Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Tutkimuspäivän avaus Eero Kubin Layout Tuula aspegren Ympäristötietotalo, Oulun yliopisto 4.12.2014
Metsäntutkimuspäivien pitkä perinne organisaatio uudistuu, jatkuuko tutkimuspäivät? Metsänuudistamisen kokeellista tutkimusta kangasmailla Muhoksen/Oulun toimipaikassa
Metsäntutkimuspäivät Uutta tutkimustietoa käytäntöön Muhos, Kuusamo Haapavesi Sotkamo, Ämmänsaari Haukipudas, Muhos Kannus, Muhos Taivalkoski Oulainen Suomussalmi, Sotkamo Oulu Kannus Taivalkoski Kärsämäki Kajaani Oulu Haapajärvi Taivalkoski Kajaani 1975 1976 1977 1978 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 Muhos Kuusamo Kajaani Pyhäsalmi Muhos Muhos Kajaani Muhos Muhos Muhos Muhos Muhos Muhos Muhos Kuusamo Muhos Oulu 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2009 2014 Vuosina 1975 2014 järjestetty kaikkiaan 34 tutkimuspäivää eri puolilla entisen Oulun läänin aluetta
Metlan organisaatiouudistus vuonna 2010 Neljä alueyksikköä 2010-2014 Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi Vakinaisia työntekijöitä Metlassa 1.1.2014 549, joista tutkijoita noin 300 Kolari 1964 Muhos/Oulu 1969/ 2012 Kannus 1985 Parkano 1961 Haapastensyrjä 1960 Rovaniemi 1973 Suonenjoki 1981 Punkaharju 1988 Vantaa 1995 Joensuu 1981
2012 Metlan toiminta Muhokselta Ympäristötietotaloon Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle Ympäristötietotalo - Metla Metsäntutkimuslaitos (45) - MTT - Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (16) - RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (24) - SYKE - Suomen ympäristökeskus (35) - THULE-instituutti (Oulun yliopisto) (56) - YHTEENSÄ 176 henkilön tutkimuskeskus Ympäristötietotalon tilat 2 700 m 2 kolmessa kerroksessa 6 videoneuvotteluhuonetta Alakerran luentosalit, joista suurimmat 150/250 henkilölle Yhteinen laboratorio
Seuraava organisaatiomuutos vuoden 2015 alusta 9.12.2014 6
Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla Henkilöstö, htv 2013 MTT 751 Metla 668 RKTL 274 Tike tilastot 27 Yhteensä 1 720 Lukeen sijoitettavia henkilöitä vuonna 2014 noin 1 500 henkilöä Luken yksiköt (4 + 2) Luonnonvarat ja biotuotanto Vihreä teknologia Uudet liiketoimintamahdollisuudet Talous ja yhteiskunta Tilastopalvelut Sisäiset asiantuntijapalvelut 9.12.2014 7
Metsäntutkimuspäivien pitkä perinne organisaatio uudistuu, jatkuuko tutkimuspäivät? Metsänuudistamisen kokeellista tutkimusta kangasmailla Muhoksen/Oulun toimipaikassa
Kokeellisen tutkimuksen ohella on tehty myös paljon käytännön uudistusalojen inventointia Seuraavassa yksittäisiä esimerkkejä kenttäkokeista
Kangasmaiden uudistamistutkimuksessa on kolme alueellista keskittymää 1. Maankohoamisrannikko ja alavat kankaat 2. Kivesvaaran pitkäaikaiset seurantatutkimukset 3. Korkeat alueet Lisäksi on puulajien vertailukokeita ja muita yksittäisiä koekenttiä 1. 2. 3. 1 0
Uudistusalan valmistaminen 1950-2012 2012 Muhoksen toimintayksikkö siirtyi Ouluun 1969 Muhoksen tutkimusasema perustettiin Lähde: Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu
