Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen
Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne 2. 16.9. Tieteen, tekniikan ja talouden voittokulku 3. 23.9. Keskiluokan ja kulutusyhteiskunnan kasvu 4. 30.9. Autot, lentokoneet ja pilvenpiirtäjät urbanisoitumisen ja liikkumisen uudet ulottuvuudet 5. 7.10. Korseteista flappereihin naisen aseman muutos 6. 21.10. Art deco, eleganssi ja futurismi henkisten virtausten uusi synteesi 7. 28.10. Uusi aika, uudet kujeet elokuva, jazz, kabaree 8. 4.11. Paheet ja moralismin vastaisku 9. 11.11. Uuden ihmisen muokkaus ja totalitarismin nousu 10. 18.11. Juhlien loppu 1929 pörssiromahdus ja suuri lama
Luentoaineisto» Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen» Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen» Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/» Yhteys: jussi.m.tuovinen@gmail.com» Palaute ja erityisesti tulevilla luennoilla käsiteltävät aihe-ehdotukset ovat tervetulleita
Dada(ismi)» 1920-luvun keskeisiä taidesuuntauksia olivat dadaismi, neoplastismi, uusasiallisuus ja surrealismi» Dada tai dadaismi oli ensimmäisen maailmansodan aikana 1916 Zürichissä, Sveitsissä kehittynyt taidesuuntaus, joka vaikutti kuvataiteessa, kirjallisuudessa (lähinnä runoudessa), teatterissa ja graafisessa suunnittelussa» Liike oli erityisesti vastalause sodan raakuutta ja dadaistien kokemaa taiteen ja jokapäiväisen yhteiskunnan painostavaa älyllistä jäykkyyttä vastaan» Dada-töille on tyypillistä tahallinen järjettömyys ja vallitsevien taiteen sääntöjen hylkääminen
Dada ja antitaide» Kannattajiensa mukaan dada ei ollut taidetta, se oli antitaidetta» Dadan tehtävä oli olla kaiken sen vastakohta, mitä taide edusti» Taiteeseen kuului estetiikka, dada hylkäsi sen» Jos taiteessa oli tarkoitus olla edes piilevä merkitys, dadan pyrkimys oli olla täydellisen viestitöntä - dadan tulkinta riippuu täysin katsojasta» Jos taiteen tehtävä oli olla sovittelevaa, dadan tehtävä oli loukata» Ehkä siinä tapauksessa on ironista, että dada oli nykytaiteen edeltäjä» Dadasta tuli taiteen ja maailman kommentaari, ja siten muuttui itsekin taiteeksi
Uusasiallisuus» Uusasiallisuus (saks. Neue Sachlichkeit) oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa» Se oli vastaliike vuosisadan alun modernismin voimakkaimmalle suuntaukselle ekspressionismille» Uusasiallisuus eli maailmansotien välisenä aikana Euroopan, Pohjois- ja Etelä Amerikan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa» Taidesuuntaus koki loppunsa Saksassa vuonna 1933, kun kansallissosialistinen puolue otti vallan ja julisti uusasiallisuuden kuuluvan rappiotaiteen piiriin» Jotkut uusasiallisuuden suunnat jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen
Uusasiallisuuden piirteitä» Tyylisuunta pyrki eroon ekspressionismin levottomasta ilmaisusta ja pyrki jäljittelemään totuutta kylmän realistisesti, satiirisesti ja jopa ivallisesti» Henkilökohtaisen tulkinnan sijaan se pyrki korostamaan esineellisyyttä» Uusasiallisuuden piirissä toimineet taiteilijat ottivat usein kantaa sekä poliittisiin, yhteiskunnallisiin että moraalisiin kysymyksiin, erityisesti Weimarin tasavallan Saksassa» Maalaustaiteessa erotetaan kolme uusasiallisuuden pääsuuntaa: uusklassismi, verismi ja maaginen realismi
