Mitä metsäsertifiointi on ja mihin sitä tarvitaan?

Sisältö 1) Miten metsiämme käytetään ja mitä sertifiointi on 2) Miten FSC toimii historia ja hallinto 3) Mitä FSC:llä saavutetaan 4) Miten FSC näkyy kuluttajalle 5) FSC maailmalla 6) FSC:n tuomat merkittävimmät muutokset metsänhoitoon

Miten metsiämme hyödynnetään? Kuka niistä hyötyy ja miten? Miten voimme varmistua siitä, että metsävarantomme hyödyttävät kaikkia ja että metsiä hoidetaan vastuullisesti ei pelkästään taloudellisesta näkökulmasta, vaan ottaen huomioon myös sosiaalisen ja ekologisen vastuun?

Metsäkadon osuus vuotuisista kasvuhuonekaasupäästöistä Enemmän kuin kaikkien autojen yhteenlasketut päästöt vuodessa Metsäsertifiointi 18% 13 milj. hehtaaria Vuotuinen metsäkato maailmalla Vrt. Suomen metsät n. 20 milj. ha Lähes neljännes kaikista ihmisistä Elää metsien tarjoamista palveluista 1,6 miljardia ihmistä

Sertifioinnin avulla vastuullisen metsänhoidon tavoittavuus kasvaa FSC-metsäsertifiointi antaa vastuulliselle metsienhoidolle globaalit raamit. Vastuullisuus on vapaaehtoista ja se ylittää lakirajat. Luotettava sertifiointijärjestelmä saattaa muuttaa metsänhoidon käytäntöjä pysyvästi.

Miten määritellä vastuullisesti tuotettu tuote? FSC antaa kuluttajalle selkeän kuvan tuotteeseen käytettyjen raaka-aineiden alkuperästä. Yhdellä silmäyksellä kuluttaja voi varmistua siitä, että tuotteeseen käytetyt raaka-aineet ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä.

Koko alkuperäketju jäljitettävissä Jotta voidaan varmistua siitä, että FSC-sertifioidun tuotteen raaka-aine on vastuullisista lähteistä ja että se on jäljitettävissä koko ketjun läpi, tulee jokaisen alkuperäketjun toimijan olla FSC-sertifioitu tai omata tavaramerkin käyttöä säätelevä tavaramerkkilisenssi

FSC:n historia pähkinänkuoressa Kiihtyvästä metsäkadosta, ympäristön tilan heikentymisestä ja sosiaalisista ongelmista huolissaan ollut ryhmä puun käyttäjiä, myyjiä ja ympäristö- sekä ihmisoikeusjärjestöjen edustajia kokoontui Kaliforniassa. FSC:n käsite ja nimi muodostettiin. FSC, eli ForestStewardshipCouncil, perustettiin vuonna 1993 edistämään; Ympäristön kannalta hyvää Sosiaalisesti hyödyllistä Taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa 1994 FSC:n sihteeristö aloitti Oaxacassa, Meksikossa ja FSC muodostui lailliseksi kokonaisuudeksi. Vuonna 2003, FSC:n päämaja siirtyi Bonniin, Saksaan. Sekä metsänhoidon että alkuperäketjun sertifikaattien määrä kasvoi eksponentiaalisesti. 2011 20,000 alkuperäketjun sertifikaattia ja 1,000 metsäsertifikaattia oli myönnetty. 2014 Seitsemäs yleiskokous järjestettiin 2015 28,455 ja 1,296 ja >184 miljoonaa hehtaaria FSC sertifioitua metsämaata

FSC:n hallinto pähkinänkuoressa Kansainvälinen FSC on järjestö, joka perustuu osallistumiseen, demokratiaan ja tasaarvoon. Jäsenet voivat olla organisaatiojäseniä eli edustaa yritystä tai organisaatiota tai henkilöjäseniä. Sama pätee myös kansallisiin FSC-yhdistyksiin. FSC:n jäsenistö on jaettu kolmeen kamariin: taloudelliseen kamariin, sosiaaliseen kamariin ja ympäristökamariin. Jokainen kamari on puolestaan jaettu pohjoisen ja etelän alakamareihin. FSC:n hallitus kansallisesti korkein elin kansainvälisesti yleiskokous (järj. 3 vuoden välein) Kamariperusteisessa päätöksenteossa kaikkien kamarien äänivalta on yhtä suuri. Päätöksenteko perustuu konsensukseen.