Merestä vapautuneen maan metsittäminen Kempele, Niittyranta 1972 Puulajit 1 = Mänty 2 = Kuusi 3 = Kontortamänty 4 = Siperianlehtikuusi 5 = Rauduskoivu 6 = Hieskoivu 7 = Tervaleppä 8 = Hybridihaapa 9 = Ruhtinaanpoppeli III 7 5 4 2 8 3 9 6 IV 2 6 1 7 1998 9 1 5 4 3 6 5 8 II Ruutukoko 0,16 ha Kokonaisala 5,76 ha Viilutus 1973 Istutus 1974 Istutustiheys 2 500 kpl/ha 1 9 2 7 Mittakaava 8 4 5 1 I 3 6 8 9 4 7 3 2 1998 Kuva Pentti Savilampi 1998 0 50 100 m
Merestä vapautuneen ns. alunamaan metsittäminen hyvin hankalaa. Kuusen istutus luontaisesti kehittyneen hieskoivun alle järkevin vaihtoehto, jos alueita halutaan aktiivisesti metsittää
Alavien kankaiden metsänuudistaminen Esimerkki: Ylivieskan Valtionmaa, Karhunkämmenkangas Koejäsenet Varttuneen metsän hakkuu 1. Hakkaamaton 2. Sekametsärakenne 3. Siemenpuuhakkuu 4. Verhopuusto kuuselle Ei istutusta 5. 0-ruutu, auraamaton 6. 0-ruutu, aurattu Männyn istutus muokkaamattomalle alalle 7. Istutus kuokkalaikkuun Männyn istutus auratulle alalle 8. Tston hoito mekaanisesti 9. Tston hoito kemiallisesti 10. Pienpuuston keruu hakkuun jälkeen 12. Tston hoito mä-lehtipuusekoitteiseksi 17. Kuten 12, eril. lehtip. käsittely 18. Kuten 12, eril. lehtip. käsittely 19. Kuten 12, eril. lehtip. käsittely Männyn istutus kulotetulle alalle 11. Kulotettu ja aurattu 21. Kulotettu auraamaton Kuusen, lehtikuusen ja rauduskoivun istutus 13. Kuusi 14. Lehtikuusi 15. Rauduskoivu Kylvö 16. Männyn hajakylvö 19 18 9 17 V 15 3 2 4 1 13 5 16 6 8 10 21 7 11 12 14 3 1 IV 2 9 4 16 15 19 10 18 5 14 6 21 13 18 11 19 4 8 12 7 17 12 2 III 13 1 9 3 14 5 11 7 21 16 6 4 10 2 15 II 1 8 17 7 3 15 8 6 10 14 18 9 17 5 3 11 13 21 16 12 16 17 1 4 19 2 13 18 8 12 6 15 11 7 21 9 19 10 I 14 5 Hakkuu 1981 Auraus 1982, kuokkalaikutus, kulotus sekä kulotus ja auraus 1983 Istutus, kylvö ja männyn luontainen uudistaminen 1983 (lohkon V ruudut 18 ja 19 1984) Ruutukoko 0,25 ha Kokonaisala 25 ha Aurattu Auraamaton Auraamaton Aurattu Mittakaava 0 50 100 m
Kivesvaaran alueelle on vuodesta 1972 alkaen perustettu useita kenttäkokeita yhteistyössä UPM:n kanssa 64 o 28'N, 27 o 33 E -
Tärkeimpänä tavoitteena oli tutkia maanmuokkauksen vaikutusta kasvupaikkatekijöihin ja ympäristöön 16
F Esimerkkinä tuloksista nitraattitypen C 8 S 13 huuhtoutuminen pintavesiin P 11 T 14 NO 3 -N µg/l 215 210 P T P S C 208 205 205 7 P S 20 T C F 201 Vuosittaiset tulokset koeala 7 205 210 P C F 17 205 T P S 200 T S C 1 Kubin, E. 1995. Site preparation and leaching of nutrients. Earlier results from FFRI Research Papers 567 0 50 100 m F C P 16
Seurantajakso nyt 40-vuotta 1974-2014 NO 3 -N µg/l 10.6.2014 Ensiharvennus 2011 Kubin, E. 1995. Site preparation and leaching of nutrients. Earlier results (1974-1986) published in FFRI Research Papers 567
Kivesvaaran koekenttää 1974-2014 First thinning 2011 16.10.2014 Photo E. Kubin 20.5.1975 Photo P. Savilampi 19
