Aika: Tiistai 17.2.2015 klo 13:00-15:00 Paikka: Tampereen kaupungintalo, ryhmähuone 1, V kerros Aleksis Kiven katu 14-16 C Osallistujat: Tietäväinen Milko rakennuttamispäällikkö Tampere, pj. Latva Simo kaupungininsinööri Nokia, vpj. Heljo Seppo tekninen johtaja Ylöjärvi Hupanen Jaakko tekninen johtaja Lempäälä Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Pitkämäki Harri kunnanrakennusmestari Vesilahti Suominen Sakari johtaja Tampereen viranomaispalvelut Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kivistö Markku työsuojeluvaltuutettu Tampere Lindberg Janne tietohallintokoordinaatt. Tampere Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Salmi Pekka apulaispormestari Tampere Saarilahti Merja rakennuspäällikkö Kangasala yhdyskuntateknisten palvelujen (ykute) alatyöryhmän pj. Siuko Ulla tilapalvelupäällikkö Ylöjärvi tilapalvelujen (tipa) alatyöryhmän pj. Vainio Ulla-Kirsikka rakennustarkastaja Nokia seudun rakennusvalvontatyöryhmän (rava) pj. Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere seudun ilmastostrategian seurantaverkoston pj. Kutsutut: 3 klo 13:15 Maria Åkerman vesihuoltoinsinööri Tampere Joensuu Kaija vesihuoltoinsinööri ELY-keskus Rinne Johanna projektisuunnittelija ELY-keskus 3-4 Salonen Janne rahoituspäällikkö Tampere Jakelu: Helminen Tiina, tiedotustoimittaja, Ylöjärvi 1/14
Käsiteltävät asiat: 1 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 2 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 4 3 UUSI HULEVESIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ, PIRKANMAAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA TULVARISKIKARTOITUS 5 3.1 Uusi hulevesiin liittyvä lainsäädäntö (MRL ja VHL) 5 3.2 Pirkanmaan tulvariskien kartoitus 6 3.3 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman 7 4 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI 8 5 PALVELUKIINTEISTÖJEN SUUNNITELMIEN YHTEISKÄYTTÖ 10 6 ALATYÖRYHMIEN ASIAT 13 7 VUOSIKELLO JA SEURAAVA KOKOUS 14 8 MUUT ASIAT 14 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 2/14
1 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 10.12., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Rakennesuunnitelma 2040 Toteutuksen yhteissuunnittelu jatkuu. (Tiedoksi: kuntien valtuustot työryhmät ovat nyt hyväksyneet rasun.) Valmistunut hanke TAPRE Loppuraportti kuntajohtajissa 23.1. ja seutuhallitukselle 25.3. RAM Vuoden 2015 strategiset tavoitteet Tavoitteiden pohjalta pää- ja alatyöryhmien työohjelmat 2015 RAM Seutuviestinnän seurantakartoitus ja toimenpiteet Tiedotetaan kaikille työryhmille, infra 10.12., tipa 23.1., rava 12.2., ykute 13.2. Vuosikello Pää- ja alatyöryhmien kokoukset synkronoidaan toisiinsa. RAM RAM Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 10.12.2014 muistion ja todeta, että toimenpiteet etenevät Hyväksyttiin. 3/14
2 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - kuntien omat ajankohtaiset asiat - miten edellinen kokoustiedote käsitelty kunnissa? Työryhmä päättää merkitä asiat tiedoksi. Kokousseloste 17.2. Tiedoksi, että Milko Tietäväinen siirtyy maaliskuun alusta vuoden 2016 loppuun Tampereen Infra liikelaitoksen toimitusjohtajaksi mutta jatkaa työryhmän puheenjohtajana. Kokoustiedotteiden käsittely on vakiintunut kunnissa osaksi normaalia tiedotustoimintaa. Merkittiin tiedoksi. 4/14