Surrealismi» Surrealismi (ransk. surréal, suom. ylitodellinen), superrealismi on taidesuuntaus, jonka Max Ernst ja André Breton loivat tietoisesti vuonna 1919» Pyrkimyksenä ei ollut uudistaa taidetta tyylillisesti vaan olemukseltaan ja kuvata ihmisen tiedostamatonta sielunelämää» Surrealistisen liikkeen perusteksteihin kuuluu Bretonin surrealismin manifesti vuodelta 1924» Manifestissa surrealismia kuvataan ilmauksella "puhdas automatismi» Lähimpinä lähtökohtina olivat dadaismi ja Sigmund Freudin psykoanalyyttiset tutkimukset» Surrealistit hakevat innoituksensa usein alitajunnasta ja unista
Surrealismin piirteitä» Maalaustaiteessa surrealismille tunnusomaisia piirteitä ovat taianomaiset, mystiset, tunnelmaltaan epätodelliset ja unenomaiset sommitelmat, joissa on vertauskuvallisuutta ja omalaatuisesti käytettyjä aika- ja tilasuhteita» Surrealismin taustalla useita tekijöitä: symbolismi, futurismi, ekspressionismi, psykoanalyysi ja Sigmund Freudin ja Carl Jungin kirjoitukset» Keskeistä on myös loogis-rationaalisen, "porvarillisen" taidekäsityksen torjuminen» Surrealismi kyseenalaistaa realismin ja naturalistisen kuvauksen» Surrealistien mukaan naturalistinen kuvaus lukitsee tietyn tavan nähdä todellisuus, ja tätä konventionaalisuutta surrealismi pyrkii rikkomaan
Surrealismi ja semiotiikka» Semioottisesti surrealismin voi sanoa luovan oman kohteensa viittaukselle» Esine, jota esimerkiksi maalaus kuvaa, korvataan jollakin luonnollisesta poikkeavalla» Surrealismin kuvaamien asioiden välillä vallitsee aina vähintäänkin assosiatiivinen yhteys» Tämä saa aikaan sen, että surrealismi kuvaa ulkopuolista todellisuutta» Poikkeavuus ei ole siinä mitä kuvataan, vaan kuvauksen tavassa» Surrealismi kyseenalaistaa ja laajentaa tottumusten ja tapojen riistämää todellisuutta, uudelleen realisoi sitä
Arkkitehtuuri ja muotoilu» 1920-luvulla arkkitehtuurin vallitsevaksi suuntaukseksi tuli etenkin pohjoismaissa 1920-luvun klassismi, joka oli antiikin klassisia koristeaiheita niukalla tavalla soveltava rakennustyyli» Suomessa klassismia esiintyy erityisen voimakkaana asuinrakentamisessa sekä kivitaloissa että kiviarkkitehtuuria kansanomaisesti jäljittelevässä puuarkkitehtuurissa» Vuosikymmenen puolivälissä syntyi koristeellisuutta klassisiin muotoihin yhdistelevä Art Deco -suuntaus» Muotoilussa ja arkkitehtuurissa Jugend alkoi väistyä modernismin tieltä» Vuosina 1919 1933 toiminut taide- ja arkkitehtuurikoulu Bauhaus vaikutti voimakkaasti moderniin arkkitehtuuriin ja esinesuunnitteluun
1920-luvun (uus)klassismi» 1920-luvun (uus)klassismi eli lyhyemmin 20-luvun klassisismi on etenkin Pohjoismaissa 1920-luvulla vaikuttanut arkkitehtuurin tyylisuunta» Se seurasi jugendtyyliä ja edelsi funktionalismia» 20-luvun klassisismi oli ensimmäinen itsenäisessä Suomessa vallinnut arkkitehtuurin tyylisuunta» 20-luvun klassisismille on ominaista aiempia tyylisuuntia sileämmät ja askeettisemmat julkisivut, jossa ikkunat on sijoitettu aivan ulkoseinän pintaan ja erityisen korkea sisäänkäynti ulottuu monesti jopa ensimmäisen kerroksen ikkunarivin tasolle» Mahdollinen koristelu rajoittuu muutamiin antiikin ajasta periytyviin koristeaiheisiin, ja mitä lähemmäs 1930-lukua rakennusajankohdassa mennään, sitä pelkistetymmiksi seinäpinnat muuttuvat
Eduskuntatalo» Vuonna 1924 järjestettiin kilpailu eduskuntatalon sijainnista» Paikaksi valittiin Tähtitorninmäen sijaan kallioinen Arkadianmäki Läntisen viertotien (nyk. Mannerheimintie) varrella Etu-Töölössä» Seuraavana vuonna järjestettiin eduskuntatalon suunnittelukilpailu, jossa voiton vei arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksellaan Oratoribus (latinaa, tarkoittaa Puhujille)» Kilpailuehdotuksen varsinainen laatija, arkkitehti J. S. Sirén, sai lopullisen suunnittelutyön hoidettavakseen» Talon rakennustyöt aloitettiin 1926 ja se valmistui vuonna 1931» Käyttöön Eduskuntatalo vihittiin 7. maaliskuuta 1931
