Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko 2003. 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Mustankorkea Oy EMAS Ympäristöselonteko 2003 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

SISÄLLYS ESIPUHE...3 1 MUSTANKORKEA OY...4 2 JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA...6 Loppusijoitus...6 Kompostointi...6 Ongelmajätteiden käsittely...6 Pilaantuneiden maiden käsittely...8 3 JÄTEMÄÄRÄT...10 4 YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA KUVAUS YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄSTÄ...12 Ympäristönäkökohdat...12 Mustankorkea Oy:n toimintapolitiikka...13 Ympäristöohjelma...14 Henkilöstön tietoisuus ympäristöasioista...15 Kehitysprojektit...15 5 YMPÄRISTÖLUVAT JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET...16 Voimassa olevat luvat...16 Vireillä olevat luvat...16 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMAAN...17 Liikenne...17 Melu...18 Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö...18 Pilaantuneiden maiden käsittely...18 Loppusijoitus...18 Kompostointi...19 Ympäristöpaneeli...20 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VETEEN...21 Vesistöjen tarkkailu...21 8 MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...23 Ympäristövaikutukset luontoon, maisemaan ja maaperään...23 Luonnon maa-ainesten säästö...23 Sähkönkulutus...23 Polttoaineen kulutus...23 Puhtaan veden kulutus...23 9 TOIMINNAN RISKITEKIJÄT JA NIIHIN VARAUTUMINEN...24 10 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT...24 Tärkeimmät investoinnit ja ympäristön hoitokohteet vuonna 2003...24 11 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ...25 YMPÄRISTÖSELONTEON VAHVISTAMISPÄÄTÖS...26 SANASTO EMAS-merkki 2 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

ESIPUHE Jätteenkäsittelyn alalla ympäristöasiat ovat koko toiminnan ydin. Jätteiden käsittely on hoidettava, jotta yhteiskunta voi toimia. Meidän asiamme on tehdä se niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Haitallisten ympäristövaikutusten minimoiminen on työssämme pääasia. Haluamme koko henkilöstömme kanssa tehdä sen työn kunnolla. Mustankorkea Oy käyttää jätteenkäsittelyssä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Kaatopaikkojen sulkemiset ja muut ympäristönhoitotyöt olemme hoitaneet nopeassa aikataulussa. Toimintaamme ohjaa ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on hyvä työkalu ympäristöasioiden hoitamisen hallintaan. Järjestelmä sertifioitiin vuonna 2002. Mittava työ oli helmikuussa 2003 loppuun saatu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Siinä paneuduttiin koko jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksiin ja sen pohjalta laadittiin nykyiset ja tulevat toiminnot kattava ympäristölupahakemus. Käsittelyssä oleva lupa määrittää Mustankorkea Oy:n toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Olemme siis tehneet hyvää työtä jo vuosia. EMAS-selonteko on luonnollinen jatkumo tälle työlle. Haluamme raportoida ympäristövaikutuksistamme, teoistamme ja saavutuksistamme avoimesti. Ulkopuolisen todentajan varmentama selonteko on tähän luotettava väline ja toivon, että selonteko virkistää jo entisestäänkin aktiivista vuoropuhelua Mustankorkean ympäristövaikutuksista. Haluamme olla myös valtakunnan eturivissä ympäristöasioista puhuttaessa. EMAS-selonteko tarjoaa tähän mahdollisuuden, sillä jätteenkäsittelyn toimialalla tällainen raportointi on harvinaista. Yksi syy EMAS-järjestelmään liittymiselle oli halu selvittää, mitä tämänkaltainen raportointi organisaatiolta vaatii. Totesimme, että selonteon tekeminen on hyvä tapa arvioida kootusti vuoden aikana ympäristön hyväksi tehtyjä toimia ja ympäristökuormitusta myös sisäisesti. Prosessin aikana löysimme uusia kehityskohteita, joita vielä voimme parantaa. Veikko Tissari toimitusjohtaja 33 EMAS-selonteko EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Mustankorkea Oy Oy

1 MUSTANKORKEA OY Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka toimii Jyväskylän Keljossa. Sen omistavat neljä kuntaa; Jyväskylän kaupunki (26 %), Jyväskylän maalaiskunta (10,6 %), Laukaa (5,8 %) ja Muurame (2,6 %) sekä Vapo Oy, jolla on 55 % osakkeista. Mustankorkea on Vapon tytäryhtiö ja kuuluu Vapo Oy Biotechin organisaatioon. Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue Mustankorkea Oy on aloittanut toimintansa 1998. Sitä ennen jätteenkäsittelykeskuksen alue kuului Jyväskylän kaupungille, joka myös vastasi sen toiminnasta. Perustamisvaiheessa yhtiö otti hoidettavakseen myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kaatopaikat. Toiminta niillä on päättynyt ja niille on tehty ympäristönhoidolliset sulkemistyöt, kuten pintasuojarakenteet ja vesien hallintajärjestelmät. Mustankorkean toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu omistajien edustajia. Osakaskuntien lisäksi asiakkaina on 13 muuta kuntaa Keski-Suomesta. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin 200 000 asukasta. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2003 keskimäärin 13 henkilöä. Vuoden aikana henkilöstön määrä kasvoi kahdella. Mustankorkea Oy:n organisaatio Hallitus Mustankorkea Oy toimitusjohtaja 12 työntekijää Vapo Biotech Vapo Energia Vapo Voima Vapo Timber Oy Kekkilä Oyj Mustankorkea Oy:n hallitus 2003 jäsen toimitusjohtaja Matti Hilli, Vapo Oy (pj.) myyntijohtaja Aarno Rantala, Vapo Oy kehitysjohtaja Kari Mutka, Vapo Oy toimialajohtaja Matti Puuronen, Vapo Oy toiminnanjohtaja Jari Blom, Jyväskylän kaupunki tiedottaja Terttu Seriola, Jyväskylän kaupunki apulaiskunnanjohtaja Erkki Talvitie, Jyväskylän maalaiskunta ympäristötoimenjohtaja Kalevi Virtanen, Laukaa varajäsen talousjohtaja Raimo Rantala, Vapo Oy tuotepäällikkö Eero Katainen, Vapo Oy talouspäällikkö Ilkka Ruippo, Vapo Oy tekninen johtaja Kauko Isomöttönen, Vapo Oy toiminnanjohtaja Ralf Karlsson, Jyväskylän kaupunki katu- ja puistoyksikön