Perustietoa FSC:stä pienmetsänomistajalle
|
|
- Eeva Satu Hyttinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perustietoa FSC:stä pienmetsänomistajalle Huomioithan, että esitys ei ole kattava kuvaus standardin vaatimuksista. Sertifiointia toteutettaessa on tarkistettava FSC-standardin yksityiskohtaiset kirjaukset. Lisäksi osa standardin vaatimuksista ei koske alle 20 hehtaarin metsänomistajia.
2 FSC on tunnettu, arvostettu ja toimiva Ympäristön kannalta vastuullinen Edistää ja ylläpitää monimuotoisuutta sekä suojeluarvoltaan merkittäviä metsiä. Yhteiskunnallisesti hyödyllinen Kunnioittaa työntekijöiden, yhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Taloudellisesti kannattava Vahvistaa puun kysyntää, kasvattaa metsän taloudellista arvoa ja kannustaa kannattavaan metsien hoitoon.
3 FSC A.C. FSC US FSC A.C. FSC on maailmanlaajuinen sertifiointijärjestelmä Perustettu 1992 Rion ilmastokokouksen jälkeen. Luo vastuulliselle metsien käytölle globaalit säännöt ja vastaa metsien käytön ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmakohtiin. Ilmastonmuutos Metsäkato Monimuotoisuus Ihmisoikeudet Thomas Britvec - Danzer IFO
4 Jäsenistö edustaa metsien käytön eri näkökulmia ja neuvottelee yhdessä myös standardin sisällön Talouskamari Ympäristökamari Sosiaalikamari METO Metsäalan Yrittäjät ry Alcea Ab Oy Silvacultura Ab
5 Luotettu ja haluttu merkintä FSC tunnetaan hyvin globaaleilla markkinoilla. Sitä pidetään luotettavana puun alkuperän sertifiointijärjestelmänä. FSC-sertifioituja tuotteita valmistavat monet yritykset muun muassa pakkaus- ja huonekalualoilla. FSC-sertifioidulle raakaaineelle on kasvava kysyntä.
6
7 Kysymyksiä ja vastauksia FSC-sertifioinnista
8 Millaiselle metsänomistajalle FSC-sertifiointi sopii? FSC sopii kaikille metsänomistajalle. FSC:n kymmenen periaatetta samat kaikkialla maailmassa. Kansalliset standardit kunkin maan olosuhteisiin sopivia. Pienmetsänomistaja Suomessa: omistaa alle 500 hehtaaria metsää huomioitu FSC-standardissa yksinkertaisemmilla vaatimuksilla. Alle 20 hehtaarin metsänomistajia jotkin vaatimukset eivät koske lainkaan.
9 Mitä metsäsuunnitelman laadinta tarkoittaa? FSC-sertifiointiin liittyminen edellyttää FSC:n vaatimusten mukaisen metsäsuunnitelman laatimista ja ylläpitämistä. Jo tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet dokumentoidaan. Metsäsuunnitelma varmistaa metsätalouden toteuttamisen pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti auttaa metsänomistajaa tunnistamaan ja turvaamaan arvokkaiden luontokohteiden säilyttämisen.
10 Metsäsuunnitelmaan sisältyy mm. Hoidon ja käytön tavoitteet. Tiedot metsävaroista, kuten metsiköiden kasvupaikka- ja puustotiedot, ja kuvaus metsien käytön ympäristöllisistä reunaehdoista. Kartat metsäkiinteistöistä kiinteistörajoineen sekä merkinnät suojelualueista ja FSC:n määrittämistä korkean suojeluarvon alueista (HCV-kohteet). Metsiköiden toimenpide-ehdotukset sisältäen muun muassa hoito- ja hakkuuehdotukset. Tiedot toteutetuista erikoistyölajeista, lannoituksista ja kunnostusojituksista. Metsäsuunnitelmasta laaditaan julkisesti saatavilla oleva tiivistelmä. Jos metsäomaisuuden laajuus on alle 20 hehtaaria, metsäsuunnitelma kannattaa tehdä, mutta se ei ole välttämätöntä. Metsäsuunnitelman sisältö on kuitenkin dokumentoitava esimerkiksi julkiseen metsävaratietoon pohjautuen.