Kokonaistaideteos» Sirén halusi suunnitella talosta kokonaistaideteoksen, jossa arkkitehtuuri, sisustus väreineen ja materiaaleineen, kalusteet sekä seinien maalaus- ja reliefikoristelu muodostivat tyylillisesti yhtenäisen kokonaisuuden» Eri tilojen ja toimintojen paikka eduskunnan hierarkiassa määräsi niiden sisustuksen yleisilmeen» Juhlavin ulkoasu oli istunto- ja Valtiosalilla sekä suuren valiokunnan huoneella, joissa klassistinen tyyli oli vallitsevana, mutta sen ohella myös ajankohdalle ominaiset modernit tyylipyrkimykset jättivät jälkensä kokonaisuuteen» Näin esimerkiksi kahvilasalissa vallitsi kromatun metallikaluston funktionalismi, ja art deco -muotoilua on vuorostaan nähtävissä mm. porraskaiteissa, hissiovissa ja lattiamosaiikeissa
Demokratiaa vai diktatuuria» Eduskuntatalo edustaa vahvasti pohjoismaista 1920-luvun klassismia ja on koko tyylikauden merkittävimpiä yksittäisiä rakennuksia kansainvälisestikin» Talon suunnittelija Sirén sovelsi antiikin kreikkalaisroomalaisen arkkitehtuurin muotokieltä antamaan rakennukselle monumentaalisuutta, jonka tuli symbolisoida vahvaa valtiota, demokraattista kansanvaltaa ja kansanyhteisyyttä» Tosin rakennuksen mittasuhteet ja erityisesti mahtipontinen julkisivu massiivisine pylväineen ja portaineen on vienyt erityisesti ulkomaisten tarkkailijoiden ajatukset helposti myös samanaikaisiin autoritaarisiin rakennushankkeisiin mm. Italiassa, Saksassa ja Neuvostoliitossa, mikä on tietysti rakennuksen ja sen suunnittelijan alkuperäisten intentioiden kannalta kiusallista
Demokratian palatsi
Detaljeja
Klassismista funkkikseen» Tyylisuuntauksen muuttuminen 1920-luvun klassisismista 1930-luvun funktionalismiin ei tapahtunut yhtäkkiä, vaan rakennusten tyyli yksinkertaistui vähitellen» Kaikkia 1920- ja 1930- lukujen vaihteessa rakennettuja rakennuksia ei edes voi luokitella kuuluvaksi kumpaankaan tyylisuuntaan, vaan tällöin puhutaan siirtymätyylistä» Yleensä rakennusten sisätilat, erityisesti sisääntuloaulat, ovat koristeellisimpia kuin rakennusten ulkoasu
Bauhaus» Bauhaus (Staatliches Bauhaus) oli Saksassa, ensin Weimarissa, sitten Dessaussa ja lopulta Berliinissä vuosina 1919 1933 toiminut taide- ja arkkitehtuurikoulu» Erityisesti Dessaun aikaa (1925-32) pidetään Bauhausin kulta-aikana, jolloin sen vaikutus oli suurimmillaan» Moderni arkkitehtuuri- ja esinesuunnittelu on pitkälti lähtöisin Bauhausista» Bauhausin koulutusjärjestelmä esikursseineen ja tekemällä oppimista painottavana on vaikuttanut monien arkkitehti- ja taideteollisuuskoulutusten opetussuunnitelmiin» Vuonna 1927 Bauhausin tyyli ja sen tunnetuimmat arkkitehdit vaikuttivat voimakkaasti Die Wohnung (asunto) -näyttelyssä Weissenhofissa, Stuttgartissa
Bauhaus ja Walter Gropius» Koulun perusti Walter Gropius Weimarissa vuonna 1919 yhdistämällä kaksi muuta koulua» Perusajatuksena oli luoda koulu, jossa yhdistyisivät arkkitehtuuri-, käsityö-, taideteollisuus- ja taidekoulutus» Funktionalismiksi kutsuttua tyyliä sovellettiin myös esine- ja huonekalumuotoiluun» Sen tuli olla funktionaalista, halpaa ja sen oli sovelluttava massatuotantoon» Kuten William Morris ja Arts and Crafts -liike edellisellä vuosisadalla, Gropius halusi yhdistää taiteen ja käsityön taidot sekä tuottaa korkealaatuisia, toimivia tuotteita» Gropius johti koulua 1919 28, hänen jälkeensä koulua johtivat Hannes Meyer ja Ludwig Mies van der Rohe