3 UUSI HULEVESIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ, PIRKANMAAN VESIHUOLLON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA JA TULVARISKIKARTOITUS 3.1 Uusi hulevesiin liittyvä lainsäädäntö (MRL ja VHL) Eduskunta on hyväksynyt lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 3.6.2014 ja laki tuli voimaan 1.9.2014. Vesihuoltolakiin on laadittu kokonaan uusi 3 a luku, jossa säädetään huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen toimesta. Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa ja niitä koskevat pykälät on siirretty maankäyttö- ja rakennuslakiin (13 a-luku), sillä hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus. Kunnalla ei ole enää lain vaatimaan pakkoa laatia vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Hulevesisuunnitelmakaan ei ole pakollinen mutta kunta voi hyväksyä sen tarvittaessa. Lähtökohtana on, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaan kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Toissijaisena tulee se, että kiinteistön hulevedet johdetaan kunnan hulevesijärjestelmään. Vastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella kuuluu lain mukaan kunnalle. Kunta voi halutessaan ottaa vastatakseen muitakin alueita ja kunta voi tehdä sopimuksen (Kuntaliiton sopimusmalli) huleveden viemäröinnistä ja toiminta-alueen laajuudesta vesihuoltolaitoksen kanssa. Hulevesisäännöksiä valvomaan on kunnissa perustettava monijäseninen toimielin ja kunta voi itse päättää vastuun omalle organisaatiolleen sopivan elimen tehtäväksi. Toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevat hulevesimääräykset. Kunta voi myös periä julkisoikeudellista hulevesimaksua tai sopia vesihuoltolaitoksen kanssa perittävästä osuudesta vesilaskussa. Lisäksi kunnan tulee määrätä viranomainen, joka myöntää vapautuksen kiinteistön velvollisuudesta johtaa hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään ja joka osoittaa kiinteistön ja kunnan hulevesijärjestelmien tarpeelliset rajakohdat. Vesihuoltolaitosten on laadittava 31.12.2016 mennessä ja ylläpidettävä suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta. Suunnitelma on toimitettava kunnalle, valvontaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle. Asiasta alustaa Tampereen vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman. Työryhmä päättää merkitä uuden vesihuoltolain tuomat muutokset tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 5/14
3.2 Pirkanmaan tulvariskien kartoitus Muuttuvassa ilmastossa tulvariskeihin varautuminen tulee yhä tärkeämmäksi. Pirkanmaalla on alettu kartoittaa ihmisen terveydelle, ympäristölle, infrastruktuurille ja omaisuudelle aiheutuvia tulvariskejä. Vesihuollon tulvariskien kartoitus on jo valmis. Pirkanmaalla on laadittu tulvakartat suurille järville. Järvialtaiden tasaavan vaikutuksen vuoksi Pirkanmaan tulvariskit ovat valtakunnallisesti suhteutettuna melko vähäiset, mutta on mahdollista, että Poria tai Huittisia uhkaavassa vakavassa tulvatilanteessa yläpuolisen vesistöalueen järviin joudutaan pidättämään vettä kokonaisvahinkojen pienentämiseksi. Tällaisten tilanteiden varalta on tärkeää tietää, minkälaisia vahinkoja vedenpinnan nousu aiheuttaa järvien rannoilla. Linkit Pirkanmaan tulvakarttoihin: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvakarttoja?f =Pirkanmaan_ELYkeskus Kuntien kanssa yhteistyössä selvitetään alkuvuonna 2015 Excel-taulukon (liitteenä) mukaiset tulvariskitiedot. Kunnilta toivotaan apua mm. oppilaitoksiin, päiväkoteihin, terveyskeskuksiin, sairaaloihin ja vanhainkoteihin liittyvien korkeustietojen kartoittamisessa. Asiasta alustaa ELY:n projektisuunnittelija Johanna Rinne. Työryhmä päättää tulvariskitietojen toimittamisesta ELY: lle Päätettiin, että työryhmän jäsenet toimittavat Ritva Asula-Myllyselle kuntansa yhteyshenkilön tiedot toimitettavaksi edelleen ELY:lle tulvariskitietojen keräämistä varten. 6/14
3.3 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman Pirkanmaan ELY-keskus on yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa päivittänyt vuonna 2006 valmistuneen Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman. Suunnitelmassa esitellään mm. eri vaihtoehtoja siitä, miten vedenhankinta ja jätevesien käsittely voitaisiin tulevaisuudessa järjestää Pirkanmaalla. Suunnitelman kuulemisessa loppuvuonna 2014 saatiin runsaasti kommentteja ja palautetta suunnitelmasta. Valmistumassa oleva kehittämissuunnitelma tulee olemaan taustamateriaalina Pirkanmaan maakuntakaavatyössä. Asiasta alustaa ELY:n vesihuoltoinsinööri Kaija Joensuu. Työryhmä päättää merkitä kehittämissuunnitelman tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7/14
