Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:



Samankaltaiset tiedostot
DEMO-verkoston opit & hyvät käytännöt

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012

Suomalaisen työpolitiikan linja

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA

Miten väestöennuste toteutettiin?

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja , Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

VÄESTÖNMUUTOSTEN KOHTAAMINEN KÄSIKIRJA POHJOISMAIDEN KUNTA- JA ALUEVIRANOMAISILLE

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestönmuutos Pohjolassa

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Kehittyvä Ääneseutu 2020

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Maapaikka-hallintamalli

Keski-Suomen kasvuohjelma

Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Ikävoimaa alueille! Ikävoimaa alueille! Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin. DEMO-verkosto

TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia

Ikärakenne muuttaa näkemyksiämme asumisesta, palveluista ja yrittäjyydestä

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Projektipäällikkö Katja Klemola

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Ohjaamo nuoren tukena. Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella

Kunnan väestöennustemalli

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Kokkolan seudun koko kuva

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Manner-Suomen ESR ohjelma


VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Hyvän elämän edistäminen

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Paikkatiedolla parempaa kaupunkia kuntalaisille. Ympäristö ja liikkuvuus Faris Alsuhail

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015

1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Transkriptio:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola 25.9.12

DEMO-verkosto - DEMO: Ikääntymisestä kärsivien, erityisesti maaseutumaisten alueiden verkosto - Yhteensä eri 17 aluetta mukana vuosina 2010-2012

Ajankohtaisia väestökehityksen haasteita alueille - Ajankohtaisia haasteita ja muutostekijöitä ovat esimerkiksi: - Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Kuntien taloushaasteet - Sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenorganisointi - Nuorten yhteiskuntatakuu - Vanhuspalvelulaki - Aluekehitysrahoitus - Pyrkimykset työurien pidentämiseen alku-, loppuja keskivaiheilta Lähde: Ttilastokeskuksen väestöennuste 2009

Väestömuutosten kohtaaminen Käsikirja Pohjoismaiden kunta- ja alueviranomaisille - Nordregio 2012 - Pohjoismainen näkökulma, kuntakohtainen tarkastelu - Demografisen profiilin rakentaminen - Kunnan haavoittuvuus 10 väestöllisen indikaattorin avulla - Työvoiman uusiutuminen ja naisten ja miesten välinen tasa-arvo - Tulo- ja lähtömuutto sekä luonnollinen väestönmuutos - Muuttoliikkeet ikäryhmittäin - Kuntien välinen vertailu Kuinka haavoittuvia kunnat ovat muutosten valossa ja mistä haavoittuvuus johtuu? Käsikirjan suomenkielinen versio Kartat verkkosovelluksena

Nordregion käsikirjassa myös hyviä käytäntöjä Pohjoismaissa (150 esimerkkiä), joilla haavoittuvuutta pyritään vähentämään Teemat: Terveyspalvelut Julkiset palvelut ja sosiaaliturva Infrastruktuuri ja joukkoliikenne Työmarkkinat Elinkeinoelämä Koulutus Kaupalliset palvelut Yrittäjyys Alueellinen ja paikallinen kehitys Asuntojen saatavuus Menetelmät: Kansalaisten osallistuminen Yhteistyö Hallinnollisen rakenteen muutokset Julkinen sääntely Ennusteet Vetovoimaisuus Tukitoimet työntekijöille ja yrittäjille

Esimerkki: Kouvolan demografinen profiili Nordregion aineiston mukaan Haavoittuvuus: Kouvola 8/10 indikaattorin mukaan haavoittuva Indikaattorien kriittiset rajat: Ikäryhmän 0-14 osuus alle 17,5 %, 15-24 alle 12,5 % ja 25-54 alle 37,5 % Ikäryhmän 55-64 osuus yli 14 % ja 65- yli 18 % Syntyvyys alle 11 % Kuolleisuus yli 10 % Nettomuutto negatiivinen Miehiä enemmän kuin naisia sekä kokonaisväestössä että työikäisissä (15-64 -vuotiaat) Työvoiman potentiaalinen uusiutuminen ja naisten ja miesten suhde: Kouvola tyyppi 5: potentiaalinen työvoima pysyy samana, ja sukupuolijakauma tasapainoinen Muuttoliike ja luonnollinen väestönmuutos: Kouvola tyyppi 6: alueelta muuttaa pois enemmän kuin alueelle ja kokonaisväestö vähenee Muuttoliike ikäryhmittäin: Kouvola klusteri 2: yleinen muuttaneisuus on vähäistä mutta muuttoliikkeestä johtuva haavoittuvuus suurta koska erityisesti nuoret ja nuoret työikäiset muuttavat pois

DEMO-verkoston hyvät käytännöt - Verkoston loppujulkaisuna valmistuu marraskuussa hyvien käytäntöjen kirja - Katsaus DEMO-verkostoon ja ajankohtaiseen tilanteeseen Suomessa ja DEMO-alueiden ajatuksia verkostosta ja jatkosta - Esimerkkejä joka DEMO-alueelta - Valintaperuste: kattavuus, toimivuus, uutuus, sovitettu paikallisiin tarpeisiin ja oloihin - Hyvät käytännöt jakaantuvat neljään pääteemaan ja useisiin alateemoihin

1. Asuminen Yhteisöllisyys Kotona asumisen tukeminen 2. Palvelut 3. Työ Palveluiden keskittäminen ja palveluverkostot Liikkuvat palvelut ja lähilogistiikka Etäpalvelut, teknologia ja turvapalvelut Matalan kynnyksen (moni)palveluyksiköt Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyömalleilla ja vapaaehtoisuudella Nuoret, yrittäjyyskasvatus ja uusien yrittäjien tukeminen Ikänäkökulma työssä ja työpaikalla, työurien pidentäminen Työvoiman saatavuus, houkuttelu ja sitouttaminen 4. Kuntien strateginen kehittäminen, osallistuminen Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus Osallistuminen ja vaikuttaminen Alueen houkuttelevuus Ennakoinnin ja suunnittelun uudet välineet ja menetelmät

1. Asuminen 2. Palvelut 3. Työ Maaseudun palveluita ja työtä sopimusratkaisuin (Sopiva kylä hanke) Kolmannen sektorin palveluita ja kumppanuutta (MontEri hanke) Hyvinvointikampus Kotkassa Terveyskioskit Opettaja-yrittäjä yhteistyö YES-keskushankkeessa 4. Kuntien strateginen kehittäminen, osallistuminen Paikkatieto ja kartat apuna maaseutumaisten alueiden palveluiden ja asumisen kehittämisessä (Maapaikka I -hanke)

Jatkokysymyksiä - Ikärannemuutos aluekehityksen haasteena: miten jatkaa tästä? - Mikä paras tapa edistää alueelle tärkeitä teemoja - Verkostomaisen työn edut ja puutteet - Alueiden resurssit vastata ikärakennemuutokseen - Vapaaehtoisen verkoston mahdollisuudet - Jatkomahdollisuuksia: ikäapparaatti ja Nordregion hankerahoitus

Kiitos! www.demoverkosto.fi