11 Miten sertifiointi vaikuttaa metsän taloudelliseen tuottoon? Sertifioinnin kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät. Kokonaiskustannukset riippuvat ryhmäsertifikaattiin liittymisen mahdollisista kustannuksista sekä sertifioitavan metsäalueen rakenteesta ja käytön ulkopuolelle jätettävien alueiden laajuudesta. Voi tuoda lisätuloja kasvaneen menekin ja puusta maksettavan lisähinnan muodossa. Kannustaa oikea-aikaisiin metsänhoitotöihin ja sitä kautta metsän taloudellisen arvon kasvattamiseen. Saattaa aiheuttaa hakkuutulojen menettämistä, kun osa metsästä jätetään käytön ulkopuolelle.
12 Varautuminen uhkiin on osa kannattavuutta FSC:n edellyttämä metsänhoito vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoisuus parantaa kysyä selviytyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomia uhkia vastaan Uudet tuhohyönteiset Kasvitaudit jne
13 Mitä FSC:ssä jätetään käytön ulkopuolelle? Talouskäytön ulkopuolelle jääviä alueita ja erityiskohteita on oltava yhteensä vähintään kymmenen prosenttia metsämaa-alasta.* Suojelualueet: Vähintään 5 prosenttia Esimerkiksi lain mukaan suojeltavia kohteita FSC-standardissa listattuja, aina säästettäviä elinympäristöjä. Mahdolliset erityskohteet Normaalista poikkeava ympäristötavoite ja sitä tukevat toimenpiteet. Esim. esimerkiksi järeän lahopuun tuottaminen, eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen tai virkistysalueen hoitaminen erityishakkuin Suojelu- ja erityiskohdevaatimus: yhteensä vähintään 10 prosenttia *Jos metsäomaisuuden laajuus on enintään 20 ha, vaatimusta 5 %:n alueesta talouskäytön ulkopuolelle jätettävästä tai erityiskohteista ei ole.
14 Sekä muut lakikohteet Metsälaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki Metsätalouden ulkopuolelle jätettävät alueet a) Metsälain 10 :n erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit täyttävät kohteet niiden koosta ja alueellisesta yleisyydestä riippumatta b) Erikseen määritellyt runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja turvekankaat c) Vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot d) Kuusivaltaiset varttuneet ja sitä vanhemmat tuoreet lehdot, joissa lahopuuta (vähintään 10 vuoden aikana muodostunutta, rinnankorkeusläpimitta > 10 cm) yli 15 m3/ha e) Sekapuustoiset varttuneet ja sitä vanhemmat lehdot, joissa lahopuuta (vähintään 10 vuoden aikana muodostunutta, rinnankorkeusläpimitta > 10 cm) yli 10 m3/ha f) Puustorakenteeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset varttuneet tai sitä vanhemmat lehtipuustoiset (>50 %) lehdot, joissa on lehtilahopuuta yli 5 m3/ha g) Vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kosteat lehdot sekä lehdot, joissa on vanhoja, kookkaita tai lahovikaisia jalopuita h) Tulvametsät i) Kuusivaltaiset supat j) Uomiltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset joet ja purot ranta-alueineen (vähintään 20 m puustoinen rantavyöhyke) sekä lähteet vastaavalla vyöhykkeellä. k) Eri-ikäisrakenteiset tai näkyvästi lahopuustoa sisältävät vesistöjen ja pienvesien reunametsät (vähintään 30 m puustoinen rantavyöhyke) l) Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset fladat ja kluuvijärvet ranta-alueineen (vähintään 30 m vyöhykkeellä) m) Maankohoamisrannikon metsien luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kehityssarjat tai yksittäiset edustavat kehityssarjan osat n) Vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset korvet, rämeet, nevat, letot ja metsäluhdat o) Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kitu- ja joutomaat
15 Mitä ovat aina säästettävät kohteet? Aina säästettäviä kohteita ovat arvokkaat elinympäristöt ja eräät lajiensuojelun kannalta erityisen tärkeät kohteet. Ne jätetään metsätalouden ulkopuolelle. Suojelutavoitteita tukevat hoitotoimenpiteet ovat alueilla mahdollisia. Näitä kohteita ovat lakiperusteiset kohteet ja niiden lisäksi muut, standardissa määritellyt kohteet, esimerkiksi vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot puustorakenteeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset varttuneet tai sitä vanhemmat lehtipuustoiset (>50 %) lehdot eri-ikäisrakenteiset tai näkyvästi lahopuustoa sisältävät vesistöjen ja pienvesien reunametsät (vähintään 30 m puustoinen rantavyöhyke) luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset kitu- ja joutomaat.
