Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Katsaus Turun toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen tilastojen valossa
Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n TASE-projektia Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen. Lisäksi kunnat ja Kuntaliitto rahoittavat projektia. TEKIJÄT Suomen Kuntaliitto, Mattias Karlsson, Ramboll Management Consulting Oy 1. painos ISBN 978-952-213-92-7 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 212 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 53 Helsinki PL 2, 1 Helsinki Puh. 9 7711 Faksi 9 771 2291 www.kunnat.net
Sisältö Esipuhe... 4 1 Turun kaupunkikonsernin strategia ja tavoitteet... 5 2 Väestörakenne... 7 3 Työpaikat ja toimialarakenne... 4 Työllisyys ja toimeentulo... 12 5 Koulutus ja urakehitys... 14 6 Terveys... 16 7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen... 17 8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan... 19 9 Kaupunkiorganisaatio ja tasa-arvotyön organisointi Turussa... 22 Lähdeluettelo... 24 3
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Esipuhe Kunnat ovat tärkeässä asemassa naisten ja miesten tasa-arvon vahvistamisessa. Demokraattinen päätöksenteko, hyvin järjestetyt kuntapalvelut ja turvallinen arki luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle. Sukupuolten välillä voi olla eroja erilaisilla elämänalueilla, minkä vuoksi eri-ikäisillä naisilla, miehillä, tytöillä ja pojilla saattaa olla erilaisia tarpeita kuntien palveluille. Kuntalaisten välisiä eroja on tärkeää tunnistaa, jotta tietoa voidaan käyttää laadukkaan päätöksenteon ja suunnittelun pohjana. Tämän lähtötilannekartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi näitä eroja. Kartoitus kokoaa yhteen eri aihealueiden tilastoja ja luo tiiviin katsauksen sukupuolten välisiin eroihin Suomessa ja Turussa. Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton TASE-hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoa kunnissa. Projektissa kehitetään käytännön keinoja, joilla kunnat voivat viedä toiminnallista, esimerkiksi palveluiden ja päätöksenteon tasa-arvoa käytäntöön. Projekti pohjautuu Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen ja kuntien yhteistyönä, ja Kuntaliiton hallitus on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. Projektissa peruskirjaa viedään käytäntöön neljässä pilottikunnassa: Espoossa, Salossa, Turussa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitukset on laadittu jokaisesta neljästä kunnasta, ja niiden tarkoituksena on luoda katsaus näiden kuntien toimintaympäristöihin sukupuolieriteltyjen tilastotietojen valossa. Kartoitukset auttavat ymmärtämään, millaisessa kehyksessä projektin tavoitteita on lähdetty toteuttamaan ja myös laajemmin sitä, millaisia sukupuolten välisiä eroja Suomalaisessa yhteiskunnassa on eri elämänalueilla. Tähän lähtötilannekartoitukseen on poimittu erityisesti väestöön, työllisyyteen, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä poliittiseen edustukseen liittyviä tilastoja. Valitut tilastot eivät kata aukottomasti kaikkea saatavilla olevaa tietoa, vaan niiden on tarkoitus toimia ajatusten herättäjänä ja tiiviinä katsauksena niihin asioihin, joissa kunnan asukkaiden sukupuolella voi olla merkitystä. Raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Kuntaliitto ja Mattias Karlsson Åbo Akademista. Tausta-aineistoja on koonnut lisäksi Ramboll Management Consulting Oy. Raportin toimitti Milla Sandt ja taitosta vastasi Nina Palmu-Pietilä. Helsingissä 7. kesäkuuta 212 Sinikka Mikola projektipäällikkö, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 4
