan ja sähköopin syventävä kurssi ja lukion oppimäärän kertaava kurssi. Koulukohtaisia soveltavia kursseja Kastellin lukio tarjoaa neljän kurssin verran: kaksi kokeellisuuteen perehdyttävää erikoiskurssia (elektroniikan kurssi ja työkurssi), fysiikan ja maantieteen yhteinen geofysiikan kurssi sekä fysiikan projektikurssi, joka voidaan toteuttaa monella eri tavalla opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Työtavat Oppitunneilla pyritään edistämään luovan ja kriittisen ajattelun ja vilkkaan keskustelun syntymistä opiskeltavasta asiasta. Luova ajattelu edellyttää mm. sopivan ilmapiirin, myönteisten ajattelutapojen ja asenteiden vahvistamista. Keskustelun lisäämisellä oppitunneilla vahvistetaan opiskelijoiden sisäisen puheen eli metakognitiivisten taitojen kehittymistä. Lähtökohtana opiskelussa on ennakkokäsitysten tiedostaminen sekä havainnoivat ja kokeelliset työtavat, joilla pyritään siihen, että opiskelijat pääsisivät itse työskentelemään ja tekemään omakohtaisia havaintoja. Opiskelussa käytetään myös kokeellisia kotitöitä, jotta fysiikan opiskelu saisi merkitystä ja kytkennän arkielämään. Lukiofysiikassa ei voi myöskään unohtaa opettajajohtoista harjoittelua, eikä kotitehtävien merkitystä. Lisäksi pyritään seuraamaan ja hakemaan tietoa Internet-verkon fysiikan sivuilta. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksien tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina, yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Niiden tehtävänä on eheyttää opetusta. Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekokonaisuudet otetaan huomioon fysiikan kurssien opiskelussa soveltuvin osin. Seuraavassa on esitetty muutamia esimerkkejä. - Vaativana ja monipuolisena oppiaineena fysiikka tukee sisäistä yrittäjyyttä. Lisäksi fysiikka antaa valmiuksia ymmärtää luonnon prosesseja ja teknologiaa, fysikaalinen tieto on monen teknologia yrityksen perusosaamista. Fysikaalinen tieto ja tekniikan tuntemus antavat valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa käsitellään esimerkiksi energiaa ja teknologian mahdollisuuksia ja rajoituksia. - Koska fysiikka on kokeellinen oppiaine, turvallisuusnäkökohdat (mm. melu, teknisten laitteiden käyttö ja sähköturvallisuus) ja sääntöjen noudattamisen tärkeys on osa opetusta. Fysiikka auttaa ymmärtämään, mitä tarkoittaa hyvä ja turvallinen ympäristö ja siinä vastuullisesti toimiminen. - Fysiikan tapa työskennellä - mittaaminen ja mittaamalla saadun tiedon analysoiminen - opettavat kriittistä ja objektiivista suhtautumista ympäristöä ja energiaa koskevissa kysymyksissä.

-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: - Luonnontieteiden merkitys on ollut suuri yhteiskunnan henkiselle ja taloudelliselle kehitykselle. Fysiikan opiskeluun kuuluvat luontevana osana erilaiset kansainväliset ja kansalliset projektit, joiden kautta oma ja muiden kulttuurien tuntemus vahvistuu. - Kokeellinen työskentely, projektit sekä yritys- ja teollisuusvierailut ovat teknologia-kasvatusta parhaimmillaan. Fysiikan perusteiden tunteminen auttaa ymmärtämään mm. teknologian merkityksen talouselämässä. a mediaosaaminen: - Fysiikka auttaa ymmärtämään viestintäteknologian perusteita ja mahdollisuuksia sekä edesauttaa uuden teknologian käyttöönottoa. Fysiikan opiskelu opettaa kriittistä suhtautumista tarjolla olevaan tietoon. ä kurssina suoritetaan pakollinen kurssi. Kaikille pakollinen kurssi ja valtakunnalliset fysiikan syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisista kursseista arviointiohjeet on kirjoitettu kurssin yhteyteen. Arvioinnin perusteista sovitaan kurssin alussa. Kurssia arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota kokeelliseen työskentelyn monipuolisuuteen, aktiiviseen mukanaoloon tuntikeskusteluissa ja kurssikokeessa menestymiseen. Lisäksi mahdolliset työselostukset ja opiskelijoiden kanssa erikseen sovittu muu näyttö vaikuttavat arvosanaan. Opiskelijoille pyritään kurssin aikana antamaan eri tavoin palautetta työskentelystä kurssin aikana, tietojen omaksumisesta ja mm. opiskelustrategioiden kehittymisestä. Jos opiskelija tenttii fysiikan kurssin, tulee kokeellinen työ sisällyttää kurssisuoritukseen. Valtakunnallinen pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä ä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla kytkeytyvän mallintamisen kautta arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille enee tulkitsemaan ja - ja viestintätekniikkaa.