16 Esimerkki: suojelu- ja erityishakkuuvaateet Metsätilan koko 50 ha ) Muinaisjäänne (ympäristö suojeltu) = 1 ha 2) Lehtipuuvaltaisia kuvioita (1,8 ha ja 2,1 ha) = 3,9 ha 3) Jyrkkä kalliorinnekuvio (vain poimintah.) = 1,5 ha Jokivarsi yhteensä 2 km (min. 15 m * 2 km) = 3 ha 2 4 Metsätalouden käytön ulkopuolella vesistön suojavyöhyke (min. 15 m.), muinaisjäänteen ympäristö käytön ulkopuolella. (4 ha) Erityishakkuilla hoidettavia kohteita pysyvästi lehtipuuvaltaiset kuviot sekä jatkuvapeitteinen jyrkkä kalliorinne. (5,4 ha) 1 2 3
17
18 Millaiset ovat vaatimukset vesistöjen suojavyöhykkeistä? Vesistöjen ja pienvesien varsien suojavyöhykkeet jätetään käsittelyn ulkopuolelle. Suojavyöhykkeellä voi tehdä ainoastaan selkeästi ennallistavia tai luonnonhoidon toimia. Suojavyöhykkeellä ei pidä myöskään ajaa metsäkoneilla, lukuun ottamatta välttämättömiä ylityksiä. Suojavyöhykkeen leveys arvioidaan maaston pinnanmuotojen ja maalajin perusteella: - Lammet ja järvet: suojavyöhyke vähintään 10 metriä. - Purot, joet ja merenrannat: suojavyöhyke molemmin puolin uomaa vähintään metriä riippuen kohteesta. Silloin, kun tavoitteena on rantavyöhykkeen erityisten luontoarvojen turvaaminen, suojavyöhykkeen leveys on edellä mainittua suurempi. Suojavyöhykkeet voidaan laskea standardin käytön ulkopuolelle jätettäviin kohteisiin.
19 Mitä liittyy pohjavesialueisiin? FSC ei salli pohjavesialueilla (vanhan luokituksen mukaiset 1 tai 2-luokan pohjavesialueet) ojitusta kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä Lannoitusta kulotusta kantojen korjuuta. Polttoaine- ja öljysäiliöitä, muita kemikaaleja ja ongelmajätteitä ei pidä varastoida edes väliaikaisesti pohjavesialueille ja kohteille, joissa on onnettomuuden sattuessa pintavesien välitön pilaantumisriski.
20 Mitä pitäisi tietää ojituksista? FSC-sertifioiduissa metsissä ei tehdä uudisojituksia. Kunnostusojituksiin liittyy standardissa rajoituksia.
21 Miten hoidetaan säästöpuut, lehtipuut ja lahopuut? Noin viidesosa metsien uhanalaisista lajeista on jollain tavalla riippuvaisia lahopuusta. FSC-standardin mukaan metsän uudistushakkuualoille jätetään keskimäärin vähintään kymmenen järeää, elävää, alkuperäistä puulajia olevaa säästöpuuta hehtaarilla. Säästöpuita kannattaa keskittää yhteen tai useampaan ryhmään. Säästöpuuryhmiä on hyvä suunnitella jo harvennushakkuussa.
22 Pienmetsänomistaja säästää kuolleita puita (rinnankorkeusläpimitta yli 10 cm) metsätaloustoimenpiteissä aina vähintään 20 kpl/ha, kun niitä löytyy alueelta lehtilahopuuta vähintään 20 kpl/ha. Kuolleita pystypuita voi kaataa, jos ne ovat vaaraksi metsätyöntekijöille tai metsässä liikkuville. Kaadetut lahopuut jätetään paikalleen.