Korkeiden alueiden metsänuudistamiskokeita Kuusamon yhteismetsän Oulangan palstalla vuodesta 1980 lähtien 20
Puulajien valinta ja maanmuokkaus 1985 Kuusamon yhteismetsä Oulangan palsta, Karhujärvi Lohko II 319.8 m m.p.y. Lohko III Mittakaava 0 50 100 m Auraus suunnassa S -N Auraus suunnassa E - W Äestys Kuokkalaikku Viljely 1987 Oulangan alkuperällä Poroaita Meteorologinen havaintopaikka Polku Metsäautotie Mänty Kuusi Rauduskoivu Siperian lehtikuusi Männyn hajakylvö Männyn vakokylvö Korkeus m.p.y. Kuusimetsä Suota Oja Lohko I Hakkuu 1984 (pieni aukko 1986) Maanmuokkaus 1985 (pieni aukko 1986) Lohkot I - IV istutettu 1986 (pieni aukko 1987) Kokonaisala 15,0 ha 314.4 m 312.1 m Lohko IV 304.0 m 301.8 m Pieni aukko 21
Laikkumätästysmenetelmän kehittäminen 2004-2008 Kuusamon yhteismetsä Oulangan palsta, Lepikonperä Koejäsenet 1. Vaotus, kuusi, tavallinen istutus 2. Vaotus, mänty, tavallinen istutus 3. Naveromätästys, kuusi, tavallinen istutus 4. Naveromätästys, kuusi, syväistutus, 1v taimi 5. Naveromätästys, mänty, tavallinen istutus 6. Laikkumätästys, kuusi, tavallinen istutus 7. Laikkumätästys, kuusi, syväistutus, 1 v taimi 8. Laikkumätästys, mänty, tavallinen istutus 9. Naveromätästys, kuusi, syväistutus, 2 v taimi 10. Laikkumätästys, kuusi, syväistutus, 2 v taimi Lohko V Lohko I Lohko II Lohko III 0 250 m 4 3 10 9 6 9 1 5 7 8 10 2 2 8 5 1 4 7 6 3 4 2 10 7 9 1 1 6 8 2 9 10 5 3 4 7 10 5 1 : 8 000 5 8 2 6 1 4 6 3 7 9 8 3 Lohko IV 23
Laikkumätästystä Laikkumätästyshankkeen jälkeen aloitettiin tutkimus koneistutuksen soveltuvuudesta paksukunttaisille alueille ja paikkatiedon soveltaminen koneistutukseen Projektikoordinaattorit uudessa hankkeessa: FT Miia Parviainen ja FT Katja Kangas
Ohjausryhmä Eero Kubin Seppo Pohjola Kalevi Hirvonen Jouko Karjalainen Markku Tormänen Jarmo Korhonen Pertti Tuomi Eljas Heikkinen Heikki Rahko Teuvo Puolakanaho Pirjo Onkalo Timo Saksa Myllymäki Tarmo Tapani Pohjanvesi Tuomas Pihlaja Teija Tolonen Metla, Oulun yksikkö Metla, Oulun yksikkö OSAO, Taivalkoski OSAO, Taivalkoski Koneyrittäjien liitto ry Kuusamon yhteismetsä Metsähallitus Metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Metsänomistajien liitto Taivalkosken metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Metla, Suonenjoen yksikkö Metsähallitus Metsähallitus Pudasjärven metsänhoitoyhdistys OSAO, Taivalkoski
Päätoteuttaja Metla, osatoteuttaja OSAO Taivalkosken yksikkö Rahoittajana Euroopan maaseuturahasto (90%), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yksityiset rahoittajat (10%) Kalajokilaakson, Pudasjärven ja Taivalkosken metsänhoitoyhdistykset, Kuusamon ja Sallan yhteismetsät, Pölkky Oy, Koneyrittäjien liitto, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi ry., Pohjois-Pohjanmaan liitto Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpidettä: Yhteistyö maaja metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi Hankkeen toteutusaika 2012-2014 Osana Metlan Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmaa
Tervetuloa!