4 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI Strategisena seudun infrapalvelujen yhteistyön tavoitteena on, että yhteistyö kuntien jätevesi- ja puhdasvesiratkaisuissa etenee. Vesihuollon yhteistyöllä on Tampereen seudulla pitkät perinteet. Kehittämissuunnitelmat ovat koskeneet Tavase-tekopohjavesihanketta (1993-), Pirkanmaan keskuspuhdistamohanketta (1997-) ja seudullisen vesihuollon yhteistyön organisointia (2010). Selvitysten mukaan jätevesien puhdistusta on tarkoituksenmukaista tehostaa keskittämällä puhdistus suurempiin ja tehokkaampiin puhdistamoihin ja sijoittaa puhdistamo kallion sisään. Sijaintipaikkavaihtoehtoina on tutkittu useita alueita: Saukonvuori Pirkkalan ja Tampereen rajalla, lentokentän pohjoispuoli Pirkkalassa, Koukkujärvi Nokialla, Melon alue Nokialla ja Sulkavuori Tampereella. Yleissuunnitelma on tehty 2011 ELY on hyväksynyt YVA:n 2013. Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi 2014 keskuspuhdistamon sijaintipaikaksi Sulkavuoren mutta hankkeella ei ole vielä ympäristölupaa. Toteutussuunnittelu tehdään 2015-16 ja tavoitteena on käyttöönotto 2023 mennessä. Selvitys Tampereen kaupunkiseudun vesihuollon organisoinnista valmistui 2010. Selvityksessä tehtiin nykytilanneselvitys kuntien omistamien vesihuoltolaitosten teknisestä tilanteesta, organisaatioiden ja talouden nykytilasta ja olemassa olevan kuntayhteystyön tilanteesta teknisten järjestelmien osalta. Työn osana laadittiin myös laitosten arvonmääritykset tiedossa olevien verkostoineen. Selvityksen suosituksena oli käynnistää Tampereen seudun vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteet. Vesihuollon organisoinnin selvittelyä on jatkettu Tampereen konsernihallinnon ja Tampereen Vesi liikelaitoksen toimesta. Tarkastellut yhteistyömuodot ovat nykytilanne, yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy kaupungin omana yhtiönä, kuntien yhteinen nykylaitokset säilyttävä vain uuden puhdistamon rahoittaja Keskuspuhdistamo Oy ja Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy, johon siirtyisi kuntien koko vesihuolto-omaisuus. Kaupunginhallitus päätti 2014, että Tampere aloittaa naapurikuntien kanssa neuvottelut seudullisen jätevesiyhtiön Keskuspuhdistamo Oy:n perustamisesta. Muusta vesihuollon liiketoiminnasta päätetään erikseen. Mukana ovat tässä vaiheessa Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Nokia ei ole vielä tehnyt virallista mukaantulopäätöstä ja siellä on käynnissä selvitys jätevesien käsittelyvaihtoehdoista ja Nokian mukaantulosta käydään erilliset neuvottelut. Tilanne vaikuttaa yleissuunnitteluun, YVA:an ja investointien suuruuteen. 8/14
Seudun kuntajohtajat päättivät marraskuussa, että järjestetään asian esittelytilaisuus kaikille hankkeessa mukana oleville kunnille ja asian etenemisestä raportoidaan kuntajohtajakokoukselle kevään aikana. Tampereen kaupungin konsernijohtaja kutsui pormestarin, kuntajohtajat, kunnallishallitusten puheenjohtajat, tekniset johtajat, teknisten lautakuntien puheenjohtajat, vesilaitosten toimitusjohtajat, vesilaitosten johtokuntien puheenjohtajat, Tampereen liiketoimintajaoston puheenjohtajan ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajan 30.1. vesihuoltoinfoon. Tilaisuudessa todettiin, että keskusjätevedenpuhdistamoyhtiön valmistelu Sulkavuoreen on käynnissä 2015 ja Nokian mukaantulosta neuvotellaan (mm. putkien laajennus, lisäinvestoinnit siirtolinjoihin Nokialta Pirkkalaan, laitoksen viisilinjaisuus, YVA) mutta ennen kuin yhtiö käynnistää toimintansa on oltava selvillä, laajeneeko yhteistyö puhtaan veden osalta. Liitteet: Tampereen kaupunginhallituksen päätös 10.11.2014, Vesi-infon 30.1. materiaalit Arto Vuojolaisen, Pekka Pesosen ja Janne Salosen esitysmateriaalit löytyvät kuntayhtymän etusivulta kohdasta Ajankohtaista Keskusteluun osallistuu Tampereen rahoituspäällikkö Janne Salonen. Työryhmä päättää käydä keskustelun aiheesta ja se merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 9/14