johtaja Kari Ström, Jyväskylän kaupunki kunnaninsinööri Markku Kemiläinen, Jyväskylän maalaiskunta tekninen johtaja Tapio Jauhiainen, Muurame 4 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Tunnuslukuja Mustankorkea Oy:n toiminnasta ja ympäristövaikutuksista 2003 vastaanotettu jätemäärä 99 000 tonnia hyötykäyttöaste 41 % vastaanotettu pilaantuneita maa-aineksia 116 000 tonnia jätteenkäsittelykeskuksessa käyneet ajoneuvot: yht. noin 60 000 vaakaohjelmaan kirjatut asiakkaat 53 000 muut asiakkaat 7 700 kerätty kaatopaikkakaasu ympäristöpaneelin hajuhavaintopäivät asuinalueilla sähkönkulutus kaikki sähkönkulutus/kompostointilaitos 1,9 Milj. m 3, 7,7 GWh keskimäärin 7/kk 2,94 MWh 2,18 MWh, 78 kwh/käsitelty jätetonni viemäriin johdettu jätevesimäärä 98 900 m 3 puhtaan veden kulutus kaikki 2320 m 3 puhtaanveden kulutus / kompostointilaitos 2090 m 3, 0,07 m 3 /käsitelty jätetonni liikevaihto investoinnit ympäristövelvoitteet henkilöstön koulutuspäivät 6,8 Me 0,9 Me 0,8 Me 113, keskimäärin 8/hlö Mustankorkea Oy:n ympäristöpolku 1998-2003 1998 1999 2001 2002 2003 Mustankorkea Oy aloittaa Kompostointilaitos otetaan käyttöön Palokan kaatopaikan sulkemistyöt alkavat Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely I-vaihe Mörkökorven kaatopaikan sulkemistyöt valmistuivat ISO 14001 - ympäristö-järjestelmä sertifioidaan Palokan kaatopaikan sulkemistyöt valmistuivat Kompostointilaitosta laajennetaan Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö alkaa Päätös raportoida toiminnasta EMAS-vaatimusten mukaisesti 5 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

2 JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA Mustankorkea Oy vastaanottaa ja käsittelee bio-, kuiva- ja muuta yhdyskuntajätettä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Yhtiö vastaanottaa myös ongelma- ja hyötyjätteitä, jotka toimitetaan eteenpäin niiden käsittelyyn erikoistuneille yrityksille. Yhtiö vastaa jätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta alueella. Lisäksi se edistää omalta osaltaan jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Varsinainen jäteneuvonta kuuluu alueen kunnille. Jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta vastaavat alueen kunnat. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot Jätteen vastaanotto, punnitus ja kirjaus Loppusijoitusalueen tiivistys ja hoito Biojätteen ja puhdistamolietteen vastaanotto ja kompostointi Hyötyjätteiden vastaanotto Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto Ongelmajätteiden vastaanotto, lajittelu ja pakkaus Kyllästetyn puun vastaanotto ja varastointi Erotuskaivolietteiden vastaanotto ja käsittely Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttö Jätteenkäsittelykeskuksen ja sen rakennusten ja laitteiden hoito ja kunnossapito. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii ympäristöteknologian koelaitos, jonka omistaa Vapo Oy. Koelaitoksen tiloissa toimii myös Jyväskylän yliopisto. Laitoksessa tehdään jätteenkäsittelyyn liittyvää tutkimustoimintaa. Laitos on otettu käyttöön vuonna 2000. Koelaitoksen ympäristövaikutuksia ja toimintaa ei tarkastella tässä selonteossa. Kompostointi Erilliskerätty biojäte ja puhdistamoliete käsitellään tunnelikompostointilaitoksessa, jossa biojäte kompostoidaan erillään puhdistamolietteestä. Käsittely tapahtuu suljetuissa tunneleissa, joissa kompostoitavan materiaalin läpi puhalletaan ilmaa. Tämän seurauksena mikrobitoiminta kiihtyy, lämpötila nousee ja hajoaminen nopeutuu. Käsittelyn aikana biojätteet ja puhdistamolietteet muuttuvat multamaiseksi kompostimassaksi. Prosessin aikana jokaisen tunnelin olosuhteet pidetään optimaalisina säätämällä mm. puhallettavan ilman laatua, määrää ja lämpötilaa. Laitoskäsittely kestää noin kuukauden, minkä lisäksi tarvitaan jälkikypsytysvaihe (n. 3-6 kk) ulkona aumassa asfalttikentällä. Valmiin kompostin joukkoon sekoitetaan hiekkaa ja turvetta, jolloin siitä saadaan ravinteikasta multaa. Tilapäisissä häiriötilanteissa biojäte ja puhdistamoliete voidaan käsitellä entiselle Laukaan Mörkökorven kaatopaikalle rakennetulla kompostointikentällä. Lajittelupiha Kesäkuussa 2003 avattiin kotitalousasiakkaille tarkoitettu lajittelupiha. Asiakas voi jättää kaikki jätteet hyötyjätteistä ongelmajätteisiin samaan pihaan niille kuuluville paikoille. Pihassa on merkityt siirtolavat erilaisille jätteille, ja asiakas pudottaa jätteensä oikealle lavalle. Lajittelupihan tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän sekajätettä. Tähän ohjaa myös hinnoittelu; pelkkää hyötyjätettä sisältävät kuormat otetaan vastaan maksutta. 6 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Loppusijoitus Kuivajäte, siihen rinnastettava teollisuusjäte sekä rakennusja purkujäte ohjataan loppusijoitusalueelle, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen koillisosassa. Käytössä olevan loppusijoitusalueen pinta-ala on tällä hetkellä noin 10 hehtaaria. Alueelle tuodut jätekuormat murskataan ja tiivistetään kerroksittain kaatopaikkajyrällä. Tiivistetty jätekerros peitetään ylijäämämailla työn etenemisen mukaan. Ongelmajätteiden käsittely Jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan kotitalouksien tuomia pieniä ongelmajäte-eriä. Lisäksi Mustankorkealla on vastaanottopisteet muille suuremmille ongelmajäteerille. Jätteet lajitellaan, pakataan ja toimitetaan ongelmajätteitä käsitteleville yrityksille. Havainnekuva Mustankorkean toimintojen sijoittumisesta alueelle. 7 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