Bauhaus ja politiikka» Weimarin tasavalta tuki vahvasti Bauhausia, mutta natsien piirissä Bauhaus ja sen piirissä tapahtunut taiteellinen toiminta miellettiin "epäsaksalaiseksi" ja "rappiotaiteeksi", eivätkä he hyväksyneet bauhauslaisten harjoittamaa modernia tyyliä» Bauhausia vastusti myös poliittinen oikeisto, jonka piirissä koulun toiminta nähtiin/koettiin kommunistisen toiminnan kulissina, erityisesti kun Bauhausissa toimi useita venäläisiä taiteilijoita» Natsit tekivät viimein rajoituksillaan Bauhausin toiminnan käytännössä mahdottomaksi, ja vuonna 1933 opettajat päättivät yksimielisesti lopettaa koulun» Sinänsä hiukan ristiriitaisesti natsienkin suosimissa rakennushankkeissa oli monia Bauhausille tyypillisiä funktionalisia piirteitä
Funktionalismi eli funkkis» Funktionalismi (latinan sanasta functio toiminto, tehtävä ; puhekielessä myös funkis tai funkkis) on arkkitehtuurin ja muotoilun tyylisuuntaus, sekä modernin arkkitehtuurin ja muotoilun menetelmä, jonka mukaan rakennus tai esine tulee suunnitella niin, että sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tiettyä tarkoitusta» Siten esimerkiksi sellainen koristelu, jolla ei ole käytännön funktiota, tulee karsia suunnittelusta kokonaan pois» Funktionalismin idean kiteytti yhdysvaltalainen arkkitehti Louis Sullivan jo vuonna 1896 toteamalla, että tarkoitus sanelee muodon» Myöhemmin arkkitehti Le Corbusier kutsui asuintaloa koneeksi, jossa eletään.
Bauhaus ja funkkis» Funktionalismi kehittyi reaktioksi 1900-luvun alun kertaustyyleille, jotka matkivat ja yhdistivät aiempien aikakausien tyylejä» Funktionalismin kukoistus ajoittui 1920- ja 1930-luvulle, jolloin sen merkittävimpiä edustajia olivat Bauhausin taide-, taideteollisuus- ja arkkitehtuurikoulun johtajat Walter Gropius ja Ludwig Mies van der Rohe, hollantilainen De stijl -ryhmä sekä arkkitehdit Le Corbusier ja Alvar Aalto» Funktionalismi jätti pysyvän jäljen myöhemmän 1900- luvun ja nykyajan moderniin rakennustaiteeseen
Funkkiksen tyylipiirteitä» Funktionalismi johti muotojen yksinkertaistumiseen ja huonekalujen sekä rakennusten osien sovittamiseen paremmin massatuotantoon» Se kehittyi vastauksena 1. maailmansodan jälkeiseen asuntopulaan ja slummiutuneille umpikortteleille, jotka vaihtuivat valoisiin itsenäisiin lamellikerrostaloihin» Teräsbetonista tuli suosittu materiaali, josta valmistettiin muun muassa eurooppalaiselle funktionalismille tyypillisiä pilarirunkoja ja tasakattoja» Kun kantavat pilarit sijoitettiin rakennuksen sisäosiin, voitiin julkisivu haluttaessa vuorata koko pituudelta nauhaikkunoilla» Muita funktionalismin tunnusmerkkejä ovat suuret ja tasaiset, aineettomilta vaikuttavat lasi- ja rappauspinnat sekä kulmikkaat, laatikkomaiset ja vaakasuuntaan painottuneet muodot
Funkkis ja pohjoismaat» Pohjoismaissa funktionalismi kehittyi kansainvälisen funktionalistisen tyylin ja klassisten koristeaiheiden sekoituksen, 1920-luvun klassismin, pohjalta» Siirtyminen 1920-luvun klassismista funktionalismiin ei ollut yhtäkkistä eikä täydellistä, vaan tyyli pelkistyi vähitellen 1930-lukua lähestyttäessä» Pohjoismaissa funktionalismi sai ehkä enemmän jalansijaa kuin muualla maailmassa» Etenkin Suomessa ja Tanskassa oli useita kansainvälisesti merkittäviä arkkitehteja ja muotoilijoita» Kun muualla Euroopassa tyylisuuntausta kutsuttiin uusasialliseksi, rationaaliseksi, kansainväliseksi tai funktionaaliseksi, sai se Pohjoismaissa yleisnimityksen funktionalismi tai funk(k)is (ruotsista lähtöisin oleva nimitys)