1 Turun kaupunkikonsernin strategia ja tavoitteet Turun kaupungin visio 215 Turun kaupungin visio 215 Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti Suomen Turku on kansallisesti vetovoimainen ja kansainvälisesti kulttuurin vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen jossa on laatu erinomainen sekä innovatiivinen toimintaympäristö. elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö. Turun kaupunkikonsernin johtaminen ja ohjaus perustuu valtuustoryhmien väliseen sopimukseen (Kv. 16.2.29 55) 1. Sopimuksen mukaan valtuustokauden keskeisiä tavoitelinjauksia ovat: Tasapainoinen talous Kilpailukykyinen Turku Ydinpalveluihin keskittyminen Hyvä hallinto Turku-sopimus ja sen ohjelmat jakautuvat kolmeen strategiseen teemaan: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi sekä resurssien tasapainoinen ohjaus. Kaksi ensimmäistä teemaa kytkeytyvät kaupungin palvelutuotantoon ja kolmas käsittelee palvelutuotannon resursointia ja ohjausta. Turun ohjelmat ja niiden tavoitteet ovat: 1. Osaamis-, -yrittäjyys ja elinkeino-ohjelma: Kaupungin veropohjan vahvistaminen ja ulkoisen rahoituksen hankkiminen Koulutus- ja tutkimuskaupungin korostaminen ja sen aluevaikuttavuuden tehostaminen Pk-yritysten kasvu ja kärkialojen uudistuminen työpaikkojen luomiseksi Kansainvälisyyden arkipäiväistyminen ja vetovoimaisuuden lisääminen 2. Ympäristö ja ilmasto-ohjelma: Kestävän kehityksen edistämisen ja seurannan kehittäminen Alueen kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen Kaupungin toimintojen energiatehokkuuden parantaminen Lisätään uusiutuvan energian käyttöä Lisätään kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja kehitetään joukkoliikennettä Hankintojen kestävyys Vähennetään jätehuollon ilmastovaikutuksia 1 Turun kaupunki 211. 1 5
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 3. 4. 5. 6. Vähennetään kaupungin vaikutuksia vesien tilaan Edistetään luonnon monimuotoisuutta Lisätään lasten ja nuorten ympäristöosaamista ja -vastuullisuutta Asunto- ja maankäyttöohjelma: Kestävä kaupunkirakenne Keskustan kehittäminen Kestävä väestönkasvu pientalorakentamisella Vetovoimaiset työpaikka-alueet Kestävä ympäristö ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti Asukkaiden hyvinvointi - Turusta parempi kasvukaupunki: Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja riittävillä peruspalveluilla Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset. Turussa tavaksi terveet elämäntavat Työikäisen väestön hyvinvointia edistetään ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen Luodaan rakenteet hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Elämää ikääntymiseen Turkulaiset ikäihmiset ovat aktiivisia ja omatoimisia kansalaisia, jotka yhä useammin asuvat kotona turvallisesti ja esteettömästi Palvelurakennemuutos turvaa turkulaisten ikäihmisten tarpeenmukaiset ja laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden asukkaiden ikääntyessä. Resurssien tasapainoinen ohjaus Henkilöstöohjelma Oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen ja tukeminen Työssään viihtyvä ja motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö Turun tasa-arvotavoitteet tai sitoutuminen Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan eivät nouse sopimuksessa esiin. 6
2 Väestörakenne Turku on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja vuoden 211 lopussa kaupungissa oli noin 178 6 asukasta, joista 53 prosenttia on naisia ja 47 prosenttia miehiä 2. Ruotsia äidinkielenään puhuu asukkaista runsaat 5 prosenttia ja muita kieliä 8 prosenttia. Vieraskielisen väestön osuus on Turussa 3,5 prosenttiyksikköä suurempi verrattuna koko Suomeen. Turussa on suhteellisesti vähemmän peruskouluikäisiä lapsia kuin koko maassa. Tämä ilmenee kuviosta 1, jossa sekä Turun että Suomen väestö on eritelty ikäryhmittäin. Sen sijaan 15 24-vuotiaiden ja nuorempien aikuisten ikäryhmien osuudet väestöstä ovat korkeampia kuin koko maassa. 45 65-vuotiadein ikäryhmässä tilanne on toisinpäin, ja yli 65 vuotta täyttäneiden osuus Turun väestöstä on suunnilleen sama kun koko Suomessa. Kuvio 1: Väestön ikärakenne Turussa ja koko maassa vuonna 211, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) 3 28 28 25 25 25 2 15 13 16 15 12 19 18 Turku Koko maa 5-14 15-24 25-44 45-65 65- Kun Turun asukkaiden ikäjakaumia tarkastellaan sukupuolen mukaan (kuvio 2), on havaittavissa, Kuvio että 65 1: vuotta Väestön täyttäneiden ikärakenne Turussa ikäluokassa ja koko naisia maassa on vuonna selvästi 211, suurempi % osuus kuin miehiä. Muiden (Lähde: ikäryhmien Suomen virallinen osalta tilasto tilanne 212: on päinvastainen, Väestörakenne) paitsi että sukupuolten väliset erot ovat pienemmät. Turun tilanne on tässä suhteessa samankaltainen kuin Suomessa yleensä, mikä johtuu siitä, että Suomessa naiset elävät pidempään kuin miehet. Naisten elinajanodote on noin 6,5 vuotta pidempi kuin miesten ja siksi on ymmärrettävää, että yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä naisia on suhteellisesti enemmän kuin miehiä 3. 2 Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne. 3 Suomen virallinen tilasto 212: Kuolleet. 7