orian eri vaiheissa ja nykyaikana aikaansaamissa prosesseissa sikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden tä suoritusta Valtakunnalliset syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija menetelmien avulla matemaattisten ja graafisten - ja viestintätekniikan avulla -alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin -alueisiin liittyvään teknologiaan FY2 Lämpö päätöksentekoon. energia FY3 Aallot periaatteisiin

- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja. kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen en energia, työ, teho ja hyötysuhde FY4 Liikkeen lait etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin - ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste - ja potentiaalienergia sekä työperiaate FY5 Pyöriminen ja gravitaatio laskennallista hallintaa ilmiöiden llit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike iike

FY6 Sähkö a virta-piirejä. a aine sähkökentässä FY7 Sähkömagnetismi sähköturvallisuuteen yhteiskunnassa. - ja magneettikentässä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio määrittäminen ja antenni, sähkömagneettinen viestintä FY8 Aine ja säteily rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina tulkitsijana.

massan ja energian ekvivalenssi Koulukohtaiset syventävät kurssit FY9 Fysiikan kertauskurssi iskuvan lukion fysiikasta ja hallitsee laskennallisesti eri kurssien keskeisimmät asiat - ja energiantuotanto numeron ja kurssiaikaisen työskentelyn perusteella. -dun FY10 Mekaniikan ja sähköopin jatkokurssi ennallisten sovellutustehtävien harjoittelu

kokeellisen työskentelyn perusteella esta saadun numeron ja kurssiaikaisen FY11 Elektroniikan kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt : Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan elektroniikan peruskomponentit ja niiden kytkennät: vastukset kondensaattorit käämit diodit transistorit ja näiden käyttö erilaisissa kytkennöissä. Oppia käyttämään yleismittaria ja oskilloskooppia. Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan jokin elektroninen laite, erityisesti piiri-levyn valmistusprosessiin kiinnitetään huomiota. Kurssilla pyritään tekemään yhteistyötä yläasteen teknisen työn ja Oulun ammattikoulun sähkötekniikan osaston kanssa. Lisäksi kurssilla pyritään suorittamaan vierailu johonkin oululaiseen elektroniikka-alan teollisuuslaitokseen. Kurssi toteutetaan työkurssina, elektroniikan perusteet opitaan parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla. Kurssi voidaan suorittaa 1. tai 2. opiskeluvuoden aikana, ja sen suorittaminen antaa hyvät valmiudet opiskella vaativia sähkö-opin kursseja 2. ja 3. -luokalla. Kurssi arvostellaan suoritettu / hylätty merkinnällä tai pyydettäessä numerolla. merkinnällä tai pyydettäessä numerolla. FY12 Fysiikan työkurssi erailuja ja yhteistyötä alakoulujen kanssa -alueilta merkinnällä tai pyydettäessä numerolla.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit FY13 Geofysiikka Geofysiikan kurssi on voidaan toteuttaa fysiikan ja maantieteen (GE6) yhteisenä kurssina tai itsenäisenä fysiikan kurssina. Kurssilla syvennetään kuvaa maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnasta ja erityisesti maapallon eri osien keskinäisistä vuorovaikutuksista. ks. kurssi GE6. ensimmäiset kurssit. mahdollinen portfolio merkinnällä tai pyydettäessä numerolla. FY14 Projektikurssi kurssin aikana opiskelijat näkevät, miten fysiikkaa konkreettisesti sovelletaan yrityksissä ja teollisuuslaitoksissa sekä millaista koulutusta on eri asemassa olevilla työntekijöillä. Tavoitteena on myös yhteistyö eri koulujen ja kouluasteiden kanssa. ijat perehtyvät syvällisesti joihinkin fysiikan ilmiöihin ja niitä selittäviin malleihin sekä sovelluksiin. Oppisisällöt ja opetusmenetelmät valitaan niin, että ne kannustavat luonnontieteiden opiskeluun ja hakeutumiseen luonnontieteitä soveltaviin jatkokoulutuspaikkoihin. Kurssiin voi kuulua yritys- ja teollisuusvierailuja sekä mahdollinen tiedeopintomatka. - ja teollisuusvierailuja llisuuksiin -6 luokkien kanssa fysiikan ilmiöihin tutustumalla i itsenäistä suoritusta merkinnällä tai pyydettäessä numerolla.