Funkkis Suomessa» Suomessa funktionalismin edelläkävijöitä olivat 1920- luvun nuoren polven arkkitehdit Alvar Aalto, Erik Bryggman, P. E. Blomstedt sekä Hilding Ekelund» Turusta tuli uuden suuntauksen tukikohta, jonka 700- vuotisnäyttelystä Alvar ja Aino Aalto sekä Bryggman tekivät modernismin manifestaation» Aallon suunnittelemat ensimmäiset toteutuneet funktionalistiset rakennukset olivat Turun Sanomien toimitalo (1928 1930) ja niin sanottu Standardivuokratalo Turun Läntisellä Pitkäkadulla (1927 1929)» Aallon myöhemmät rakennukset, kuten Paimion parantola (1929 1933), Viipurin kirjasto (1935) ja Villa Mairea (1938 1939), olivat suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisen menestyksen kulmakivinä
Art deco ja art nouveau» Art deco -tyyliä ajateltiin art nouveau- eli jugendtyylin korvaajaksi, mutta siinä oli myös selviä eroja:» Jugendin (1890 1914) leimallisia piirteitä:» Valikoiva historismi» Luonnon ornamentiikka» Epäsymmetriset vapaat muodot» Käsityön ihanne (Arts and Crafts liike)» Art decon (1925-1939) leimallisia piirteitä:» Modernismi ja uusklassismi» Koneromantiikka» Symmetriset geometriset muodot» Teolliset tuotantotekniikat
Art decon taustatekijöitä» Wiener Werkstätten varhaisteokset, funktionalistinen teollinen muotoilu, jonka juuret ovat 1800-luvun loppuvaiheessa» Afrikan, Egyptin tai Meksikon asteekkien primitiivinen taide, osittain suodattuneena kubismin kautta» Weimarin Bauhausin varhainen ajattelu, sen ekspressionistinen vaihe» Antiikin Kreikan kuvanveisto ja keramiikka vähemmän naturalistiselta arkaaiselta kaudelta» Léon Bakstin lavasteet ja puvustus Djagilevin Venäläiseen balettiin» Kubismin ja futurismin pilkotut kristalli- ja fasettimuodot
Lisää taustatekijöitä» Fauvistien väripaletti» Radikaalin uusklassismin ankarat muodot: varsinkin Boullée ja Schinkel» Jazz, jazzin aikakausi (Jazz-aika) tai jazzmaisuus» Eläinaiheet ja muodot, trooppinen lehvästö, zikkuratit, kristallit, auringonsäteet ja tyylitellyt suihkulähdeaiheet» Notkeat, atleettiset naishahmot, polkkatukat» Koneajan teknologia, kuten radio ja pilvenpiirtäjät
Klassismi ja art deco» Klassismin ja art decon välillä ei ole selvää rajaa, sillä usein klassisistisesti suunnitellut ja rytmitetyt rakennukset koristeltiin art deco tyylisillä koristeluilla ja oikeastaan vain käytetyn koristelun määrä on vaikuttanut siihen, kumpaan tyyliin rakennus on yleensä luettu» Suomessa ja pohjoismaissa muutenkin rakennusten koristelu on ollut osin ehkä kustannussyistä mutta myös makutottumuksista johtuen askeettisempaa ja yksinkertaisempaa kuin muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, jolloin klassismi-käsitteen käyttö on ollut perustellumpaa
Art deco ja eksotiikka» Art deco sai vaikutteita muinaisista, primitiivisistä ja eksoottisista kulttuureista, muun muassa Egyptistä, Kiinasta ja Japanista» Erityisesti Egypti oli suosiossa ja maan muinaishistoriasta ja -kulttuurista oltiin kiinnostuneita» La Revue Nègre -kabaree ja jazz-musiikki saapuivat Ranskaan vuonna 1925» Kabareen pääosassa olleesta Josephine Bakeristä muodostui Afrikan ja Ranskan siirtomaiden kaupallistumisen symboli» Hän olikin yksi Euroopan tunnetuimmista viihdyttäjistä ja siten edisti eksoottisten materiaalien ja koristeiden käyttöä» Muinaisissa kulttuureissa kiehtoi niiden arvoituksellisuus ja salaperäisyys, mikä tulee esille art decon muotokielessä ja aiheissa