KIINTEYTETTY MAA-AINES Raskasmetallimaat kiinteytetään liukenemattomaan muotoon kentäksi, jonka rakenne näkyy kuvassa. Kiinteytettyä maa-ainesta ympäröi joka puolelta tiivis rakenne. Kenttiä käytetään jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa. Pilaantuneiden maiden käsittely Pilaantuneita maita tuodaan käsiteltäväksi esimerkiksi teollisuusalueilta, sahoilta, huoltamoilta, ampumaradoilta ja rakennustyömailta. Käsittelytapa valitaan haitta-aineen ja sen pitoisuuden mukaan. Mustankorkealla käsitellään orgaanisilla aineilla ja raskasmetalleilla pilaantuneita maita. Raskasmetallimaat kiinteytetään Raskasmetalleilla pilaantuneet maat käsitellään kiinteyttämällä. Kiinteytetyssä rakenteessa raskasmetallit ovat lähes liukenemattomassa, ympäristölle vaarattomassa muodossa. Käsittelyssä pilaantuneeseen maahan sekoitetaan sementtiä tai muuta sopivaa sideainetta. Sideaineiden määrä ja soveltuvuus varmistetaan liukoisuuskokeilla. Liukoisuudelle on asetettu raja-arvot, jotka on alitettava ennen kuin varsinainen kiinteyttämistyö voidaan aloittaa. Kiinteytystyössä massat tiivistetään kerroksittain tiivisasfaltilla päällystetylle, salaojitetulle kentälle. Kun kiinteytystyö on valmis, alueen pintaan tehdään tiivis asfaltti. Näin syntyvää kenttää voidaan käyttää jätteenkäsittelykeskuksen muussa toiminnassa. Öljyllä pilaantuneet maat kompostoidaan aumoissa Öljyllä pilaantuneet maat käsitellään kompostoimalla aumoissa. Kompostointia varten on erillinen kenttä. Käsittelyn aikana öljy kompostoituu haitattomaksi. Maan puhdistuminen varmistetaan laboratorioanalyyseilla. Terminen laitteisto koekäytössä Jätteenkäsittelykeskuksessa on ollut syksyllä 2003 koekäytössä pilaantuneen maan puhdistamiseen tarkoitettu siirrettävä terminen laitteisto, jolla puhdistetaan orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia. Laitteiston omistaa ja sitä käyttää Niska & Nyyssönen Oy, joka on Mustankorkea Oy:n yhteistyökumppani pilaantuneen maan käsittelyssä. Laitteiston ympäristövaikutuksia tarkastellaan tässä selonteossa, koska Mustankorkea Oy vastaa laitoksen ympäristövaikutuksista. 8 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Pilaantuneen maan terminen käsittelylaitos Termisessä käsittelyssä likaantuneita maamassoja kuumennetaan epäsuorasti. Maa-ainekset syötetään pyörivään rumpuun, jonka ulkopintaa kuumennetaan. Lämpötila nostetaan niin korkeaksi (+800 astetta), että haitta-aineet kaasuuntuvat. Haitta-aineet erotetaan savukaasuista monivaiheisella puhdistusjärjestelmällä, johon kuuluu mm. pölynerotus, jälkipoltto, kuivapesu kemikaaleilla ja savukaasujen suodatus. Puhdistetut savukaasut johdetaan ilmaan omasta savupiipustaan. Laitteiston poistokaasuja seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Jos sallitut raja-arvot ylittyvät, maa-aineksen syöttö keskeytyy ja laitoksen käyttöhenkilökunta selvittää mistä tilanne johtuu. Laitteiston toimintaa kuvaavia tunnuslukuja (kuten lämpötilaa, happipitoisuutta, kaasuvirtausta, vesipitoisuutta) seurataan koko ajan laitoksen toimiessa. Turvajärjestelmään kuuluu lämpötila- ja kaasupitoisuushälytykset sekä lukitukset, jotka pysäyttävät toiminnan tietyissä tapauksissa. Puhdistetut maa-ainekset puretaan suljettuihin astioihin ja jäähdytetään. Jäähtynyt maa puretaan katettuun välivarastoon. Siitä otetut näytteet analysoidaan laboratoriossa puhtauden varmistamiseksi. Terminen käsittely sopii kaikille haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältäville maamassoille. Laitteisto on suuri energiankuluttaja, koska maan puhdistamiseksi täytyy tuottaa korkeita lämpötiloja. Laitteisto käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Tarvittavan polttoaineen määrä vaihtelee riippuen käsiteltävän maan kosteudesta ja laitteiston käsittelylämpötilasta. Kevyen polttoöljyn käytöstä syntyy ilmaan päästöjä, joiden laajuutta/haitallisuutta kuvaa parhaiten rikkidioksidin määrä. Laitteiston aiheuttama suurin rikkidioksidin tuntipitoisuus (laskettu 500 kilon tuntikulutuksella) on 18 µmg/m 3 noin 200 metrin etäisyydellä piipusta. Kyseessä on laskennallinen arvo. Käytännössä ilman rikkidioksidipitoisuus on alhaisempi, sillä kuumat (n. 800 ) savukaasut nousevat korkealle ja sekoittuvat ja laimenevat ulkoilmaan. Laitoksen tarvitsema sähkö tuotetaan aggregaatilla, jolloin sähkökatkokset ja muut viat sähköverkossa eivät vaikuta laitoksen toimintaan. Jäte- tai jäähdytysvesipäästöjä ei laitoksesta synny. Laitteistolla pystytään käsittelemään 10-40 tonnia maata tunnissa. 9 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

3 JÄTEMÄÄRÄT Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettiin vuonna 2003 jätteitä yhteensä 98 800 tonnia, joista loppusijoitettiin 54 300 tonnia. Kokonaismäärästä kompostoitavia biojätteitä oli 11 800 tonnia ja puhdistamolietettä 15 600 tonnia. Muuta hyötyjätettä oli 13 200 tonnia. Jätteiden lisäksi jätteenkäsittelykeskukseen otettiin vastaan käsiteltäviä maita 115 800 tonnia. Edelleen käsiteltäväksi toimitettavia ongelmajätteitä otettiin vastaan 180 tonnia ja kyllästettyä puuta 135 tonnia. Jätteen hyötykäyttöaste kuvaa sitä, miten suuri osa jätteestä voidaan joko käyttää hyödyksi materiaalina, raaka-aineena tai energiana. Esimerkiksi biojäte ja puhdistamoliete sekä puutarhajäte ovat hyötyjätettä, koska ne kompostoidaan ja käytetään mullan raaka-aineeksi. Puhdas betoni ja tiili puolestaan murskataan ja käytetään korvaamaan soraa jätteenkäsittelykeskuksen tie- ja kenttärakenteissa. Puujäte ja risut murskataan Mustankorkealla ja toimitetaan lämpövoimalaan poltettavaksi. Lajittelupihalle vastaanotettu paperi, pahvi, metalli, lasi sekä sähkö- ja elektroniikkaromu toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi. Kyllästetty puu varastoidaan odottamaan jatkohyödyntämistä. Oheisessa taulukossa mainittu valimohiekka on metalliteollisuuden ylijäämätuote, jota voidaan käyttää jätetäytön pintasuojarakenteen tiivistyskerroksessa. Mustankorkean hyötykäyttöaste ilman maa-aineksia oli yhteensä 41 prosenttia. Mustankorkea Oy:n vastaanottamat jätemäärät tonneina 2001-2003 20032002 2001 Loppusijoitettavat jätteet kuivajäte rakennusjäte teollisuusjäte erityisjäte Hyödynnettävät jätteet biojäte puhdistamoliete betoni- ja tiilijäte valimohiekka puujäte risujäte puutarhajäte metalli sähkö- ja elektroniikkaromu