23 Mitä pitää tietää lehtipuista? Lehtipuuosuuden pitää olla taimikonhoidossa ja harvennuksessa vähintään 10 prosenttia runkoluvusta. Sekapuuna säästetään koivun lisäksi mahdollisuuksien mukaan haapoja raitoja harmaa- ja tervaleppiä.
24 Metsänomistaja jättää pysyvästi uudistushakkuukuviolle rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 sentin paksuiset jalopuut pajut raidat tuomet pihlajat tervalepät. Lisäksi standardissa luetellaan erikseen aina säästettäviä, monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita esimerkiksi suuret, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 40 senttiset haavat, kun ne esiintyvät havupuuvaltaisissa metsissä.
25 Miten linnut ja riista huomioidaan? Petolintujen tiedossa olevat pesäpuut ja kolopuut säästetään. Hakkuita ei pidä tehdä lintujen pesimäaikaan linnustollisesti arvokkaille kohteille (esimerkiksi maa- ja merikotkien tai sääskien asuttujen pesien läheisyys). Ylipäätään vältetään hakkuita lintujen pesimäaikaan lehtipuuvaltaisissa rehevissä metsissä petolintujen pesäpuiden lähiympäristössä vesistöjen suojavyöhykkeillä. Metson tiedossa olevat soidinpaikat merkitään metsäsuunnitelmaan ja otetaan huomioon metsänhoitotoimenpiteissä standardin mukaisesti. Lisäksi säästetään riistalle tärkeitä kosteikkoja ja soistuneita painanteita suojapuineen puulajeja, kuten katajia, haapoja, leppiä, pihlajia ja raitoja sekä tiheikköjä.
26
27 Mitä FSC tarkoittaa avoimuudella? FSC:n perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus. Metsistä hyötyvät metsänomistajien lisäksi myös virkistyskäyttäjät, metsästäjät, paikalliset yrittäjät ja kalastajat. Tiedon jakaminen auttaa sidosryhmiä ymmärtämään metsänhoidon vaikutuksia. Esimerkiksi metsänomistajan suunnitelmat käytön ulkopuolelle jätettävistä alueista tulee olla pyydettäessä julkisesti saatavilla.
28 Mitä on auditointi? Auditoinneilla varmistetaan, että metsänhoidossa täyttyvät FSC-sertifioinnin vaatimukset. Akkreditoitu eli valtuutettu sertifiointiorganisaatio suorittaa aloitusauditoinnin ja myöhemmin tarkastusauditointeja. Havainnot kirjataan julkiseen auditointiraporttiin. Mahdollisesti havaitut puutteet sertifioinnin toteuttamisessa voivat johtaa niin sanottuun poikkeamaan standardin vaatimuksista. Mitä poikkeamasta seuraa? Sertifikaatinhaltijalla on velvollisuus selvittää ja korjata toimintaansa poikkeamien osalta. Jos poikkeamat ovat toistuvia ja/tai vakavia, voivat ne johtaa sertifikaatin menettämiseen.
29 Miten mukaan FSC-sertifiointiin? Pienmetsänomistajille helpoin tapa liittyä mukaan FSC-sertifiointiin on ryhmäsertifioinnin kautta. Erilaiset organisaatiot, pääsääntöisesti metsäpalveluita tarjoavat yritykset, ovat luoneet FSC-ryhmiä. Ryhmäsertifioinnissa ryhmän vetäjä hoitaa sertifiointiin liittyvän hallinnoinnin. Ryhmäsertifioinnissa sertifioinnin kustannus pysyy yleensä kohtuullisena. Mahdollisia ryhmän jäsenmaksuja käytetään esimerkiksi ryhmäsertifioinnin organisoinnin kustannuksiin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ryhmäsertifiointia tarjoavaan organisaatioon. Ajankohtaiset tiedot Suomessa toimivista, palvelua tarjoavista organisaatioista löydät FSC Suomen nettisivulta:
30 FSC:ssä puhutaan alkuperäiskansoista. Miten he liittyvät metsiimme? FSC edellyttää alkuperäiskansojen maan omistus- ja käyttöoikeuksien säilyttämistä. Suomessa saamelaiset ovat alkuperäiskansaa. Metsänhoidossa huolehditaan, ettei metsätalous suoraan tai välillisesti uhkaa saamelaisen poronhoitoa.