Kuluttajien tietoisuuden lisääntyessä vastuulliset kulutustottumukset lisääntyvät ja vastuullisesti tuotettujen tuotteiden kysyntä kasvaa.

FSC globaalisti Kaikkien sertifikaattien jakauma

Kuluttajien tietoisuus ja FSC-sertifioitujen yritysten jakauma maantieteellisesti

FSC:n tulevaisuus Suomessa? FSC-certified forest area distribution by holder UPM-Kymmene Corporation (36.4%) UPM-Kymmene Corporation - FM Group Scheme (7.1%) Metsä Group (3.2%) Koskis Gård (0.1%) Stora Enso Wood Supply (0.2%) Tornator (53%) Kaksi Suomen suurinta yksityistä metsänomistajaa ovat FSC-sertifioineet metsiänsä viimeisen neljän vuoden aikana. Molempien taustalla myös pienmetsänomistajille tarkoitetut ryhmäsertifikaatit joita pyritään aktiivisesti kasvattamaan.

FSC-sertifiointi Suomessa Noin 5% Suomen metsäpinta-alasta on FSCsertifioitua lyhyessä ajassa Kasvu yritysten alkuperäketjun sertifioinnissa on jatkunut tasaisena Uusia mahdollisuuksia hehtaarien määrän kasvun myötä lisää FSCsertifioitua raaka-ainetta markkinoille!

FSC:n tuomat merkittävimmät muutokset Vaatimukset; Suojavyöhykkeille (vesistöjen suojelu, pesimäpuut) Rajoitukset pohjavesialueilla toimimiseen Metsäsuunnitelma Kulottamiseen liittyvät vaatimukset Säästöpuut ja lahopuun määrä FSC-metsäsertifioinnissa metsänomistaja sitoutuu jättämään käytön ulkopuolelle 5% metsämaan pintaalasta ja noudattamaan erityishakkuita 5%:lla metsämaasta

Suojavyöhykkeet FSC vaatii vesistönsuojelun toimenpiteenä suojavyöhykkeiden jättämistä vesistöjen rannoille. Vyöhykkeillä ei ilman poikkeuslupaa saa tehdä metsänhoidollisia toimenpiteitä (pois lukien kaavamääräykset ym). Suojavyöhykkeen leveys riippuu vesistön tyypistä. Suojavyöhykkeiden rajat (riippuvaisia vesistön tyypistä): 10m (lammet, järvet), 15m/20m (purot, joet, merenrannat) ja 30m leveä (fladat, kluuvijärvet)

Pohjavesialueet FSC ei salli seuraavien metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamista pohjavesialueilla: Ojitus Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö Kantojen korjuu (pohjavesialue luokka I ja II) Kulotus Lannoitus

Metsäsuunnitelma FSC vaatii kaikilta metsänomistajilta metsäsuunnitelmaa. Suunnitelmaan tulee olla FSC standardin vaatimusten mukainen Korkean suojeluarvon metsien kartoittaminen ja merkintä metsäsuunnitelmaan Suojavyöhykkeiden kartoittaminen ja merkintä metsäsuunnitelmaan

Kulottaminen Yli 10 000 hehtaaria omistavilta metsänomistajilta FSC-standardi vaatii kulottamista. Vaatimukset pyrkivät takamaan minimissään keskimäärin 20 tulen vaurioittamaa runkoa hehtaarilla, jotta elinolosuhteet metsäpaloista riippuvaisille lajeille voidaan taata.

Säästöpuut, lehtipuut ja lahopuun määrä FSC pyrkii edistämään metsän ekologisten funktioiden toiminnallisuutta yleisellä tasolla. Elävät säästöpuut 10 kpl/ha (rinnankorkeusläpimitta Etelä-Suomessa yli 20 cm, Pohjois- Suomessa yli 15 cm) Taimikonhoidossa ja harvennuksissa metsään jätetään lehtipuita vähintään 10 % runkoluvusta Lahopuut (yli 10cm rinnankorkeusläpimitta) jätetään metsään aina 20:een runkoon asti per hehtaari. Lahoavat lehtipuut jätetään aina, riippumatta määrästä. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suunnitella siten, että lahopuuta ei vaurioiteta.