5 PALVELUKIINTEISTÖJEN SUUNNITELMIEN YHTEISKÄYTTÖ Lempäälän kunnanvaltuustosta on tullut 2014 kysely ja selvitystarve, onko päiväkotien rakentamisen suunnittelua mahdollista tehdä vakioidulla konseptoinnilla. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan pyrkiä hyödyntämään aiempaa suunnitteluaineistoa sekä keskustella seudullisista periaatteista, joilla peruspalvelurakentamisessa ja suunnittelussa aikaansaadaan kuntien välistä yhteistyötä. Kaupunkiseudun kunnissa toteutetaan vuosittain uusia päiväkoteja. Väestön kasvun vuoteen 2040 tarkoittaa useita kymmeniä uusia päiväkoteja. Osa päiväkodeista on yksityisiä. Päiväkodin perustamiseen liittyy suuri määrä lakeihin, asetuksiin, määräyksiin ja suosituksiin liittyviä ohjeita, jotka kaikkien tulee suunnittelussa ottaa huomioon. Näiden osalta päiväkotirakennusten perustamiseen ei ole mietitty erityistä yhteistyötarvetta. Sen sijaan itse rakentamiseen liittyvistä suunnitelmista on keskusteltu seudun työryhmissä. Päiväkodin rakennusprojektin vaiheita niin uudisrakennus- kuin peruskorjaushankkeissa ovat suunnitteluvaihe ja rakennusvaihe. Eri vaiheissa syntyy erilaisia suunnitteluasiakirjoja. Suunnitteluvaiheeseen kuuluvat: a) tarveselvitys (osa pitkän tähtäyksen suunnitelmaa, sisältää perustelut hankkeen tarpeellisuudesta, alustavan tilaohjelman, kuvauksen tiloilta ja niiden sijainnilta vaadittavilta ominaisuuksilta sekä hankkeen toteutusaikataulun) b) hankesuunnitelma (tarveselvityksen tarkemmat tavoitteet, arkkitehtoninen ja tekninen suunnittelu, hankkeen laajuus, kerrosala, sijaintivaihtoehdot, rakennuksen toiminnot, aikataulu, tavoitehinta) c) rakennussuunnittelu (toteuttamisvaihtoehdot, rakennuksen luonnospiirrustukset, ympäristösuunnitelma, tilojen ja toimintojen sijoittaminen, julkisivut, perustukset ja tekniset järjestelmät). Rakentamisvaiheeseen kuuluvat toteutuksen valmistelu, rakentaminen ja lopuksi käyttöönotto, ylläpito ja huolto. Rakennushankkeen suuruudesta ja rakennuttajasta riippuu, miten eri vaiheet käytännössä toteutetaan. Suunnittelun kustannukset ovat muutama prosentti (Niemenrannan uusi päiväkoti 7,3 %) kokonaisuudesta mutta valtaosa rakennuksen kokonaiskustannuksiin vaikuttavista ratkaisuista tehdään jo luonnosvaiheessa. Rakennuskustannuksiin voidaan vaikuttaa eniten suunnitteluvaiheessa, koska keskeiset rakennuksen laajuuteen, tilojen käyttötarkoitukseen ja laatutasoon liittyvät päätökset tehdään silloin. Suunnittelupöydällä lyödään lukkoon peräti 90 % rakennuskustannuksista. Myös rakennuk- 10/14
sen tulevat käyttökustannukset määräytyvät suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaihe on siis taloudellisestikin ratkaiseva. Seudun infrapalvelujen ja tilapalvelujen työryhmät ovat käsitelleet asiaa ja todenneet, että palvelurakennusten suunnitelmat eivät ole sellaisinaan monistettavissa edes yhden kunnan sisällä. Tampereen sisällä esimerkiksi Ikurin ja Raholan päiväkodit on tehty samoilla rakennuspiirrustuksilla, mutta viemäröintisuunnitelmat poikkeavat koska viemäröinti jatkuu eri suuntiin ja rakennusten lämmityssuunnitelmat poikkeavat koska lämmitystapa erilainen jne. Esteitä suunnitelmien monistettavuuteen ovat mm. - Jokainen rakennus on yksilö kokonaisuutena ja suunnitelmat ovat sen mukaisia. - Tilan- ja palvelutarvevolyymit vaihtelevat kunnittain ja jo yhden kunnan sisällä (lapsi- ja henkilömäärä, esiopetus päiväkodilla vai koululla, ryhmätilat, yleiset tilat, kalustus, autopaikoitus). - Kaavoitussuunnitelmat ja tonttiolosuhteet ovat erilaisia (sijainti, maapohja ja