Särmikäs muotokieli» Art deco -tyylissä suosittiin geometrisia muotoja» Sommitelmat olivat vahvoja ja runsaita, dekoratiivisuus eli koristeellisuus oli tyypillistä» Art decon värimaailma muodostui värien kolmisoinnusta sekä voimakkaista värikontrasteista, esimerkiksi kylmän ja lämpimän yhdistelystä» Muotokieleltään art deco oli rytmikästä ja särmikästä» Suosittuja muotoja olivat: portaat, säteet, kuusikulmiot, sik-sak-viivat, ovaalit ja ympyrät» Art decon aiheet otettiin eksottisista vieraista kulttuureista, etenkin kaukoidästä ja Egyptistä» Särmikkäitä ornamentteja käytettiin paljon ja modernismiin liittynyt koneiden ja tekniikan ihailu näkyi art decon aiheissa
Uudet materiaalit» Osa art decon tuotteista tehtiin edullisemmista materiaaleista massatuotannolla keskiluokkaa varten ja osa taas puhtaasti luksustuotteiksi kallisarvoisista raaka-aineista» Art decossa eksotiikkaa korostettiin kallisarvoisilla ja ylellisillä materiaaleilla kuten norsunluulla, käärmeennahkalla, kristallilla ja eksoottisilla puulajeilla» Koruissa käytettiin aitoja jalokiviä» Huonekalusuunnittelussa kokeiltiin uusia materiaaleja ja muun muassa bakeliitti sekä alumiini olivat muotoilijoiden suosiossa» Myös kromatut metallit ja muut metallit, jota käytettiin niin rakennuksissa kuin autoissa, cocktailsekoittimissa ja kodinkoneissakin, olivat art decolle tyypillisiä» Niin ikään lasin käyttö erilaisten julkisten tilojen sisätiloissa ja julkisivuissa lisääntyi
Julkisuus ja esiintyminen» Art deco -tyyliä käytettiin paljon arkkitehtuurissa, sisustussuunnittelussa, korumuotoilussa ja muotisuunnittelussa» Arkkitehtuurin puolella huomio kiinnitettiin tiloihin, joita ennen ei juuri oltu noteerattu: eteisiin, auloihin, kylpyhuoneisiin ja käytäviin» Art deco oli suosittu sisustustyyli etenkin trendikkäissä tiloissa kuten ravintoloissa, teattereissa, elokuvateattereissa, yökerhoissa, myymälöissä ynnä muissa kaupallisissa tiloissa» Vaatesuunnittelussa tunnetuimpia art decon suunnittelijoita olivat Coco Chanel, Nina Ricci ja Elsa Schiaparelli
Art decon paheellisuus» Yhdysvalloissa art deco herätti ristiriitaisia tunteita. Tyyliin liittynyttä jazz-musiikkia ja elokuvia pidettiin kyseenalaisen moraalin ja turmeltuneiden elämäntapojen levittäjänä» Art decoa pidettiinkin kevytmielisenä ja sen symboliksi nousi jukeboxi» Parhaiten viihteen ja art decon yhteys näkyy Rockefeller Centerin ja Radio Music Hallin rakennuksissa» Yhdysvalloissa muotoiluun toivat eurooppalaisia piirteitä myös maahan muuttaneet eurooppalaiset muotoilijat kuten Wiener Werkstätte, Paul Frankl ja Ilonka ja Mariska Karasz
Tamara de Lempicka 1898-1980» Tunnettu Art Deco taidemaalari, jonka alkuperäinen nimensä oli Maria Gorska» Syntyi Varsovassa ja eli Pietarissa kunnes joutui pakenemaan vallankumousta Pariisiin, jossa alkoi opiskella taidetta ja hänestä tuli pian kuuluisa taidemaalari» Hänet tunnetaan erityisestä tyylistään jota on kuvailtu "pehmeänä kubismina yhdistettynä moderneihin aiheisiin kuten autoihin ja huvitteluun» Voimakkaat valoisat värit ja elämäniloiset aiheet sopivat hyvin 1920-luvun henkeen ja häntä onkin pidetty eräänä vuosikymmenen ilmapiiriä parhaiten kuvaavana taiteilijana
Moderni maailmanmies
Eleganssia
Moderni nainen