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Turussa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) 35 3 25 2 15 14 3 26 25 25 15 15 15 12 22-14 15-24 25-44 45-64 65-5 Miehet Naiset Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Turussa vuonna 211, %. Turussa vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrä kas vaa nopeasti. Vuonna 22 yli 65 vuotta (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestörakenne) täyttäneitä ennustetaan olevan 23 prosenttia nykyistä enemmän. Väestömäärissä tämä tarkoittaisi kasvua noin 7 7 henkilöillä. Kuvio 3 näyttää miten tämä kehitys tulee tulevaisuudessa heijastumaan kaupungin väestön ikärakenteeseen. Ennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden ikäryhmän osuus kaupungin väestöstä kasvaa noin 4 prosenttiyksiköllä vuoteen 22 mennessä. Silloin yli 65-vuotiaiden osuus on noin 23 prosenttia verrattuna nykyiseen 19 prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenien aikana kasvu hiipuu jonkin verran, mutta jatkuu silti, kun taas ennusteen mukaan muiden ikäryhmien osuudet pysyvät ennallaan tai kutistuvat. Vuonna 24 yli 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan olevan runsaat 26 prosenttia koko Turun väestöstä. 8 3
Kuvio 3: Turun ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) 9 8 7 6 5 4 3 2 19 19 18 17 13 12 12 12 3 29 27 26 24 24 24 26 12 16 19 21 211 22 23 24-14 15-24 25-44 45-64 65 - Kuvio 3: Turun ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestöennuste) 4 9
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 3 Työpaikat ja toimialarakenne Valtakunnallisesti katsoen miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja sijoittumisessa työ elämään. Julkinen sektori työllistää huomattavasti suuremman osan naisista (41 prosenttia) kuin miehistä (16 prosenttia). Sen sijaan miehet työskentelevät suhteellisesti enemmän sekä yksityisellä sektorilla että yrittäjinä. Tässä suhteessa Turku ei ole poikkeus. Maininnan arvoista on kuitenkin se, että Turussa sukupuolten väliset erot ovat jokaisen sektorin osalta jonkin verran pienempiä verrattuna koko maahan. Turussa työssäkäyvien naisten ja miesten osuuden erotus esimerkiksi julkisella sektorilla on 2 prosenttiyksikköä, kun koko Suomen vastaava luku on 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Tästä huolimatta naisten osuudet eri sektoreilla ovat suurin piirtein samalla tasolla kun valtakunnallisesti. Miehet taas työskentelevät koko maahan verrattuna enemmän julkisella sektorilla ja vähemmän yrittäjinä. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 4 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 2 21 16 41 41 7 71 54 52 8 5 14 7 Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Julkinen sektori Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 1 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä mainita, että tilastot käsittävät kaikki Turun työpaikat. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Tämä tarkoittaa sitä, että myös henkilöt, jotka työskentelevät Turussa, mutta asuvat toisessa kunnassa, ovat mukana tilastoissa. Siitä huolimatta luvut ovat ainakin suunta-antavia. Työnantajasektorin lisäksi väestön työllistymistä on mahdollista tarkastella eri toimialojen mukaan. Toisin kun edellä, nämä tilastot käsittävät pelkästään Turun kaupungin asukkaiden sijoittumisen, eivätkä Turussa työskentelevät muiden kuntien asukkaat ole mukana laskelmissa. Kuviosta 5 ilmenee, että Turussa suurin osa naisista työskentelee palvelualoilla. 4 Julkinen sektori koostuu valtiolla ja kunnissa työskentelevistä. Yksityinen sektori sisältää myös valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työssäkäyvät. Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden työnantajasektori on luokiteltu tuntemattomaksi.