31 Mikä on FSC Suomen rooli? Vastuullisen metsänhoidon yhdistys FSC Suomi on voittoa tavoittelematon organisaatio. Se vastaa mm. Suomen FSCsertifioinnin kriteerien laadinnasta ja päivityksestä, standardeihin liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta sekä viestinnästä. FSC Suomi ei sertifioi eikä auditoi. FSC Suomi saa rahoitusta mm. jäsenmaksuista sekä kansainväliseltä FSC:ltä.
32 Miten FSC:n tuotantoketju toimii? Jotta tuotetta voidaan markkinoida FSC-merkittynä, on sen koko tuotantoketjun oltava FSCsertifioitu. Ensimmäisenä ketjussa on sertifioitu metsä ja sen omistaja. Jos lopputuote on esimerkiksi FSCsertifioitu kirja, on kaikkien ketjussa mukana olevien oltava sertifioituja, niin tehtaiden kuin painotalon.
33 Metsänomistajien kommentteja mediassa Olihan siinä euron kuva silmissä. Jos hakkaan puun täällä, toivon että se menee kaupaksi ja lähtee sitten johonkin kauas. Eikä se Suomen taloudenkaan kannalta riitä, että teemme täällä keskenämme kauppaa, kyllä ulkoo pitää saada lisää tuloa. Metsänkoneyrittäjä Matti Valtoaho, Metsän henki -lehti 2/17 Tilalta oli helppo tunnistaa kuvioita, jotka jätettiin luonnontilaan. Näitä ovat esimerkiksi suo ja sen reunamaat sekä tilalla kulkevaan Haukkajokeen rajautuvat alueet. Anne Allo, Aarre-lehti 3/17 FSC-sertifiointi yhdistää riistanhoidon, monimuotoisuuden turvaamisen ja taloudellisen kannattavuuden. Esimerkiksi suon reunan suojakaista tarjoaa elinympäristöä metsäkanalinnuille. Metsästystä harrastava metsätalousinsinööri Juhana Koskue, Metsästäjä-lehti 1/18
34 FSC:n kymmenen periaatetta Periaate 1: Lakien noudattaminen metsänomistajan toiminnan tulee olla lakien, asetusten ja sopimusten mukaista Periaate 2: Työntekijöiden oikeudet ja työolosuhteet metsänomistajan tulee ylläpitää tai parantaa työntekijöiden sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia Periaate 3: Alkuperäiskansojen oikeudet metsänomistajan tulee tunnistaa alkuperäiskansojen maankäyttö- ja maanomistusoikeudet ja ylläpitää niitä Periaate 4: Paikallisyhteisöt metsänomistajan tulee ylläpitää tai edistää paikallisyhteisöjen sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia Periaate 5: Metsästä saatavat hyödyt metsänomistajan tulee ylläpitää tai edistää metsästä saatavia pitkäaikaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia hyötyjä Periaate 6: Ympäristöarvot ja ympäristövaikutukset metsänomistajan tulee ylläpitää tai palauttaa metsiensä ekosysteemi, siihen kuuluva biologinen monimuotoisuus, sekä luonnonvarat ja maisemat Periaate 7: Metsäsuunnittelu metsänomistajan tulee laatia ja toteuttaa metsäsuunnitelma ja dokumentoida sen seuranta Periaate 8: Seuranta ja arviointi metsänomistajan tulee osoittaa kehitys kohti metsänhoitotavoitteita Periaate 9: Korkean suojeluarvon metsät metsänomistajan tulee ylläpitää ja edistää metsänsä erityisiä suojeluarvoja varovaisuusperiaatetta noudattaen Periaate 10: Metsänhoidon toteutus metsänomistajan tulee varmistaa, että kenttätoimenpiteet ja metsänhoitomenetelmät ovat metsänhoitotavoitteiden ja periaatteiden ja kriteereiden mukaisia tai edistää paikallisyhteisöjen sosiaalista ja taloudellista hyvinvointi
35 Forest Stewardship Council FSC Suomi Kuortaneenkatu Helsinki FSC F FSC A.C. All rights reserved fi.fsc.org FSC F FSC A.C. All rights reserved
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotSatu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta
Satu Leppänen FSC -sertifiointi metsänomistajille FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Mitä on FSC-sertifiointi? FSC-sertifioiduista metsistä saadusta puuraaka-aineesta voidaan tuottaa FSCmerkittyjä
LisätiedotYksityismetsien FSC-sertifiointi
Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta
LisätiedotMitä metsäsertifiointi on ja mihin sitä tarvitaan?