paperi ja pahvi Erotuskaivolietteet hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet öljynerotuskaivolietteet Edelleen toimitettavat ongelmajätteet tavanomaiset ongelmajätteet kyllästetty puu Pilaantuneet maat öljyiset maat raskasmetallimaat muut orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneet maat Puhtaat maa-ainekset puhtaat hoitomaat puhtaat rakennemaat puhtaat ylijäämämaat asfalttimurske Yhteensä Vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia Hyötykäyttöaste ilman maa-aineksia 54 256 55 784 56 132 33 988 33 631 31 233 10 968 10 224 9 253 6 352 9 142 13 108 2 948 2 787 2 538 40 687 39 937 33 881 11 818 11 414 10 740 15 631 15 780 13 624 5 996 5 524 4 106 2 580 2 758 844 2 572 2 640 2 800 1 005 947 967 461 237 273 530 571 486 69 47 13 25 20 28 3 580 3 752 3 047 3 461 3 620 2 910 119 132 137 315 286 156 181 184 156 135 102 0 115 824 54 682 61 372 50 349 30 817 11 333 62 950 22 166 45 411 2 524 1 699 4 627 29 846 35 739 33 971 11 977 16 900 16 370 440 4 618 7 468 3 558 3 482 3 469 13 872 10 739 6 664 244 508 190 180 188 559 98 838 99 759 93 215 41 % 40 % 36 % 10 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

KÄSITTELYKETJUT INPUT/OUTPUT Kuivajäte, rakennus- ja teollisuusjäte jota ei voi hyödyntää, 51 308 t loppusijoitusalueelle Erityisjäte 2 948 t haudataan välittömästi loppusijoitusalueelle Biojäte 11 818 t kompostointilaitokselle maanparannuskompostia mullan valmistukseen Vapo Länsi-Suomi multaa viherrakentamiseen Puhdistamoliete 15 631 t kompostointilaitokselle maanparannuskompostia, josta noin 80 % on käytetty loppusijoitusalueen pintasuojarakenteisiin, lopusta on valmistettu kompostimultaa viherrakentamiseen Betoni- ja tiilijäte 5 996 t murskataan, käytetään tie- ja kenttärakenteissa jätteenkäsittelykeskuksessa Valimohiekka 2 580 t käytetään loppusijoitusalueen pintasuojarakenteen tiivistyskerroksena Puujäte 2 572 t murskataan, energiantuotantoon Rauhalahden voimalaitokseen (Jyväskylä) Risut 1 005 t haketetaan energiantuotantoon Rauhalahden voimalaitokselle Puutarhajäte 461 t kompostoidaan puhdistamolietteen kanssa Metalli 530 t käsiteltäväksi Kuusakoski Oy Sähkö- ja elektroniikkaromu 69 t käsiteltäväksi Väentupa ry Paperi ja pahvi 25 t käsiteltäväksi Lassila & Tikanoja Ympäristöpalvelut Oy Hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet 3 461 t laskeutus lietealtaissa, vesi jätevedenpuhdistamolle, kiintoaines loppusijoitusalueelle Öljynerotuskaivolietteet 119 t öljynerotuslaitos: kiintoaines laskeutetaan altaassa, erottunut öljyvesiseos prosessoidaan vesi jätevedenpuhdistamolle öljy käsiteltäväksi Lassila & Tikanoja Ympäristöpalvelut Oy. Kiintoaines kompostoidaan öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointikentällä. Tavanomainen ongelmajäte 181 t käsiteltäväksi Ekokem Oy ja Kuusakoski Oy Kyllästetty puu 135 t varastoidaan odottamaan jatkokäsittelyä Pilaantunut maa, haitta-aineena öljy 50 349 t auma- ja ilmastettukompostointi omalla kentällä käsitellyt maat hyötykäyttöön Pilaantunut maa, haitta-aineena raskasmetallit 62 950 t stabilointi kenttärakenteeksi jätteenkäsittelykeskuksen käyttöön Pilaantunut maa, haitta-aineena muut orgaaniset yhdisteet 2524 t terminen käsittely käsitellyt maat esipeittomaiksi loppusijoitusalueelle Puhtaat hoito- ja ylijäämämaat 15 535 t esipeittomaiksi loppusijoitusalueelle Puhtaat rakennemaat 440 t tierakenteisiin jätteenkäsittelykeskuksessa Asfalttimurske 13 872 t tie- ja kenttärakenteisiin jätteenkäsittelykeskuksessa 11 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

4 YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA KUVAUS YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄSTÄ Mustankorkea Oy:lla on käytössä ISO 9001 ja ISO 14001 -standardien mukaiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy on sertifioinut järjestelmät vuonna 2002. Lisäksi Mustankorkea Oy on päättänyt raportoida ympäristöasioistaan EMAS-järjestelmän vaatimusten mukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Mustankorkea on kirjannut toimintatapansa toimintapolitiikkaan, jota johto ja koko henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan. Ympäristöasioiden hoito ja ympäristönsuojelu on Mustankorkea Oy:n normaalia toimintaa ja kuuluu koko Mustankorkean organisaatiolle. Ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohtien tunnistamisessa otetaan huomioon Mustankorkean toimintojen aiheuttama kuormitus ilmaan, veteen tai maaperään. Näkökohtien tunnistaminen suoritetaan siten, että normaalitilanteen lisäksi huomioidaan mahdollisen häiriö- tai onnettomuustilanteen aiheuttama vaikutus ympäristöön. Merkittävien ympäristövaikutusten kriteereinä käytetään vaarallisuutta, laajuutta, lakisääteisiä vaatimuksia ja etenemisnopeutta sekä vaikutusta julkisuus- kuvaan. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetään kolmiportaista arviointiluokitusta: 2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä 1 = vaikutus vähäinen tai ei kiireellinen 0 = ei merkittävä Ensimmäinen ympäristönäkökohtien tunnistaminen suoritettiin vuonna 2001 ympäristöjärjestelmän rakentamisen aloituksen yhteydessä. Jatkossa ympäristönäkökohdat tunnistetaan kolmen vuoden välein toteutettavissa seurantakatselmuksissa tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Seuraava katselmus suoritetaan vuonna 2004. Mustankorkean merkittäviksi ympäristönäkökohdiksi on tunnistettu kompostoinnin hajuhaitat, työntekijöiden ympäristötietoisuuden kehitystarve ja kaatopaikkakaasujen purkautuminen loppusijoitusalueelta. Myös hätä- ja poikkeustilannevalmiuden lisääminen nousi selkeäksi kehitystä vaativaksi kohteeksi. Tunnistetut merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu mukaan Mustankorkean ympäristöohjelmaan. Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmä SFS-ISO 14 001 12 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Mustankorkea Oy:n toimintapolitiikka Mustankorkea Oy on Vapo Oy:n, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Laukaan ja Muuramen kuntien omistama jätteenkäsittely-yhtiö, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittely sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Yhtiö vastaanottaa, pakkaa ja välivarastoi edelleen toimittamista varten myös ongelmajätteitä sekä käsittelee pilaantuneita maa-aineksia. Mustankorkea Oy on osa Vapo-konsernia ja noudattaa toiminnassaan konsernin laatu- ja ympäristöpolitiikkaa sekä yhtiön johtamistapaa, mikä on esitetty Vapon Corporate Governance:ssa. Tarjoamme asiakkaille ympäristöluvan mukaisia jätteenkäsittelypalveluja. Päämääränämme on toteuttaa toimintapolitiikkaa, joka tähtää jätteenkäsittelystä aiheutuvien ympäristökuormitusten minimointiin ja jätejakeiden hyötykäytön lisäämiseen. Otamme ympäristövaikutukset huomioon kaikissa tehtävissämme ja käytämme teknisesti ja taloudellisesti parasta mahdollista tekniikkaa ympäristökuormitusten minimoimiseksi. Selvitämme toimintamme ympäristövaikutuksia, asetamme uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita, arvioimme niiden toteutumista ja toimimme niiden toteuttamiseksi jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tiedotamme avoimesti ja totuudenmukaisesti ympäristöasioistamme kaikille sidosryhmille, erityisesti lähiympäristön asukkaille ja valvoville viranomaisille. Edistämme yhteistyössä kuntien ja viranomaisten kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta ja neuvontaa. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Toteutamme parhaamme mukaan valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteita. Huolehdimme, että henkilöstöllä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja että he sitoutuvat niiden hallintaan. Yhteistyössä henkilöstön kanssa kehitämme jatkuvasti myös työturvallisuuteen liittyviä asioita. Toimintapolitiikka muodostaa ohjenuoran kaikille toiminnalle ja päätöksenteolle. Mustankorkea Oy:n johto ja koko henkilöstö sitoutuvat noudattamaan tätä toimintapolitiikkaa. 13 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Ympäristöohjelma Ympäristöjärjestelmän osana on ympäristönsuojelun toimenpideohjelma, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa, vuonna 2003 viimeisin päivitys tehtiin 14.11. Ympäristöohjelmassa on tunnistetuille merkittäville ympäristönäkökohdille määritetty tavoitteita ja toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Toimenpideohjelma sisältää ympäristöasioihin liittyvät päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sekä aikataulun ja vastuuhenkilön. Ympäristöpäämäärät on laadittu ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten, ympäristöpolitiikan, lainsäädännön sidosryhmien ja teknistaloudellisten näkökohtien perusteella. Mustankorkea Oy:n ympäristönsuojelun päämäärät ovat: 1. toiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen, 2. henkilöstön osaamisen ja tietotason lisääminen, resurssien vahvistaminen 3. hyvän ympäristöasioiden hoidon julkisuuskuvan vahvistaminen 4. ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja viranomaismääräyksien noudattaminen Mustankorkean ympäristönsuojelun päämäärät sekä tärkeimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi Tavoitteet Toimenpiteet 2003 Tulevat toimenpiteet Toiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen Kompostoinnin hajuhaittojen vähentäminen Edellisvuonna perustetun hajuraadin toiminta laajennettiin ympäristöpaneeliksi ja toimintaa päätettiin jatkaa toistaiseksi Kompostoinnin jälkikypsytyskentän laajennus kompostoituminen tehostuu Kaatopaikkakaasujen vähentäminen Kaasunkeräysverkostoa laajennettiin nykyiselle loppusijoitusalueelle Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö aloitettiin 12/2003 Kaasunkeräysverkostoa laajennetaan nykyiselle loppusijoitusalueelle 2005 Jätteiden hyötykäytön lisääminen Uusi lajittelupiha otettiin käyttöön 6/2003 Kuivajätteen käsittelylaitoksen esisuunnittelu valmistui 8/2003 Jätteenkäsittelykeskuksen opastuksen lisääminen 2004 Jätteiden energiakäyttövaihtoehtojen selvittäminen 2003-2004 Hätä- ja poikkeustilannevalmiuden lisääminen Turvallisuuskorttikoulutus 9/2003 Vuotovahinkojen ehkäisyyn hankittiin imeytysmateriaaleja 2003 Kriisiviestintäsuunnitelma 2004 Alkusammutuskoulutus 2004 Henkilöstön osaamisen ja tietotason lisääminen, resurssien vahvistaminen Koulutuksen lisääminen Ympäristöjärjestelmän koulutustilaisuus henkilöstölle 2003 Ensiapukoulutus henkilöstölle 2004 Resurssien lisääminen Kompostointilaitokselle palkattiin käyttöinsinööri ja laitosmies 2/2003 Henkilöresurssien lisääminen Hyvän ympäristöasioiden hoidon julkisuuskuvan vahvistaminen Tietoisuuden lisääminen Mustankorkean toiminnasta YVA-menettelyn toteutus 2003 Yrityksen esittelytilaisuudet Yrityksen esittelytilaisuudet Yritysmainonnan ja julkisuuskuvan parantaminen Viestintäsuunnitelma valmistui 12/2003 Mustankorkean www-sivut käyttöön 11/2003 Uudet esitemateriaalit 2004 Ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen Määräysten toteutus ja seuranta Osallistuttu koulutustilaisuuksiin Osallistuminen alan tilaisuuksiin 14 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Henkilöstön tietoisuus ympäristöasioista Koulutuksen avulla pyritään lisäämään henkilöstön tietoisuutta ja osaamista ympäristöasioista. Laatu-, ympäristöja työturvallisuusasioita käsitellään kerran kuukaudessa henkilöstöpalavereissa. Lisäksi pidetään noin kerran viikossa työpalaveri, jossa käsitellään käytännön työhön liittyviä asioita sekä ympäristöasioita. Koulutuspäiviä oli vuoden aikana yhteensä 113 eli keskimäärin 8/työntekijä. Näistä ympäristönhuoltoon liittyviä oli 23 (esim. ongelmajätekurssit, jätehuoltopäivät ja kaatopaikan ympäristöhaittoihin liittyvä koulutus) ja työturvallisuuteen liittyviä 17. Kompostointilaitoksella työskentelevät ja johto osallistuivat päivän kestävään työturvallisuuskorttikoulutukseen. Koulutukseen