Sama koskee miehiä, mutta heidän osaltaan palvelualat työllistävät suhteellisesti pienemmän joukon (65 prosenttia) verrattuna naisiin (84 prosenttia). Sen sijaan turkulaiset miehet työskentelevät huomattavasti naisia useammin jalostusaloilla. Turussa naisten jakauma eri toimialojen mukaan vastaa hyvin pitkälti koko maan tilannetta. Miesten osalta palvelualojen osuus on selvästi suurempi ja jalostusalojen osuus vastaavasti pienempi kuin valtakunnallisesti. Koko maassa alkutuotanto työllistää vain erittäin pienen osan väestöstä, ja näin on myös Turussa. Kuvio 5: Työlliset toimialan 5 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 9 8 7 1 5 2 31 9 36 6 5 4 3 65 84 56 82 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 2 4 7 3 6 Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Kuvio 5: Työlliset toimialan 2 mukaan Turussa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 5 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen Palvelut: (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut: (R-U) Muut palvelut Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden toimiala on luokiteltu tuntemattomaksi. 2 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: Palvelut: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 11
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 4 Työllisyys ja toimeentulo Työssäkäyntitilastojen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta tekee näkyväksi naisten ja miesten välisiä eroja työllisten ja työttömien osuuksissa työvoimasta. Kuten kuviosta 6 käy ilmi, turkulaisista miehistä oli työttömänä 16 prosenttia vuoden 2 lopussa, kun naisten osalta vastaava lukema oli prosenttia. Työllisten ja työttömien osuuden ero sukupuolten välillä on Turussa suurempi kuin koko maassa. Naisten työllisyysaste on melkein samalla tasolla kun valtakunnallisesti, kun taas työttömiä miehiä Turussa on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 2 84 9 88 91 16 12 9 Miehet Naiset Miehet Naiset Työlliset Työttömät Turku Koko maa Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Työssäkäynti) Yksi lähestymistapa miesten ja naisten välisten toimeentuloerojen (ja siten esim. köyhyyden) tarkasteluun on keskimääräisten veronalaisten tulojen vertailu. Kuten koko Suomessa, myös Turussa miesten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat suuremmat kuin naisten vastaavat tulot. Kuviossa 7 on esitetty naisten ja miesten keskimääräinen ansiotulotaso ikäryhmittäin. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi koulutustaustaa, työnantajasektoria tai asemaa. Ikäryhmittäin katsoen turkulaisten naisten keskimääräiset tulot ovat samalla tasolla kuin naisilla koko maassa. Nuorimmilla miehillä (25 34 ja 35 44) on koko maan miesten keskiarvoihin verrattuna hieman vähemmän tuloa, ja vanhimmilla miehillä (55 65 ja 65 ) taas hieman enemmän. Tämä johtaa siihen, että sukupuolten väliset tuloerot ovat koko maahan verrattuna pienemmät nuorimpien ja suuremmat vanhimpien työssäkäyvien ikäryhmissä. Riippuen ikäryhmästä erot vaihtelevat 4 euron välillä (vuonna 2). 12
Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Turussa ja koko maassa vuonna 2, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Veronalaiset tulot) 45 4 35 3 25 2 15 9 9 25 21 36 28 39 31 37 27 27 18 98 29 22 4 4 35 29 31 26 23 16 Miehet Naiset 5 22-16 17-24 25-34 35-44 45-54 55-64 11 65 - -16 17-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Turku Koko maa Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Turussa ja koko maassa vuonna 2, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Veronalaiset tulot) 8 13