Mitä metsäsertifiointi on ja mihin sitä tarvitaan? Anniina Kostilainen Pääsihteeri, Suomen FSC FSC F000100 FSC A.C. All rights reserved Sisältö 1) Miten metsiämme käytetään ja mitä sertifiointi on 2) Miten
LisätiedotSertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa
Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa Hämeen ammattikorkeakoulu Sivu 1 Termejä FSC Suomi Vastuullisen metsänhoidon yhdistys - Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset
LisätiedotFSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta
FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotSertifiointijärjestelmät FSC PEFC
Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC 1 Termejä: FSC Suomi -Vastuullisen metsänhoidon yhdistys Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset pitävät yllä omaa järjestelmäänsä
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMetsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013
PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotMetsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö
Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotMitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
LisätiedotMetsän sertifiointi kestävyyden todentajana
Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotSertifiointijärjestelmien eroavaisuuksia
Sertifiointijärjestelmien eroavaisuuksia 1 FSC Metsänomistaja ilmoittaa sertifiointiin kuuluvat metsäalueet, voi olla kiinteistön osa Coc ei %-mallia eikä suomessa ryhmiä Ei PEFC-käy Metsäsuunnitelmavaatimus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotLuontotiedot kuvioittain
Luontotiedot kuvioittain Kuvio Pinta-ala, ha Monimuotoisuustieto/ erityispiirre Tarkenne Lisätiedot 885 1,4 Kalliojyrkänne 913 0,2 Tuore lehto Mahdollinen metsälain tärkeä elinympäristö 886 1,3 Kalliojyrkänne
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotPEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio
PEFC-webinaarit 21., 23. ja 28.8.2018 Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio Roolit ja työnjako PEFC-järjestelmässä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry - kutsuu standardityöryhmän kokoon -
LisätiedotVALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW
VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotPEFC-sertifioinnin vaikutukset
PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys. Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT
Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT 29.9.2016 Metsähallituksen maat ja vedet Metsämaan omistus Suomessa Metsämaata talouskäytössä
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotLuonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotMetsästandardi -seminaari FSC Suomi
Metsästandardi -seminaari 2019 FSC Suomi Miksi metsästandardia päivitetään ja mitkä ovat seminaarin tavoitteet? FSC:n tavoitteena jatkuva parantaminen 5 vuoden välein päivitykset, nyt laajempi uudistus
LisätiedotMhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotTietoa FSC -tavaramerkeistä ja pikaoppaasta
Tavaramerkkien pikaopas sertifikaatin haltijoille 2019 1 2 Tietoa FSC -tavaramerkeistä ja pikaoppaasta Viestintä ja markkinointi FSC-tavaramerkin avulla korostaa vastuullisen hankinnan merkitystä ja metsistä
LisätiedotKohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2017
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LisätiedotEhdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotMetsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotPEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot
PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC-metsäsertifiointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: Alueellisena ryhmäsertifiointina Ryhmäsertifiointina eli koskien joukkoa kiinteistöjä, jotka
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotMetsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotFSC FM pienmetsänomistajat
FSC FM pienmetsänomistajat PERIAATE 1: LAINSÄÄDÄNNÖN JA FSC:N PERIAATTEIDEN NOUDATTAMINEN Metsätaloudessa noudatetaan kaikkia kansallisia lakeja, kyseisen maan allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2016
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotArvokkaat luontokohteet
Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotPEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMETSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
LisätiedotMetsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa
Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Motivan webinaaritilaisuus 24.11.2017 Pääsihteeri Auvo Kaivola Sisältö: Puu on erinomainen materiaali Mistä metsäsertifioinnissa
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotKunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu
Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin
Lisätiedot