käytettiin 27 000 euroa. Kehitysprojektit Mustankorkea Oy varautuu EU:n jätehierarkian ja valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisiin jätteen hyötykäyttötavoitteiden toteuttamiseen lähitulevaisuudessa. Valtakunnallinen tavoite on, että 70 % jätteestä menee hyötykäyttöön vuonna 2005. EU:n jätehierarkian mukaan jäte pitäisi hyödyntää ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on laskettu ennusteita jätteiden materiaalivirroista. Ennusteiden mukaan Mustankorkealla käsiteltävät jätemäärät ovat noin 285 000 tonnia vuonna 2007. Lisäys johtuu siitä, että tiukkenevien määräysten myötä pienet kaatopaikat suljetaan ja jätteen käsittely keskittyy muutamiin suuriin yksiköihin. Jotta näihin tarpeisiin voidaan vastata, Mustankorkealle on suunniteltu kuivajätteen käsittelylaitos, jossa käsitellään kotitalouksista, palveluyrityksistä, teollisuudesta ja rakentamisesta tulevaa yhdyskuntajätettä. Nykyisin tämä jäte sijoitetaan sellaisenaan loppusijoitusalueelle. Tämän jätteen joukossa on kuitenkin hyödyntämiskelpoisia jätejakeita kuten kuitua, orgaanisesti hajoavaa ainetta (kuten biojätettä), palavaa jätettä ja metalleja. Kuivajätteen käsittelylaitoksessa jäte murskataan ja siitä erotetaan hyödynnettävät jakeet. Jätteestä on mahdollista saada kuituraaka-ainetta kartonkiteollisuuteen, kierrätyspolttoainetta energian tuotantoon, peitemateriaaleja loppusijoitusalueelle sekä metalleja hyötykäyttöön. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on noin 58 000 tonnia jätettä vuodessa. On laskettu, että kuivajätteen käsittelylaitoksessa jätteen hyötykäyttöaste nousee 90 %:iin. Loppusijoitukseen jää siten enää noin 10 % pysyvää, hajoamatonta jätettä. Siten loppusijoitustoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat vähenevät. Jätetäyttöalueen tarve pienenee ja kaatopaikkakaasun muodostuminen vähenee. Myös lintuhaitan on arvioitu vähenevän merkittävästi, kun jätetäyttöalueella ei ole enää lintujen ravinnoksi kelpaavaa ainesta. Kuivajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Laitoksen suunnittelussa Mustankorkea Oy:n yhteistyökumppanina on ollut Vapo Oy:n liiketoiminnan kehitysosasto. Esisuunnittelu laitoksesta valmistui vuoden 2003 aikana ja ympäristölupaa odotetaan vuoden 2004 syksyllä. Arvioiden mukaan laitos valmistuu aikaisintaan vuonna 2007. Tietokonemallinnus Mustankorkealle suunnitellusta kuivajätteen käsittelylaitoksesta. 15 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

5 YMPÄRISTÖLUVAT JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Voimassa olevat luvat Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on ympäristöluvanvaraista. Luvissa annetaan määräyksiä toiminnan toteuttamisesta, ympäristövaikutusten vähentämisestä, seurannasta ja raportoinnista. Taulukossa on esiteltynä Mustankorkean vuonna 2003 voimassa olevat luvat. Lisäksi pilaantuneen maan termisestä käsittelystä on tehty kaksi koetoimintailmoitusta, joista Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut päätökset 22.8.03 ja 18.9.03. Kirjallinen koetoimintailmoitus tehdään YSL 61 :n mukaan koeluonteisesta toiminnasta viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Kyseessä ei ole ympäristölupa, vaan menettely, jolla viranomainen antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Termisen laitteiston koetoiminnan tarkoituksena on kerätä tietoa sekä uutta ympäristölupapäätöstä että laitteiston kehittämistä varten. Koetoiminta päättyi 3.11.2003. Vuoden 2003 osalta lupaehtoja on noudatettu kaikilta osin. Vireillä olevat luvat Vuonna 2003 saatettiin loppuun edellisenä vuonna alkanut ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sen perusteella laadittiin jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot kattava ympäristölupahakemus, joka jätettiin Keski-Suomen ympäristökeskukselle elokuussa. Lupahakemus käsittää alueella tapahtuvan nykyisen toiminnan ja uusina toimintoina kuivajätteen käsittelylaitoksen ja pilaantuneiden maiden termisen käsittelyn. Nykyisten toimintojen kapasiteetteja tarkistettiin vastaamaan jäte-ennusteita. Luvan varsinainen käsittely ja päätöksen antaminen tapahtuu vuoden 2004 syksyllä. Mustankorkea Oy:n vuonna 2003 voimassa olevat luvat luvan antaja annettu määräykset lyhyesti Mustankorkean jäteaseman ympäristölupa Keski-Suomen ympäristökeskus 6.7.1998, 20.1.2000, voimassa toistaiseksi Lupamääräykset koskevat kaatopaikkatoimintaa, biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelyä kompostointilaitoksessa, rakennus- ja purkujätteen käsittelyä sekä öljyisten jätteiden käsittelyä Ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen kiinteyttämiselle kenttärakenteeksi ja orgaanisilla haittaaineilla pilaantuneiden maaainesten kompostoinnille Keski-Suomen ympäristökeskus 23.8.2001, voimassa toistaiseksi Lupa ottaa vastaan kiinteyttäväksi soveltuvia maa-aineksia enintään 20 000 tonnia ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia enintään 5000 tonnia vuodessa. Luvassa on määräyksiä käsiteltävän maan pitoisuuksista ja käsittelytavoista. Ympäristölupa kompostointilaitoksen laajentamiselle ja toiminnan tehostamiselle, korvaa 6.7.1998 annetun luvan kompostointilaitosta koskevat määräykset Keski-Suomen ympäristökeskus 24.6.2002, voimassa toistaiseksi Lupamääräykset koskevat kompostointilaitoksen laajennuksen toteuttamista 2002 sekä kompostointilaitoksen toimintaa sen jälkeen, mm. toiminnan kapasiteettia, raaka-aineita ja toiminnan ajankohtaa, päästöjen hallintaa, tarkkailua ja raportointia sekä häiriötilanteita. Ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen kiinteyttämiselle kenttärakenteeksi Keski-Suomen ympäristökeskus 25.9.2002, voimassa toistaiseksi Lupa ottaa vastaan, välivarastoida, käsitellä ja loppusijoittaa 68 000 tonnia maa-aineksia. Kiinteytetylle massalle on asetettu lujuusvaatimukset sekä vedenläpäisevyys- ja liukoisuusarvot, jotka tulee alittaa. Mustankorkea Oy:n väliaikainen biojätteen ja jätevesilietteen aumakompostointilupa kompostointilaitoksen toimintaseisokkien aikana Laukaan Mörkökorvessa Laukaan kunnan ympäristö- ja maaseutulautakunta 2.6.2003, voimassa toistaiseksi Kompostoitavan jätteen määrä enintään 3000 tonnia/a, kenttää käytettävä ensisijaisesti puhdistamolietteen kompostointiin, lisäksi määräyksiä jätteen käsittelystä kentällä, vesien seurannasta ja muusta ympäristötarkkailusta. Kentän käyttöön otosta on ilmoitettava viranomaisille. 16 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMAAN Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset ilmaan syntyvät loppusijoitusalueen kaasumaisista päästöistä ja pölyämisestä, kompostoinnista, pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä liikenteestä. Kompostoinnista syntyvät vaikutukset ovat olleet merkityksellisimmät. Liikenne Jätteenkäsittelykeskukseen jätettä tuovat autot punnitaan autovaa alla ja tapahtumat kirjataan tietokantaan. Vuonna 2003 jätteenkäsittelykeskuksessa kävi 53 000 ajoneuvoa. Kuorma-autojen ja rekkojen osuus liikennemäärästä on yli 60 %. Pelkkää hyötyjätettä tuovia kotitalousasiakkaita ja alueella liikkuvaa muuta työmaaliikennettä ei kirjata tietokantaan. Hyötyjätekuormia tuovia asiakkaita ja työmaaliikennettä arvioidaan olevan noin 7 700 ajoneuvoa vuodessa, joten jätteenkäsittelykeskuksessa vuoden aikana käyvien ajoneuvojen kokonaismäärä on lähes 61 000. Jätteenkuljetuksen ja liikenteen kokonaispäästöt Jyväskylässä 2002 t/vuosi Jätteenkuljetuksen päästöt Liikenteen kokonaispäästö hiilimonoksidi (CO) 0,91 3100 hiilivety (HC) 0,62 399 typen oksidit (NO x ) 3,66 678 hiukkaset 0,20 37 metaani (CH 4 ) 0,03 23 typpioksiduuli (N 2 O) 0,01 10 rikkidioksidi (SO 2 ) 0,004 2 hiilidioksidi (CO 2 ) 5,00 110 125 Lähde: Mustankorkean ympäristövaikutusten arviointiselostus 2003, s. 83 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tarkasteltiin jätteenkuljetuksen osuutta liikenteen kokonaispäästöistä Jyväskylässä. Päästökuormitus on laskettu vuoden 2002 ajoneuvomäärillä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu jätteen kuljetukseen liittyvän liikenteen määrän olevan pieni verrattuna muuhun liikenteeseen ja näin ollen sillä ei ole merkittävää vaikutusta ilman laatuun eikä tätä kautta ihmisten terveyteen. Mustankorkea on panostanut alueensa sisäisten liikennejärjestelyjen parantamiseen. Vuoden 2003 aikana pienjäte-erien vastaanotto keskitettiin lajittelupihalle ja kompostointilaitoksen liikenneyhteyksiä parannettiin. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa käyneet ajoneuvot 2003 17 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Melu Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta syntyvä melu aiheutuu liikenteestä, sisäisestä liikenteestä ja Mustankorkean varsinaisesta toiminnasta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tehdyn melulaskennan mukaan melun ohjearvot eivät kuitenkaan ylity lähialueella. Sisäisen liikenteen parannustoimenpiteillä on ollut positiivisia vaikutuksia myös liikenteen melupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen aiheuttamaa melua on voitu vähentää liikennöintiväylien hyvällä kunnolla ja ajonopeuden laskemisella. Pilaantuneiden maiden käsittelyyn tarkoitetulla termisellä laitteistolla tehtiin vuoden 2003 aikana kaksi koetoimintajaksoa. Niistä tehtiin ympäristönsuojelulain 61 mukainen koetoimintailmoitus Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on antanut päätökset ilmoitusten perusteella 22.8.03 ja 18.9.03. Päätöksissä on asetettu laitteistolle päästörajat jätteenpolttodirektiivin mukaan sekä annettu määräys melutasosta, joka ei saa ylittää häiriölle alttiissa kohteissa päivällä (klo 7-22) 55 db eikä yöllä (klo 22-7) 50 db. Electrowatt Ekono teki melumittaukset neljänä päivänä elo-, syys- ja lokakuussa. Mittaukset tehtiin 16 eri pisteestä, joista 9 sijaitsi jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja loput asuntoalueilla. Kaikissa asuntoalueilla tehdyissä mittauksissa melun kokonaisarvot jäivät alle ohjearvojen sekä yöllä että päivällä. Pilaantuneiden maiden käsittely Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus seurasi syksyn koejaksojen aikana termisen laitoksen lähiympäristössä leijuvaa pölyä ja sen laatua. Mittauspisteitä oli kolme, joista kaksi sijaitsi asutusalueilla (Ylä-Myllyjärvellä ja Keltinmäellä) ja yksi Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksissa tarkasteltiin sekä ilman hiukkaspitoisuutta että haitta-ainepitoisuutta. Tutkimuksen mukaan ilman hiukkaspitoisuudet ovat lähimmilläkin asuinalueilla pienet ja vastaavat normaalia asuinalueiden tasoa. Haitta-ainepitoisuudet olivat useissa mittauksissa niin pieniä, että niitä ei voitu käytetyllä menetelmällä mitata ja lopuissa mittauksissa ne ylittivät vain niukasti määritysrajan. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että laitteisto vaikuttaa ilman hiukkas- ja haitta-ainepitoisuuksiin sen välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutukset eivät ulotu etäisyydelle jossa lähin asutus sijaitsee. Raskasmetallilla pilaantuneiden maiden kiinteyttämisessä ja öljyllä pilaantuneiden maiden kompostoinnissa mahdolliset päästöt ilmaan liittyvät pölyämiseen. Pölyämistä ei esiinny, kun kuormat peitetään, käytetään tiiviitä kuormalavoja ja käsittelyalue kastellaan tarvittaessa. Loppusijoitus Orgaanisen jätteen hajoaminen hapettomassa tilassa muodostaa kasvihuonekaasuiksi luokiteltuja metaani- ja hiilidioksidikaasuja. Käytöstä poistetuille loppusijoitusalu- Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö Kun jäte hajoaa hapettomassa tilassa loppusijoitusalueella, syntyy ilmakehälle haitallista kaatopaikkakaasua, joka on pääosin metaania. Kaatopaikkakaasu sisältää keskimäärin 41 % metaania ja 34 % hiilidioksidia sekä pieniä määriä happea, vetyä, typpeä ja rikkiyhdisteitä. Metaanikäyminen jatkuu jätetäytössä vuosikymmeniä loppusijoitusalueen