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 5 Koulutus ja urakehitys Noin 3,5 prosentilla Turun asukkaista on toisen asteen jälkei nen tutkinto. Kuviosta 8 ilmenee, että naisten vastaava luvut ovat korkeampia kuin miesten (32,5 prosenttia verrattuna 28 prosenttiin). Koko maahan verrattuna Turun väestö on hieman korkeammin koulutettua. Verrattuna koko maahan turkulaisista naisista runsaat 3 prosenttia suurempi osuus on suorittanut toisen asteen jälkeisen tutkinnon. Miesten vastaava osuus on vajaat 2 prosenttia. Koko maan tasolla naiset ovat suorittaneet miehiä suhteellisesti useammin tutkinnon jokaisessa toisen asteen jälkeisen koulutuksen kategoriassa. Erot sukupuolten välillä kuitenkin kutistuvat mitä korkeammasta koulutusasteesta on kyse. Sama kaava toistuu myös Turussa, mutta sillä erolla, että suurempi osa miehistä kuin naisista on suorittanut tutkijakoulutusasteen tutkinnon. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun ja koko maan väestöstä vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) 5 45 4 35 3 25 2 15 5 2 1 1 9 9 1 7 8 8 8 11 8 13 Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Koko maa Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Kaikki eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Koko maassa 11,5 prosenttia 17 24- vuotiaista on koulutuksen ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät opiskele tai heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuviossa 9 on nähtävissä, että koko maassa koulutuksen ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä. Erotus sukupuolten välillä on koko maan osalta 3 prosenttia ja Turussa 5 prosenttia. Turun suurempi erotus johtuu siitä, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on alempi naisten keskuudessa, kun taas vastaava osuus miesten osalta on samalla tasolla kuin koko maassa. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun ja koko maan väestöstä vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Väestön koulutusrakenne) 14
Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus 17 24-vuotiaiden ikäryhmässä Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 18 16 14 13 13 12 8 6 8 Miehet Naiset 4 2 Turku Koko maa Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus 17 24 -vuotiaiden ikäryhmässä Turussa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 15
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 6 Terveys Miesten ja naisten terveydessä ja kuolemansyissä on tilastojen valossa selkeitä eroja. Suomessa vuosittain noin 1 henkilöä tekee itsemurhan ja noin 75 prosenttia tekijöistä on miehiä 6. Turussa luvut ovat samansuuntaisia 7. Myös alkoholin aiheuttamissa kuolemissa miehet ovat selvässä enemmistössä sekä Turussa että koko maassa 8. Alkoholin lisäksi puhutaan myös tupakoinnin ja ylipainon aiheuttamista terveysriskeistä. Myös tähän liittyy Suomessa sukupuolten välisiä eroja. 25 64-vuotiaista miehistä noin 24 prosenttia tupakoi päivittäin ja lähes 58 prosenttia on ylipainoisia, kun taas naisten vastaavat osuudet ovat runsaat 15 prosenttia ja noin 43 prosenttia 9. Koska tupakointi ja ylipaino kasvattavat riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, nämä tekijät toimivat terveysindikaattoreina. Siksi voidaan todeta, että naisten elintavat ovat miehiä terveellisempiä ainakin tupakoinnin ja ylipainon näkökulmasta katsottuna. Tilastojen valossa miehet ja naiset eroavat myös sairauspäivärahaa tarkasteltaessa. Kuviosta ilmenee, että naiset saavat suhteellisesti useammin sairauspäivärahaa kuin miehet. Tilanne on samankaltainen sekä Turussa että koko maassa sillä erolla, että sekä miesten että naisten osalta sairauspäivärahaa saaneiden määrä on Turussa jonkin verran pienempi. Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet 25 64 -vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) 14 12 118 123 8 6 8 88 Miehet Naiset 4 2 Turku Koko maa 6 Vuonna 2 (Suomen virallinen tilasto 212: Kuolemansyyt). Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet 25 64 -vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) (Lähde: 8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. 9 Vuonna 2 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719; id: 351). 16
7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Suomen väkivaltatilastot osoittavat, että miehet joutuvat naisia useammin ryöstöjen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten uhreiksi ja naiset puolestaan seksuaalirikosten uhreiksi. Koska rikostilastoja ei ole saatavilla kuntatasolla sukupuolittain, joudutaan tyytymään maakuntatason tilastoihin. Kuviosta 11 ilmenee, että sukupuolten jakauma eri rikosten ryhmissä on Varsinais-Suomessa samankaltainen kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 11: Eri rikosten uhrit sukupuolittain Varsinais-Suomessa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Koko maa Varsinais-Suomi Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset Ryöstöt Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset 8 9 61 77 61 92 91 39 23 39 Uhrina mies Uhrina nainen Ryöstöt 72 28 2 4 6 8 Valtakunnallisesti perheväkivallan kohteeksi joutuneiden määrä on kasvanut vuodesta 26 vuoteen 211 (kuvio 12). Naiset joutuvat perheväkivallan kohteeksi huomattavasti miehiä useammin. Esimerkiksi vuonna 211 perheväkivallan asianomistajista 71 prosenttia oli naisia ja 29 prosenttia miehiä. Miesten osuus asianomistajista on kasvanut suhteellisesti vuodesta 26 vuoteen 211 siten, että erotus sukupuolten välillä oli vuonna 26 52 prosenttia ja vuoteen 211 mennessä prosenttiyksikköä vähemmän, eli noin 42 prosenttia. Kuvio 11: Eri rikosten 3 uhrit sukupuolittain Varsinais-Suomessa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Seksuaalirikokset sisältävät raiskausrikokset ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. Henki- ja terveysrikokset koostuvat sekä tapon ja murhan yrityksistä että pahoinpitelyrikoksista. 17
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina 26 211, lkm (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) 9 8 7 6 29 5 4 3 2 29 24 27 25 24 76 75 76 73 71 71 Asianomistajana mies Asianomistajana nainen 26 27 28 29 2 211 Kuvio 12: Perheväkivallan asianomistajat sukupuolittain koko maassa vuosina 26 211, lkm (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Poliisin tietoon tullut rikollisuus) 18 13
8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan Kunta on asukkaidensa itsehallintoon perustuva demokraattinen paikallisyhteisö. Itsehallinnollisen kuntajärjestelmän perimmäinen idea on se, että samalla alueella asuvat ihmiset hoitavat yhteisiksi katsomiaan asioita sekä tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Demokraattisen päätöksenteon ydin on kuntalaisten suorilla vaaleilla valitsema kunnanvaltuusto, joka tekee strategiset päätökset kunnan toiminnasta, palveluista ja niiden kehittämisestä. Valtuusto on kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja. Erilaisilla kuntalaisryhmillä voi olla jossain määrin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimerkiksi kunnan palveluille, joten on tärkeää, että kunnan päättäjäjoukko on monipuolinen. Naisten ja miesten tasavertainen edustus ja osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon vahvistaa tasa-arvoa ja on keskeinen osa demokratian toteutumista. Vuoden 28 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli Turussa 59, mikä oli runsaat 2,5 prosenttia korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Naiset äänestivät aktiivisemmin kuin miehet ja kuten kuviosta 13 voi havaita, sukupuolten väliset erot olivat lähes yhtä suuret Turussa kun valtakunnallisesti. Turussa äänestysaktiivisuus jäi kuitenkin sekä kokonaisuudessaan että erikseen miesten ja naisten osalta tarkasteltuna muutaman prosentin alemmaksi koko maahan verrattuna. Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Turussa ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) 9 8 7 6 5 4 57 6 59 63 Miehet Naiset 3 2 Turku Manner-Suomi Kuvio 13: Äänestysosallistuminen Turussa ja Manner-Suomessa vuoden 28 kunnallisvaaleissa, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212: Kunnallisvaalit) 19
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus Kuten kuviosta 14 ilmenee, Turun kaupunginvaltuustoon valittiin vuoden 28 kuntavaaleissa enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus valtuutetuista oli 43 prosenttia, mikä oli korkeampi verrattuna valtakunnalliseen tasoon, jossa vastaava osuus jäi 37 prosenttiin. Myös kaupunginhallituksessa miehet ovat enemmistössä, ja sukupuolten suhteellinen erotus on jonkin verran suurempi kuin valtuustossa. Sen sijaan miesten ja naisten osuudet lautakuntien jäsenistä ovat lähes yhtä suuret. Manner-Suomen kunnissa naisten osuus hallitusten ja lautakuntien paikoista on korkeampi kuin heidän vastaava osuutensa valtuustopaikoista. Yksi syy tähän löytyy lainsäädännöstä. Tasa-arvolain mukaan sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 4 prosenttia 11. Siksi erotus sukupuolten välillä voi olla suurempi valtuustossa kuin hallituksessa ja lautakunnissa. Vaikka miehet ovat yleensä enemmistössä kuntien luottamuselimissä, naisten edustus on kuitenkin kokonaisuudessaan korkeampi Turussa kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 12 sukupuolijakauma Turussa ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen virallinen tilasto (212) - Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto (212) Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki (212b)) 8 7 6 5 4 57 54 49 63 54 51 52 46 43 37 48 46 Valtuusto Hallitus 3 Lautakunnat 2 Miehet Naiset Miehet Naiset Turku Manner-Suomi Kuvio 14: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 4 sukupuolijakauma Turussa ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen virallinen tilasto (212) - Kunnallisvaalit; Suomen kuntaliitto (212) - Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki (212b)) Tarkasteltaessa luottamuselinten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia miesten edustus on selvästi korkeampi kuin naisten. Naisten osuus Manner-Suomen kunnanvaltuustojen puheenjohtajista on noin 27 prosenttia ja varapuheenjohtajista noin 25 prosenttia, ja kunnanhallituksissa vastaavat luvut ovat noin 21 prosenttia ja 35 prosenttia 13. Myös Turun kaupun- 11 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 4. 12 Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. Tiedot Turun lautakuntien jäsenistä on vuodelta 212. 13 Suomen Kuntaliitto (212), Kuntavaali- ja demokratiatilastot. 2
ginvaltuuston puheenjohtaja on mies, ja kolmesta varapuheenjohtajista yksi on nainen. Sen sijaan kaupunginhallituksella on naispuheenjohtaja ja varapuheenjohtajina nainen ja mies 14. Valtakunnallisesti miehet toimivat naisia useammin myös lautakuntien puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina (kuvio 15). Naisten osuus varapuheenjohtajista on jonkin verran korkeampi kuin heidän osuuteensa puheenjohtajista. Turussa sukupuolijakauma on tasaisempi, mutta lautakuntien puheenjohtajat ovat silti useammin miehiä kuin naisia. Kuvio 15: Lautakuntien 15 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Turussa vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212, Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki 212b) 9 8 7 6 5 4 3 2 71 62 56 56 44 44 38 29 Puheenj. Varapuheenj. Puheenj. Varapuheenj. Miehet Naiset Turku Manner-Suomi Kuvio 15: Lautakuntien 5 puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sukupuolijakauma Turussa vuonna 212 ja Manner-Suomessa vuonna 29, % (Lähteet: Suomen Kuntaliitto 212, Kuntavaali- ja demokratiatilastot; Turun kaupunki 212b) 14 Turun kaupunki (212b). 15 Keskusvaalilautakuntien ja tarkastuslautakuntien jäsenet eivät ole mukana laskelmissa. 21
TASE-projekti Turun lähtötilannekartoitus 9 Kaupunkiorganisaatio ja tasaarvotyön organisointi Turussa Turun kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaaleissa valittu kaupunginvaltuusto. Neljäksi vuodeksi valitussa valtuustossa on kaudella 29 212 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston alaisuudessa toimii 13-jäseninen kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen lisäksi kaupungin toimielimiä ovat lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat ja neuvostot. Lautakuntia Turussa on yhteensä 11, jonka lisäksi toimii Turun ammattikorkeakoulun hallitus sekä neljä liikelaitoksen johtokuntaa. Toimikuntia ja neuvostoja Turun kaupungissa on yhteensä kuusi, joista yksi on tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta 16. Vuonna 29 valittu tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta on kymmenjäseninen. Kokonaiskuva Turun kaupungin organisaatiosta on nähtävissä kuviossa 16. Kuvio 16: Turun kaupungin organisaatiokaavio (Lähde: Turun kaupunki 212a) Turun kaupungin hallinnollinen organisaatio 1.1.212 Keskushallinto Matkailun palvelukeskus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintojaosto Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Tarkastuslautakunta - revisiotoimisto Kaupunginreviisori Kari Koivuluhta Turun Seudun Kehittämiskeskus Vastuualueet ja palvelukeskukset Vs. osaamistoimen apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen Sisäinen tarkastus Tilakeskus Keskusvaalilautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 1. Varhaiskasvatus 2. Perusopetus - Kasvatus ja opetusvirasto 1. Talous- ja tilapalvelut 2. Yleishallinto ja henkilöstöpalvelut (sis. ruotsinkieliset palvelut) Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen Lukio- ja ammattiopetuslautakunta 1. Lukio-opetus 2. Ammatillinen opetus 3. Aikuiskoulutus Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen Peruspalvelulautakunta Yleisjaosto Yksilöasioiden jaosto - Sosiaali- ja terveysvirasto Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen Kulttuurilautakunta - Kulttuuriasiainkeskus - Turun kaupunginteatteri - Turun filharmoninen orkesteri, Kaupunginorkesteri - Turun kaupunginkirjasto - Turun museokeskus Kulttuurijohtaja Minna Sartes Liikuntalautakunta - Liikuntapalvelukeskus Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta - Turun Kiinteistöliikelaitos Liikelaitosjohtaja Jouko Turto Turun Tilaliikelaitoksen johtokunta - Turun Tilaliikelaitos Liikelaitosjohtaja Martti Kuitunen Turun Vesiliikelaitoksen johtokunta - Turun Vesiliikelaitos Liikelaitosjohtaja Irina Nordman Turun Satamaliikelaitoksen johtokunta - Turun Satamaliikelaitos Toimitusjohtaja Christian Ramberg Ympäristö- ja kaavoituslautakunta - Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen Rakennuslautakunta Joukkoliikennelautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Pelastusjohtaja Jari Sainio Turun ammattikorkeakoulun valtuuskunta ja hallitus - Turun ammattikorkeakoulu Rehtori Juha Kettunen Nuorisolautakunta - Nuorisoasiainkeskus Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio = toimielinten johtosuhteet = viranhaltijoiden johtosuhteet Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat 16 Muut Turun kaupungin toimikunnat ovat avustustoimikunta, luottamuselintoimikunta, nimistötoimikunta, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. 22