pinnanmuodostus, perustukset, piha-alue, kaavamääräykset, radon, melu, liikenne). - Teknisissä järjestelmissä on eroja (lämmitysmuoto, vesi- ja viemäröintiinfra, ilmastointi ja jäähdytys, rakennustekniikka ja -automaatio, sähköantenni-tietoliikenneverkkoliitynnät, valaistus, turva- ja valvontajärjestelmät, ikkunavalinnat). - Arkkitehtoniset näkökulmat vaihtelevat (rakennusmateriaalit, ilmansuunnat, muu ympäristö). - Tilojen käyttötarve vaihtelee (keittiö, tekniset tilat ja niiden laajuus). - Elinkaariajattelu ja rakennuksen käyttö muuhun palvelutuotantoon vaihtelee (ympäristön asukkaiden harrastuskäyttö). - Toteuttamisvaiheen yhteistyö riippuu rakennuttajasta ja toteuttajasta (työnkuvat ja työmenetelmät) ja palvelun tuotantomuodosta (oma, ostopalvelu, ppp). - Huom! Jos suunnitelmissa on virhe, se saattaa monistua rakennuksesta toiseen Suunnitelmien yhteiskäyttöä toteutuu jo nyt: - Haahtela kiinteistönpitojärjestelmän kautta (mahdollisuudet: omaisuusrekisterin ylläpito, rakennusten uudis- ja nykyhintojen sekä korjausvastuun laskenta, rakennusten tavoitteellisten ylläpitokustannusten laskenta, sisäisten vuokrien laskenta, sisäisten ja ulkoisten vuokrasopimusten sekä vuokralaskutuksen hallinta, graafinen tilahallinta, vuosibudjetointi ja investointien ja vuosikorjaustöiden ohjelmointi, kulutusseuranta). - Tapre-energiatehokkuustyökalujen hyödyntäminen koko elinkaaren ajan (energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät dokumentit, jotka liittyvät rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen, kiinteistön käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon). 11/14
- Hankesuunnitelmavaiheessa tilaohjelmia voidaan laatia yhtenäisin periaattein (millaisia tiloja ja huoneita tarvitaan ko. palvelun tuottamiseksi). Suunnitelmien yhteiskäyttöä voidaan lisätä: - osakokonaisuuksien suunnittelu - tarjousasiakirjamallit - mitä asioita kannattaisi vakioida seudullisesti - parhaiden käytäntöjen jakaminen (esim. mitkä toimenpiteet lisäävät turvallisuutta, tehokkuutta ja laatua) - ratkaisuja tilojen käytön monipuolistamiseen - ratkaisuja siirrettävien tilaelementtien kanssa esiin tulleisiin ongelmiin (esim. eteistilojen riittävyys talvella) - kehittämällä taloudellisuutta, tehokkuutta ja mittareita vertailun tueksi samankaltaisissa kohteissa (kustannusten kohdentaminen per hoidettu lapsi, korjaustoimenpiteiden vaikuttavuus) Teema kuuluu tilapalvelujen työryhmälle. Työryhmä päättää jatkotoimenpide-ehdotuksesta tilapalvelutyöryhmälle. Päätettiin hyväksyä annettu selvitys ja toimittaa tilapalvelujen alatyöryhmälle suositus yhteiskäytön lisäämisestä tarpeeksi katsomallaan tavalla. Toivottiin, että jokainen kunta ottaisi Haahtelan käyttöönsä. 12/14
6 ALATYÖRYHMIEN ASIAT YHDYSKUNTATEKNIIKKA (YKUTE) katsaus kokouksesta 13.2. - Tuotteistus 1 ja 2 TILAPALVELUT (TIPA) katsaus kokouksesta 23.1. - Combi-hanke, sisäiset vuokrat RAKENNUSVALVONTA (RAVA) katsaus kokouksesta 12.2. - rakennusjärjestykset Työryhmä kuulee alatyöryhmien kokousselosteet, linjaa tarvittaessa työskentelyä ja merkitsee katsaukset tiedoksi. Kuultiin selosteet ja merkittiin ne tiedoksi. 13/14
7 VUOSIKELLO JA SEURAAVA KOKOUS Liite: työohjelma Työryhmä päättää alkuvuoden kokousajat ja teemat päättää, että seuraava kokous pidetään 21.4. Päätettiin pitää seuraava kokous 21.4. klo 13. Kesäkuun kokouspäivä muutettiin pidettäväksi 17.6. niin, että tutustumme Rantaväylän tunneliin klo 11:30 alkaen ja varsinainen kokous alkaa klo 13 seututoimistolla. 8 MUUT ASIAT - Rakennetun omaisuuden tila (ROTI2015) raportti julkistettiin 11.2. - Hulevesipäivä 11.3. Tampereella - Kuntatekniikan kehittämisen KEHTO-foorumi 26.-27.3. Oulussa. Liite KEHTO-foorumin hankkeista tiedoksi. - Kuntatekniikan päivät 21.-23.5. Turussa Työryhmä merkitsee muut asiat tiedoksi Merkittiin tiedoksi. 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:00. 14/14