sulkemisen jälkeen. Ympäristöön päästessään kaatopaikkakaasu on ongelma: kaasun sisältämä metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka haitallisuus on 21-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Laki vaatii vähintään keräämään ja polttamaan kaasun, hyötykäyttö on vapaaehtoista. Kaatopaikkakaasu poltettiin soihtupolttimessa joulukuuhun 2003 saakka. Siitä lähtien kaasu on johdettu hyötykäyttöön läheiseen Jyväskylän Energian lämpökeskukseen, jossa sitä käytetään kaukolämmön tuottamiseen. Kokeiluvaiheen alkaessa arvioitiin, että kaasua saataisiin noin 350 omakotitalon vuotuisen lämmöntarpeen verran. Vuoden päättyessä näytti siltä, että kaasua saadaan enemmän kuin odotettiin: lämpöä riittää jopa 500:n omakotitalon tarpeisiin. Koko vuonna kaatopaikkakaasua saatiin talteen 1,9 milj. m 3. Keskimääräinen polttoaineteho oli 1000 kwh ja kaiken pumpatun kaasun energiamäärä oli 7,7 GWh. Talteen saadun kaatopaikkakaasun määrän on arvioitu olevan 70 % muodostuvasta kokonaismäärästä. Kaatopaikkakaasu imetään maanalaista putkistoa pitkin kaasupumppaamolle, jossa se paineistetaan ja siirretään läheiseen Jyväskylän Energian lämpökeskukseen. 18 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Havainnekuva Mustankorkean tunnelikompostointilaitoksesta. eille on rakennettu pintasuojarakenteet, jotka mm. vähentävät kaatopaikkakaasun purkautumista ilmakehään. Lisäksi alueelle on rakennettu kaasunkeräysverkosto 16 hehtaarin alalle. Kaatopaikkakaasun talteenotolla nykyisiltä ja käytöstä jo poistetuilta loppusijoitusalueilta pystytään vähentämään metaanipäästöjä. Loppusijoitusalueen pölyämisen ja hajun vaikutus on lähinnä paikallinen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Kompostointi Kompostoitumisen yhteydessä syntyvät hajukaasut puhdistetaan kaasunpuhdistuslaitteistolla, johon kuuluvat ammoniakkipesuri ja biosuodatin. Ammoniakkipesuri on suljettu laite, jossa poistoilmassa oleva ammoniakki erotetaan vesi-rikkihappopesulla. Pesurilta poistuva kaasu johdetaan biosuodattimeen. Biosuodatinmassan mikrobit hajottavat haisevia yhdisteitä. Biosuodatinta hoidetaan lisäämällä siihen haketta ja kääntämällä sitä tarvittaessa 2-4 kertaa vuodessa. Suodattimen koko massa vaihdetaan noin kerran vuodessa. Ilmanpuhdistuslaitteiston teho tutkitaan vuosittain. Hajupitoisuus määritetään ns. olfaktometrisellä menetelmällä, jossa tutkittavaa ilmaa kerätään näytepussiin ja erityinen hajuraati tutkii näytteen aistinvaraisesti laboratoriossa. Tulokseksi saatava hajuyksikkö, HY/m 3 ilmoittaa kuinka monta kertaa haiseva ilma on laimennettava, jotta se tulisi hajuttomaksi. Syksyllä 2003 tehdyissä mittauksissa todettiin, että laitteisto poisti 95 % hajukaasuista. Ympäristölupa edellyttää, että vähintään 90 % hajukaasuista puhdistetaan. Samassa yhteydessä mitattiin myös laitteiston Biosuodatinmassassa olevat mikrobit hajottavat haisevia yhdisteitä. ammoniakinpoistotehokkuus. Mittauksen mukaan pesuri poisti yli 99 % ammoniakista, kun ympäristöluvan vaatimusten mukaan poistokaasun ammoniakista on poistettava vähintään 95 %. Vuonna 2003 kompostointilaitoksella jätteiden vastaanotossa käytetyt tuulikaapit lämpöeristettiin, niiden ilmanvaihtoa parannettiin ja sisäoviin asennettiin oviverhopuhaltimet. Parannustoimenpiteiden tarkoituksena on ehkäistä laitoksen sisätilan hajujen pääsyä tuulikaappeihin nostoovien ollessa avattuina ja parantaa jätteiden kuljettajien työoloja. 19 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Ympäristöpaneeli Vuonna 2002 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä perustettiin ns. hajupaneeli, joka tarkkaili jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvia hajuja lähimmillä asuinalueilla (Ylä-Myllyjärvi, Myllyjärvi, Keltinmäki, Mäyrämäki). Asuinalueilla oli kärsitty hajuhaitoista kompostointilaitoksen laajennuksen aikana 2002, jolloin biojätettä jouduttiin kompostoimaan ulkona aumoissa. Hajutarkkailun avulla haluttiin selvittää hajuhaitan laajuutta ja tilanteen kehittymistä. Toukokuussa 2003 toimintaa laajennettiin ympäristöpaneeliksi ja toimintaa päätettiin jatkaa toistaiseksi. Panelistit merkitsevät havaintolomakkeeseensa myös muita havaintojaan esimerkiksi teiden varsien roskaantumisesta tai linnuista. Paneeliin kuuluu kolmekymmentä vapaaehtoista lähialueen asukasta. Ulkopuolinen konsultti kokoaa ympäristöpanelistien havainnoista raportin kerran kuukaudessa. Raportin keskeisimpiä tuloksia ovat kuukausittain tehtyjen hajuhavaintojen määrä ja niin kutsuttu hajuhaittaindeksi, joka kuvaa hajun häiritsevyyttä. Panelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajuhavaintopäivien lukumäärä. Hajuhavaintopäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisteista on havainnut jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvaa hajua. Ympäristöpaneelin tulokset toimitetaan panelisteille ja julkaistaan Mustankorkean nettisivuilla (lokakuusta 2003 alkaen). Vuoden 2003 aikana kuukausittain havaintolomakkeensa palautti noin kolmasosa panelisteista. Keskimäärin panelistit raportoivat seitsemästä hajuhavaintopäivästä kuukaudessa, tosin joulukuussa ei asuinalueilla tehty lainkaan hajuhavaintoja. Eniten hajuhavaintoja tehtiin helmikuun ja toukokuun välisenä aikana sekä marraskuussa. Kevään hajuhavaintoja lisäsi kaasunkeräysputkiston asentaminen jätetäytön sisään sekä kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston osana olevan hapon annostelupumpun toimintahäiriöt. Vastaavien hajupäästöjen ehkäisemiseksi kaasunkeräysputkiston asentamisen työmenetelmiä on muutettu ja kompostointilaitokselle on asennettu varapumppujärjestelmä. Marraskuun hajuhavaintojen lisääntyneeseen määrään oli syynä pintasuojarakenteeseen käytetyn kuituliete-erän haiseminen. Kyseisen kuitulietteen käytöstä on luovuttu. Ympäristöpaneelissa ilmoitetut hajuhavaintopäivät asuinalueilla 2003 20 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy